VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

1 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Selvitys 9 Uudenmaan maakuntakaavaehdotus ja Natura 2000-ohjelman alueet. 2003 Uudenmaan liitto Uudenmaan maakuntakaavaehdotus 22.9.2003

2 Natura 2000-verkoston tavoite ja alueet Suomen Natura 2000-verkosto on osa koko Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Sen tavoitteena on suojella harvinaistuvia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä sekä linnuston kannalta arvokkaita alueita. Verkosto perustuu Euroopan yhteisöjen vuonna 1992 antamalle luontodirektiiviin eli direktiiviin luontotyyppien ja luonnonvaraisten eläimistön ja kasviston suojelusta (neuvoston direktiivi 92/43/ETY). Verkosto koostuu alueista, joilla on luontodirektiivin liitteiden mukaisia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä. Ne ovat yhteisön tärkeinä pitämiä alueita eli (Sites of Community Importance). Luontodirektiivissä säädetään myös, että verkostoon kuuluvat myös jäsenmaiden lintudirektiivin (direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta, neuvoston direktiivi 79/409/ETY)mukaisesti komissiolle ilmoittavat erityiset suojelualueet (SPA Special Protection Areas). Natura ohjelman valmistelu käynnistyi Suomessa vuonna 1994. Valtioneuvosto teki päätökset Suomen Natura 2000-verkostoehdotuksesta 20.8.1998 ja 25.3.1999. Verkostoehdotusta täydennettiin valtioneuvoston 8.5.2002 tekemällä päätöksellä. Täydennyksen jälkeen kuuluu Suomen ehdotukseen yhteensä 1 804 aluetta. Alueiden yhteispinta-ala on noin 4 880 000 hehtaaria. Määrästä on maaalueita noin 3 570 000 hehtaaria ja vesialueita noin 1 310 000 hehtaaria. Lintudirektiivin mukaisia alueita eli SPA-alueita on 451 kpl, noin 4 750 000 hehtaaria. Monilla alueilla ovat SPA- ja -merkinnät kokonaan tai osittain päällekkäiset. Uudenmaan maakunnasta sisältyy valtioneuvoston kolmeen päätökseen 87 aluetta. Alueiden yhteispinta-ala on runsaat 81 000 hehtaaria. Lisäksi kuusi valtaosin maakunnan ulkopuolella sijaitsevaa Natura-aluetta ulottuu vähäisin osin Uudenmaan maakunnan alueelle. Natura-alueille kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten yleisestä selvittämisestä kaavaa laadittaessa säädetään maakäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 :ssä ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 1 :ssä. MRL 197 :n mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi. mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään Natura 2000-verkostosta. Maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on oltava selvillä kaavan vaikutuksista Natura 2000-verkostoon. Maakuntakaava on luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama suunnitelma, jolloin maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on pidettävä silmällä, ettei kaava toteuttaminen merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai tarkoitus sisällyttää Natura 2000- verkostoon. Tämä koskee valtioneuvoston Natura 2000-verkostoon ehdottamia tai siihen sisältyviä alueita. Valtioneuvoston päätöksen mukaan kieltoa sovelletaan jo ennen kuin päätös on tullut lainvoimaiseksi.

3 Mikäli kaava ei heikennä Natura 2000-alueen luonnonarvoja, kaava voidaan hyväksyä ja vahvistaa ilman luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamaa yksityiskohtaista luontotyppi- ja lajikohtaista selvitystä. Kaavaa laadittaessa on kuitenkin riittävästi selvitettävä kaavan vaikutukset, jotta voidaan tehdä edellä esitetty johtopäätös. Jos maakuntakaavan toteuttaminen heikentää Natura 2000-alueen luonnonarvoja, on nämä vaikutukset asianmukaisella tavalla arvioitava kaavan laatimisen yhteydessä. Tällainen Natura-alueen luonnonarvoihin keskittyvä arviointi on yksityiskohtaisempi kuin MRL 9 :n mukainen kaavan vaikutusten arviointi. Natura-arvioinnin kulku maakuntakaavoituksessa on esitetty kaaviossa 1 sivulla 3. Maakuntakaavaehdotuksen Natura 2000- alueisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Tehdyssä arvioinnissa ovat lainsäädännöllisinä lähtökohtina em. maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain säädökset Ohjeistuksena ja tulkinta-apuna on käytetty ympäristöministeriön maakuntakaavan laatimista koskevaa opasaineistoa. Erityisen keskeinen on ollut ympäristöministeriön opas nro 8 Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa. (http://www/ymparisto.fi/palvelut/julkaisu/elektro/maakunta/yva.htm) Ministeriön kotisivuilla on aineistoa Natura-arvioinnista mm. osoitteissa: http://www.ymparisto.fi/luosuo/n2000/65/arvio.htm, http://www.ymparisto.fi/luosuo/n2000/65/arvtarv.htm, http://www.ymparisto.fi/luosuo/n2000/65/paatos.htm. Uudenmaan liiton alueella sijaitsevien Natura-alueiden tiedot on saatu Uudenmaan ympäristökeskuksen omilta Natura-sivuilta osoitteesta http://www.ymparisto.fi/luosuo/n2000/65/etusivu.htm. Sivuilta löytyvät aluekohtaiset kuvaukset kunnittain. Käytettävissä ovat olleet myös alueita koskevat kartat. Aluerajaukset on siirretty maakuntakaavan paikkatietoaineistoon Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineistosta. Valtioneuvoston Natura 2000-ohjelmaa koskevat päätökset perusteluineen ja vaikutusarvioineen on luettavissa ministeriön kotisivuilta osoitteesta http://www.ymparisto.fi/luosuo/n2000/ehdotus.htm. Valtioneuvoston 20.8.1998 tekemän päätöksen kohta 6. Eräät toiminnat Natura 2000-alueilla on arvioinnin ja tehtyjen johtopäätösten kannalta keskeinen (http://www.ymparisto.fi/luosuo/n2000/ym/vpnatura/natur6.htm). Ympäristöministeriön asettaman työryhmän mietintö Natura-alueiden hoito ja käyttö valmistui vuonna 2002 ja on saatavana sähköisesti osoitteesta http://www/ymparisto.fi/palvelut/julkaisu/elektro/sy597/sy597.htm.. Uudenmaan maakuntakaavaehdotukseen liittyvä Natura 2000-ohjelmaa koskeva vaikutusten arviointi on tehty aluekohtaisesti. Arvioinnin tehtävänä on selvittää, voidaanko maakuntakaava hyväksyä ja vahvistaa ehdotuksen mukaisena ilman luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamaa yksityiskohtaista luontotyppi- ja lajikohtaista selvitystä. Arvioinnin tarkoitus on luoda riittävä tietopohja, jotta em. arviointitarvetta koskevat johtopäätökset voidaan tehdä. Arvioinnin johtopäätöksissä vastataan ainoastaan kysymykseen, heikentääkö kaavan toteuttaminen Natura 2000 -alueen

4 Kaavio 1. Kaavan laatimiseen liittyen selvitettävä, heikentääkö kaavan toteuttaminen todennäköisesti merkittävästi Natura 2000 alueiden luonnonarvoja (MRL 9 ja 197 ja MRA 1 ) Kyllä Ei Tehtävä arviointi kaavan vaikutuksista Natura 2000 luonnonarvoihin ja pyydettävä siitä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta ja luonnonsuojelu-alueen haltijalta (LSL 65.1 ja 62.2 ) Osoittaako arviointi- ja lausuntomenettely, että kaava heikentää merkittävästi Natura 2000 alueen luonnonarvoja (LSL 66.1 ) Kyllä Ei Onko vaihtoehtoisia ratkaisuja (LSL 66.2 ) Kyllä Ei Onko alueella ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä tai lajeja (LSL 66.3 ) Kyllä Ei Ovatko kysymyksessä ihmisten terveyteen, yleiseen turvallisuuteen tai ympäristölle muualla koituneet erittäin merkittävät suotuiset vaikutukset (LSL 66.3 ) Ei Kyllä Hankittava komission lausunto (LSL 66.3 ) Valtioneuvoston päätös (LSL 66.2 ) Ei välttämätön yleisen edun kannalta Toteutettava yleisen edun kannalta pakottavasta syystä Kaavaa ei voida hyväksyä eikä vahvistaa Natura 2000 alueen luonnonarvot eivät ole esteenä kaavan hyväksymiselle eikä vahvistamiselle Lähde: Ympäristöministeriö, Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa.

5 Arvioinnissa ja tehdyissä johtopäätöksissä on otettu huomioon mm. seuraavaa: Maakuntakaava on korostetusti rakennesuunnitelma, joka osoittaa maakunnan eri osien maankäytön luonteen ja yleispiirteisen rajauksen rakennettujen ja rakentamatta jätettävien alueiden välillä. Maakuntakaava ei ole toteuttamissuunnitelma. Rakentaminen edellyttää aina yksityiskohtaisempia suunnitelmia ja niiden hyväksyntää. Natura-päätökset eivät vaikuta Natura-alueiden käyttöä koskeviin voimassa oleviin lupiin. Natura-alueilla voidaan yleensä jatkaa alueiden nykyistä käyttöä ja alueilla olevien rakenteiden tavanomaista kunnossapitoa. Alueilla olevat nykyiset tiet, rautatiet ja teknisen huollon johtolinjat voidaan merkitä maakuntakaavassa Natura-alueelle. Maakuntakaava on joustava. Siinä esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua. Edellytyksenä on, että maakuntakaavan keskeiset tavoitteet eivät vaarannu. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä ja sen suunnittelumääräysten sisällöstä johtuen voidaan kaavan toteuttamiselle löytää yksityiskohtaisemman suunnittelun avulla Natura-alueiden luonnonarvojen asettamien reunaehtojen mukainen ratkaisu. Rakentamisen edellytyksiä arvioitaessa on kunnan toimesta jo kaavoitettujen alueiden osalta lähtökohtana, että kaavan laatimisen yhteydessä on selvitetty ja yleensä voitu ottaa huomioon alueiden luontoarvot. Tällöin Naturasta ei aiheudu esteitä kaavassa osoitetulle rakentamiselle. Kaavoittamattomilla taaja-asutusalueilla ja rantavyöhykkeillä sovitetaan laadittavalla kaavalla yhteen rakentamisen ja suojelun tarpeet siten, ettei merkityksellisesti heikennetä Natura-alueen Natura-alueiden ulkopuolisilla reuna-alueilla rakennukset voidaan yleensä sijoittaa siten, etteivät ne aiheuta luonnonarvojen merkittävää heikkenemistä Natura-alueella. Natura-alueet eivät aiheuta maisemasta johtuvia lisävaatimuksia rakennuslupaharkintaan. Puolustusvoimien toiminnan vaikutukset on otettu huomioon valittaessa alueita Natura 2000-verkostoon. Puolustusvoimat voivat käyttää hallinnassaan olevia alueita puolustusvalmiuden ylläpitämiseksi tarpeellisiin toimiin. Natura 2000-alueille sijoittuvien liikenneväylien tavanomaiseen käyttöön ja kunnossapitoon sekä liikenteeseen liittyvien muiden vastaavien toimintojen ei voida katsoa merkittävästi heikentävän verkostoon kuuluvien alueiden suojeltavia luontoarvoja. Tällaisia toimintoja ovat alueilla yleisten ja yksityisten teiden, ratojen, meriväylien kunnossa- ja ylläpito mukaan lukien mainittujen liikenneväylien tarpeelliset ja tavanomaiset parantamishankkeet sekä väylillä tapahtuva liikenne mukaan lukien veneily yleisillä vesiväylillä sekä lentoasemien lentoliikenne. Kaavaehdotus sisältää aluevarauksia hankkeille, joille on tehty hankekohtainen YVA-menettely. Menettelyt ovat sisältäneet myös mahdollisesti edellytetyn Natura-aluetta koskevan arvioinnin. Arvioinnit ovat osoittaneet, että minkään hankkeen toteuttaminen ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueiden luonnonarvoa.

6 Arvioidut vaikutukset Natura-aluekohtaisesti KUNTA Alueen numero Alueen nimi ESPOO FI0100028 Laajalahden lintuvesi pinta-ala /SPA 192 ha ja SPA Merkinnät maakuntakaavaehdotuksessa Luonnonsuojelualuetta Naturaalueen Rajautuu lännessä moottoriväylään (Kehä I) jonka parannuksesta on laadittu erillinen YVA-lain mukainen hankearviointi. Luoteisosan kautta maakaasun jo rakennettu runkoputki. Arvioitu vaikutus Naturaalueen luonnonarvoihin (Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 ja 197 ja Maankäyttö- ja rakennusasetus 1.) Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Alueelle merkitty liikenneväylät on tiesuunnitelman mukainen. Hyväksytty suunnitelma sisältää vaikutusarvioinnin. Arvioinnissa on todettu, että väylähanke ei heikennä merkittävästi Natura-alueen Merkitty maakaasun runkoputki ei muuta tilannetta, joka vallitsi Naturapäätöstä tehtäessä. FI0100091 Bånbergetin aarnialue 18 ha Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Valkoisen alueen ympäröimä. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. FI0100092 Matalajärvi 112 ha Luonnonsuojelualuetta Naturaalueen toteuttamiskeinon mukaisesti Rajautuu idässä, etelässä ja lännessä taajamatoimintojen alueisiin, joita kaava ei laajenna. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Taajamatoimintojen merkintä mahdollistaa yksityiskohtaisemman alueiden käytön tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luontoarvot. HANKO FI0100008 Bengtsårin lehto 17 ha Luonnonsuojelualuetta Naturaalueen toteuttamiskeinon mukaisesti Rajautuu mereen ja virkistysalueeseen. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Virkistysaluemerkintä ylläpitää Natura-alueen lähialueen luontoarvoja. FI0100007 Santalankorpi 73 ha Luonnonsuojelualuetta Naturaalueen

7 FI0100006 Tulliniemen linnustonsuojelualue 2 566 ha ja SPA Rajoittuu etelässä nykytilannetta vastaavasti lentokenttäalueeseen, jota laajennetaan eteläosassa. Muutoin rajautuu valkoiseen alueeseen lukuun ottamatta kaakkoiskulman puolustusvoimain aluetta. Luonnonsuojelualuetta ja virkistysaluetta Natura-alueen rajauksen ja esitettyjen toteuttamiskeinojen mukaisesti. Pohjoisesta sisään liikennealue ja ratayhteys nykyisen maankäytön mukaan. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Lentokenttäalue ei laajene Natura-alueeseen rajoittuvalla alueella. Laajennus perustuu hyväksyttyyn suunnitelmaan. Lentokenttäalueelle on maakuntakaavaehdotuksessa annettu lentomelua koskeva suunnittelumääräys. Puolustusvoiminen toimintojen vaikutus Natura-alueelle ja toimintojen jatkumisedellytykset on otettu huomioon Naturapäätöksessä. Merkitty puolustusvoimien alue ei muuta tilannetta, joka vallitsi Naturapäätöstä tehtäessä. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista Virkistysaluemerkintä ylläpitää Natura-alueen lähialueen luontoarvoja. Merkitty liikennealue ja ratayhteys eivät muuta tilannetta, joka vallitsi Naturapäätöstä tehtäessä. FI0100093 Stormossenin aarnialue HELSINKI FI0100063 Kallahden harju, niitty ja vesialueet FI0100062 Vanhankaupungin lintuvesi 60 ha 251 ha 316 ha ja SPA Luonnonsuojelualueita Naturaalueen toteuttamiskeinon mukaisesti Puolustusvoimien hallinnassa olevien alueiden sisällä osana laajempaa SLaluetta. Virkistysaluetta Natura-alueen rajauksen ja esitettyjen toteuttamiskeinojen mukaisesti. Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma. Rajautuu vesialueeseen paitsi nimen pohjoisosassa VR-alueeseen. Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Luonnonsuojelualue-merkintä edistää suojelun toteuttamista alueella ja sen lähialueella. Puolustusvoiminen toimintojen vaikutus Natura-alueelle ja toimintojen jatkumisedellytykset on otettu huomioon Naturapäätöksessä. Merkityt puolustusvoimien alueet eivät muuta tilannetta, joka vallitsi Natura-päätöstä tehtäessä. Virkistysaluemerkintä ylläpitää Natura-alueen ja sen lähialueen luontoarvoja ja ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista.

8 HYVINKÄÄ FI0100052 Järvisuo-Ridasjärvi FI0100056 Kalkkilammi- Sääksjärvi 686 ha ja SPA 976 ha Rajoina lähes kaikkialla VR-alueet, kaakossa lyhyt raja taajamatoimintojen alueeseen. Alueen yli kulkee olemassa oleva voimalinja. Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen toteuttamiskeinon mukaisesti Itäpuolella kylä-merkintä Ridasjärven kylälle ja arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma. Natura-aluetta Natura-rajauksen ja esitetyn toteuttamiskeinon (MRL) mukaisesti. Pääosin virkistysaluetta, joka on monin kohdin Natura-aluetta laajempi. Kalkkilammi, Matkunsuo, Kiljavan lähteiköt ja Koivuniemi luonnonsuojelualueita. Kokonaisuudessaan pohjavesialuetta ja arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Röykän sairaalan ja Kiljavan opiston alueet palvelujen alueita Natura-alueen ulkopuolella sen läheisyydessä. Sairaalan ja opiston alueet kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita. Rajana länsireunalla Hanko- Hyvinkää valtatie. Itäreunalla sivuaa osan matkaa seudullisen siirtoviemärin merkintä. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Virkistysaluemerkintä ylläpitää Natura-alueen lähialueiden luontoarvoja. Taajamatoimintojen merkintä mahdollistaa yksityiskohtaisemman alueiden käytön tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luontoarvot. Voimalinja ei muuta tilannetta, joka vallitsi Natura-päätöstä tehtäessä. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Kylä-merkintä mahdollistaa yksityiskohtaisemman alueiden käytön tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luontoarvot Ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista Natura-alueen lähialueella. Virkistysaluemerkintä ylläpitää Natura-alueen ja alueen lähialueiden luontoarvoja. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät suojelun toteuttamista alueella. Ominaisuusmerkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista Natura-alueella ja sen lähialueilla. Palvelujen alueet sijaitsevat Natura-alueen ulkopuolella eikä maakuntakaava muuta olennaisesti niiden toimintaa. Merkinnät palveluiden alueille ja valtatielle eivät muuta tilannetta, joka vallitsi Naturapäätöstä tehtäessä. Siirtoviemäri tulee kulkemaan Natura-alueen ulkopuolella. Se parantaa vesiensuojelun edellytyksiä sekä pinta- että pohjavesialueiden osalta myös Natura-alueella. FI0100051 Kytäjän-Usmin metsäalue 2 266 ha Natura-aluetta Natura-rajauksen ja esitetyn toteuttamiskeinon (MRL) mukaisesti. Pääosin valkoista aluetta. Itäosassa virkistysaluetta Virkistysalue-

9 Kytäjä-Usmin osayleiskaavan mukaisesti. Mätälammin purolehto lehtojensuojeluohjelman mukaisesti luonnonsuojelualuetta Ulkoilureittejä osayleiskaavan mukaisesti. Suolijärvi vedenhankinnan kannalta tärkeä pintavesialue merkintä ylläpitää Natura-alueen luontoarvoja. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. Ulkoilureitistö ohjaa liikkumista alueella ja antaa mahdollisuuksia vähentää ulkoilusta luontoarvoille aiheutuvia haittoja. FI0100053 Petkelsuo 284 ha Luonnonsuojelualuetta Naturaalueen toteuttamiskeinon mukaisesti Valkoisten alueiden ympäröimä. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. FI0305004 Mustasuo (Pääosin Hausjärvi) 214 ha Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Rajautuu valkoiseen alueeseen. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. INKOO FI0100016 Elisaaren ja Rövassin lehdot 23 ha Luonnonsuojelualueita Natura-alueen Rajautuu idässä, lännessä ja osin etelässä virkistysalueeseen. Muualla valkoiseen alueeseen. Osa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueen suojelun toteuttamista. Virkistysaluemerkintä ylläpitää Natura-alueen lähialueen luontoarvoja ja ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. FI0100017 Inkoon saaristo 203 ha ja SPA Natura-aluetta Natura-rajauksen ja esitettyjen toteuttamiskeinojen mukaisesti. Stora Fagerön saaresta suurin osa virkistysaluetta. Saaren luoteis- ja kaakkoiskärjissä Naturapäätöksen mukaan vesialueet

10 FI0100018 Stormossen JÄRVENPÄÄ FI0100044 Lemmenlaakson lehto KARJAA FI0100055 Långån kosteikko FI0100011 Läppträsket 107 ha 94 ha 46 ha 199 ha ja SPA luonnonsuojelualueita, loput valkoista aluetta. Timmerö- Långgrund-Ryssharun ja 7 pienempää saarta luonnonsuojelualueita. Kuuluu kahteen saaristovyöhykkeeseen: ulkosaaristoon ja merivyöhykkeeseen. Alueen kautta kulkee laivaväylä. Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Valkoisten alueiden ympäröimä. Rajautuu kaakossa pohjavesialueeseen ja luoteiskulmassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen. Luonnonsuojelualue Natura-alueen Osittain pohjavesialuetta ja valtaosin arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Rajautuu lännessä nykyiseen valtatiehen ja idässä kaava-alueen rajaan. Muualla rajoina taajamatoimintojen alueet. Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen On osa laajempaa luonnonsuojelualuetta. Rajautuu etelässä valkoiseen alueeseen. Kaksi voimalinjaa olemassa olevien linjauksien mukaisesti. Luonnonsuojelualue Natura-alueen Kuuluu laajaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen. Rajautuu luoteiskulmassa valtatiehen ja eivät kuulu Natura-alueeseen paisti Timmerön luonnonsuojelualueella. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät suojelun toteuttamista alueen saarilla ja vesialueilla. Virkistysalue-merkintä ylläpitää Natura-alueen lähialueen luontoarvoja. Saaristovyöhykemerkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. Laivaväylä ei muuta tilannetta, joka vallitsi Naturapäätöstä tehtäessä. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. Taajamatoimintojen merkintä mahdollistaa yksityiskohtaisemman alueiden käytön tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luontoarvot. Merkitty tielinjaus ei muuta tilannetta, joka vallitsi Natura-päätöstä tehtäessä. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista ja ylläpitää Natura-alueen lähialueen luontoarvoja. Merkityt voimalinjat eivät muuta tilannetta, joka vallitsi Naturapäätöstä tehtäessä Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista.

11 voimalinjaan. Molemmat olemassa olevia ja linjaukset nykytilanteen mukaiset. Muualla rajoina valkoiset alueet. Ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. Merkityt tielinjaus ja voimalinja eivät muuta tilannetta, joka vallitsi Natura-päätöstä tehtäessä. FI0100023 Mustionjoki 32 090 m (laskettu kaavakartalta) Pääuoma ja sivupuroja Naturaviivamerkinnällä Natura-alueen rajauksen ja toteuttamiskeinon mukaisesti. Järvimäiset laajentumat Kyrksjö, Päsaträsket ja Mustion ruukin alapuolella Natura-aluetta aluemerkinnällä ja luonnonsuojelualue-merkinnällä. Sijaitsee valtaosin valkoisella alueella. Ranta-alueet taajamatoimintojen alueita Åminneforsissa, Karjaan keskustassa ja Mustion ruukilla. Useita uoman ylittäviä nykyisten linjauksien mukaisia rautatie-, maantie- ja voimalinjayhteyksiä. Alajuoksulla siirtoviemärin alitus kahdessa kohdin. Jokiosuudet sijaitsevat valtaosin ja kaikki kolme järvimaista laajentumaa kokonaisuudessaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella. Lisäksi on ranta-alue Torsbölessä merkitty arvokkaaksi harjualueeksi tai muuksi geologiseksi muodostumaksi. Naturapäätöksen mukaan alueeseen kuuluu ainoastaan vesialueita ja suojelutavoitteet on tarkoitus toteuttaa vesilain nojalla. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät suojelun toteuttamista Natura-alueella ja sen rantaalueilla. Taajamatoimintojen merkintä mahdollistaa yksityiskohtaisemman alueiden käytön tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luontoarvot. Merkityt rata- ja tieyhteydet sekä voimalinjat eivät ei muuta tilannetta, joka vallitsi Naturapäätöstä tehtäessä. Siirtoviemäri on teknisesti mahdollista toteuttaa molemmissa kohdin ilman merkittäviä pohjaan kohdistuvia ja sen olosuhteita muuttavia toimenpiteitä. Ominaisuusmerkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. FI0100010 Tulijärvi- Makubergen 47 ha Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Osin arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Rajautuu valkoiseen alueeseen. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. FI0100009 Varvarinsuo 60 ha Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Rajautuu luoteiskulmassa valtatiehen. Alueen länsi- ja pohjoisosat kuuluvat reunaosiltaan pohjavesialueeseen. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Merkitty tielinjaus ei muuta tilannetta, joka vallitsi

12 Natura-päätöstä tehtäessä. Ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. KARJALOHJA FI0100014 Kalkkimäki ja Laukmäki 67 ha Luonnonsuojelualueita Naturaalueen Arvokkaita harjualueita tai muita geologisia muodostumia. Rajautuvat valkoiseen alueeseen. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueen suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. FI0100012 Karkali, Suuriniemi ja Mailan alueet 120 ha Karkali ja Mailan alueet luonnonsuojelualueita Natura-alueen Suuriniemi Natura-aluetta ja arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa esitetyn Rajautuvat valkoiseen alueeseen. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueiden suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. FI0100013 Puujärvi 694 ha Puujärvi Natura-aluetta Naturaalueen rajauksen mukaisesti. Rajoittuu länsireunallaan Karjalohjan taajamatoimintojen alueeseen ja pohjavesialueeseen. Muualla rajoina valkoiset alueet. Vuoriniemi, Heponiemi, Sikasuo ja Rautlampi luonnonsuojelualueita Natura-alueen Kaikki neljä em. aluetta rajautuvat valkoiseen alueeseen. Taajamatoimintojen merkintä mahdollistaa yksityiskohtaisemman alueiden käytön tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luontoarvot. Ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueiden suojelun toteuttamista. KARKKILA FI0100047 Asemansuo 18 ha Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Rajautuu länsiosassa Pyhäjärveen, muualla Karkkilan kaupungin taajamatoimintojen alueeseen. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Taajamatoimintojen merkintä

13 mahdollistaa yksityiskohtaisemman alueiden käytön tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luontoarvot. FI0100050 Haaviston alueet 59 ha Kaikki seitsemän osa-aluetta luonnonsuojelualueita Natura-alueen Rajautuvat valkoiseen alueeseen. Koirakallio- ja Herneojankallio lisäksi arvokkaita harjualueita tai muita geologisia muodostumia. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueiden suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. FI0100049 Keihässuo 127 ha Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Rajautuu valkoiseen alueeseen. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. FI0100048 Vaskijärven metsä 106 ha Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Rajautuu valkoiseen alueeseen. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. FI0344008 Tervalamminsuo (Pääosin Tammela) 101 ha Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Rajautuu valkoiseen alueeseen. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. KIRKKONUMMI FI0100027 Espoonlahti- Saunalahti 223 ha Espoonlahti luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Rajautuu mantereella taajatoimintojen alueeseen ja lyhyeltä osuudelta moottoriväylään (Kehä III). Rajautuu lännessä myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä alueeseen. Saunalahti Natura-aluetta esitetyn toteuttamiskeinon (vesilaki) mukaisesti rajautuen mantereella taajamatoimintojen alueeseen. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Taajamatoimintojen merkintä mahdollistaa yksityiskohtaisemman alueiden käytön tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luontoarvot. Merkitty moottoriväylä ei muuta tilannetta, joka vallitsi Naturapäätöstä tehtäessä. FI0100022 Finnträskin vanhat metsät 154 ha Luonnonsuojelualueita Naturaalueiden rajauksien ja esitetyn Rajautuvat valkoiseen alueeseen.

14 Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueen suojelun toteuttamista. FI0100089 Kallbådanin luodot ja vesialue 1 520 ha Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Rajautuu mereen. Alueelle osoitettu olemassa oleva laivaväylä nykyisen linjauksen mukaisesti. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Merkitty laivaväylä ei muuta tilannetta, joka vallitsi Natura-päätöstä tehtäessä. FI0100026 Kirkkonummen saaristo 1 750 ha Natura-aluetta Natura-alueen rajauksen mukaisesti. Luonnonsuojelualueita esitetyn toteuttamiskeinon mukaisesti ovat Porkkalan saariston luonnonsuojelualue(träskö, Söderskärin länsiosa ja Västerlandet), Sommaröarna, Galjonsgrund, Salmen, Sannskär, Enbusken, Rönnbusken, Brandö ja Gajonsgrund. Osa Upinniemen alueesta on merkitty puolustusvoiminen alueeksi (EP). Porkkalanniemellä on Natura-aluetta osoitettu virkistysalueeksi toteuttamiskeinoksi esitetyn kunnan yleiskaavan mukaisesti. Alueen kautta on merkitty kulkevaksi meriväyliä ja veneväyliä nykyisten linjauksien mukaisesti sekä suunniteltu Estlink-tasavirtakaapelin alustava linjaus. Kaapeli on osoitettu kulkemaan luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. Naturapäätöksen mukaan alueen vesialueet eivät kuulu Naturaalueeseen paitsi Sommarnin ympärillä ja luonnonsuojelualueilla. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät suojelun toteuttamista alueella. Virkistysalue-merkintä ylläpitää Natura-alueen lähialueen luontoarvoja. Saaristovyöhyke-merkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. Merkityt meri- ja veneväylät eivät muuta tilannetta, joka vallitsi Naturapäätöstä tehtäessä. Tasavirtakaapelin linjaus on ohjeellinen ja se on linjattu kulkevaksi ohi Natura-alueen ja luonnonsuojelualueiksi merkittyjen alueiden. Kaapeli on teknisesti mahdollista laskea pintalaskuna ilman merkittäviä pohjaan kohdistuvia ja sen olosuhteita muuttavia toimenpiteitä. FI0100024 Medvastö-Stormossen FI0100021 Meiko-Lappträsk 821 ha ja SPA 1 949 ha Kaksi erillistä luonnonsuojelualuetta esitetyn toteuttamiskeinon mukaisesti. Muu osa Natura-aluetta valkoisella alueella. Rajautuu lännessä virkistysalueeseen, etelässä pienen matkaa Natura-alueen ulkopuoliseen suojelualueeseen. Muualla rajautuu valkoiseen alueeseen. Kaikki yhdeksän osa-aluetta luonnonsuojelualueita Naturaalueiden rajauksien ja esitetyn Rajautuvat valkoiseen alueeseen Meikon itäosassa alueen sisään Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät suojelun toteuttamista alueen saarilla. Virkistysaluemerkintä ja luonnonsuojelualuemerkintä ylläpitävät Naturaalueen lähialueen luontoarvoja. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueen suojelun

15 FI0100025 Saltfjärdenin-Tavastfjärdenin lintuvedet LOHJA FI0100034 Karstunlahden metsä ja kalliot FI0100035 Lakimäen metsä 260 ha ja SPA 34 ha 50 ha työntyvä pienialainen virkistysalue. Meikonjärvi vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue. Meikon alueelle ulottuu pohjavesialue. Huomattava osa Meiko-Lappträskin alueesta ja Långträskin alue kokonaan ovat arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Pohjoisosassa kulkee yhden Volsin lehtoalueen kautta olemassa oleva voimalinja nykyisen linjauksen mukaisesti. Luonnonsuojelualueita Naturaalueiden rajauksien ja esitetyn Rajautuvat valkoiseen alueeseen. Saltfjärden rajoittuu etelässä ja lännessä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen. Tavastfjärden rajoittuu etelässä ja pohjoisessa arvokkaaseen harjualueeseen tai muuhun geologiseen muodostumaan. Karstunlahden vanha metsä ja Tennoonmäki luonnonsuojelualueita Natura-alueiden rajauksien ja esitetyn toteuttamiskeinon mukaisesti. Molemmat alueet arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Pamminmäki Natura-aluetta ja arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa esitetyn Kaikki kolme aluetta rajautuvat valkoiseen alueeseen. Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Rajautuu valkoiseen alueeseen. toteuttamista. Virkistysaluemerkintä ylläpitää Natura-alueen ja sen lähialueen luontoarvoja. Ominaisuusmerkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. Merkitty voimalinja ei muuta tilannetta, joka vallitsi Natura-päätöstä tehtäessä. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueiden suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueiden suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueiden suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. FI0100031 Lohjanharju ja Ojamonkangas 272 ha Lohjanharju ja Ojamonkangas Natura-alueita esitettyjen toteuttamiskeinojen (maaaineslaki/maankäyttö- ja rakennuslaki) mukaisesti. Lohjanharju lähes kokonaan valkoista aluetta Koilliskärki on osa laajempaa taajamatoimintojen aluetta ja itäreunalla lyhyt raja taajamatoimintojen alueeseen. Muilta osin rajana valkoinen alue. Alueella ulkoilureitti. Ojamonkangas lähes kokonaan virkistysaluetta, koillisessa pieni osa Taajamatoimintojen merkintä mahdollistaa yksityiskohtaisemman alueiden käytön tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luontoarvot. Virkistysaluemerkintä ylläpitää Natura-alueen luontoarvoja Merkitty tielinjaus ei muuta tilannetta, joka vallitsi Natura-päätöstä tehtäessä.

FI0100036 Lohjanjärven alueet 213 ha 16 taajamatoimintojen aluetta. Alueen kautta valtatie nykyisen linjauksen mukaisesti. Ojamonkangas kokonaan ja Lohjanharju valtaosin arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Molemmat alueet pohjavesialuetta. Sorronsuo luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Rajautuu valkoiseen alueeseen ja pohjavesialueeseen. Pitkänperänlahti, Kaitalampi, Torhola, Selkäsaaret, Kirkkovuori, Tamsaari ja Seppälänsaari, Tolppoonkallio, Kalkkimäki, Hausnummi ja Paavolan seurantalon keto, Huhtasaaren lehto, Tamminiemi ja Märkjärvi, Taka-Hikiän lehto ja Vainiolan niitty, Pähkinäniemi, Vappulan lehto, Kohagen( (Karjaa) ja Lövkullaudden (Karjaa) luonnonsuojelualueita Naturaalueiden rajauksien ja esitetyn Outamon Myllylammen kallio ja Porsaslammen-Varolanlahden kallio sekä Paloniemen kedot Naturaalueita esitettyjen toteuttamiskeinojen (maaaineslaki/sopimus) mukaisesti. Kaikki alueet rajautuvat valkoiseen alueeseen poikkeuksena Lövkullaudden, jonka kaakkoispuolella on virkistysalue. Kallioalueilla arvokkaan harjualueen tai muun geologisen muodostuman ominaisuusmerkintä. Ominaisuusmerkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueiden suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. Virkistysalue-merkintä ylläpitää Natura-alueen lähialueen luontoarvoja FI0100030 Pikkujärvi 87 ha ja SPA Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Rajautuu valkoiseen alueeseen, Pohjoispuolella alueeseen rajoittuen kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue ja eteläpuolella arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueiden suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. FI0100030? Åkärr, Strykmossen ja Pytberg 73 ha Luonnonsuojelualueita Naturaalueiden rajauksien ja esitetyn Rajautuvat valkoiseen alueeseen.

17 MÄNTSÄLÄ FI0100088 Kairassuon vanha metsä 9 ha Strykmossenin ja Åkärrin alueita sivuavat olemassa olevat voimalinjat nykyisten linjauksien mukaisesti. Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Rajautuu valkoiseen alueeseen. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueiden suojelun toteuttamista. Merkityt voimalinjat eivät muuta tilannetta, joka vallitsi Naturapäätöstä tehtäessä. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. FI0100059 Kivilammensuo- Pitkästenjärvet 220 ha Luonnonsuojelualueita Naturaalueiden rajauksien ja esitetyn Rajautuvat valkoiseen alueeseen. Kivilamminsuon länsipuolella arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma. Alueen eteläpuolella olemassa oleva maakaasun runkoputki nykylinjauksen mukaisesti. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueiden suojelun toteuttamista. Merkitty maakaasun runkoputki ei muuta tilannetta, joka vallitsi Naturapäätöstä tehtäessä. FI0100058 Kotojärvi-Isosuo 365 ha ja SPA Luonnonsuojelualuetta Naturaalueiden rajauksien ja esitetyn Rajautuu valkoiseen alueeseen. Isosuolla olemassa oleva voimalinja nykyisen linjauksen mukaisesti. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Merkitty voimalinja ei muuta tilannetta, joka vallitsi Natura-päätöstä tehtäessä. FI0100060 Mustametsä 30 ha Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Rajautuu valkoiseen alueeseen. Alueen halki kulkee olemassa oleva valtatie (Mäntsälä-Hyvinkää) nykyisen linjauksen mukaisesti. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Merkitty tielinja ei muuta tilannetta, joka vallitsi Natura-päätöstä tehtäessä. FI0100061 Ohkolanjokilaakso 22 ha Ohkolanjokilaakso ja Sandbergin pelto luonnonsuojelualueita Naturaalueen Rajautuu valkoiseen alueeseen. Alueiden eteläpuolelta kulkee päärata (Oikorata) ja moottoriväylä (Lahdentie). Karttateknisistä syistä ovat väylälinjaukset kaavakartalla todellista sijaintia pohjoisempana. Oikoradan vaikutuksista on tehty erillinen YVA-lain mukainen arviointi. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueiden suojelun toteuttamista. Alueelle merkityt liikenneväylät ovat toteutuneiden tai toteutusvaiheessa olevien väyläsuunnitelmien mukaisia. Molemmista on tehty vaikutusarvioinnit ja Oikoradan osalta myös erillinen Natura-arviointi. Arvioinnissa on todettu, että radan toteuttaminen ei heikennä

FI0100057 Vähäjärvenkallioiden vanha metsä FI0100095 Peltolan vanha metsä FI0100094 Metsäkulma F10305005 Kilpisuo (Pääosin Hausjärvi) 74 ha 48 ha 182 ha 333 ha 18 Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Rajautuu valkoiseen alueeseen. Alue on kaksiosainen. Alueiden välistä kulkevat päärata (Oikorata) ja moottoriväylä (Lahdentie). Luoteispuolella kylä-merkintä (Saari). Oikoradan vaikutuksista on tehty erillinen YVA-lain mukainen arviointi. Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Rajautuu valkoiseen alueeseen. Eteläpuolella kylä-merkintä (Sääksjärvi). Luonnonsuojelualuetta Naturaalueen Rajautuu valkoiseen alueeseen muulla paitsi luoteiskulmassa, jossa rajana suojelualue. Alueen kautta kulkee olemassa oleva voimalinja nykyisen linjauksen mukaisesti. Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Rajautuu valkoiseen alueeseen. merkittävästi Natura-alueen Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueiden suojelun toteuttamista. Alueelle merkityt liikenneväylät ovat toteutuneiden tai toteutusvaiheessa olevien väyläsuunnitelmien mukaisia. Molemmista on tehty vaikutusarvioinnit sisältäen myös erilliset Natura-arvioinnit. Arvioinneissa on todettu, että väylien toteuttaminen ei heikennä merkittävästi Naturaalueen Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Kylä-merkintä mahdollistaa yksityiskohtaisemman alueiden käytön tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luontoarvot. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Merkitty voimalinja ei muuta tilannetta, joka vallitsi Natura-päätöstä tehtäessä. Luonnonsuojelualuemerkintä edistää Natura-alueen lähialueen suojelun toteuttamista. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. FI0323001 Luutasuo (Pääosin Kärkölä) 287 ha Luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Rajautuu valkoiseen alueeseen. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. NUMMI-PUSULA FI0100090 23 ha Natura-aluetta esitettyjen

19 Haukkamäki toteuttamiskeinojen (maa-aineslaki /maankäyttö- ja rakennuslaki) mukaisesti. Rajautuu valkoiseen alueeseen. Pohjavesialuetta. Ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. FI0100032 Lintukiimanvuori 42 ha Natura-alueita esitettyjen toteuttamiskeinojen (maa-aineslaki) mukaisesti. Rajautuvat valkoiseen alueeseen. Molemmat alueet arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Eteläinen alue rajoittuu itäosastaan ja pohjoisempi alue eteläosastaan myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen. Ominaisuusmerkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. FI0100015 Myllymäki 7 ha Luonnonsuojelualue Natura-alueen Rajautuu valkoiseen alueeseen Arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. FI0100042 Nummi-Pusulan lintuvedet 423 ha SPA Kaikki viisi osa-aluetta (Koisjärvi ja Kyynäräjärvi, Nummi-Pusula), Savijärvi (Nummi-Pusula ja Lohja), Vasarlanlahti ja Kutsilanselkä (Lohja) luonnonsuojelualueita Natura-alueiden rajauksien ja esitetyn toteuttamiskeinon mukaisesti. Rajautuvat valkoiseen alueeseen. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueiden suojelun toteuttamista. FI0100043 Keräkankare ja Kylmälähde 171 ha Keräkankare Natura-aluetta esitettyjen toteuttamiskeinojen (maaaineslaki) mukaisesti. Rajautuu valkoiseen alueeseen. Pohjavesialuetta. Kokonaisuudessaan pohjavesialuetta ja arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa Itäosa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Kylmälähde luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Pohjavesialuetta, arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Ominaisuusmerkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista.

20 FI0200010 Hyyppärän harjualue (Pääosin Kiikala, Somero ja Suomusjärvi) 2 468 ha Nummi-Pusulan alueella sijaitsevat alueeseen kuuluvat Kalaton ja Koivulammi-Härjänsilmä luonnonsuojelualueita Natura-alueen Rajautuvat valkoiseen alueeseen Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueiden suojelun toteuttamista. NURMIJÄRVI FI0100037 Kaanaan vanha metsä 17 ha Luonnonsuojelualue Natura-alueen Rajautuu valkoiseen alueeseen. Helsini-Vantaa lentoaseman lentomelualuetta. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Lentomelun ajoittainen lisääntyminen saattaa aiheuttaa ensisijaisesti viihtyvyyttä alentavia häiriötekijöitä. FI0100038 Klaukkalan Isosuo 148 ha Luonnonsuojelualue Natura-alueen Rajautuu lännessä valkoiseen alueeseen, muualla taajamatoimintojen alueeseen (Klaukkala). Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Taajamatoimintojen merkintä mahdollistaa yksityiskohtaisemman alueiden käytön tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luontoarvot. POHJA FI0100029 Pohjan-Kiskon järvialue 1 038 ha Iso-imi, Foudinlampi, Lassilansuo, Kiimasuo ja Malmskogenin lehto luonnonsuojelualueita Naturaalueiden rajauksien ja esitetyn Rajautuvat valkoiseen alueeseen. Foudinlammella ja Lassilansuolla lisäksi rajana Natura-aluetta laajempi suojelualue. Skogbölen alueesta osa luonnonsuojelualuetta esitetyn toteuttamiskeinon mukaisesti (luonnonsuojelulaki/maankäyttö- ja rakennuslaki). Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät suojelun toteuttamista alueella ja ylläpitävät Naturaalueen lähialueen luontoarvoja. FI0100096 Tomasbölebacken 10 ha Luonnonsuojelualue Natura-alueen Rajautuu valkoiseen alueeseen. Liittyy idässä Tammisaaren ja Hangon saariston ja Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun

21 Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueeseen (Natura-alue nro FI0100005). Kuuluu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen. Pohjoisreunalla arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Alueen kautta kulkee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä tie. toteuttamista. Ominaisuusmerkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. PORNAINEN FI0100070 Lampisuo 120 ha Luonnonsuojelualue Natura-alueen Rajautuu valkoiseen alueeseen. Alueen itäosaan tulee eteläpohjoissuuntainen ulkoilureitti. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. FI0100097 Rientolan metsä FI0100086 Sipoonjoki SIUNTIO FI0100085 Siuntionjoki 39 ha 3 250 m (laskettu kaavakartalta) Uomapituus 47 570 m. (laskettu kaavakartalta) Luonnonsuojelualue (SL) Naturaalueen Rajautuu valkoiseen alueeseen. Pääuoma Natura-viivamerkinnällä Natura-alueen rajauksen ja Rajoittuu valkoiseen alueeseen). Pääuoma ja sivupuroja Naturaviivamerkinnällä Natura-alueen rajauksen ja toteuttamiskeinon mukaisesti. Järvimäiset laajentumat Vikträskissä ja Tjusträskissä Naturaaluetta aluemerkinnällä. Kulkee usean luonnonsuojelualueiden kautta (Tjusträsk, Sjundby, Pikkalnajoki, Lempanså, Kavrnbyn lehto). Sijaitsee valtaosin valkoisella alueella. Rajautuu taajamatoimintojen alueisiin Siuntiossa. Useita uoman ylittäviä nykyisten linjauksien mukaisia rautatie-, maantie- ja voimalinjayhteyksiä. Lempanån latvapuron alittava maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus. Natura-alue sijaitsee huomattavalta osin kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella. Lisäksi on useita Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Naturapäätöksen mukaan alueeseen kuuluu ainoastaan vesialueita ja suojelutavoitteet on tarkoitus toteuttaa vesilain nojalla. Kaavaehdotus ei olennaisesti muuta ranta- tai lähialueiden maankäyttöä tilanteesta, joka vallitsi Natura-päätöstä tehtäessä Naturapäätöksen mukaan alueeseen kuuluu ainoastaan vesialueita ja suojelutavoitteet on tarkoitus toteuttaa vesilain nojalla. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät suojelun toteuttamista alueen ranta-alueilla. Taajamatoimintojen merkintä mahdollistaa yksityiskohtaisemman alueiden käytön tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luontoarvot. Merkityt rata- ja tieyhteydet sekä voimalinjat eivät ei muuta tilannetta, joka vallitsi Natura-päätöstä tehtäessä. Maakaasun runkoputken linjaus on

22 ranta-alueita merkitty arvokkaaksi harjualueeksi tai muuksi geologiseksi muodostumaksi. ohjeellinen. Putki on teknisesti mahdollista toteuttaa kapean uoman kohdalla ilman merkittäviä pohjaan kohdistuvia ja sen olosuhteita muuttavia toimenpiteitä. Ominaisuusmerkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. FI0100100 Storsgårdin metsä 44 ha Luonnonsuojelualue Natura-alueen Rajautuu valkoiseen alueeseen. Länsiosa arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Luonnonsuojelualue-merkintä edistää alueen suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. TAMMISAARI FI0100001 Bölsviken-Stormossen 282 ha Bölsviken ja Stormossen luonnonsuojelualueita Natura-alueen Stormossenin pohjoispuolinen harjualue Natura-aluetta Naturaalueen toteuttamiskeinon (maa-aineslaki) mukaisesti. Alueet rajautuvat valkoiseen alueeseen. Bölsvikenin pohjoisosa ja koko harjualue pohjavesialuetta sekä arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueen suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. FI0100003 Harpar Stortäsket ja Lillträsket 225 ha Molemmat alueet luonnonsuojelualueita Natura-alueen Storträsketin eteläosa ja Lillträsketin kaakkoiskulma pohjavesialuetta. Alueiden eteläosien kautta kulkee olemassa oleva voimalinja nykyisen linjauksen mukaisesti. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueen suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. Merkitty voimalinja ei muuta tilannetta, joka vallitsi Natura-päätöstä tehtäessä. FI0100054 Svinberget- Lagerholmen 56 ha Luonnonsuojelualue Natura-alueen Rajautuu valkoiseen alueeseen. Länsiosa arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Alueet rajautuvat valkoiseen alueeseen lukuunottamatta Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueen suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkinnät edistävät

23 Storträsketin kaakkoiskulmaa, jossa rajana valtaie/kantatie nykyisen linjauksen mukaisesti. Lillträsketin itäpuolella osin alueella on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. Merkitty tielinja ei muuta tilannetta, joka vallitsi Natura-päätöstä tehtäessä. FI0100005 Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue 52 630 ha ja SPA Luonnonsuojelualueita Natura-alueen rajauksien ja esitetyn toteuttamiskeinon mukaisesti sekä vahvistetun läntisen Uudenmaan maakuntakaavan suojelualuevarausten mukaisesti. Useita virkistysalueita Naturaalueella tai siihen rajautuen. Rajoittuu taajamatoimintojen alueisiin Pohjan keskustaajamassa ja Pohjankurussa,Tammisaaren keskusta-alueilla, Leksvallissa, Gammelbodassa, Skogbyssä ja Hangon Lappohjassa. Puolustusvoiminen alueet muodostavat rajan Syndalenissa, Dragvikissa ja Hästö-Bussösä. Useita laivaväyliä mm. Pohjanpitäjänlahdella Koverharin ja Tammisaaren kautta Pohjankuruun. Kaksi poikittaista veneväylää ja neljä varausta vierasvenesatamalle. Liikennealueet satamatoimintoja varten Koverharissa ja Lappohjassa. Rajautuu Hangossa Koverharin teollisuusalueeseen. Naturaalueeseen rajautuvat kyläalueet Sommarössä ja Tvärminnessä. Kolme saaristovyöhykettä. Kaksi tuulivoiman tuotantoon soveltuvaa aluetta aivan Natura-alueen eteläpuolella. Olemassa oleva voimalinja Pohjanpitäjänlahden yli Pohjan kunnassa. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet Tammissaren keskustan eteläpuolella, Skåldössä, Busössä, Jussarössä ja Getskärsfjärdenillä. Stora Sandöllä arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueen suojelun toteuttamista. Virkistysaluemerkintä ylläpitää luontoarvoja Natura-alueella ja sen lähialueilla. Taajamatoimintojen merkintä mahdollistaa yksityiskohtaisemman alueiden käytön tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luontoarvot Puolustusvoiminen toimintojen ja merenkulun vaikutukset Natura-alueelle ja toimintojen jatkumisedellytykset on otettu huomioon Natura-päätöksessä. Merkityt puolustusvoimien alueet, laiva- ja veneväylät sekä liikenteen satama-alueet eivät muuta tilannetta, joka vallitsi Natura-päätöstä tehtäessä. Kylämerkintä mahdollistaa yksityiskohtaisemman alueiden käytön tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luontoarvot. Saaristovyöhyke-merkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. Tuulivoimaan soveltuvat alueet sijaitsevat Natura-alueen ulkopuolella ja niiden merkittävin ympäristövaikutus on maisemallinen. Varaus teollisuusalueelle ja merkitty Pohjanpitäjänlahden ylittävä voimalinja eivät muuta tilannetta, joka vallitsi Naturapäätöstä tehtäessä. Ominaisuusmerkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista FI0100002 Tapelåsen- Lindöviken-Heimlax 516 ha Seitsemän osa-aluetta. Knopö, Framnäs, Flatholmen, Tapelåsen, Lindöviken ja Heimlax luonnonsuojelualueita Natura-alueen Sattala malm Natura-aluetta Naturaalueen Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueen suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkinnät edistävät

24 toteuttamiskeinon (maa-aineslaki) mukaisesti. Kaikki osa-alueet rajautuvat valkoiseen alueeseen. Tapelåsen ja Sattala malm arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Framnäs, Sattala malm, Lindöviken ja Heimlax kuuluvat kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen. luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. FI0100102 Österfjärden 95 ha Kaikki neljä osa-aluetta Österfjärden, Nötän pohjoisranta, Västerholmen- Tallören ja Karlholm luonnonsuojelualueita Natura-alueen rajauksien ja esitetyn Rajautuvat valkoisiin alueisiin ja vesialueisiin. Österfjärdenin lounaiskulmaan ulottuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueen suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. TUUSULA FI0100045 Keravanjokikanjonin lehto 54 ha Luonnonsuojelualue Natura-alueen Rajautuu valkoiseen alueeseen. Keskiosa alueesta on pohjavesialuetta ja arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Alueelle tulee luoteis- ja etelärajalle eteläpohjoissuuntainen ulkoilureitti. Luonnonsuojelualue-merkintä edistävää alueen suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. FI0100046 Tuusulanjärven lintuvesi 200 ha SPA Kolme erillistä aluetta. Kaikki luonnonsuojelualueita maa-alueilla Natura-alueen Vesialueilla Natura-aluetta esitetyn toteuttamiskeinon (vesilaki) mukaisesti. Pohjoisin, Järvenpään alueella sijaitseva alue rajoittuu maaalueella taajamatoimintojen alueeseen. Suurin osa alueesta on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta Keskimmäinen, Järvenpään ja Tuusulan alueilla sijaitseva alue rajautuu maa-alueella lännessä valkoiseen alueeseen. Alue on kokonaisuudessaan osa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Etelässä rajana virkistysalue ja pohjoisessa hyvin kapea raja taajamatoimintojen alueeseen. Eteläinen, Tuusulassa sijaitseva alue rajautuu maa-alueella taajamatoimintojen alueeseen. Alueeseen rajautuu etelässä Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueen suojelun toteuttamista. Taajamatoimintojen merkintä mahdollistaa yksityiskohtaisemman alueiden käytön tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luontoarvot. Virkistysaluemerkintä ylläpitää Natura-alueen lähialueen luontoarvoja Ominaisuusmerkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista.

25 jokilaakson suuntainen viheryhteystarve. Suurin osa alueesta kuuluu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen. Länsiosa sijaitsee pohjavesialueella. Tuusulanjärvi on rantaviivan mukaisesti merkitty vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pintavesialueeksi. VANTAA FI0100064 Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät 302 ha Kuusi osa-aluetta. Kaikki luonnonsuojelualueita Natura-alueen Mustakosken lehto rajautuu valkoiseen alueeseen ja on osin pohjavesialuetta. Isosuo on virkistysalueen ympäröimä lukuun ottamatta koilliskulmaa, jossa rajana taajamatoimintojen alue. Valtaosin lentomelualuetta. Vestran vanha metsä ja Herukkapuro rajoittuvat pohjoisessa valkoiseen alueeseen ja muualla virkistysalueeseen. Valtaosin lentomelualuetta. Pyymosan lehto on virkistysalueeen keskellä ja lentomelualuetta. Odilammen- Smedsmossenin suo rajautuu virkistysalueeseen. Lounaiskulman kärki on kiinni taajamatoimintojen alueessa. Suurin osa alueesta on lentomelualuetta. Espoossa sijaitseva Tremanskärr rajoittu pohjoisessa, idässä ja lännessä virkistysalueeseen. Etelässä on rajana taajamatoimintojen alue. Pohjoisosa Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueen suojelun toteuttamista. Taajamatoimintojen merkintä mahdollistaa yksityiskohtaisemman alueiden käytön tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luontoarvot. Virkistysaluemerkintä ylläpitää Natura-alueen lähialueen luontoarvoja Ominaisuusmerkinnät edistävät luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. Lentomelutilanne ei muuta tilanteesta, joka vallitsi Natura-päätöstä tehtäessä.

FI0100065 Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet 355 ha ja SPA 26 on lentomelualuetta. Kaava-alueelle sijoittuvat Mustavuori ja Porvarinlahti luonnonsuojelualueita Natura-alueen toteuttamiskeinon ja yleiskaavojen mukaistesti. Rajautuvat virkistysalueeseen. Mustavuoren länsiosa kuuluu pohjavesialueeseen. Alueen kautta kulkee olemassa oleva voimalinja nykyisen linjauksen mukaisesti. Vuosaaren sataman rata ja tie-yhteys osoitettu silta- ja tunneliratkaisuina. Natura-arvioinnit on tehty Vuosaaren satamaa koskeneen seutukaavan yhteydessä. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueen suojelun toteuttamista. Virkistysaluemerkintä ylläpitää Natura-alueen lähialueen luontoarvoja Merkitty voimalinja ei muuta tilannetta, joka vallitsi Naturapäätöstä tehtäessä. Ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. Alueelle ja sen läheisyyteen merkityt liikennealueet ja väylät noudattavat vahvistetun seutukaavan ratkaisua, josta on tehty vaikutusarvioinnit sisältäen myös erilliset Naturaarvioinnit. Arvioinneissa on todettu, että seutukaavassa esitetty ratkaisu ei heikennä merkittävästi Natura-alueen FI0100066 Sipoonkorpi VIHTI FI0100039 Konianvuori 1 234 ha 123 ha Vantaan puolella maakuntakaavan kaava-alueelle sijoittuva osa luonnonsuojelualueita Natura-alueen Rajautuu virkistysalueeseen. Alueen kautta kulkee olemassa oleva maakaasun runkoputki nykyisen linjauksen mukaisesti. Pohjoisosassa pieni alue arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Itäosa luonnonsuojelualuetta ja länsiosa Natura-aluetta Naturaalueen rajauksen ja esitettyjen toteuttamiskeinojen (luonnonsuojelulaki ja maa-aineslaki) mukaisesti. Rajautuu valkoiseen alueeseen. Suurin osa arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Pohjoisesta ja etelästä ulkoilureitti. Luonnonsuojelualue-merkintä edistävää alueen suojelun toteuttamista. Virkistysaluemerkintä ylläpitää Natura-alueen lähialueen luontoarvoja. Ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. Merkitty maakaasun runkoputki ei muuta tilannetta, joka vallitsi Naturapäätöstä tehtäessä. Luonnonsuojelualue-merkintä edistävää alueen suojelun toteuttamista. Ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista.

27 FI0100040 Nuuksio 5 643 ha Kaikki kahdeksan aluetta, Nuuksio ja seitsemän pienempää aluetta, luonnonsuojelualueita Natura-alueen Rajautuvat virkistysalueeseen tai valkoiseen alueeseen. Poikkeuksena Ketunkorven alue, jonka itäosa rajautuu lyhyen matkaa taajamatoimintojen alueeseen. Nuuksion eteläosassa Veikkolassa ulottuu yhdysradan alustava linjaus lähelle Natura-aluetta. Suuria alueita arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Viheryhteystarpeita etelästä ja lännestä. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueen suojelun toteuttamista. Virkistysaluemerkintä ylläpitää Natura-alueen lähialueen luontoarvoja. Taajamatoimintojen merkintä mahdollistaa yksityiskohtaisemman alueiden käytön tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luontoarvot. Yhdysrata voidaan sijoittaa ja linjata maastoon tavalla, joka ottaa huomioon läheisen Natura-alueen luonnonarvot käyttämällä erilaisia, olosuhteiden edellyttämiä teknisiä ratkaisuja. Virkistysalue-merkintä ylläpitää Natura-alueen lähialueen luontoarvoja. Ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista. FI0100041 Vanjärvi, Märjäntienmäki ja Laukkamäki 180 ha ja SPA Vanjärvi Natura-aluetta Naturaalueen rajauksen ja esiteyn toteuttamiskeinon (vesilaki) mukaisesti. Märjätienmäki Naturaaluetta Natura-alueen rajauksen mukaisesti. Osa alueesta luonnonsuojelualuetta esitetyn Laukkamäki Natura-aluetta Naturaalueen rajauksen mukaisesti. Osa alueesta suojelualuetta (SL) esitetyn Vanjärvi ja Märjätienmäki rajautuvat kokonaan valkoiseen alueeseen. Laukkamäki rajautuu valtaosin valkoiseen alueeseen, kaakkoiskulmana rajana taajamatoimintojen alue. Vanjärvi kuuluu kokonaan ja Märjätienmäki osin alueesta kuuluu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen. Märjätienmäki ja Laukkamäki arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Luonnonsuojelualue-merkinnät edistävät alueen suojelun toteuttamista.. Taajamatoimintojen merkintä mahdollistaa yksityiskohtaisemman alueiden käytön tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luontoarvot. Virkistysaluemerkintä ylläpitää Natura-alueen lähialueen luontoarvoja. Ominaisuusmerkintä edistää luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottamista.

1 Uudenmaan maakuntakaavaehdotus ja Natura 2000-ohjelman alueet Vaikutusten arviointi, osa 2 YKSITYISKOHTAISEMPIA ARVOINTEJA Sisältö: Johdanto Espoonlahti-Saunalahti, FI10100027. Espoo, Kirkkonummi Matalajärvi, FI0100092. Espoo Laajalahden lintuvesi, FI0100028. Espoo Vanhankaupunginlahden lintuvesi, FI0100067. Helsinki Klaukkalan Isosuo, FI0100038. Nurmijärvi Kalkkilammi-Sääksjärvi, FI010056, Nurmijärvi, Hyvinkää Lemmenlaakso, FI0100044. Järvenpää Asemansuo, FI01100047. Karkkila Tuusulanjärven lintuvedet, FI010046. Tuusula, Järvenpää Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät, FI0100064. Vantaa, Espoo. Puujärvi, FI0100013. Karjalohja. Lohjanharju ja Ojamonkangas, FI0100031. Lohja. Siuntionjoki, FI0100085. Siuntio

2 Johdanto Uudenmaan maakuntakaavan laadinnan yhteydessä on arvioitu kaavaratkaisun vaikutukset kaikkiin Natura 2000-verkostoon kuuluviin tai verkostoon ehdotettuihin alueisiin. Arvioinnin tarve perustuu maankäyttö- ja rakennuslain, maankäyttö- ja rakennusasetuksen sekä luonnonsuojelulain säädöksiin. Arvioinnin tulokset on esitetty tämän erillisselvityksen (nro 9) alkuosassa. Eräiden alueiden osalta ilmeni tarvetta tehdä tarkempia selvityksiä. Tarpeen synnytti erityisesti eräiden kaavassa taajamatoimintojen alueiksi osoitettujen aluevarauksien rajautuminen kiinni tai lähelle Natura-alueita. Toisen tarkasteltavan merkintäryhmän muodostivat kaavan liikenteen teknisen huollon toteutumattomat, ohjeelliset linjaukset. Lisäksi on tarkasteltu palveluiden alueiden ja teollisuusalueiden suhdetta Naturaalueisiin. Tässä yhteydessä esitetään arvioinnit 13 arviointitarpeen kannalta tärkeimmiksi kaavatyön yhteydessä tunnistetun alueen osalta. Koska maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, haluttiin selvityksillä tietoa ja varmuutta siitä, että kaavan toteuttamiselle voidaan löytää sellaisia kuntakaavoitukseen, hankkeiden tekniseen toteuttamiseen sekä viranomaisohjaukseen liittyviä ratkaisuja, joissa voidaan asianmukaisesti huomioon Natura-alueiden luonnonarvot. Selvitykset osoittivat, että kaavan suunnittelumääräyksissä on perusteltua ottaa huomioon Natura 2000-verkostoon kuuluvat alueet ja lisätä siten maakuntakaavan ohjaavuutta suhteessa verkoston alueisiin. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksiin on lisätty Natura 2000-alueita koskevat kohdat seuraaviin kaavamerkintöihin: - taajamatoimintojen alue - palvelujen alue - teollisuusalue - liikenneväylän vaihtoehtoinen tai ohjeellinen linjaus - 110 kv:n voimalinjan tai tasavirtakaapelin alustava linjaus - maakaasuputken runkoputken ohjeellinen linjaus - siirtoviemäri. Tässä esitetyt ja muut tehdyt arvioinnit osoittavat, että maakuntakaavan toteuttamiselle on jo löydetty tai voidaan löytää sellaiset toteuttamiskeinot, jotka turvaavat Natura-alueiden luonnonarvot. Kaikkien alueiden osalta on voitu selvityksiin tukeutuen tehdä se johtopäätös, että maakuntakaava ei heikennä luonnonsuojelulain 10 luvun tarkoittamalla tavalla niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on sisällytetty Natura 2000 verkostoon.

3 FI0100027 ESPOONLAHTI - SAUNALAHTI, Kirkkonummi, Espoo 1. Kohteen tiedot, sijainti ja kartta Espoonlahti - Saunalahti on kaksiosainen Natura-alue Espoon ja Kirkkonummen rajalla. Espoonlahteen kuuluu merialueiden lisäksi valtakunnallisesti merkittävä Fiskarsinmäen jalopuupuulehto. Saunalahti, osa-alueista pienempi, on otettu mukaan meriuposkuoriaisen maailman ainoan tiedossa olevan pysyvän populaation esiintymispaikkana. Kokonaisuutena Espoonlahti on pitkä kapeahko merenlahti, joka on muuta merialuetta rehevämpi. Lähde: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=77821&lan=fi 2. Nykyinen maankäyttö Espoonlahden ranta-alueet ovat haja-asuttuja ja suurelta osin maa- ja metsätalouskäytössä. Monia asutus-alueita ollaan kuitenkin suunnittelemassa ja osin jo rakennettu Natura-alueen läheisyyteen. Espoonlahden Natura-alueen pohjoispuolella kulkee Kehä III vilkas liikenne ja junarata. Saunalahden eteläpuolella on Länsiväylä, joka muuttuu Kirkkonummella Jorvaksentieksi. 3. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne sekä aluetta koskevat selvitykset ja arvioinnit Alueella voimassa olevissa Helsingin seudun seutukaavoissa ja Läntisen Uudenmaan maakuntakaavassa Espoonlahden Natura-alue on luokiteltu

4 suojelualueeksi ja Kirkkonummen puolella on lisäksi merkintä ehdotuksesta Natura 2000 verkostoon kuulumiseen. Alueeseen rajautuu pohjoisessa Luoman kyläalue ja monia taajamatoimintojen alueita ja lähivirkistysalueita ohjeellisine ulkoilureitistöineen. Maakaasun runkoputki kulkee Naturaalueen eteläosien poikki. Saunalahden osa-aluetta ei seutukaavoihin ole merkitty, mutta sen paikalla on lähivirkistysalue ja läheisyydessä myös taajamatoimintojen alueita. Kirkkonummen yleiskaava 2020:ssa Espoonlahden Natura-alue on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Alueen luoteispuolella on maa- ja metsätalousvaltaiset, lähivirkistyksen, kyläkeskuksen sekä yksityisen palvelujen ja hallinnon alueet. Natura-alueen lounaispuolelle on kaavoitettu pientalovaltaista asumista ja matkailupalvelujen alue. Osin rantaa reunustaa lähivirkistysalue. Suojelualueen halki menee kaasuputkenvaraus. Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksessa Espoonlahden Natura-alueen pohjoispuolelle esitetään radan ja Kehä III lisäksi maa- ja metsätalousvaltaista toimintaa. Viereiseen koilliskulmaan rajautuu Lasimäen asutusalue. Natura-alueen länsipuolelle on suunnitteilla pientalo-, virkistys- ja veneilijöitä palvelevia satama-alueita. Natura-alueen läheisyyteen on merkitty monia virkistysyhteyksiä. Espoon eteläosien yleiskaavatyön pohjana olevien rakennemallien vaikutusten arvioinnissa todetaan ettei asuntoalueiden laajenemisella ole suoria vaikutuksia Natura-alueen luontotyyppeihin tai lajeihin. Hallitsematon virkistyskäytön kasvu voi kuitenkin häiritä linnuston pesimistä ja kuluttaa maastoa. Alueella ei kuitenkaan nykyisin ole virkistyskäyttöpaineita mm. Kehä III läheisyyden vuoksi. Raportissa suositellaan Fiskarssinmäen herkän lehtoalueen pitämistä varsinaisista virkistysreiteistä erillisenä. Uusien venesatamien sijoittamisella Naturaalueen läheisyyteen voi olla paikallisesti haitallisia vaikutuksia linnustoon. Ruoppaukset läjittämisineen voivat vaikuttaa luontotyyppeihin haitallisesti. Rakennemalleilla ei ole vaikutuksia jokien vedenlaatuun eikä meriuposkuoriaisen esiintymiseen. Kirkkonummen puolella sijaitsevan Sundetin, Espoon Lasilaakson (rajautuu Espoonlahden koilliskulmaan) ja Saunalahdenportin alueen asemakaavoituksen yhteydessä on laadittu Natura-arvioinnit. Sundetin kohdalla esille tuli lähinnä rakentamisen aikaiset häiriöt ja lisääntyvän virkistyskäytön seuraukset linnustolle. Espoonlahden luontotyyppeihin tai kasvillisuuteen Sundetin alueiden rakentamisella ei todettu olevan vaikutusta. Lasilaakson asukasmäärän huomattavalla kasvulla on todettu olevan välillisiä haitallisia vaikutuksia Fiskarsinmäellä olevaan jalopuumetsikköön lisääntyvän virkistyskäytön muodossa. Saunalahdenportin asemakaavoituksella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen luonnonarvoihin. 4. Maakuntakaava Maakuntakaavassa Espoonlahti on merkitty sekä Natura 2000 -verkostoon kuuluvaksi että luonnonsuojelualueeksi. Saunalahden osa-alue on merkitty vain Natura 2000 -verkostoon kuuluvaksi, koska se ei vielä kuulu

5 suojeluohjelmien piiriin. Lukuun ottamatta Espoonlahden pohjoispuolelle esitettyä virkistysaluetta, alueita ympäröi mantereella taajamatoimintojen merkintä. Viheryhteystarvemerkintöjä esitetään Espoonlahden kummallekin puolelle ja ne jatkuvat myös Saunalahden Natura-alueelle. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeätä aluetta on Kirkkonummen puolella Kehä III ja radan läheisyydessä. Kehä III rajautuu lyhyeltä osuudelta Espoonlahden Natura-alueeseen. Maakaasun jo rakennettu runkoputki kulkee Natura-alueen eteläosien poikki. 5. Tarkasteltavat vaikutusalueet Alueen kaksiosaisuuden seurauksena vaikutusalueet ovat hieman erilaiset. Yhteistä alueille on meren muodostama laaja vaikutusalue. Espoonlahteen laskevien Sundetin, Mankin- ja Espoonjokien muodostaman valuma-alueen muutokset saattavat hetkellisesti vaikuttaa Natura-alueisiin paikallisesti. Espoonlahti on monien lintudirektiivin liitteen I lajin pesimäalue ja tärkeä muutonaikainen levähdysalue, mutta linnusto ei ole Natura-alueen perustana. Siksi lintujen reviireihin liittyvä vaikutusaluerajaukset otetaan tässä tarkastelussa huomioon vain välillisesti. Vaikutusalueen merkittävimpiä osia ovat Natura-alueisiin suoraan rajautuvat alueet, jotka ovat maakuntakaavassa suurelta osin merkitty taajama-toimintojen alueeksi. Espoon eteläosien kaavoituksen rakennemalleja suhteessa Natura-alueisiin tarkastelleessa raportissa suositellaan suojavyöhykkeen jättämistä asutuksen ja Natura-alueiden väliin. Arvokkaimmilla alueilla tämä tarkoittaisi noin 200 metrin levyistä tai metsäisillä alueilla niin tiheää vyöhykettä ettei puuston läpi ole kesäaikana näkyvyyttä. 6. Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Espoonlahti - Saunalahti Natura-alueeseen Vaikutukset, jotka mahdollisesti voisivat heikentää Natura-alueen luontoarvoja Maakuntakaavan mahdollistaman Uudenmaan kasvun vaikutukset vesistöihin ja merialueisiin. Taajamatoimintojen lisääntyminen ja Kehä III leventäminen Espoonlahden Natura-alueen välittömässä läheisyydessä saattaa vaikuttaa vesitaseeseen. Suurruohoniityt saattavat osin kuivua. Taajamatoimintojen kasvu ja lisääntyvä rakentamien Natura-alueen läheisyyteen. Vaikutukset kohdistuisivat luontoon välillisesti. Liikenteen lisääntyminen Kehä III, josta seurauksena melu- ja päästöhaittojen kasvu. Vaikutukset kohdistuisivat eläinten ja kasvien elinolosuhteisiin. Maakuntakaavan mahdollistaman väestönkasvun seurauksena alueen virkistyskäytön kasvu. Riskinä maaston ja kasvillisuuden kuluminen ja eläinten häiriintyminen. Keinot ehkäistä tai lieventää vaikutuksia vesistöjen tarkkailu yleisellä tasolla vesiensuojelutoimenpiteet vesihuollon ja viemäröinnin ratkaisut riittävien puskurivyöhykkeiden jättäminen rakentamisen ohjaus ja mitoitus riittävien puskurivyöhykkeiden jättäminen rakennettujen ja suojelualueiden väliin meluntorjunta riittävien puskurivyöhykkeiden jättäminen rakennettujen alueiden ja suojelualueen väliin yleiset liikenteen päästöjen vähentämiskeinot alueella liikkumisen ohjaaminen, valvonta ja tarvittaessa rajoittaminen erityisesti lintujen pesimäaikaan Keinojen toteutuminen yleis- ja asemakaavat raportit Suomenlahden tilasta yleis- ja asemakaavat tiesuunnittelu kuntatason teknisen huollon ratkaisut hoito- ja käyttösuunnitelma yleis- ja asemakaavat rakennuslupaharkinta tiesuunnittelu yleis- ja asemakaavat maisematyöluvat hoito- ja käyttösuunnitelma yleis- ja asemakaavat hoito- ja käyttösuunnitelma kunnallinen viheralueverkosto suunnitelma.

6 riittävien virkistysalueiden osoittaminen lähialueilta ja alueen aseman turvaaminen viheralueverkostossa 7. Yhteisvaikutukset Suomenlahden yleinen tila ja erilaiset vesiensuojelutoimenpiteet yhdyskunnissa, teollisuudessa ja maataloudessa vaikuttavat osaltaan myös Espoonlahteen. Mahdollisten sekä negatiivisten että positiivisten Itämeren tilan muutosten merkitystä vähentää Natura-alueen sijaitseminen lahdenpoukamassa. Näin ollen valuma-alueen yhteisvaikutukset ovat merkittävämpiä vedenlaatuun vaikuttavia tekijöitä. Maankohoamisella saattaa olla pitkällä tähtäimellä vaikutusta alueen rantaviivan muutoksiin. Natura-alueen lähistön olemassa olevan ja tulevan rakentamisen yhteydessä on tehty useita ympäristövaikutusselvityksiä, joten on oletettavaa, että niiden yhteydessä todetut yhteisvaikutukset ovat osin samoja maakuntakaavan yhteisvaikutusten kanssa. Maakuntakaavan mahdollistaman väestönkasvun seurauksena virkistyskäytön lisääntyminen sekä maa- että merialueilla voi yhdessä aiheuttaa häiriöitä alueen lajistolle. Taajamatoimintojen rakentaminen voi lisätä tarvetta pienialaiseen ruoppaukseen ja läjitykseen merialueilla. Erityisesti reuna-alueille kohdistuu haitallisten ympäristövaikutusten uhka, jota tosin voidaan estää tai olennaisesti heikentää yksityiskohtaisemman suunnittelun keinoin. 8. Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Maakuntakaavassa alueeseen rajautuva taajamatoimintojen alue merkintä mahdollistaa arvioitujen vaikutusten lieventämisen tai ehkäisemisen. Paikalliset tarkemmilla kaavatasoilla määriteltävät paikalliset suojelualueet, lähivirkistysalueet, puistot ja muut viheralueet ovat mahdollisia maakuntakaavan taajamatoimintojen alueella. Maakuntakaavassa esitetty virkistysalue Espoonlahden ja Kehä III välissä ja viheryhteystarve-käytävät parantavat suojelun toteutumista Natura-alueella. Myös kulttuuriympäristö tai vaalimisen kannalta tärkeä alue -merkinnällä on todennäköisesti positiivinen vaikutus luonnonarvojen säilymiselle. Maakuntakaavan esittämät tie- ja ratalinjaukset sekä maakaasun runkoputki ovat jo olemassa eivätkä siten muuta tilannetta. Matalajärven ympäristössä on Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan kuntakaavoitus ja suunnittelu monipuolista ja ajantasaista. Niiden yhteydessä on edellytykset selvittää ja ottaa käyttöön sellaiset ratkaisut, jotka ottavat huomioon Matalajärven arvon myös Natura-alueena. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksessä todetaan, että uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka turvaa ympäristöarvot. Lisäksi todetaan, että taajamatoimintojen alueiden käytön suunnittelussa on otettavan huomioon niihin rajautuva tai lähellä sijaitseva Natura-alue ja sen luontoarvot. Espoonlahden ja Saunalahden kohdalla tämä tarkoittaa erityisesti vaikutuksia veden laatuun,

7 määrään ja vesitasapainoon sekä melun tai muun häiriön vaikutuksia alueelle. Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua Espoonlahden ja Saunalahden alueilla ja niiden läheisillä alueilla tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueiden luonnonarvot. Näin ollen maakuntakaava ei heikennä Espoonlahden ja Saunalahden niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon Lähteet: Beringer, Kati & Leena Sjöblom (toim) (2001). Espoon ympäristön tila 2000, Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 6/2001. Espoon kaupungin painatuskeskus, Espoo. Espoon kaupunki (2004). Saunalahdenportti, asemakaavoitus. Hankkeen perustiedot ja kaavakartat. <http://www.espoo.fi/hankkeet/?path=1;2432;585;36711;36782;39350> Kirkkonummen kunnan kaavoituskatsaus 2003-2004. <http://www.kirkkonummi.fi/kuntalaiset/yhdyskuntatekniikka/index.htm> Kirkkonummen kunta (1997). Yleiskaavan selostus. Leivo, Mauri & Minna-Liisa Hirvonen (1998). Muutokset Espoon arvokkailla luontokohteilla. Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 3/98. Espoon kaupungin painatuskeskus, Espoo. Maa ja Vesi Oy (2002). Kirjallisuustutkimus Espoon eteläosien yleiskaavatyötä varten. Arvio rakennemallien vaikutuksista Espoonlahden ja Laajalahden Natura 2000-alueisiin. Espoon Kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B61:2002. Uudenmaan ympäristökeskus (2004a). Meriuposkuoriaista tutkitaan Espoonlahdella. <http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=82988&lan=fi> Uudenmaan ympäristökeskus (2004b). Natura 2000-alueet, Espoonlahti Saunalahti. <http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=10498&lan=fi> Peruskartta 1:20 000, lehti 203212 Espoo (1981). Maanmittaushallitus, Helsinki. Suomen valuma-alueet 1:50 000. Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineisto 1990. Yleiskaavakartta 1:30 000, Espoon eteläosien yleiskaavaluonnos 2030. Yleiskaavakartta 1:40 000, Kirkkonummen yleiskaava 2020 osa 1.

8 FI0100092 MATALAJÄRVI, Espoo 1. Kohteen tiedot, sijainti ja kartta Matalajärvi sijaitsee Pohjois-Espoossa Bodomjärven itäpuolella. Nimensä mukaisesti järvi on hyvin matala, avovesialueillakin suurin syvyys on vain yli metrin. Sitä ympäröi vaihtelevanlevyinen tulviva rantaluhta. Naturaalueeseen kuuluu myös Bodomin kannaksen pähkinälehto. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=13705&lan=fi 2. Nykyinen maankäyttö Matalajärven ja Bodomjärven välissä on rakennettua asutusta (Högnäs). Högnäsissä on omakotitaloja ja loma-asuntoja, joista muutama sijaitsee rannan läheisyydessä. Järven rannan luhtavyöhyke on kuitenkin säilynyt lähes rakentamattomana. Pohjoispuolella sijaitseva golfkenttä (Master Golf Oy) ulottuu Natura-alueen välittömään läheisyyteen. Muualta aluetta ympäröi pellot ja niityt. Kehä III kulkee alueesta noin puolen kilometrin päässä kaakossa. 3. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne sekä aluetta koskevat selvitykset ja arvioinnit Alueella voimassa olevissa Helsingin seudun seutukaavoissa Matalajärvi sekä siitä Bodomjärveen laskeva puro on luokiteltu suojelualueeksi. Suojelualueeseen rajautuu maa- ja metsätalous, retkeily- ja ulkoilu sekä taajamatoimintojen alueita. Läheisyydessä on myös kyläalue, työpaikkaalueita sekä Kehä III pääväylän linjaus ja voimalinja. Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I sai lainvoiman 1997. Siinä Matalajärvi ja sen rannat on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Bodomin kannaksen pähkinälehto on merkitty virkistysalueeksi. Pohjoispuolen virkistysalueen jatkeena Matalajärven ja Bodomjärven välissä on pientalovaltainen asuntoalue (Högnäs). Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet reunustavat suojelualuetta muualta. Julkisten palveluiden ja hallinnon

9 varausmerkintöjä on alueen läheisyydessä kolme erillistä aluetta. Bodomjärven kaakkoisrannan tuntumaan on varattu alue opetus- ja sivistystoimen toimintayksikköä (Överbyn ammattikorkeakoulua) varten. Matalajärven pohjoisosat ovat osin asemakaavoitettua (golfkenttä), muualla on voimassa yleiskaava. Uusia asemakaavoja ja niiden muutoksia on vireillä Matalajärven valuma-alueen läheisyydessä Koskelontien varressa. Matalajärvi on ollut Espoon lintuvesien pesimälinnuston seurannassa vuonna 2000, jossa todettiin että Matalajärven suojeluarvo on säilynyt ennallaan vuoteen 1984 verrattuna. Espoon vesistöntutkimusohjelmassa 2002 on tutkittu mm. Matalajärven kuormitustekijöitä ja happitilanneetta. Tällöin kartoitettiin myös Matalajärveen johtavien purojen tilannetta. Matalajärvi on huomioitu myös Espoon ympäristön tilaa käsittelevissä julkaisuissa. Järveä on kunnostettu erilaisin toimenpitein talkoilla. Espoon ympäristökeskus ja Uudenmaan ympäristökeskus ovat hakeneet rahoitusta Matalajärven hoito- ja käyttösuunnitelmaa varten, mutta eivät ole sitä vielä saaneet. Koska järven tila on merkittävästi heikentynyt viime vuosina olisi suunnitelmat tilanteen parantamiseksi aloitettava välittömästi. 4. Maakuntakaava Maakuntakaavassa Matalajärvi on merkitty sekä Natura 2000 -verkostoon kuuluvaksi että luonnonsuojelualueeksi. Maakuntakaavassa esitetään, että alueen etelä- ja osin länsi- sekä itäosiin rajautuu taajamatoimintojen alue, jonka läpi itä-länsi suunnassa kulkee viheryhteystarve. Läheisyydessä kulkee myös voimalinja, Kehä III ja siihen liittyvä kehäkaupungin kehittämisvyöhyke. Kehäkaupungin suunnittelumääräyksessä velvoitetaan kiinnittämään erityisistä huomiota julkisen liikenteen palvelutason parantamiseen sekä tienvarsialueiden kaupunkikuvalliseen kehittämiseen. Muuten Natura-alueen pohjoisosiin rajautuvat alueet on jätetty valkoiseksi. 5. Tarkasteltavat vaikutusalueet Tarkasteltava vaikutusalue rajautuu valuma-alueen muutosten välittömiin vaikutuksiin sekä maakuntakaavan välillisiin vaikutuksiin. Matalajärven valuma-alue on melko pieni. Espoon vesistöntutkimusohjelmassa 2002 Matalajärveen laskevia puroja tutkittaessa todettiin, että suurin virtaamaltaan ja kokonaisravinnekuormitukseltaan on Kulloon sillalta tuleva puro (osuus purojen kokonaisvirtaamasta 30-90 % ja kokonaisfosforikuormasta 60-95 %). Toiseksi merkittävin puro on Kättbäcken. Näiden purojen kohdalle on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintoja. Golfkentältä tulevien purojen virtaama oli alhainen, jolloin korkeat kokonaisfosforipitoisuudet eivät vaikuta Matalajärveen niin suuresti. Lisäksi golfkentän vesialueet on Bodomin asemakaavan (hyväksytty 27.10.1997) mukaan varustettava suojavyöhykkeellä ravinteiden ja torjunta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi. Natura 2000 tietolomakkeessa todetaan kuitenkin golfkentän rakentamisella olleen voimakkaan vaikutuksen järven vedenlaatuun. Espoon ympäristöyhdistyksen Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksesta tekemässä lausunnossa todetaan, että Viiskorven luonnontilaisella pohjavesialueella on todennäköisesti tärkeä merkitys Matalajärvelle. Lisäksi

10 Bodomin vedenhankinta-alueella on oma lähisuojavyöhyke ja Matalajärvestä Bodomjärveen laskevassa purossa on pohjapato. 6. Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Matalajärven Natura-alueeseen Vaikutukset, jotka mahdollisesti voisivat heikentää Natura-alueen luontoarvoja Taajamatoimintojen ja rakentamisen lisääntyminen valuma-alueella voi aiheuttaa muutoksia veden määrässä. Vesimäärien väheneminen saattaisi aiheuttaa Matalajärven vedenpinnan laskua ja rehevöitymisen kiihtymistä. Taajamatoimintojen lisääntymisestä aiheutuvat muutokset veden laadussa. Vaikutukset kohdistuisivat järven erityisen herkkiin lajeihin (mm. Hentonäkinruoho) ja ekosysteemiin kokonaisuudessaan. Maakuntakaavan mahdollistaman rakentamisen aiheuttamat maan kaivamisesta ja kasaamisesta aiheutuvat välittömät muutokset ja huuhtoutumat. Kehä III työpaikkatoimintojen kehittyminen liian lähelle Natura-alueetta. Vaikutukset kohdistuisivat luontoon välillisesti. Liikenteen huomattava kasvu Kehä III. Seurauksena melu- ja päästöhaittojen kasvu. Vaikutukset kohdistuisivat eläinten ja kasvien elinolosuhteisiin. Maakuntakaavan mahdollistaman väestönkasvun ja toimintojen lisääntymisen seurauksena alueen virkistyskäytön kasvu. Riskinä maaston ja kasvillisuuden kuluminen ja eläinten häiriintyminen. Keinot ehkäistä tai lieventää vaikutuksia vesihuollon ja viemäröinnin ratkaisut laskupadon korkeuden säännöstely veden määrän tarkkailu vesihuollon ja viemäröinnin ratkaisut vesiensuojelutoimenpiteet veden laadun tarkkailu valvonta rakentamisen ohjaus ja valvonta rakentamisen aikaiset lieventämistoimenpiteet erityisesti lintujen pesimisaikaan rakentamisen ohjaus ja mitoitus riittävien puskurivyöhykkeiden jättäminen rakennettujen alueiden ja suojelualueen väliin varovaisuusperiaatteen noudattaminen meluntorjunta yleiset liikenteen päästöjen vähentämiskeinot alueella liikkumisen ohjaaminen, valvonta ja tarvittaessa rajoittaminen erityisesti pesintäaikana riittävien virkistysalueiden osoittaminen lähialueilta ja alueen aseman turvaaminen viheralueverkostossa Keinojen toteutuminen kuntatason teknisen huollon ratkaisut yleis- ja asemakaavat hoito- ja käyttösuunnitelma kuntatason teknisen huollon ratkaisut haja-asutusalueiden jätevesiasetus yleis- ja asemakaavat yleis- ja asemakaavat rakennusluvat tiesuunnittelu rakentamisen teknistä toteuttamista ja ajankohtia koskevat hanke- ja kohdekohtaiset ratkaisut yleis- ja asemakaavat rakennuslupaharkinta tiesuunnittelu yleis- ja asemakaavat maisematyöluvat hoito- ja käyttösuunnitelma yleis- ja asemakaavat hoito- ja käyttösuunnitelma kunnallinen viheralueverkostosuunnittelu 7. Yhteisvaikutukset Matalajärven Natura-alueen läheisyyteen kohdistuu erityisiä kehittämis- ja rakentamispaineita. Kehä III liikenteelliset ja toiminnalliset tekijät yhdessä voivat vaikuttaa Matalajärven alueen ulkopuolisiin alueisiin niin, että osa vaikutuksista saattaa heijastua myös Matalajärveen. Kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeen suunnittelumääräys voi yhdessä yleisen kehityksen kanssa mahdollisesti vaikuttaa Natura-alueeseen välillisesti. Kun sen mukaisesti joukkoliikennettä parannetaan, yksityisautoilun tarve saattaa vähentyä. Tämän merkittävyys jäänee kuitenkin pieneksi, sillä liikennemäärien uskotaan kasvavan maakuntakaavasta riippumatta.

11 Virkistyskäytöstä syntyvät Natura-alueeseen suoraan kohdistuvat välilliset vaikutukset jäävät vähäisiksi alueen luonteesta johtuen. Ravinteikkaaseen Matalajärveen vaikuttaa vesimäärän lisäksi yleinen lämpötila, joka saattaa pitkällä tähtäimellä nousta kasvihuoneilmiön voimistumisen myötä. Tämä saattaa pahentaa Matalajärven tilannetta ja vaikuttaa osaltaan niihin luonnonarvoihin, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Rehevöityminen ruokkii myös itse itseään, joten hoito- ja kunnostustoimenpiteitä tulee kohdistaa ympäristön valuma-alueen lisäksi myös suoraan järveen. Jos valuma-alueen pelloille rakennettaisiin, voisi se vaikuttaa järven kokonaiskuormitukseen vähentävästi, koska lannoitepäästöt alueelta todennäköisesti vähenisivät. Tällöin vaarana kuitenkin ovat hulevesien mukana virtaavat kemikaalit ja raskasmetallit sekä muut järven ekosysteemille täysin vieraat aineet. Vaikutusta voidaan lieventää viemäröintiratkaisuin. Lisäksi osa alueen linnustosta saattaa olla riippuvainen läheisten peltojen ja niittyjen tarjoamasta ravinnosta. Yhteisvaikutusten monimutkainen luonne lisää yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä tarvetta selvityksiin, suunnitteluun ja seurantaan. Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa on suositeltavaa noudattaa varovaisuusperiaatetta. 8. Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Matalajärven läheisyydessä on toimintaa ja asutusta jo tällä hetkellä siinä määrin, että maakuntakaavan mahdollisten vaikutusten suhteellinen merkitys vähenee. Merkittävimmät vaikutukset ovat seurausta mahdollisista valuma-alueella tapahtuvista veden määrän ja laadun muutoksista. Muutokset alueella voivat olla Natura-alueen kannalta myös positiivisia, mutta niiden merkittävyys selviää vasta yksityiskohtaisemman kaavoituksen ja hoito- ja käyttösuunnitelmaan tehtävien selvitysten yhteydessä. Maakuntakaavan taajamatoimintojen alue merkintä mahdollistaa tässä esille tulleiden ja arvioitujen haitallisten vaikutusten lieventämisen tai ehkäisemisen. Taajamatoimintojen merkintä sisältää myös paikalliset suojelualueet ja viheryhteyskäytävä Matalajärven eteläpuolella ohjaa suunnittelua säilyttämään riittävä viheryhteys. Merkintä ei estä maa- ja metsätalouskäytössä olevien alueiden säilyttämistä tarvittaessa nykyisessä käytössään. Suunnittelumääräyksessä todetaan, että uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka turvaa ympäristöarvot. Lisäksi todetaan, että taajamatoimintojen alueiden käytön suunnittelussa on otettavan huomioon niihin rajautuva tai lähellä sijaitseva Natura-alue ja sen luontoarvot. Matalajärven kohdalla tämä tarkoittaa erityisesti vaikutuksia veden laatuun, määrään ja vesitasapainoon sekä melun tai muun häiriön vaikutuksia alueelle. Matalajärven ympäristössä on kuntakaavoitus ja suunnittelu monipuolista ja ajantasaista. Niiden yhteydessä on edellytykset selvittää ja ottaa käyttöön

12 sellaiset ratkaisut, jotka ottavat huomioon Matalajärven arvon myös Naturaalueena. Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua Matalajärven läheisyydessä ja siihen vaikuttavilla alueilla tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luonnonarvot. Näin ollen maakuntakaava ei heikennä Matalajärven niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 - verkostoon. Lähteet: Beringer, Kati & Leena Sjöblom (toim) (2001). Espoon ympäristön tila 2000, Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 6/2001. Espoon kaupungin painatuskeskus, Espoo. Espoon kaupunginsuunnittelulautakunta (2003). Bodom, alue 710302, tavoiteohjelman sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen, listan asianro 15 (3233/503/2003). Espoo. Espoon pohjoisosien yleiskaava osa 1, Selostus (1994). Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen suunnitelmia ja ohjelmia A 18:1994. Espoo. Espoon ympäristölautakunta (2003). Espoon vesistöntutkimusohjelma/yhteenveto vuodelta 2002, listan asianro 11 (9389/241/2001). Espoo. Espoon ympäristölautakunta (2004). Ympäristölautakunnan aloite Matalajärven hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiseksi, listan asianro 20 (2146/721/2004). Espoo. Kaavamuutoksella uusia pientalotontteja Bodomin alueelle (2003). Olarinseutu.com, MatinkyläOlari paikallisporttaali 24.09.2003. <http://olarinseutu.com/?va=0&uu=520> Lammi, Esa, Pekka Routasuo & Biologitoimisto Jari Venetvaara ky (2001). Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta 2000. Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 1/2001. Espoon kaupungin painatuskeskus, Espoo. Leivo, Mauri & Minna-Liisa Hirvonen (1998). Muutokset Espoon arvokkailla luontokohteilla. Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 3/98. Espoon kaupungin painatuskeskus, Espoo. Natura 2000 Tietolomake, alueen koodi: FI0100092. Uudenmaan ympäristökeskus. Peruskartta 1:20 000, lehti 2041 10 Nuuksio (1984). Maanmittaushallitus, Helsinki. Suomen valuma-alueet 1:50 000. Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineisto 1990. Uudenmaan ympäristökeskus (2004). Natura 2000-alueet, Matalajärvi. <http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=13705&lan=fi> Yleiskaavakartta 1:20 000, Espoon pohjoisosien yleiskaava osa 1 (1994). Espoon kaupunkisuunnitteluvirasto, Espoo. Uudenmaan liitto (2001). Uudenmaan liiton seutukaavojen ja maakuntakaavan yhdistelmäkartta. Uudenmaan liitto. Maakuntakaava 1:100 000, Uudenmaan maakuntakaava, kaavaehdotus(2004). Uudenmaan liitto.

13 FI0100028 LAAJALAHDEN LINTUVESI, Espoo 1. Kohteen tiedot, sijainti ja kartta Laajalahti on linnustoltaan arvokas, matala ja ruovikkoinen merenlahti itäisessä Espoossa. Natura-alueeseen kuuluu varsinaisen ruovikon ja vesialueen lisäksi myös entistä peltoa ja pensaikkoa. Alueella levähtää ja pesii useita lintudirektiivin lajeja. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=13680&lan=fi 2. Nykyinen maankäyttö Laajalahden eteläpuolella sijaitsee runsaasti Otaniemen Teknillisen korkeakoulun tiloja sekä asuntoja. Otaniemen alueella on täydennysrakentamista. Asutusta on myös Laajalahden pohjoisrannalla, mutta se on väljemmin rakennettua. Pohjoisosissa sijaitsee myös Villa Elfvikin luontokoulu ja ympäristövalistuskeskus sekä sitä ympäröivät arvokkaat vanhat metsät. Natura-alueen länsipuolella kulkee Kehä I liikenneväylä, jonka toisella puolella on pääasiassa asuntoalueita. 3. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne sekä aluetta koskevat selvitykset ja arvioinnit Alueella voimassa olevissa Helsingin seudun seutukaavoissa Laajalahti on merkitty suojelualueeksi laajemmin kuin nykyinen Natura-alue. Villa Elfvikin ympäristö ja suurin osa Otaniemestä ja Maarinlahdesta on merkitty työpaikka-alueeksi. Otaniemen kärki on taajamatoimintojen aluetta. Laajalahden pohjoispuolella taajamatoimintojen alue ulottuu melko pitkälle lahdenpoukamaan. Kehä I ja suojelualueen välissä on lähivirkistysalue.

14 Ohjeellinen ulkoilureitti kiertää rantoja pitkin. Olemassa oleva maakaasun runkoputki kulkee Laajalahden luoteispuolella. Espoon eteläosien kaavaluonnoksessa Natura-alue on merkitty sekä Natura 2000 -verkostoon kuuluvaksi että luonnonsuojelualueeksi. Natura-alueen pohjoispuolen olevaa asuntoaluetta kehitetään pientalovaltaisena ja venelaiturin paikka pysyy entisenä. Elfvikin alueen vanhat metsät sekä Kehä I ja Natura-alueen välinen kaistale on merkitty virkistysalueeksi. Otaniemen pohjoisrannassa kulkee kapea virkistysalue, jonka toiselle puolelle jää julkisten palvelujen ja hallinnon alueita sekä asuntoalueita. Espoon eteläosien yleiskaavatyön pohjana olevien rakennemallien vaikutusten arvioinnissa todetaan, että kun Laajalahtea tarkastellaan kokonaisuutena, on kaikilla rakennemallivaihtoehdoilla haitallisia vaikutuksia. Rakentamisella on arvioinnin mukaan todennäköisesti linnustoa haittaavia vaikutuksia, mikäli rakentamisalueen ja suojelualueen väliin ei jätetä suojavyöhykettä. Luontotyyppeihin rakennemalleilla ei ole suoria vaikutuksia olettaen, että teiden ja katujen sadevesiä ei ohjata suoraan Laajalahteen. Arviointi esittää vaikutusten lieventämiskeinoina mm. puskurivyöhykkeen jättämistä. Raportissa painotetaan Elfvikin vanhojen metsien asemaa luontokokonaisuuden tärkeänä osana. Alue kuuluu Suur-Tapiolan asemakaava-alueeseen. Natura-alueen läheisyyteen suunnitellulta Maarin asemakaava-alueelta on tehty ympäristövaikutusten selvitykset luontotyyppi ja lajikohtaisesti. Näissä selvityksissä on todettu rakentamisen aikaisen melun olevan huomattavin yksittäinen vaikutus alueen linnustolle. Jos rakentamisesta ja erityisesti paalutuksesta johtuva melu ajoitetaan pesintäkauden ulkopuolelle eikä sitä tuoteta monena eri muuttokautena, jäänee häiriöiden vaikutukset vähäisiksi ja tilapäisiksi. Tätä varten asemakaavassa on erityismääräys, jonka mukaan rakennustoiminta on suunniteltava niin, että rakennustoiminnasta aiheutuvaa melua vältetään lintujen pesimäaikana huhti-heinäkuussa. Laajalahden Natura 2000 alueeseen kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu myös Helsingin yleiskaavaa valmisteltaessa. Tämä johtuu alueen sijainnista aivan Helsingin rajan tuntumassa. Laajalahdelle johtavien salmien suunnitellun täytön aiheuttamia muutoksia veden virtauksiin on tutkittu, koska tällä saattaisi olla vaikutuksia veden laatuun lahden pohjukassa. Mikäli Keilaniemen ja Lehtisaaren väliin rakennetaan uusia täyttöjä, veden vaihduntaa voi edistää esimerkiksi syventämällä Mukkiniemen- Kuusisaaren salmea tai kasvattamalla sen poikkipinta-alaa. Näin vaikutukset Laajalahteen ja Natura-alueen luonnonarvoihin minimoituisivat. Kehä I parantaminen kaventaa tien ja Natura-alueen välissä olevaan puskurivyöhykettä, mutta samalla rakennettavat meluvallit vähentävät alueelle kantautuvaa häiriötä. Arvioiden mukaan hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen luontotyyppeihin, mutta Elfvikin linnustoon jonkin verran.

15 4. Maakuntakaava Maakuntakaavassa Laajalahden lintuvesi on merkitty sekä Natura 2000 - verkostoon kuuluvaksi että luonnonsuojelualueeksi. Maa-alueella sitä ympäröi taajamatoimintojen alue. Eteläpuoliset alueet ovat lisäksi merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi. Kehä I kulkee pohjois-eteläsuuntaisesti Natura-alueen länsipuolella. Lisäksi aluetta sivuaa olemassa oleva maakaasun runkoputki. 5. Tarkasteltavat vaikutusalueet Tarkasteltava vaikutusalue rajautuu läheisten toimintojen ja muutosten välittömiin seurauksiin sekä maakuntakaavan välillisiin vaikutuksiin. Laajalahden Natura-alueelle ei virtaa merkittäviä laskujokia. Natura-alueen lounaiskulmassa virtaa pieni oja Maarin alueelta. Vaikka vesimäärät valuma-alueella merkittävästi vähenisivätkin, ei sillä ole vaikutusta Laajalahteen korvaavan meriveden takia. Laadulliset vaikutukset ovat epätodennäköisiä ja rajoittuvat lähinnä rakentamisen aikaisiin vahinkopäästöihin ja merellä tapahtuviin suuronnettomuuksiin. Meriveden vaikutuksen vuoksi alueeseen vaikuttavat monet rannikon ja läheisten laskujokien ja niiden valuma-alueilla tapahtuvat muutokset ja tarkkaa vaikutusaluetta on vaikea rajata. Valuma-aluerajaus ei tässä tapauksessa olekaan tarkoituksen mukainen kaupunkiympäristön läheisyyden ja läheisen merenlahden vaikutuksen vuoksi. Laajalahti on monien lintulajien pesimäalue ja tärkeä muutonaikainen levähdysalue. Tämä on ollut Natura-päätöksen yhtenä perusteena. Lintujen reviireihin liittyvät vaikutusaluerajaukset otetaankin tässä tarkastelussa huomioon saatavissa olevan tiedon pohjalta. Nämä reviirit ulottuvat myös Natura-alueen ulkopuolelle. Monet linnut esiintyvät erityisesti Elfvikin vanhojen metsien alueella, joka onkin osa Laajalahden luontokokonaisuutta. Merkittävimmät vaikutusalueet ovat Kehä I itäpuolen ja Natura-alueen väliin jäävät alueet ja niiden maankäyttö. Maari III asemakaava-alueelle on suositeltu suojavyöhykettä, jota hoidetaan luonnonsuojelun periaatteiden mukaisesti. Kyseisessä kaavassa tämä alue on merkitty VP-1 alueeksi. 6. Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Laajalahden lintuveden Natura-alueeseen Vaikutukset, jotka mahdollisesti voisivat heikentää Natura-alueen luontoarvoja Maakuntakaavan mahdollistaman Uudenmaan kasvun vaikutukset vesistöihin. Taajamatoimintojen kasvu ja lisääntyvä rakentamien Natura-alueen läheisyyteen Vaikutukset kohdistuisivat luontoon välillisesti. Alueen läheisyydessä tehtävien rakennushankkeiden aiheuttamat välittömät haitat (esim. paalutuksen melu). Häiriöstä kärsisivät erityisesti alueella pesivät linnut. Keinot ehkäistä tai lieventää vaikutuksia Keinojen toteutuminen vesistöjen tarkkailu yleisellä tasolla yleis- ja asemakaavat raportit Suomenlahden tilasta rakentamisen ohjaus ja mitoitus suojavyöhykkeen jättäminen ekologisen verkoston turvaaminen meluhaittojen torjunta vaikutusten lieventäminen rakentamisen ajoittamisella lintujen pesimisajan ulkopuolelle paalutusmenetelmän valinta yleis- ja asemakaavat rakennuslupaharkinta kunnallinen viheralueverkosto suunnitelma rakentamismääräykset asemakaavat

16 Liikenteen lisääntyminen Kehä I, josta seurauksena melu- ja päästöhaittojen kasvu. Vaikutukset kohdistuisivat eläinten ja kasvien elinolosuhteisiin. meluntorjunta yleiset liikenteen päästöjen vähentämiskeinot tiesuunnittelu yleis- ja asemakaavat maisematyöluvat hoito- ja käyttösuunnitelma 7. Yhteisvaikutukset Koska Natura-alueen lähistön olemassa olevan ja tulevan rakentamisen yhteydessä on tehty kattavat ympäristövaikutusselvitykset, on oletettavaa että niiden yhteydessä todetut yhteisvaikutukset ovat osin yhteisiä maakuntakaavan kanssa. Näissä selvityksissä on todettu rakentamisen aikaisen melun olevan huomattavin yksittäinen vaikutus alueen linnustolle. Yhteisvaikutukset Kehä I ja Maari III rakentamisesta vaikuttavat alueella pesivistä lintulajeista eniten pikkutikkaan. Myös pikkusiepon elinolosuhteisiin kohdistuu ilman lieventämistoimenpiteitä heikentävä vaikutus. Lintujen muuttoa ei merkittävästi häiritse, jos hankkeet ja suunnitelmat ajoitetaan niin, että melua syntyy saman aikaisesti ja vain yhtenä vuotena. Virkistyskäyttöpaineet tuskin lisääntyvät nykyisestä. Maakuntakaava mahdollistaa kuitenkin väestönkasvun, jonka seurauksena alueen virkistyskäytön kasvua ei täysin voida sulkea poiskaan. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun virkistysalueet tarjoavat muita vaihtoehtoisia luontokohteita ja Natura-alueella liikkumista ohjataan ja pesintäaikaan myös rajoitetaan. Lisäksi Natura-alueen välittömään läheisyyteen rakennettavat alueet ovat pääosin julkisten palvelujen ja hallinnon alueita, jolloin virkistyspaineet eivät ole niin suuret kuin asuintalovaltaisilla alueilla. Maaston ja kasvillisuuden mahdollinen kuluminen ja eläinten häiriintymisen lisääntyminen virkistyskäytön vuoksi on epätodennäköistä, joskin eri raportit ja arvioinnit eivät ole tästä aivan yksimielisiä. Maankohoamisella saattaa olla pitkällä tähtäimellä vaikutusta alueen rantaviivan muutoksiin. 8. Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Maakuntakaavassa alueeseen rajautuva taajamatoimintojen alue merkintä mahdollistaa arvioitujen vaikutusten lieventämisen tai ehkäisemisen. Paikalliset suojelu- ja virkistysalueet ovat mahdollisia maakuntakaavan taajamatoimintojen alueella, jolloin puskurivyöhykkeiden jättäminen on mahdollista. Maakuntakaava mahdollistaa myös Elfvikin vanhojen metsien ja muiden Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksessa merkittyjen virkistysalueiden olemassaoloon. Maakuntakaavan mahdolliset vaikutukset Laajalahden Natura-alueeseen ovat suhteellisesti vähäisiä. Kulttuuriympäristö tai vaalimisen kannalta tärkeä alue merkinnällä Natura-alueen eteläpuolella on todennäköisesti positiivinen vaikutus pidempiaikaiselle luonnonarvojen säilymiselle. Maakuntakaavan esittämät tielinjaukset ovat jo olemassa eivätkä siten muuta tilannetta. Alueen ympäristö on jo varsin rakennettua ja sitä ohjaavat tarkemmat kaavat. Natura-alueeseen rajautuvilla tai vaikuttavilla alueilla on tehty monia vaikuttavuusarvioita, jotka osaltaan ohjaavat maankäyttöä Natura-alueen luonnonarvojen kannalta hyvään suuntaan.

17 Laajalahden ympäristössä on Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin kuntakaavoitus ja suunnittelu monipuolista ja ajantasaista. Niiden yhteydessä on edellytykset selvittää ja ottaa käyttöön sellaiset ratkaisut, jotka ottavat huomioon Laajalahden arvo myös Natura-alueena. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksessä todetaan, että uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka turvaa ympäristöarvot. Lisäksi todetaan, että taajamatoimintojen alueiden käytön suunnittelussa on otettavan huomioon niihin rajautuva tai lähellä sijaitseva Natura-alue ja sen luontoarvot. Laajalahden lintuveden kohdalla tämä tarkoittaa erityisesti melun ja muiden häiriöiden vaikutusta linnustoon ja muuhun ekosysteemiin. Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua Laajalahden lintuveden läheisillä alueilla tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luonnonarvot. Näin ollen maakuntakaava ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Laajalahden lintuveden niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon Lähteet: Helsingin kaupunki (2002). Helsingin Yleiskaava 2002, ehdotus. Arviointi Helsingin Yleiskaava 2002:n vaikutuksista Natura-alueisiin. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2002:5. Maa ja Vesi Oy (2002). Kirjallisuustutkimus Espoon eteläosien yleiskaavatyötä varten. Arvio rakennemallien vaikutuksista Espoonlahden ja Laajalahden Natura 2000-alueisiin. Espoon Kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B61:2002. Maastokartta, Peruskartta 1:20 000, lehti 203403 Tapiola (2001). Maanmittauslaitos. Sito (1999). Maari asemakaava-alue ympäristövaikutusten selvityksen täydennys, luontotyyppi- ja lajikohtaiset vaikutusarviot. Espoon kaupunki, Kaupunkisuunnitteluyksikkö, Asemakaavayksikkö. Suomen valuma-alueet 1:50 000. Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineisto 1990. Tiehallinto (2004a). Kehä I, Laajalahden hankekortti. <http://www.tiehallinto.fi/keha1/hankekortit/hankekortti_laajalahdensolmu031119.pdf> Tiehallinto (2004b). Kehä I, Maarinsolmun hankekortti. <http://www.tiehallinto.fi/keha1/hankekortit/hankekortti_maarinsolmu031119.pdf> Uudenmaan ympäristökeskus (1999). Lausunto Maari III asemakaava-alueen ympäristövaikutusselvityksen täydennyksestä. Ympäristöministeriön lausuntopyyntö drno 8,9/5241/99. Uudenmaan ympäristökeskus (2004). Natura 2000-alueet, Laajalahden lintuvesi. <http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=9994&lan=fi> Yleiskaavakartta 1:30 000, Espoon eteläosien yleiskaavaluonnos 2030.

18 FI0100062 VANHANKAUPUNGINLAHDEN LINTUVESI, Helsinki 1. Kohteen tiedot, sijainti ja kartta Natura-alue sijaitsee Helsingissä Vantaanjoen suistossa. Alueen pinta-ala on 316 hehtaaria. Vanhankaupunginlahti on laaja ruovikkoinen merenlahti, jolla on laajoja vesikasvillisuus-, luhta- ja rantaniittyvyöhykkeitä. Lahti rantoineen ja läheiset pelot ovat erityisesti linnuston kannalta monimuotoinen ja tärkeä alue. Tärkeimmän luontodirektiivin luontotyypin muodostaa jokisuisto, 90 %. Vanhankaupungin lintuvesi on sekä - ja SPA-alue. Pesimälinnusto on runsas ja monipuolinen. Alueella pesii ja levähtää useita uhanalaisia ja harvinaisia lintulajeja. 2. Nykyinen maankäyttö Suurin osa, 71 % alueesta on Helsingin kaupungin omistamaa luonnonsuojelualuetta. 11 % on valtion omistuksessa olevaa asetuksella rauhoitettua aluetta. Helsingin kaupunki omistaa 218 hehtaaria ja valtio 36 hehtaaria. Tavoitteena on laajentaa suojelualueita koilliskulmassa Purolahden pohjukassa ja Saunalahdessa alueen kaakkoiskulmassa. Alue ympäristöineen on suosittu ulkoilu- ja virkistysalue. Alueella on ulkoilureittejä pitkospuineen ja useita lintutorneja. Alueen eteläosassa on alueen sisällä Natura-alueeseen kuulumaton Lammassaari, jolla on lomamökkejä ja muita rakennuksia. Natura-alue rajoittuu lännessä ja etelässä Vanhankaupunginselän vesialueeseen, joka on suosittu kalastusalue ja jolla on runsaasti vesiliikennettä. Muualla rajoittuu alue pääasiassa metsä- ja peltoalueisiin. Luoteiskulmassa on lyhyelti rajaa jätevesien puhdistamoalueen kanssa. Asutusalueita on lähimpänä lännessä Herttoniemessä ja pohjoisessa Viikintien varrella.

19 3. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne sekä aluetta koskevat selvitykset ja arvioinnit Voimassa olevissa Helsingin seudun seutukaavoissa on Vanhankaupunginlahden lintuvesi osoitettu suojelualueeksi lintuvesien suojeluohjelman rajauksen mukaisesti Rajaus on Natura-aluetta suppeampi. Seutukaavan suojelualue rajautuu vesialueeseen ja kaavan virkistysalueisiin. Pohjoisessa on lyhyen matkaa rajana taajamatoimintojen alue ja Viikin pellot, jotka on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, joka on tarkoitettu tehokkaan maa-metsätalouden harjoittamiseen. Seutukaavan laadintatilanteen mukaiseen maankäyttöön verrattuna ovat suurimmat muutokset tapahtuneet Vanhankaupunginlahden länsirannalla,

20 jossa on puhdistettu laajalta alueilta maamassoja ja rakennettu mm. uusi Arabianrannan alue. Rakentaminen ja kaavoitus jatkuu vilkkaana Natura-alueen lähialueilla. Kaavoituskatsauksen 2004 mukaan vireillä ovat mm. Viikinrannan, Viikin tiedepuiston ja Herttoniemen keskustan täydentämistä koskevien asemakaavojen laadinta. Viikinrannan alueelle on suunnitelmissa jo rakennetun alueen tiivistämistä ja jo alueella olevien toimintojen korvaamista uusilla maankäyttömuodoilla. Helsingin yleiskaava 2002 hyväksyttiin valtuustossa vuonna 2003. Yleiskaavassa varaudutaan Viikinrannan alueella yhteensä 250 000 k-m 3 :iin uutta rakentamista. Rakentaminen ajoittuu vuodesta 2003 vuoden 2020 jälkeiseen aikaan. Natura-alueen eteläpuolella sijaitsevalle Kivinokan alueelle on suunnitteilla 120 000 k-m 3 uutta rakentamista vuoden 2021 jälkeen. Itäpuolelle Länsi- Herttoniemeen on suunnitteilla 55 000 k-m 3 uutta asuntorakentamista. Vanhankaupunginlahden lintuvesi on mukana yleiskaavaan laadinnan aikana tehdyssä selvityksessä Arviointi Helsingin Yleiskaava 2002:n vaikutuksista Natura-alueisiin. Vanhankaupunginlahti kuuluu Suomen 96 kansainvälisesti tärkeän lintualueen joukkoon. Alue on ollut ns. Ramsar -kohteena vuodesta 1976. Lintualueen niittyjä on kunnostettu 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Vuosina 1997-2000 toteutettiin EU:n Life-hanke Viikki- Vanhankaupunginlahti: Lintuparatiisi keskellä Helsinkiä. Vanhankaupungin lintuvesi on mukana käynnissä olevassa Lintulahdet Lifehankkeessa. Sen aikana laaditaan alueelle uusi, kymmenvuotiskaudelle ulottuva hoito- ja käyttösuunnitelma. 4. Maakuntakaava Vanhankaupungin lintuvesi on maakuntakaavassa luonnonsuojelualuetta Natura-alueen Rajoina lähes kaikkialla virkistysalueet. Kaakkoiskulmassa lyhyt raja taajamatoimintojen alueeseen. Alueen halki kulkee olemassa oleva voimalinja. Maakuntakaavassa esitetty Natura-alueeseen rajautuva ja lähialueiden maankäyttö on Helsingin yleiskaava 2002:n mukainen. 5. Tarkasteltavat vaikutusalueet Laajimman vaikutusalueen muodostaa Vantaanjoen vesistön valuma-alue. Vesistö purkaa vetensä Vanhankaupunginlahteen. Huomattavasti pienemmät valuma-alueet laskevat koillisesta ja idästä Viikin ja Herttoniemen suunnilta. Oman vaikutusalueen muodostaa alueen asema laajemmassa kunnallisessa ja seudullisessa ekologisessa verkostossa ja viherjärjestelmässä. Muita tarkasteltavia vaikutusalueita muodostavat yksittäiset asemakaava-alueet sekä ne taajamatoimintojen alueet, joille ei asemakaavoja vielä ole laadittu.

21 Yksittäiset rakennushankkeet ja rakentamisalueet muodostavat erillisiä vaikutusalueita. Vesistövaikutukset ovat ensisijaisesti välillisiä, joskin voivat olla nopeita. Välillisiä vaikutuksia syntyy myös väestönkasvun aiheuttamasta mahdollisesta alueen käytön lisääntymisestä, kasvan liikenteen päästöistä ja liikennemelusta, rakennettujen alueiden valaistuksesta jne. Välittömiä vaikutuksia aiheuttavat mm. kaivutoiminta, kasvillisuuden poistaminen, rantaviivan muuttaminen ja muut vastaavat alueen fyysiseen tilaan ja kuntoon vaikuttavat toimenpiteet. 6. Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Vanhankaupunginlahden lintuveden Naturaalueeseen Vaikutukset, jotka mahdollisesti voisivat heikentää Natura-alueen luontoarvoja Taajamatoimintojen ja rakentamisen lisääntyminen valuma-alueella voi aiheutua muutoksia jokiveden laadussa ja sitä kautta myös jokisuiston ekosysteemiin. Maakuntakaavan mahdollistaman väestönkasvun ja toimintojen lisääntymisen seurauksena alueen virkistyskäytön kasvu. Riskinä maaston ja kasvillisuuden kuluminen ja linnuston häiriintyminen Taajamatoimintojen alueiden toteuttamisesta aiheutuu rakennusvaiheessa erityisesti meluhaittoja alueen linnustolle. Esimerkkeinä rakentaminen länsirannalla ja Viikinrannassa. Rakentaminen ulotetaan liian lähelle suojelualuetta. Keinot ehkäistä tai lieventää vaikutuksia vesiensuojelutoimenpiteet sekaviemäröinnin vähentäminen, hulevesien käsittely alueella liikkumisen ohjaaminen, valvonta ja tarvittaessa rajoittaminen riittävien virkistysalueiden osoittaminen lähialueilta ja alueen aseman turvaaminen viherjärjestelmässä. erityistä häiriöitä aiheuttavin rakennusvaiheiden välttäminen ja tarvittavat lieventämistoimenpiteet esimerkiksi lintujen pesimisaikaan. riittävien, puustoisten puskurivyöhykkeiden (virkistysalue, ulkoilureitti, puisto, suojapuusto jne.) jättäminen rakennettujen alueiden ja suojelualueen väliin. Keinojen toteutuminen kuntatason ja ylikunnalliset teknisen huollon ratkaisut yleis- ja asemakaavat suojelualuetta koskevat suojelu-määräykset hoito- ja käyttösuunnitelma viheralue- ja ulkoilureittisuunnittelu ja toteuttaminen yleis- ja asemakaava maakuntakaava rakentamisen teknistä toteuttamista ja ajankohtia koskevat hanke- ja kohdekohtaiset ratkaisut. yleis- ja asemakaava viherrakentaminen 7. Yhteisvaikutukset Vaikutukset Vanhankaupunginlahden Natura-alueelle kohdistuvat laajalta alueelta. Lahteen tulevien jokivesien laatuun vaikuttavat monet eri vesiensuojelutoimenpiteet yhdyskunnissa, teollisuudessa ja maataloudessa. Keskeisen vaikutusten luonteeseen, määrään ja laatuun vaikuttava tekijän muodostaa tulevaisuudessa Natura-alueen sijainti keskellä tiivistyvää ja osin laajenevaa taajama-rakennetta. Rakennettujen alueiden ja Natura-alueen välinen maisemallinen, toiminnallinen ja ekologinen erilaisuus kasvaa ja korostuu. Alueen läheisyydessä tapahtuvien muutoksien ja toimenpiteiden vaikutuksien

22 ulottumista Natura-alueelle ei voida täysin estää. Asutuksen lisääntyminen lähialueilla lisää Vanhankaupunginlahden kaltaisen vetovoimaisen alueen käyttöä. Alueelle jo tehty polusto ja muut ulkoilua ja myös suojelutavoitteita tukevat rakenteet parantavat alueen edellytyksiä ottaa vastaan lisää ulkoilijoita. Natura-alue vaikuttaa myös ulospäin ympäristöönsä. Vaikutukset lisäävät tarvetta selvityksiin, suunnitteluun ja seurantaan. Alueelle kohdistuvien vaikutusten estäminen tai vähentäminen voi johtaa tavanomaista kalliimpiin toteuttamisratkaisuihin. Alueiden käytössä ja yksittäisessä rakentamisessa päädytään ratkaisuihin, joiden vaikutukset ovat alueen kannalta mahdollisimman haitattomia tai joilla pyritään nimenomaisesti lisäämään alueen arvoa. Natura-alueelle on jo nykyisin asumista ja asuntomyyntiä ajatellen huomattava mainos- ja markkinointiarvo. 8. Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Maakuntakaava ei osoita Natura-alueelle taajamatoimintojen alueita tai muuta rakentamista vaativia maankäyttömuotoja. Natura-aluetta kiertää maa-alueilla lähes yhtenäisesti virkistysalueet, jotka toimivat suojavyöhykkeinä alueen ja taajamatoimintojen alueiden välillä. Taajamatoimintojen alue rajoittuu suoraan Natura-alueeseen ainoastaan kaakkoiskulmassa Herttoniemen kohdalla. Viikinmäellä on virkistysaluevaraus hyvin kapea. Maakuntakaava mahdollistaa lisärakentamisen ja yhdyskuntarakenteen tiivistämisen Natura-alueen läheisyydessä ja monin paikoin Vanhankaupunginlahteen laskevan Vantaanjoen valuma-alueella. Erityisesti lähialueilla on merkittävä uudisrakentaminen jo suoritettu mm. Arabianrannan osalta. Rakentamisalueet ja mm. liikennealueet ja viheralueet on osoitettu asemakaavoissa ja yleiskaavassa. Maakuntakaava on asemakaavoissa ja yleiskaavassa esitetyn maankäytön mukainen ottaen huomioon maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana. Vanhankaupunginlahden asema kunnallisessa ja seudullisessa viherjärjestelmässä säilyy ja voimistuu. Virkistysalueverkoston säilyminen mahdollistaa virkistyksen ohjaamisen ja kanavoimisen Natura-alueen lähialueiden asuntoalueilta kulutuskestävyydeltään paremmille ja enemmän häiriöitä sietäville alueilla. Tämä mahdollisuus vähentää tarvetta maastossa liikkumiseen juuri Natura-alueella vähentäen alueen runsaslajiselle linnustolle aiheutuvia häiriöitä. Maakuntakaavan taajamatoimintojen alueita rakennettaessa syntyy melu- ja mahdollisesti tärinähaittoja myös Natura-alueelle. Häiriöt ovat luonteeltaan väliaikaisia ja niiden vähentämiseksi on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa jo esitetty ja osin toteutettukin asianmukaisia toimenpiteitä. Maakuntakaavan taajamatoimintojen alueiden rakentaminen muuttaa pysyväisluontoisesti maisemakuvaa. Muutos ei tule luonnontilaiseen maisemaan vaan pääosin jo nyt kaupunkimaiseen taajamarakenteeseen. Maisemamuutoksien lähi- tai reuna-alueilla ei voida katsoa heikentävän niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on osoitettu Natura-alueeksi.

23 Maakuntakaavan maankäyttöratkaisu ja kaavan suunnittelumääräykset mahdollistavat Natura-alueelle kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa päätettyjen tai esitettyjen keinojen toteuttamisen. Alueen ympäristössä on Helsingin kaupungin kuntakaavoitus ja suunnittelu monipuolista ja ajantasaista. Niiden yhteydessä on jatkossakin edellytykset selvittää ja ottaa käyttöön sellaiset ratkaisut, jotka ottavat huomioon Vanhankaupunginlahden lintuveden arvo myös Natura-alueena. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksessä todetaan, että uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka turvaa ympäristöarvot. Lisäksi todetaan, että taajamatoimintojen alueiden käytön suunnittelussa on otettavan huomioon niihin rajautuva tai lähellä sijaitseva Natura-alue ja sen luontoarvot. Vanhankaupunginlahden lintuveden kohdalla tämä tarkoittaa erityisesti melun ja muiden häiriöiden vaikutusta linnustoon ja muuhun ekosysteemiin. Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua Vanhankaupunginlahden lintuveden läheisillä alueilla tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luonnonarvot. Maakuntakaava ei heikennä niitä Vanhankaupunginlahden lintuveden luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Lähteet: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosasto selvityksiä 2002:2. Arviointi Helsingin Yleiskaava 2002:n vaikutuksista Natura-alueisiin. 19.12.2002. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Kaavoituskatsaus 2004. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsingin Yleiskaava 2002, ehdotus. Selostus 17.6.2003. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsingin Yleiskaava 2002, ehdotus. Kartta määräyksineen. 13.2.2003. Uudenmaan liitto. Uudenmaan liiton seutukaavojen ja maakuntakaavan yhdistelmäkartta. 2001 Uudenmaan liitto, Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksen kaavaselostus, suunnittelumääräykset ja kaavakartta. 2004. Peruskartta 1:20 000, lehti 2034 06. Maanmittauslaitos 2001. http://www.hel.fi/ymk/ymparistotila/luonto/vanhankaupunginlahti/vanhankaupunginlahti htm Helsingin Natura-alueet, Vanhankaupungin lintuvesi: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=10622&lan=fi

24 FI0100038 KLAUKKALAN ISOSUO, Nurmijärvi 1. Kohteen tiedot, sijainti ja kartta Isosuo sijaitsee Nurmijärven eteläosassa, Klaukkalan taajaman kaakkoispuolella. Isosuo on melko luonnontilainen keidassuokokonaisuus, vaikka suon keskeltä on paikoin nostettu turvetta 1980-luvun alkuun saakka. Suurin osa alueesta kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=13327&lan=fi 2. Nykyinen maankäyttö Klaukkalan Isosuon välittömässä läheisyydessä on rakennettua ympäristöä. Klaukkalan taajaman lisäksi Isosuon ympäristössä on haja-asutusta. Erityisesti koilliskulmassa sijaitsevat urheiluhallit ja lähellä suon laitaa olevat rakennukset saattavat vaikuttaa suon ekosysteemiin. Isosuon itäosissa kulkee luontopolku. Läheisillä laajoilla peltoalueilla on positiivinen vaikutus kurjen viihtymiselle alueella. Peltojen lisäksi Isosuota reunustavat metsäalueet. Valtaojat reunustavat suota pääasiassa länsi- ja eteläpuolelta. Lähimmät isommat tiet ovat Lepsämäentie pohjoisessa ja Kuonomäentie etelässä sekä Vaskomäentie ja taajaman halki kulkeva Klaukkalantie idässä. Uudenmaan ympäristökeskus on hankkinut vuosina 1985-2004 tekemillään kaupoilla ja vaihdoilla valtion omistukseen Isosuon soidensuojeluohjelman ja Natura-ohjelman aluetta. Marraskuussa 2004 on ympäristökeskus laittanut vireille loppualueiden, yhteensä 18 hehtaarin suuruisten alueiden lunastamiseksi valtiolle. 3. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne sekä aluetta koskevat selvitykset ja arvioinnit Alueella voimassa olevissa Helsingin seudun seutukaavoissa Klaukkalan Isosuo on luokiteltu suojelualueeksi. Aluetta ympäröi maa- ja

25 metsätalousvaltainen sekä taajamatoimintojen alue. Isosuon länsipuolelta kulkee ohjeellinen ulkoilureitti. Koko kunnan yleiskaava (hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 1989) koskee myös Klaukkalan aluetta. Alueelle on vuonna 1990 valmistunut osayleiskaavaehdotus, jonka hallinnollinen käsittely on keskeytetty. Nyt alueella on käynnissä vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen osayleiskaavan laadinta. Kaavaluonnoksen arvioidaan tulevan käsittelyyn vuoden 2004 lopulla tai 2005 alussa. Klaukkalan osayleiskaava 2020 (osa 2) kehityskuva pohjautuu rakennemallivaihtoehto D: Ohikulkutie nyt -vaihtoehtoon. Isosuon Naturaalueen kannalta se on parempi vaihtoehto kuin osaraportissa 1 tarkastellut vaihtoehdot (erityisesti C: läntinen ohikulkutie), joissa rakennettu ympäristö olisi laajentunut suon länsipuolelle. Osayleiskaavan luontovaikutusselvityksessä, jossa Klaukkalan luonnoltaan arvokkaita alueita on kartoitettu laajasti, Isosuon Natura-alue on arvotettu korkealle. Nurmijärven kunta on varautunut selvittämään asumiseen osoitettavien uusien alueiden vaikutukset Isosuohon. Osayleiskaavan vaikutuksista Klaukkalan Isosuon Natura 2000 alueeseen onkin tehty alustava arviointi Enviro Oy:n toimesta. Se sisältää välittömien ja välillisten vaikutusten arvioinnin lisäksi suosituksia jatkosuunnittelulle koskien mm. suojavyöhykettä. Niiltä osin kuin alueita ei ole asemakaavoitettu, saattaa tarve asemakaavoitukseen ja sen tarkistamiseen Isosuon lähistöllä tulla kyseeseen myöhemmin. Tämän hetken asemakaavoituksessa ja Syrjälän laajennuksen yhteydessä tehdystä ympäristövaikutusten arvioinnissa ei ole tullut esille seikkoja, jotka vaikuttaisivat Isosuon Natura-arvoihin. 4. Maakuntakaava Maakuntakaavassa Klaukkalan Isosuo on merkitty sekä Natura 2000 - verkostoon kuuluvaksi että luonnonsuojelualueeksi. Lisäksi esitetään taajamatoimintojen aluetta suon pohjois-, itä- ja eteläpuolelle. Isosuon länsipuolella kulkee ulkoilureitti, joka jatkuu viheryhteystarve-merkintänä pohjoiseen. Isosuon länsipuoli on jätetty valkoiseksi alueeksi. 5. Tarkasteltavat vaikutusalueet Isosuo on kohosuo, jonka valuma-alue on pienehkö. Suon vesitalous on riippuvainen enimmäkseen sadevedestä, mutta myös alueen ojista. Suota reunustavat valtaojat vaikuttavat eniten suon reuna-osiin. Kaakkoislounaissuunnassa suon poikki kulkeva oja kerää vetensä osin rakennetulta alueelta ja Klaukkalan taajamasta. Suon ekosysteemin kannalta vesi on erittäin merkittävä elementti. Enviro Oy:n raportissa Osayleiskaavan vaikutukset Klaukkalan Isosuon Natura 2000-alueeseen suositellaan vähintään 100 metrin rakentamattoman suojavyöhykkeen jättämistä. Tämän lisäksi on määritelty Isosuon lähialue, jolle ei tulisi ohjata taajaa rakentamista. Raportissa todetaan, että myös pihat ja puistot vaikuttaisivat ainakin suon reunaosiin. Tässä tarkasteltava

26 vaikutusalue rajautuu läheisten toimintojen ja valuma-alueen muutosten välittömiin vaikutuksiin huomioiden Environ raportin suositukset. Maakuntakaavan välilliset vaikutukset on perusteltua huomioida laajemmin. 6. Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Klaukkalan Isosuon Natura-alueeseen Vaikutukset, jotka mahdollisesti voisivat heikentää Natura-alueen luontoarvoja Taajamatoimintojen lisääntyminen voi aiheuttaa muutoksia veden määrässä. Seurauksena voi olla suon osittaista kuivumista tai liiallista vettymistä. Taajamatoimintojen lisääntyminen ja muutokset maa- ja metsätaloudessa voivat vaikuttaa veden laatuun heikentävästi ja vaikuttaa suon ekosysteemiin. Taajamatoimintojen kasvu ja lisääntyvä rakentamien Natura-alueen läheisyyteen. Vaikutukset kohdistuisivat luontoon välillisesti. Liikenteen lisääntyminen Isosuon läheisyydessä. Seurauksena melu- ja päästöhaittojen kasvu. Vaikutukset kohdistuisivat eläinten ja kasvien elinolosuhteisiin. Peltojen merkitys kurkien ruokailupaikkana vähenee, jos pellot muutetaan taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavan mahdollistaman väestönkasvun seurauksena alueen virkistyskäytön kasvu. Riskinä maaston ja kasvillisuuden kuluminen ja eläinten häiriintyminen. Keinot ehkäistä tai lieventää vaikutuksia vesihuollon ja viemäröinnin ratkaisut veden määrään tarkkailu veden laadun tarkkailu vesihuollon ja viemäröinnin ratkaisut rakentamisen ohjaus ja mitoitus riittävien rakentamattomien vyöhykkeiden jättäminen (esimerkiksi 100 metrin suojavyöhyke Environ suositusten mukaisesti) meluntorjunta yleiset liikenteen päästöjen vähentämiskeinot peltojen säilyttäminen suon läheisyydessä korvaavien ruokailupaikkojen tunnistaminen alueella liikkumisen ohjaaminen, valvonta ja tarvittaessa rajoittaminen korvaavien virkistysalueiden osoittaminen muualta Keinojen toteutuminen yleis- ja asemakaavat kuntatason teknisenhuollon ratkaisut yleis- ja asemakaavat kuntatason teknisenhuollon ratkaisut haja-asutusalueiden jätevesiasetus yleis- ja asemakaavat rakennuslupaharkinta tiesuunnittelu yleis- ja asemakaavat maisematyöluvat hoito- ja käyttösuunnitelma yleis- ja asemakaavat hoito- ja käyttösuunnitelma yleis- ja asemakaavat hoito- ja käyttösuunnitelma kunnallinen viheralue-verkosto suunnitelma 7. Yhteisvaikutukset Keskeisen vaikutusten luonteeseen, määrään ja laatuun vaikuttavan tekijän muodostaa tulevaisuudessa Natura-alueen sijainti keskellä laajenevaa ja osin tiivistyvää yhdyskuntarakennetta. Isosuon läheisyyteen rakentaminen yhdessä kaukaakin tulevien välillisten vaikutusten kanssa voi aiheuttaa kulumista ja luotoarvojen osittaista heikkenemistä. Yhteisvaikutukset kohdistuvat todennäköisesti suon ohutturpeisiin laitaosiin. Tämän hetkinen urheiluhallien käyttö ja Isosuon läheisyyteen rakennettu asutus saattaa, yhdessä muiden tulevaisuuden taajamatoimintojen kanssa, lisätä suon ekosysteemin rasitusta. Muutokset valtaojien vesimäärissä voivat yhdessä vähäisten sademäärien kanssa aiheuttaa muutoksia suon vesitaloudessa niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikatähtäimellä. Isosuon herkkyyttä vesimäärien muutoksille lisää pieni valuma-alue. Alueen ympärille voidaan jättää tarpeellinen suojavyöhyke jolloin laitaosien kuivumiselta ja kulumiselta vältytään.

27 8. Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Nykyisen taajaman levittäytyessä Isosuon itäpuolella merkittävimmät maakuntakaavan mahdolliset vaikutukset tulevat olemaan Isosuon etelä ja pohjoispuolelle esitetyt taajamatoimintojen alueet. Alueen asutuspaineiden kasvun huomioiden muutokset voivat olla Natura-alueen kannalta myös positiivisia. Haja-asutuksen parempi kontrollointi lähellä suon laitaa ja alueen huomioiminen kaavoituksessa saattaa johtaa alueen arvostuksen nousuun. Isosuon luonnonarvoja suojelevien tekijöiden osuus ja merkittävyys selviää kuitenkin vasta yksityiskohtaisemman kaavoituksen ja selvitysten yhteydessä. Maakuntakaavan taajamatoimintojen alue -merkintä mahdollistaa tässä arvioitujen haitallisten vaikutusten lieventämisen tai ehkäisemisen. Maakuntakaavan taajamatoimintojen merkintä sisältää myös paikalliset suojelu- ja virkistysalueet ja näin ollen myös rakentamattoman 100 metrin suojavyöhykkeen perustaminen Enviro Oy:n suositusten mukaan on mahdollista. Taajamatoimintojen merkintä ei estä maa- ja metsätalouskäytössä olevien alueiden säilyttämistä tarvittaessa nykyisessä käytössään. Näin osa pelloista voidaan pitää viljelykäytössä, jolloin vaikutukset kurjen elinolosuhteisiin jäävät vähäisemmiksi. Suunnittelumääräyksessä todetaan, että uusi rakentaminen on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka turvaa ympäristöarvot. Naturaalueisiin on kiinnitetty suunnittelumääräyksissä lisäksi erikseen huomiota. Isosuon kohdalla tämä tarkoittaa erityisesti veden laadun, vesimäärien, vesitasapainon ja melun tai muiden häiriöiden vaikutusta suon ekosysteemiin. Maakuntakaava mahdollistaa yksityiskohtaisemman alueiden käytön Isosuon läheisyydessä ja siihen vaikuttavilla alueilla tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luonnonarvot. Näin ollen maakuntakaava ei heikennä Isosuon niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 - verkostoon. Lähteet: Ajantasakaava 1:5000, Klaukkalan Harjulan ja Syrjälän alueista. Nurmijärven kaavoitus. Kononen, Aarno (2004). Nurmijärven suunnittelussa Natura-alueiden lähistölle tarpeellisista selvityksistä ja arvioinneista Nurmijärven esimerkkialueilla Röykässä ja Klaukkalassa. Kirje 28.04.2004. Maastokartta, Peruskartta 1:20 000, lehti 204302 Klaukkala (2001). Maanmittauslaitos. Natura 2000 Tietolomake, alueen koodi: FI0100038. Uudenmaan ympäristökeskus. Nironen, Markku, Enviro Oy. Nurmijärven Klaukkalan osayleiskaavan vaikutukset Klaukkalan Isosuon Natura 2000-alueeseen. Alustava arviointi.

28 Nurmijärven kunta (2001). Klaukkalan osayleiskaava 2020 osaraportti 1. Kehityskuvaraportti, rakennemallivaihtoehdot. Luonnos 27.2.2001. Nurmijärven kunta (2001). Klaukkalan osayleiskaava 2020, kehityskuva. Kehityskuvaraportti-osa 2. Nurmijärven kunta. Peruskartta 1:20 000, lehti 204111 Lepsämä (1984). Maanmittaushallitus, Helsinki. Siitonen, Mikko (2001). Nurmijärven Klaukkalan osayleiskaava 2001, Kaavan luontovaikutusselvitys. Ympäristötutkimus Oy Metsätähti (versio 19.2.2001). Nurmijärven kunta. Suomen valuma-alueet 1:50 000. Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineisto 1990. Uudenmaan ympäristökeskus(2004). Natura 2000-alueet, Klaukkalan Isosuo. <http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=13327&lan=fi> Uudenmaan ympäristökeskus. Kuulemiskirje alueiden lunastamisesta Klaukkalan Isosuolla. 1.11.2004 Ympäristötutkimus Oy Metsätähti (2003). Klaukkalan retkeilypolut. Nurmijärven kunta, Ympäristölautakunta. Ympäristövaikutusten arvio liittyen kaavan laajennukseen 3-216 (Syrjälän ja Harjulan laajennus). Kaavaselostuksen Liite 9. Nurmijärven kaavoitus.

29 FI010056 KALKKILAMMI-SÄÄKSJÄRVI Nurmijärvi, Hyvinkää 1. Kohteen tiedot, sijainti ja kartta Kalkkilaamin-Sääksjärven Natura-alue muodostuu kolmesta erillisestä alueesta. Suurimman osa-alueen muodostavat Sääksjärvi ympäristöineen ja Kiljavannummi. Alue sijaitsee Nurmijärven kunnan ja Hyvinkään kaupungin alueilla. Pohjoisin osa-alue on Hyvinkäällä sijaitseva Kalkkilammi. Pienin kolmesta alueesta on Nurmijärven puolella sijaitseva Kiljavan lähteiköt. Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 976 hehtaaria ja aluetyyppinä on. Kalkkilammin alue muodostuu pienestä lammesta ja sitä ympäröivästä suoalueesta, jolla esiintyy lettomaisia reheviä suotyyppejä. Sääksjärven osa-alue muodostuu Kiljavannummen, Sääksjärven ja Matkunsuon alueista. Kiljavannummi on valtakunnallisesti merkittävä harjualue, jolla on geologisia, biologisia ja maisemallisia arvoja. Nummen metsät ovat varsin nuoria ja käsiteltyjä. Kangasvuokon ainoat uusmaalaiset esiintymät on löydetty Kiljavannummelta. Sääksjärvi on laskujoeton pohjavesijärvi. Sen keskisyvyys on 4,8 metriä ja suurin syvyys noin 7 metriä. Vesi on kirkasta ja laadultaan sekä hydrologialtaan lähes luonnontilaista. Kiljavan lähteiköt on lähde-, suo- ja lehtoalue, josta osa on jo perustettu valtion soidensuojelualueeksi. 2. Nykyinen maankäyttö Sääksjärven rannalla on runsaasti erilaisia toimintoja kuten Kiljavan ja Röykän sairaalat Kiljavanrannan opisto, geofysikaalinen observatorio, uimarantoja ja useita leirikeskuksia. Osa yksityisomistuksessa olevista alueista on jätetty Natura-rajauksen ulkopuolelle. Sääksjärven pohjoispuolella Kilvannummella sijaitse kolme järveä: Vihtilammi, Märkiö ja Kakari. Vihtilammin rannalla on runsaasti loma-asutusta. Lomaasuntoalueet on jätetty Natura-rajauksen ulkopuolelle. Kakari on suoalueiden ympäröimä. Märkiön rannat ovat pääosin luonnontilassa. Itärannalla on leirikeskus ja luoteisrannalla loma-asutusta. Kilvannummi on metsätalousmaata. Nummella on tiheä polusto ja koko Sääksjärven alue ympäristöineen on runsaasti käytetty ulkoilu- ja virkistysalue. Nummen poikki kulkee useita loma-asunnoille ja leirikeskuksiin johtavia paikallisteitä. Kiljavannummen pohjoisosassa sijaitseva Matkunsuo on

30 harvinaisen luonnontilaisena säilynyt keidassuo, jonka keskellä on ruskeavetinen Matkunlammi. Kalkkilammi on talousmetsien ympäröimä ja suota on osin ojitettu. Kiljavan lähteiköt sijaitsevat Salpausselän itärinteellä Hanko-Hyvinkää rautatien itäpuolella. Muualla rajoittuu osa-alue talousmetsiin. Lähteet ja niiden lähiympäristö ovat säilyneet luonnontilaisina. 3. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne sekä aluetta koskevat selvitykset ja arvioinnit Alueilla ovat voimassa Helsingin seudun seutukaavat. Sääksjärven osaalueelta on niissä suojelualueiksi merkitty Koivuniemen alue Sääksjärven länsirannalla, osa Kiljavannummea Sääksjärven ja Märkiön välisellä alueella. Kakari ympäristöineen, Matkunsuo ja Matkunlammi, Kalkkilammi sekä Kiljavan lähteiköt. Geofysikaalisen observatorion, Röykän sairaalan ja Kiljavan sairaalan sekä Kiljavan opiston alueet ovat työpaikka-alueita. Muut osat Sääksjärven Natura-alueen maa-alueista ovat seutukaavan retkeily- ja ulkoilualuetta. Lisäksi on alue merkitty arvokkaaksi harjualueeksi ja pohjavesialueeksi. Kiljavan lähteiköt ja Kalkkilammi ovat seutukaavan suojelualueita. Osalla Natura-aluetta on voimassa oikeusvaikutteiset osayleiskaavat. Hyvinkäällä sijaitseva Kalkkilammi kuuluu vahvistetun Kytäjän osayleiskaavaan, jossa alue merkitty SL-alueeksi Natura-alueen rajausta

31 vastaavasti. Kiljavannummi kuuluu Hyvinkään puoleiselta osaltaan vahvistetun Kytäjän osayleiskaavaan kaava-alueeseen. Myös Matkusuolla on voimassa vahvistettu Kytäjän osayleiskaava.ja suo on ositettu SLalueeksi. Nurmijärven puoleinen osa Matkusuosta kuuluu vahvistetun Hyvinkäänkylän harjualueiden osayleiskaavaan S-alueena. Em. osayleiskaavat on laadittu ja vahvistettu ennen Natura-alueen perustamispäätöstä. Nurmijärvn kunnan puolella on vireillä Röykän sairaalan laajennus. Asemakaavaluonnosta varten on vuonna 2003 laadittu selvitys Röykän sairaalan laajennuksen vaikutuksista Kalkkilammen-Sääksjärven Natura 2000-alueeseen. Sen pohjana oli mm. vuonna 2002 valmistunut Röykän sairaala-alueen luontoinventointi. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut tammikuussa 2004 lausunnon asemakaava-luonnoksesta. Lausunnossa todetaan Natura-alueen osalta mm. että selvitysten mukaan hanke ei heikennä Natura-alueen niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on valittu verkostoon ja että tämän vuoksi ei ympäristökeskus edellytä erillistä luonnonsuojelulain mukaista arviointia Natura-alueen osalta. Sääksjärvi on esitetty erityissuojelua vaativaksi vesistöksi vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mietinnössä vuonna 1992. Mietinnön laatimisen yhteydessä selvitettiin järven hydrologisia ym. muita olosuhteita. Järven veden laadun tarkkailua suorittavat Nurmijärven kunnan ja Hyvinkään kaupungin ympäristötoimet. Uimarantojen ja paikkojen vedenlaatua seurataan tihennetysti kesäaikana. 4. Maakuntakaava Kalkkilammi on maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu luonnonsuojelualueeksi ja Natura 2000-ohjelman alueeksi Natura-päätöksen Alue rajautuu kokonaisuudessaan maakuntakaavan ns. valkoiseen alueeseen. Kiljavan lähteiköt on maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu luonnonsuojelualueeksi ja Natura 2000-ohjelman alueeksi Natura-päätöksen Alue rajautuu luoteiskulmassa yhdysradan kaavamerkintään. Esitetty ratalinjaus on nykytilanteen mukainen. Alueen yli kulkevaksi on merkitty Rajamäen ja Röykän välinen 110 kv.n voimalinjan ohjeellinen linjaus. Alue rajoittuu ratalinjausta lukuun ottamatta muilta osin maakuntakaavan ns. valkoiseen alueeseen. Sääksjärven-Kiljavannummen alue on merkitty Natura-alueeksi Naturapäätöksen mukaisesti. Matkunsuo ja Koivuniemen alueet ovat luonnonsuojelualueita Natura-päätöksessä esitetyn toteuttamiskeinon, yleiskaavojen ja nykyisten suojelupäätösten mukaisesti. Muilta osin on Natura-alue osoitettu virkistysalueeksi. Virkistysalue on useilta reunoiltaan

32 Natura-aluetta laajempi. Alue rajautuu länsi- ja pohjoisosassa Hanko- Hyvinkää maantiehen. Tie on maakuntakaavassa osoitettu nykylinjauksen mukaisesti. Osa-alueen itä- ja kaakkoispuolelle virkistysalueeseen kartalla rajautuen linjaus Rajamäeltä alkavalle seudulliselle kokoojaviemärille. Kiljavan sairaala ja Röykän sairaala on merkitty palveluiden kohdemerkinnällä. Merkintä osoittaa palvelun yleispiirteisen sijainnin. Sääksjärven ympäristö ranta-alueineen ja Kiljavannummi on merkitty maakuntakaavassa arvokkaaksi harjualueeksi tai muuksi geologiseksi muodostumaksi. Sekä Kiljavan, että Röykän sairaala-alueet ympäristöineen on osoitettu kaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kohteeksi. 5. Tarkasteltavat vaikutusalueet Keskeisen vaikutusalueen muodostaa valuma-alue kaikilla kolmella osaalueella. Kalkkilammi sijaitsee valuma-alueen latvoilla ja laskee länteen Kalkkilamminojan kautta Leppälammin kautta Lepänojaa pitkin pohjoiseen päätyen Kurkisuon länsipuolella Keihäsjokeen. Kalkkilammiin laskevalla valuma-alueen osalla ei ole järviä tai lampia vaan ainoastaan useita pienialaisia suoalueita ja painanteita. Sääksjärven-Kiljavannummi muodostavat oman pienialaisen valuma-alueen. Sääksjärveen laskevat pohjoisesta Vihtilammi ja siihen laskeva Märkiö. Sääksjärvi on laskujoeton. Sitä on luonnehdittu lähdejärveksi, joka saa pääosan vedestään pohjavetenä. Sääksjärven osalta muodostaa tärkeän vaikutusalueen se osa harjujakson pohjavesialuetta, jolta vettä suodattuu järveen. Matkunlammen valuma-alueen muodostaa harjupainanteeseen syntynyt laaja suoalue, jonka kaakkoiskulmassa on laskuoja itään. Sääksjärven-Kalkkilammin alueen osalta on tärkeä tarkasteltava vaikutusalue Salpausselällä sijaitseva laaja pohjavesialue. Kiljavan lähteikön osalta muodostaa tärkeimmän vaikutusalueen se pohjavesialue, josta lähteet saavat vetensä. Erityisen tärkeä on lähteiden lähivaluma-alue. Muita vaikutusalueita muodostavat Kiljavan sairaalan ja Röykän sairaalan toiminta-alueet, joita muodostavat mm. varsinaiset rakentamisalueet, sairaaloiden lähialueet sekä teknisen huoltoon liittyvät vaikutusalueet. Röykän sairaalan laajennusta koskeneessa vaikutusten arviointiselvityksessä on sairaalan vaikutusalueen katsottu ulottuvan ainoastaan Sääksjärven- Kiljavannummen osa-alueelle. Hanko-Hyvinkää maantien melualue muodostaa oman vaikutusalueensa Sääksjärven - Kiljavannummen osa-alueelle. Kiljavan lähteikköjen alueella muodostaa alueen kautta osoitettu ohjeellinen 110 kv:n voimalinja oman vaikutusalueen.

33 6. Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Kalkkilammin-Sääksjärven Natura-alueeseen Vaikutukset, jotka mahdollisesti voisivat heikentää Natura-alueen luontoarvoja Muutokset pohjavesien määrässä ja laadussa. Muutokset pintavesissä. Palveluiden alueiden kehittämisen vaatima rakentaminen. Alueen lisääntyvän virkistyskäytön aiheuttama kuluminen ja häiriö luonnolle ja asukkaille. Lisääntyvän liikenteen aiheuttama melu ja päästöt. Ohjeellisen voimalinjan vaikutukset mm. maisemakuvaan. Seudullisen siirtoviemärin vaikutus pohjavesiin. Keinot ehkäistä tai lieventää vaikutuksia Maa-ainestenoton rajoittaminen tai kieltäminen Muun, rakentamisen yhteydessä tapahtuvan kaivuun rajoittaminen Maaperän saastumisen ehkäisy. Hajakuormituksen jätevesien ja hulevesien käsittely Toimiva ja riittävän laaja kunnallistekninen verkosto Pidättäytyminen maaperää muuttavista toimenpiteistä ranta- ja suoalueilla Uusien rakennusten sijoittaminen ja nykyisen rakennuskannan hyödyntäminen ja nykyaikaistaminen. Toiminnallinen mitoitus suhteessa rakennettuun ja luonnonympäristöön Liikenne-järjestelyt ja nykyisen tiestön hyödyntäminen Teknisen huollon ratkaisut Alueella liikkumisen ohjaaminen., valvonta ja tarvittaessa rajoittaminen Palveluvarustuksen kehittäminen mm. jätehuollon ja pysäköinnin osalta Kulututusta ja häiriöitä huonosti kestävien kohteiden merkitseminen maastoon ja jättäminen ulkoilureitistön ulkopuolelle. Liikennejärjestelyt ja nykyisen tiestön hyödyntäminen Joukkoliikenteellä saavutettavuuden parantaminen Kevyen liikenteen verkoston kehittäminen. Voimalinjan yksityiskohtaisempi suunnittelu ja linjaus maastoon. Tarvittavien rakenteiden sijoittaminen suojelualueen ulkopuolelle. Viemärilinjauksen suunnittelu ja linjaus maastoon Vuotoriskien minimointi. Keinojen toteutuminen Maa-aineslain mukainen lupaharkinta ja ottotoiminta. MRL:n mukainen rakentamisen ohjaus ja valvonta. Pohjavesisuojaukset tiesuunnittelussa ja -rakentamisessa Pohjaveden pilaamiskielto, ympäristöluvat Pohjavesien suojelusuunnitelma Rakentamis- ja kaavamääräykset Viemäriverkoston laajuutta ja laatua koskevat kuntatason teknisen huollon ratkaisut. Rakennus- ja ympäristölupien käsittely. Asemakaavoitus Toiminnallinen suunnittelu. Tie- ja katuverkon kunnossapito Joukkoliikenteen tukitoimet Liikennesuunnittelu Viemäriverkoston laajuutta ja laatua koskevat kuntatason teknisen huollon ratkaisut Virkistys- ja ulkoilualueiden suunnittelu ja hankinta Reitistösuunnittelu myös kuntayhteistyönä. Valvonta ja valistus Tiesuunnittelu Joukko-liikenteen tukitoimet Ajo- ja nopeusrajoitukset. Teiden päällysteratkaisut. Tievarsien metsänhoitoratkaisut Hankkeen toteuttajan suorittama hankesuunnittelu ja siihen kuuluvat selvitykset, arvioinnit sekä viranomaisten lupaharkinta Hankkeen toteuttajan suorittama hankesuunnittelu ja siihen kuuluvat selvitykset, arvioinnit sekä viranomaisten

34 lupaharkinta ja valvonta 7. Yhteisvaikutukset Arvioidut yhteisvaikutukset Kalkkilammen-Sääksjärven Natura-alueelle syntyvät ensisijaisesti nykyisten maankäyttömuotojen jatkumisesta sekä niiden mahdollistamien toimintojen tehostumisesta ja vähäisestä alueellisesta laajentumisesta. Osa-alueille ei kohdistu maakuntakaavan seurauksena juurikaan sellaisia vaikutuksia, joita ei olisi kohdistunut alueelle ennen kaavan laatimista ja jotka ei olisi ollut tiedossa Natura-alueen perustamispäätöstä tehtäessä. Poikkeuksen tekee Kiljavan lähteikköjen kautta osoitettu ohjeellinen linjaus 110 kv:n voimalinjalle. Vaikutuksia syntyy myös kaavan mahdollistamien toimintojen laajentumisesta Kiljavan ja Röykän sairaaloiden alueilla. Ne on merkitty kaavaan kohdemerkinnöillä. Suunnitellut laajennukset sijoittuvat kiinteästi nykyisten alueiden yhteyteen. Maisemalliset ja muut ympäristölliset vaikutukset kohdistuvat jo nyt palvelutoimintojen vaikutusalueella oleviin ympäristöihin. Laajennusalueet voidaan liittää nykyiseen teknisen huollon verkostoon, joten ympäristöön kohdistuva kuormitus on vähäistä ja alueiden kehittäminen on mahdollista toteuttaa myös taloudellisesti kestävällä tavalla. Sairaala-alueiden nykyisen rakennuskannan hyödyntäminen ja nykyaikaistaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueellisesti laajimmin kohdistuvat vaikutukset virkistysalueille ja luonnonsuojelualueille. Keskeinen vaikutus niiden osalta syntyy MRL 33 :n mukaisen rakentamisrajoituksen kautta. Se edistää ja tukee alueiden ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää käyttöä myös tulevaisuudessa. Virkistysalueen osoittaminen seudullisesti merkittäväksi lisää alueen käyttöä. Harjuluonnon kulutuskestävyys on paikoin huono. Kasvava ulkoilijoiden määrä, mahdollinen jokamiehenoikeudet ylittävä käyttö sekä roskaaminen ja ilkivalta saattavat heikentää alueen viihtyvyyttä ja houkuttelevuutta. Näin syntyvien haittojen yhteisvaikutukset maisemakuvaan ja Naturan luontotyyppeihin lienevät sinänsä vähäiset. 8. Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Maakuntakaavaehdotus vahvistaa ja tukee Kalkkilammen-Sääksjärven alueen sitä nykyistä maankäyttöä ja niitä nykyisiä toimintoja, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet Natura-alueen perustana olevien luontotyyppien ja lajien säilymisen. Kaavaratkaisun muutokset aiheuttamat ja mahdollistamat muutokset ovat vähäisiä ja varsin hyvin hallittavissa. Kalkkilammin alueella ja sen läheisyydessä ei maakuntakaava aiheuta muutoksia. Kiljavan lähteikköjen kohdalla on tilanne saman kaltainen lukuun ottamatta kaavan mahdollistamaa voimalinjan linjaamista lähteikköalueen kautta. Mahdollisesti tehtävän uuden voimalinjan vaikutukset voidaan rajata koskemaan ainoastaan maisemakuvaa. Maaperään itse alueella ei tarvitse koskea. Suurimmalla osa-alueella, Sääksjärven-Kiljavannummen alueella mahdollistaa maakuntakaava suurimmat muutokset Kiljavan sairaalan ja Röykän sairaalan alueilla. Molemmat on osoitettu kaavassa palvelujen

35 alueina kohdemerkinnällä. Alueiden tulevaa kehitystä ohjataan kuntakaavoituksella, jonka yhteydessä on jo arvioitu vaikutuksia Naturan perusteina oleviin lajeihin ja luontotyyppeihin. Maakuntakaavassa on osoitettu alueelle pohjavesialue, arvokas harjualue tai muun geologinen muodostuma sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita. Merkinnät ohjaavat osaltaan suunnittelua siten, että vaikutuksiltaan merkittäväksi todettu pohjavesitilanne pysyy vakaana. Kaavan suunnittelumääräyksissä on otettu Natura-alueen läheisyys huomioon määräyksissä, jotka koskevat palvelujen alueita, 110 kv:n ohjeellista linjausta sekä seudullisen/alueellisen siirtoviemärin linjausta. Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua Kallkilammin- Sääksjärven kaikilla kolmella osa-alueella ja niiden läheisyydessä tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luonnonarvot. Näin ollen maakuntakaava ei heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on sisällytetty Natura 2000 - verkostoon. Lähteet: Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Röykän sairaala-alueen luontoinventointi. Enviro Oy ja CM-Urakointi. 2002. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Röykän itäosan luonto ja maisema. Enviro Oy ja Nurmijärven kunta. 2003. Arkkitehtiruutu. Nurmijärvi, Röykkä, Valkoisen linnan alue. Asemakaavaluonnos. 2003. Uudenmaan ympäristökeskus. Lausunto Nurmijärven Röykän sairaalan/valkoisen linnan asemakaavaluonnoksesta. UUS-2003-L-789-213. 28.1.2004. Maastokartta. Peruskartta 1:20 000. Vihtijärvi. 2042 10. Maanmittauslaitos. 2000. Maastokartta. Peruskartta 1:20 000. Perttula. 2041 12. Maanmittauslaitos. 2000.

36 FI0100044 LEMMENLAAKSON LEHTO, Järvenpää 1. Kohteen tiedot, sijainti ja kartta Lemmenlaakson lehto sijaitsee Järvenpään itäosassa Keravanjoen laaksossa. Alue rajautuu idässä Sipooseen. Keravanjoki virtaa alueen keskellä pohjoiseteläsuuntaisena. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=13313&lan=fi 2. Nykyinen maankäyttö Alueeseen välittömästi rajautuvat alueet ovat pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Tämä on edesauttanut runsaan lajiston säilymistä. Alueen keskellä oleva Myllykylän vedenottamo niittyineen ei kuulu Naturaalueeseen. Tiet reunustavat Natura-aluetta itä- (Skogsterintie), etelä- (Sipoontie) ja länsi- (vanha Lahdentie) suunnasta. Pohjoispuolella kulkeva Vaahteratie rajautuu siihen osaksi. Teiden suolauksella ja saastepäästöillä saattaa olla vaikutusta alueen reunaosiin. Vanhalta Lahden valtatieltä kantautuva melu häiritsee eläimiä metsän reuna-alueilla. Alueen läheisyydessä sijaitsevan sorakuopan laiton roskaaminen sekä öljypäästöt aiheuttavat riskejä alueen pohjavesivaroille ja sitä kautta myös Lemmenlaakson lehtojensuojelualueelle. Keravanjoen valuma-alueen

37 yläjuoksulla on maa- ja metsätalouden lisäksi haja-asutusta sekä mm. Kellokosken taajama. 3. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne sekä aluetta koskevat selvitykset ja arvioinnit Vahvistetuissa Helsingin seudun seutukaavoissa Keravanjoki on lähivirkistysaluetta ja Lemmenlaakso suojelualuetta. Taajamatoimintoja on kaavoitettu alueen etelä- ja luoteispuolelle tieväylien toiselle puolelle. Maaja metsätalouden lisäksi suojelualueen läheisyyteen on kaavoitettu työpaikka-alue lounaiskulmaan. Tällä hetkellä voimassa olevassa Järvenpään yleiskaava 1982/84:ssa alue on merkitty suojeluun. Natura on kuitenkin muuttanut tilannetta ja laajentanut rauhoitettua aluetta. Järvenpään yleiskaava 2020 ehdotus on ollut nähtävillä keväällä 2004. Siinä Natura-alue rajautuu suurimmaksi osaksi maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen. Myllykylän vedenottamon tontti on myös merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on lisäksi erityisiä ympäristöarvoja. Myös pohjavesialue on merkitty. Harvaa pientalovaltaista asuntoaluetta on kaavoitettu pohjoispuolelle. Vanhan Lahdentien länsipuolella on varaus tehokkaalle yritysalueelle sekä muinaismuistoalueelle. Sekä yleis- että maakuntakaavaan merkitty Lahden oikorata ei vaikuta merkittävästi Natura-alueeseen. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehdyt teoreettiset melulaskelmat osoittavat, että 55dBA vyöhyke ei ulotu Lemmenlaakson alueelle. Natura-aluetta ei ole asemakaavoitettu. Lähin asemakaavoitettu alue on vanhan Lahdentien ja Sipoontien risteyksen lounaispuolen Mikonpellon teollisuusalue. Järvenpään yleiskaava 2020 F yleiskaavaehdotusraportissa todetaan, että Järvenpään Natura 2002-alueiden tarpeelliset suoja-alueet on otettu huomioon yleiskaavakartalla ja vireillä olevassa muussa suunnittelussa. Lemmenlaakson ydinalueesta on tehty monia luontoselvityksiä, joiden pohjalta on valmistunut Lemmenlaakson hoito- ja käyttösuunnitelma vuonna 2001. Suunnitelman tavoitteena on alueen monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen, virkistyskäytön ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhteensovittaminen sekä alueen arvon tunnetuksi tekeminen. Järvenpään yleiskaavan vaikutukset luontoon ja maisemaan selvityksessä ei kiinnitetty erityishuomiota Lemmenlaaksoon tai sen läheisiin alueisiin. Selvityksessä todettiin kuitenkin, että Sipoon metsäalueiden säilyminen on merkittävässä osassa vaativien lajien säilymisessä. 4. Maakuntakaava Maakuntakaavassa Lemmenlaakso on merkitty sekä Natura 2000 - verkostoon kuuluvaksi että luonnonsuojelualueeksi. Se rajautuu olemassa olevien teiden lisäksi taajamatoimintojen alueeseen sekä idässä kaavaalueen rajaan. Viheryhteystarve kulkee etelässä ja pohjoisessa. Lisäksi alueelle on merkitty arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma ja pohjavesialue. Alueen poikki kulkee nykyinen voimalinja. Keravanjoen valuma-alueelle osoitetaan Haarajoen ja Kellokosken taajamatoimintojen alueet sekä niiden lähelle yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnat.

38 5. Tarkasteltavat vaikutusalueet Tarkasteltava vaikutusalue rajautuu läheisten toimintojen ja valuma-alueen muutosten välittömiin vaikutuksiin sekä maakuntakaavan välillisiin vaikutuksiin. Alue rajautuu pääasiassa maa- ja metsätalousalueisiin, joista osalla on virkistyskäyttöä. Muut kohteeseen liittyvät rajaukset ovat lähinnä kasvi- ja eläinlajikohtaisia. Suojelualue on kestävän käytön takaamiseksi jaettu Uudenmaan lääninhallituksen suojelualueen perustamispäätöksessä ydinalueeseen ja suojavyöhykkeeseen. Ydinalue kattaa joenuoman ja suojelualueen arimmat osat. Keravanjoen, joka virtaa alueen keskellä pohjois-eteläsuuntaisena, valuma-alue on laaja. Vaikka alue on ensisijaisesti suojeltu lehtojen ja alueen rikkaan lajiston vuoksi, on joella tärkeä rooli mm. tulvaniittyjen ylläpitäjänä. Joen yläjuoksun toiminnoilla voi olla merkitystä alueen Natura-arvoille, joten ne tulee ottaa huomioon vaikutuksia arvioitaessa. Myllykylän vedenottamon lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet ylittävät suojelualueen erityisesti länsipuolella. Nämä suojavyöhykkeet ja pohjavesialueen olemassaolo todennäköisesti edesauttavat lähialueiden suojelua myös tulevaisuudessa. 6. Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Lemmenlaakson Natura-alueeseen Vaikutukset, jotka mahdollisesti voisivat heikentää Natura-alueen luontoarvoja Keravanjoen yläjuoksulla tapahtuvien muutosten vaikutukset veden määrään. Vaikutus syntyy taajama-alueiden tiivistämisestä/kasvamisesta (Haarajoki, Kellokoski ja kyläalueet) ja näiden hulevesien määrästä. Vaikutukset kohdistuisivat mm. tulvaniittyihin. Keravanjoen yläjuoksulla tapahtuvat muutokset vedenlaadussa. Kasvavien taajama-alueiden hulevesien laskeminen jokeen. Vaikutukset kohdistuisivat mm. joen ekosysteemiin. Taajamatoimintojen ja liikenteen lisääntyminen kasvattaa riskiä pohjavedessä tapahtuviin muutoksiin. Alueen arvon heikkenemisen seurauksena pohjavesialueen käyttöä ja suojelua tukevat reunaehdot poistuvat. Liikenteen lisääntyminen erityisesti vanhalla Lahdentiellä, josta seurauksena melu- ja päästöhaittojen kasvu. Vaikutukset kohdistuisivat eläinten ja kasvien elinolosuhteisiin. Taajamatoimintojen kasvu ja lisääntyvä rakentamien Natura-alueen läheisyyteen Vaikutukset kohdistuisivat luontoon välillisesti. Maakuntakaavan mahdollistaman väestönkasvun seurauksena alueen virkistyskäytön kasvu, Keinot ehkäistä tai lieventää vaikutuksia vesihuollon ja viemäröinninratkaisut. säännöstelyn jatkaminen veden määrän tarkkailu vesihuollon ja viemäröinnin ratkaisut vesiensuojelutoimenpiteet vedenlaadun tarkkailu valvonta rakentamisen ohjaus tiealueiden pohjasuojaus pohjavesialueen suojelu toimet sorakuopan roskaantumisen ehkäisemiseksi meluntorjunta (esimerkiksi säilyttämällä tiheä puusto) yleiset liikenteen päästöjen vähentämiskeinot rakentamisen ohjaus ja mitoitus riittävien rakentamattomien alueiden jättäminen alueella liikkumisen ohjaaminen, valvonta ja tarvittaessa Keinojen toteutuminen kuntatason teknisen huollon ratkaisut yleis- ja asemakaavat vesilain mukaiset luvat kuntatason teknisen huollon ratkaisut yleis- ja asemakaavat haja-asutusalueiden jätevesiasetus vesilain mukaiset luvat yleis- ja asemakaavat rakennusluvat tiesuunnittelu hoito- ja käyttösuunnitelma tiesuunnittelu yleis- ja asemakaavat maisematyöluvat hoito- ja käyttösuunnitelma yleis- ja asemakaavat rakennuslupaharkinta yleis- ja asemakaavat hoito- ja käyttösuunnitelma

39 roskaantuminen ja ilkivalta. Riskinä maaston ja kasvillisuuden kuluminen ja eläinten häiriintyminen. rajoittaminen riittävien virkistysalueiden osoittaminen lähialueilta ja alueen aseman turvaaminen viheralueverkostossa kunnallinen viheralueverkosto suunnitelma 7. Yhteisvaikutukset Keravanjokeen vaikuttavat laajalta valuma-alueella monet eri vesiensuojelutoimenpiteet yhdyskunnissa, teollisuudessa ja maataloudessa. Keskeisen vaikutusten luonteeseen, määrään ja laatuun vaikuttavan tekijän muodostaa tulevaisuudessa Natura-alueen sijainti tiivistyvän ja osin laajenevan yhdyskuntarakenteen sekä Sipoon puoleisten toimintojen välissä. Haitallisten yhteisvaikutusten välttämiseksi Järvenpään ja Sipoon kuntien välinen yhteistyö Lemmenlaakson lehtoaluetta koskien on välttämätöntä mm. kunnallisia viheralueverkostoja suunniteltaessa. Hallitsematon virkistyskäyttö yhdessä muiden tekijöiden kanssa voi johtaa lajiston köyhtymiseen ja vaateliaiden lajien katoamiseen alueelta. Erityisesti reunaalueiden suojeluarvot voivat heikentyä monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. 8. Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Maakuntakaavaan merkityn yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta Haarajoella ja taajamatoiminnot Keravanjoen yläjuoksulla ovat merkittävimmät valuma-alueeseen vaikuttavat tekijät. Myös alueeseen rajautuvalla taajamatoimintomerkinnällä on vaikutusta alueen monipuolisen luonteen ja suojeluarvojen takia. Maakuntakaavan taajamatoimintojen alue ei ole ristiriidassa Järvenpään yleiskaava 2020 ehdotuksen kanssa. Yleiskaavan F raportissa todetaan lisäksi, että Lemmenlaakson alueen suojeluarvot on otettu ja tullaan ottamaan huomioon. Nykyiset alueen välittömässä läheisyydessä kulkevat tiet aiheuttavat häiriötä Lemmenlaakson reuna-alueille maakuntakaavasta riippumatta. Pohjavesialueen huomioimisella maakunnantasolla merkittäväksi voidaan katsoa olevan positiivinen vaikutus Natura-alueen säilymiselle. Sen suora yhteys Lemmenlaakson suojeluarvoihin ei kuitenkaan ole merkittävä. Viheryhteyskäytävät Lemmenlaakson sekä etelä- että pohjoispuolella velvoittavat riittävän viheryhteyden säilyttämiseen ja edistävät alueen ekologisia yhteyksiä. Maakuntakaavan taajamatoimintojen alueen kaavamerkintä mahdollistaa tässä arvioitujen haitallisten vaikutusten lieventämisen tai ehkäisemisen. Taajamatoimintojen merkintä sisältää myös paikalliset suojelualueet eikä merkintä estä maa- ja metsätalouskäytössä olevien alueiden säilyttämistä tarvittaessa nykyisessä käytössään. Suunnittelumääräyksessä todetaan, että uusi rakentaminen on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka turvaa ympäristöarvot. Naturaalueisiin on kiinnitetty suunnittelumääräyksissä lisäksi erikseen huomiota. Lemmenlaakson kohdalla tämä tarkoittaa erityisesti melun ja muun häiriön, kuten liiallisen virkistyskäytön, vaikutusta alueen ekosysteemiin.

40 Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua Lemmenlaakson alueella ja siihen vaikuttavilla lähialueilla tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luonnonarvot. Näin ollen maakuntakaava ei heikennä Lemmenlaakson niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 - verkostoon. Lähteet: Järvenpään yleiskaava 2020 ehdotus, kartta, yleiskaavamerkinnät ja määräykset 22.3.2004 Järvenpään yleiskaava 2020, F yleiskaavaehdotusraportti (2004). Järvenpään kaupunki, Tekninen toimitus, Kaavoitus ja mittaus. Kumpulainen Janne & Marjatta Sihvonen (2000). Lemmenlaakson hoito- ja käyttösuunnitelma 2001. Järvenpään kaupunki, ympäristölautakunta. Maastokartta, Peruskartta 1:20 000, lehti 204309 Järvenpää (1999). Maanmittauslaitos. Maastokartta, Peruskartta 1:20 000, lehti 204307 Kellokoski (1999). Maanmittauslaitos. Natura 2000 Tietolomake, alueen koodi: FI0100044. Uudenmaan ympäristökeskus. Suomen valuma-alueet 1:50 000. Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineisto 1990. Tuusulan kunta. Kaavoituskatsaus 2004. Uudenmaan ympäristökeskus(2004). Natura 2000-alueet, Lemmenlaakson ehto. <http://www.ymparisto.fi/38;lan=fi> Yrjölä Rauno, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy (2003). Järvenpään yleiskaavan vaikutukset luontoon ja maisemaan. Luonnos 2 12.12.2003.

41 FI0100047 ASEMANSUO, Karkkila 1. Kohteen tiedot, sijainti ja kartta Asemansuo sijaitsee Karkkilan Pyhäjärven itärannalla Karkkilan kunnassa. Saavajoki rajaa aluetta pohjoisesta ja virtaa osin Asemansuon halki. Karkkilan taajama sijoittuu alueen itäpuolelle. Asemansuo on ollut aikanaan tehokäytössä, hakattu paljaaksi ja käytetty turpeenottoalueena. Nyt alueella on erityisesti linnustollista merkitystä. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=13382&lan=fi 2. Nykyinen maankäyttö Karkkilan taajamatoiminnot levittäytyvät Asemansuon eteläpuolella uuden asuinalueen myötä melko lähelle Natura-aluetta. Idässä alue rajautuu Tuorilantiehen, jonka toisella puolella sekä Saavajoen valuma-alueella on peltoja. Natura-alueen pohjoispuolella on jonkin verran asutusta. Osa rakennuksista sijaitsee aivan Natura-alueen rajan tuntumassa. Muuten Natura-alueen pohjoispuolen maasto on vetistä ja vaikeakulkuista. Voimalinja korkeine pylväineen pirstoo luonnonsuojelualueen silmiinpistävästi. 3. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne sekä aluetta koskevat selvitykset ja arvioinnit Länsi-Uudenmaan seutukaavassa (1995) Asemansuo on merkitty suojelualueeksi. Lähivirkistysalueet noudattelevat Pyhäjärven rantoja ja Saavajoen suistoa. Taajamatoimintojen alueet sijaitsevat alueen välittömässä läheisyydessä koillis- ja länsipuolella. Etelässä suojelualueeseen rajautuu Karkkilan keskustatoimintojen alue. Asemasuon keskeltä kulkee voimalinja. Karkkilan keskustan yleiskaavassa 2015 (vahvistettu 2001) aluetta reunustaa luonnonsuojelualueet, lähivirkistysalueet ja maatalousalueet, jotka kaikki omalta osaltaan toimivat suojavyöhykkeenä Karkkilan keskustatoimintojen

42 ja suojelualueen välissä. Ainoastaan pohjoispuolella oleva asuinalue rajautuu suoraan suojelualueeseen. Asemanrannan asuinalue Natura-alueen eteläpuolella jää kapean lähivirkistysalueen, Tikkapuiston, taakse. Asemanrannan alueesta on tehty oma osayleiskaavansa, joka vahvistettiin 2000. Osa Asemansuon Natura-alueesta kuuluu tämän piiriin. Asemaranta on entinen rautatie- ja varikkoalue sekä maankaatopaikka, joka on ollut pitkään 1990-luvulle saakka joutomaana. Kaavassa ranta-alue on varattu virkistys- ja luonnonsuojelualueeksi ja rantatasanne kerros- ja pientalojen kortteleiksi. Osayleiskaavan selostuksessa on huomioitu Asemasuon luonnonsuojeluarvot ja arvioitu kaavan ympäristövaikutuksia. Selostuksessa todetaan monien joutomaan ongelmien poistuvan, mutta luonnonsuojelualueen kulutus ja häiriöt saattavat lisääntyä. Uusien virkistysyhteyksien ja huomattavan asukasmäärän kasvamisen myötä, luonnonsuojelualueelle on varauduttava rakentamaan luontopolku, jolle liikkuminen keskitetään. Asemasuon pohjoispuolelle, jossa on jo asutusta, on myös suunnitteilla lisärakentamista. Keskustaajama on pääosin asemakaavoitettu, mutta Asemanranta-Asemansuo -alueella ei vielä ole voimassa olevaa asemakaavaa. Se tulee ajankohtaiseksi kun Asemanrannan osayleiskaavaa aletaan toteuttamaan. Asemanrannan maisemanhoitosuunnitelma koskee osaltaan myös Asemansuon luonnonsuojelualuetta. Lähtökohtana on käytetty Karkkilan kaupungin Ympäristöhoito- ja suojelusuunnitelmassa esitettyjä Asemanlehdon käytön ja hoidon periaatteita. Maamassojen läjittäminen ja yleinen roskaantuminen on tehnyt alueesta epäviihtyisän. Lisäksi täyttöalueen rinteet ovat hankalan jyrkät. Osa rinteistä jää luonnonsuojelualueen puskurivyöhykkeeseen ja muodostaa Tikkapuiston lähivirkistysvyöhykkeen, joka työntyy täyttökentänkin puolelle noin 15-20 metriä Alueen arvostus kokonaisuudessaan nousee kunnostustoimien myötä. 4. Maakuntakaava Maakuntakaavassa Asemansuo on merkitty sekä Natura 2000 -verkostoon kuuluvaksi että luonnonsuojelualueeksi. Taajamatoimintojen alue ympäröi aluetta Pyhäjärven puolta lukuun ottamatta. Asemansuon eteläpuolella kulkee lounais-koillissuuntaiset viherkäytäväyhteydet. Karkkilan taajama on merkitty keskustatoimintojen kohdemerkinnällä. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue sijaitsee Asemansuosta länteen. 110kW olemassa oleva voimalinja kulkee Asemansuon halki. 5. Tarkasteltavat vaikutusalueet Tarkasteltava vaikutusalue rajautuu läheisten toimintojen ja valuma-alueen muutosten välittömiin vaikutuksiin sekä maakuntakaavan välillisiin vaikutuksiin. Asemasuon läpi virtaavan Saavajoen valuma-alue on pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Maakuntakaavassa se on lähes kokonaan valkoista aluetta. Veden laadun muutoksilla saataisi olla vaikutusta Asemasuon lehdon kasvillisuuteen ja kevättulvien merkitys

43 alueelle on tärkeä, joten on perusteltua ottaa valuma-alue huomioon vaikutusaluetarkastelussa. Alueella on erityisesti linnustollista merkitystä uhanalaisen tikkalajin mahdollisena esiintymisalueena. Vaikka Asemanrannan ympäristönvaikutuksia arvioitaessa ei rakentamisen aikaiseen häiriöön ole kiinnitetty huomiota, otetaan se tässä tarkastelussa mukaan yleisenä oletuksena. Täyttöalueen maaperästä johtuen rakentamisesta ja paalutuksesta johtuva häiriö saattaa häiritä tavallista enemmän Asemansuon linnustoa. 6. Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Asemansuon Natura-alueeseen Vaikutukset, jotka mahdollisesti voisivat heikentää Natura-alueen luontoarvoja Taajamatoimintojen lisääntyminen Saavajoen valuma-alueella tai itse jokiuomassa (erityisesti välittömästi Natura-alueen itäpuolella) voi aiheuttaa muutoksia veden määrään. Vaikutukset saattaisivat vähentää alueelle tärkeää tulvimista. Taajamatoimintojen lisääntyminen ja muutokset maa- ja metsätaloudessa voivat aiheuttaa muutoksia valuma-alueen ja Saavajoen veden laatuun heikentävästi ja vaikuttaa Asemansuon ekosysteemiin. Alueen läheisyydessä tehtävien rakennushankkeiden aiheuttamat välittömät haitat (esim. paalutuksen melu). Häiriöstä kärsisivät erityisesti alueella pesivät linnut. Liikenteen lisääntyminen Asemanrannan uudella asutusalueella ja Tuorilantiellä, josta seurauksena melu- ja päästöhaittojen kasvu. Vaikutukset kohdistuisivat eläinten ja kasvien elinolosuhteisiin. Maakuntakaavan mahdollistaman väestönkasvun ja toimintojen lisääntymisen seurauksena alueen virkistyskäytön kasvu, roskaantuminen ja ilkivalta. Riskinä maaston ja kasvillisuuden kuluminen ja linnuston häiriintyminen. Keinot ehkäistä tai lieventää vaikutuksia vesihuollon ja viemäröinnin ratkaisut veden määrän tarkkailu vesihuollon ja viemäröinnin ratkaisut vesiensuojelutoimenpiteet veden laadun tarkkailu meluhaittojen torjunta vaikutusten lieventäminen rakentamisen ajoittamisella lintujen pesimisajan ulkopuolelle paalutusmenetelmän valinta meluntorjunta yleiset liikenteen päästöjen vähentämiskeinot alueella liikkumisen ohjaaminen, valvonta ja tarvittaessa rajoittaminen riittävien virkistysalueiden osoittaminen lähialueilta ja alueen aseman turvaaminen viheralueverkostossa Keinojen toteutuminen kuntatason teknisen huollon ratkaisut yleis- ja asemakaavat kuntatason teknisen huollon ratkaisut haja-asutusalueiden jätevesiasetus yleis- ja asemakaavat rakentamismääräykset asemakaavat yleis- ja asemakaavat tiesuunnittelu maisematyöluvat hoito- ja käyttösuunnitelma suojelualuetta koskevat suojelumääräykset hoito- ja käyttösuunnitelma viheralue- ja ulkoilureittisuunnittelu yleis- ja asemakaavat 7. Yhteisvaikutukset Alueelle tyypilliset lahopuut, joiden suuri määrä on tulvien ansiota, mahdollistavat potentiaalisen elinympäristön monille tikkalajeille. Saavajoen vesimäärien väheneminen tai kokonaan loppuminen saattaisi pitkällä aikavälillä vaikuttaa Asemansuon ekosysteemiin. Vesimäärien väheneminen on kuitenkin erittäin epätodennäköistä. On todennäköistä, että Asemanrantaan suunniteltu asuinalue lisää täyttömaana olleen alueen arvostusta ja Asemansuollekin levinnyt roskaantuminen loppuu. Vaikka alueen kehittämisestä aiheutuisi rakennusmelun muodossa hetkellisesti Natura-alueen arvoa heikentäviä

44 vaikutuksia, ovat yhteisvaikutukset positiivisia. Lisäksi Asemasuon eteläpuoleisen asuntoalueen ja Natura-alueen väliin ollaan Karkkilan yleiskaavassa merkitty suojavyöhyke (VL), mikä lieventää mahdollisia haittavaikutuksia. Yhdessä lisääntyvän hallitsemattoman virkistyskäytön, liikenteen ja muiden samanaikaisesti häiriöitä aiheuttavien toimintojen seurauksena linnuston viihtyminen alueella saattaa vähentyä. Tähän on kiinnitettävä huomiota luontopolkuja ja ulkoilureittejä suunniteltaessa. 8. Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Maakuntakaava on taajamatoiminnoiltaan voimassaolevan seutukaavan kaltainen. Maakuntakaavaan merkityt viheryhteystarpeet Asemasuon läheisyydessä noudattelevat suuriltaosin seutukaavan lähivirkistysalueen rajauksia. Maakuntakaavan taajamatoimintojen merkintä sisältää myös paikalliset suojelualueet. Näin ollen yleiskaavan ja Asemanrannan osayleiskaavaan merkityt Natura-aluetta laajemmat luonnonsuojelualueet ovat mahdollisia. Maakuntakaavan viheryhteyskäytävät toteutuvat Karkkilan yleiskaavassa viher- ja virkistysalueina. Samalla alueet toimivat Natura-alueen suojavyöhykkeenä. Taajamatoimintojen merkintä ei estä maa- ja metsätalouskäytössä olevien alueiden säilyttämistä tarvittaessa nykyisessä käytössään. Näin ollen Tuorilantien itäpuoleiset pellot ja Saavajoen valuma-alue voidaan säilyttää maatalousalueena, jos se katsotaan aiheelliseksi. Saavajoen valuma-alueesta suurin osa on maakuntakaavan valkoisella alueella, jolloin maakuntakaavan merkittävyys vesien laadun ja määrän kohdalla on vähäinen. Maakuntakaavan taajamatoimintojen alue merkintä mahdollistaa arvioitujen haitallisten vaikutusten lieventämisen tai ehkäisemisen. Suunnittelumääräyksessä todetaan, että uusi rakentaminen on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka turvaa ympäristöarvot. Naturaalueisiin on kiinnitetty suunnittelumääräyksissä lisäksi erikseen huomiota.. Asemansuon kohdalla tämä tarkoittaa erityisesti vesimäärien ja melun vaikutusta suon ekosysteemiin. Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua Karkkilan Asemansuon läheisillä alueilla tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luonnonarvot. Maakuntakaava ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä Karkkilan Asemansuon luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Lähteet: MA arkkitehdit (1996). Asemanrannan osayleiskaava, tarkistettu ehdotus 5.11.1996. Karkkilan kaupunki. MA-arkkitehdit (1998). Asemanrannan maisemanhoitosuunnitelma. Karkkila, Asemansuon ja Natura-laajennusalueen sekä Asemanrannan maisemanhoito.

45 MA arkkitehdit (1999). Karkkilan keskustan yleiskaava 2015, ehdotuksen selostus ja kartta. Karkkilan kaupunki. Kaavoituskatsaus (2004). Karkkilan kaupunki. <http://www.karkkila.fi/tiedostot/kaavakats04%2epdf> Karkkilan kaupunki, Paikallisagenda 21 (2003). Karkkilan ympäristökeskus. <http://www.karkkila.fi/tiedostot/agenda21.pdf> Maastokartta, Peruskartta 1:20 000, lehti 204204 Karkkila (2000). Maanmittauslaitos. Suomen valuma-alueet 1:50 000. Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineisto 1990. Uudenmaan ympäristökeskus (1998). Asemansuon luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistaminen. Uudenmaan ympäristökeskuksen ratkaisu ja perustelut, päätös LUO 382. Uudenmaan ympäristökeskus (2004). Natura 2000-alueet, Asemansuo. <http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=11897&lan=fi>

46 FI0100046 TUUSULANJÄRVEN LINTUVESI Tuusula, Järvenpää 1. Kohteen tiedot, sijainti ja kartta Tuusulanjärven vesi- ja kosteikkoalueesta. Pohjoisin osa-alue kuuluu Järvenpäähän ja kaksi eteläisintä sijaitsevat Tuusulan kunnan puolella. Alueet on otettu Natura 2000 verkostoon mukaan siellä pesivien ja levähtävien useiden lintudirektiivien lajien vuoksi. 2. Nykyinen maankäyttö Pohjoisin osa-alue rajautuu maa-alueella Järvenpään taajamaan, rantapuistikkoon ja peltoihin. Lähimmät vilkkaammin liikennöidyt tiet alueen lähellä ovat Vanhankyläntie ja Järvenpään keskustan kadut. Vanhankylänniemi kartanomiljööneineen sijaitsee välittömästi alueen eteläpuolella. Tuusulanjärven lintuveden länsirannan keskiosa on, hajaasutusta ja pientä Kurjensuota lukuun ottamatta, maa- ja metsätalouden

47 ympäröimä. Vanhankyläntie on läheisin suurempi tie, mutta kulkee melko kaukana. Eteläisin osa-alue rajoittuu Hyrylän taajamaan ja sen virkistysalueisiin, peltoihin ja maatalouteen. Alueen länsipuolella kulkee Paijalantie ja eteläpuolella Koskenmäentie. Lisäksi Tuusulanjärvellä on monipuolista vesistön virkistyskäyttöä. 3. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne sekä aluetta koskevat selvitykset ja arvioinnit Alueella voimassa olevissa Helsingin seudun seutukaavoissa kaikki kolme aluetta ovat suojelualueita. Pohjoisin osa-alue rajautuu lähivirkistys-, keskustatoimintojen ja taajamatoimintojen alueisiin. Keskimmäisen osaalueen ympärillä on eniten maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, joista osa on tarkoitettu erityisen tehokkaan maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Lisäksi osa-alueen eteläpuoleinen alue (Sarvikallio) on merkitty lähivirkistysalueeksi. Tuusulanjärven lintuveden Natura-alueen eteläisin osa-alue rajautuu seutukaavoissa lähivirkistys-, keskustatoimintojen ja taajamatoimintojen alueisiin. Tällä hetkellä voimassa olevassa Järvenpään yleiskaava 1982/84:ssa pohjoisimpana sijaitseva osa-alue on lähes nykyistä Natura-2000 aluetta vastaavana osoitettu SL- eli luonnonsuojelualueeksi. Järvenpään keskustan vuonna 2002 hyväksyttyyn osayleiskaavaan on otettu mukaan osa pohjoisimmasta osa-alueesta luonnonsuojelualueena (SL-1). Järvenpään yleiskaava 2020 ehdotus on ollut nähtävillä keväällä 2004. Siinä Naturaalue on merkitty suojelualueeksi (SL) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1). Alue rajautuu etelässä palvelujen ja hallinnon alueeseen (P), lännessä virkistysalueisiin(vu ja V) ja pientalovaltaiseen alueeseen (AP). Pohjoisosiin esitetään virkistysaluetta (V) sekä jo olemassa olevia pieniä alueita julkisille palveluille ja hallinnolle (PY) sekä pientalovaltaiselle asumiselle (AP). Lisäksi Järvenpään keskustatoimintojen alue (C) on olemassa olevana varsin lähellä Naturaaluetta. Kesällä 2004 nähtävillä olevien Natura-alueen läheisyydessä sijaitsevien asemakaavojen (Rakettitehdas ja Rantapuisto) toteuttamisessa varmistetaan Natura 2000 alueen luonnonarvojen säilyminen. Tuusulanjärven Natura-alueen eteläisimmät osa-alueet kuuluvat Tuusulan kaavoituksen piiriin. Anttilan yleissuunnitelaa laaditaan länsirannalle entisen Hankkijan koetilan alueelle asuin- ja virkistyskäytön yhteensovittamiseksi. Yleissuunnitelman yhteydessä on tehty kolme rakennemallia, joissa on tutkittu rakentamisen sijoittumista alueelle. Rakentaminen ulottuisi näiden suunnitelmien mukaan myös Sarvikallion alueelle, mikä on sekä seutukaavoissa että maakuntakaava ehdotuksessa merkitty virkistysalueeksi. Keväällä 2004 valmistunut Tuusulanjärven länsirannan virkistysaluesuunnitelma käsittelee eteläisimpään osa-alueeseen rajautuvia alueita ja liittyy Anttilan alueen suunnitteluun. Sen tavoitteena on alueen yleisen käytön lisääminen niin, että maisema- ja luontoelementit säilyisivät mahdolliseen lisärakentamisenkin jälkeen. Natura-alueelle suunnitellaan

48 maisemanhoito-toimenpiteitä ja pitkospuureittiä, jolloin kulkeminen ruovikkoalueella mahdollistuisi. Järvenpään Vanhankylänniemestä, joka jää kahden Natura-alueen väliin, on tehty erillinen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Natura-alueiden ja merkittävien linnustoalueiden huomioiminen toteutuu suunnitelmassa ulkoilupolkujen sijoittamisella niin, ettei pesiville linnuille aiheudu häiriötä, mutta niiden tarkkailu on mahdollista. Lisäksi Vähäjärven venepaikat tulee suunnitelman mukaan sijoittaa niin, että häiriöt lintualueella minimoituvat. Uudenmaan ympäristökeskus on julkaissut Tuusulan länsirannan käytön ja hoidon periaatteet, jossa Natura-alueen osa-alueita tarkastellaan kokonaisuudessaan yhdessä järven muun käytön ja ekologian kanssa. Suunnitelmassa käsitellään Tuusulanjärven kunnostamisen keinoja ja niiden vaikutuksia Natura-päätöksen luontotyypeille ja lintudirektiivin lajeille sekä esitetään toimenpiteitä linnuston elinolojen parantamiseksi. Vaikutusten todetaan olevan pääsääntöisesti positiivisia, jos toimenpiteet toteutetaan huolellisesti. Huomiota kiinnitettiin myös Järvenpään keskustan suunnalta Natura-alueen kulmaan purkautuvaan Loutinojaan ja sen tuomiin hulevesien epäpuhtauksiin. Niiden ei uskota olevan haitallisia pesiville linnuille, koska suurin osa niistä ei hanki ravintoaan tuon imeytysojan vierestä. Haitta ekosysteemissä olisi todennäköisesti suurempi, jos hulevedet joutuisivat suoraan järveen. 4. Maakuntakaava Maakuntakaavassa Tuusulanjärven lintuvedet on merkitty sekä Natura 2000 -verkostoon kuuluvaksi että maa-alueiltaan luonnonsuojelualueeksi. Taajamatoimintojen merkintä ympäröi pohjoisinta ja eteläisintä osa-aluetta. Keskimmäinen osa-alue on suurimmalta osaltaan valkoisen alueen ympäröimä lukuun ottamatta pohjoisen kapeaa rajaa taajamatoimintojen kanssa. Sarvikallion ja Vanhankylän niemen alueet on merkitty virkistysalueeksi. Keskimmäisen osa-alueen länsipuolella kulkee ulkoilureitti ja eteläisimmältä osa-alueelta jatkuu viheryhteystarve etelään. Siirtoviemäri-linjaus kulkee pohjoisen alueen pohjoispuolelta. Tuusulanjärvelle ja sen ympäristöön esitetään laajaa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Tuusulanjärvi on kokonaisuudessaan merkitty vedenhankinnan kannalta arvokkaaksi pintavesialueeksi ja sen valuma-alue on maakuntakaavassa suurimmaksi osaksi valkoista aluetta. 5. Tarkasteltavat vaikutusalueet Tarkasteltava vaikutusalue rajautuu läheisten toimintojen ja valuma-alueen muutosten välittömiin vaikutuksiin sekä maakuntakaavan välillisiin vaikutuksiin. Alueet on otettu Natura 2000 -verkostoon mukaan linnustollisten arvojensa takia. Lintujen altistuminen melulle tai muulle häiriölle saattaisi heikentää lintujen viihtymistä alueella. Myös valuma-alue ja siellä tapahtuvat mahdolliset muutokset on otettava vaikutustarkastelussa huomioon. Tuusulanjärvi on edelleen varsin rehevä, vaikka sen tilassa on kunnostustoimenpiteiden ansiosta tapahtunut positiivista kehitystä.

49 6. Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Tuusulanjärven lintuveden Natura-alueeseen Vaikutukset, jotka mahdollisesti voisivat heikentää Natura-alueen luontoarvoja Taajamatoimintojen lisääntyminen valuma-alueella voi aiheuttaa muutoksia veden määrässä. Veden virtauksen heikkeneminen kiihdyttäisi järven umpeen kasvamista. Taajamatoimintojen lisääntymisestä aiheutuvat muutokset veden laadussa. Vaikutukset kohdistuisivat järven ravinnetasapainoon ja ekosysteemiin huonontaen Tuusulanjärven kuntoa entisestään. Maakuntakaavan mahdollistaman rakentamisen aiheuttamat maan kaivamisesta ja kasaamisesta aiheutuvat välittömät muutokset ja huuhtoutumat. Maakuntakaavan mahdollistaman väestönkasvun ja toimintojen lisääntymisen seurauksena alueen virkistyskäytön kasvu. Riskinä maaston ja kasvillisuuden kuluminen ja eläinten häiriintyminen sekä maa- että vesialueilla. Keinot ehkäistä tai lieventää vaikutuksia vesihuollon ja viemäröinnin ratkaisut veden määrän tarkkailu lisäveden juoksuttamisen jatkaminen vesiensuojelutoimenpiteet vedenlaadun tarkkailu vesihuollon ja viemäröinnin ratkaisut laskeutusaltaat valvonta rakentamisen ohjaus ja valvonta rakentamisen aikaiset lieventämistoimenpiteet erityisesti lintujen pesimisaikaan alueella liikkumisen ohjaaminen, valvonta ja tarvittaessa rajoittaminen erityisesti pesintäaikana riittävien virkistysalueiden osoittaminen lähialueilta ja alueen aseman turvaaminen viheralueverkostossa Keinojen toteutuminen yleis- ja asemakaavat teknisen huollon ratkaisut hoito- ja käyttösuunnitelma yleis- ja asemakaavat teknisen huollon ratkaisut vesilain mukaiset luvat haja-asutuksen jätevesiasetus yleis- ja asemakaavat rakennusluvat rakentamisen teknistä toteuttamista ja ajankohtia koskevat hanke- ja kohdekohtaiset ratkaisut yleis- ja asemakaavat hoito- ja käyttösuunnitelma kunnallinen viheralueverkosto suunnitelma 7. Yhteisvaikutukset Tuusulanjärven tilaan vaikuttavat monet eri vesiensuojelutoimenpiteet yhdyskunnissa, teollisuudessa ja maataloudessa. Keskeisen vaikutusten luonteeseen, määrään ja laatuun vaikuttavan tekijän muodostaa tulevaisuudessa Natura-alueen pohjoisen ja eteläisen osa-alueen sijainti keskellä tiivistyvää ja osin laajenevaa yhdyskuntarakennetta. Virkistyksen lisääntyvät paineet sekä järveltä että maalta päin voivat yhdessä aiheuttaa haitallisia yhteisvaikutuksia erityisesti lintujen pesintäaikaan. Alueen jakautuminen kolmeen eri osa-alueeseen ja kahden kunnan alueelle tekee kokonaisuuden hallitsemisesta haastavaa. Alueiden välillä säilyvät yhteydet niin maalla kuin vedessäkin saattavat olla tärkeitä osalle alueen lajistosta. Vaikka pohjoisin osa-alue onkin linnustoltaan rikkain, tämä ei saisi vaikuttaa muiden osa-alueiden arvostukseen laskevasti. Erityisesti reuna-alueiden suojeluarvot voivat heikentyä monien tekijöiden yhteisvaikutuksista. Järveen ja valuma-alueeseen kohdistuvien kunnostustoimien vaikutus on ollut ja tulee jatkossakin olemaan huomattava. Lyhytaikaiset kunnostustoimenpiteistä voivat aiheuttaa häiriöitä, mutta ne parantavat

50 pitemmällä tähtäimellä järven ekologista tasapainoa ja sitä kautta ylläpitää alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Ravinteikkaaseen Tuusulanjärveen vaikuttaa myös yleinen lämpötila, joka saattaa pitkällä tähtäimellä nousta kasvihuoneilmiön voimistumisen myötä. Tämä saattaa pahentaa vesistön ravinnetasapainoa ja vaikuttaa osaltaan niihin luonnonarvoihin, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Rehevöityminen ruokkii myös itse itseään, jolloin kunnostustoimenpiteillä on entistä suurempi merkitys. 8. Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Koska Tuusulanjärvi on ollut rehevä jo kauan, maakuntakaavan mahdollistamalla kasvulla ja taajamatoimintojen laajenemisella ei näin ollen todennäköisesti ole suurta heikentävää vaikutusta vesistön ravinnetasapainoon. Koska Tuusulanjärven lintuveden Natura-alue perustuu linnustolle, on tärkeintä häiriöttömyys. Maakuntakaavan taajamatoimintojen alue merkintä mahdollistaa tässä arvioitujen haitallisten vaikutusten lieventämisen tai ehkäisemisen. Maakuntakaavan taajamatoimintojen merkintä sisältää paikalliset suojelualueet eikä merkintä estä maa- ja metsätalouskäytössä olevien alueiden säilyttämistä tarvittaessa nykyisessä käytössään. Suunnittelumääräyksessä todetaan lisäksi, että uusi rakentaminen on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka turvaa ympäristöarvot. Maakuntakaavaan Tuusulanjärven rannalle merkityt Vanhankylän ja Sarvikallion virkistysalueet sekä viheryhteystarpeet edesauttavat Natura-osa-alueiden säilymistä. Myös koko järven ja sen lähialueet kattavalla kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue-merkinnällä on merkittävä tekijä alueen arvostuksessa. Natura-alueisiin on kiinnitetty suunnittelumääräyksissä erikseen huomiota. Tuusulan lintuvesien kohdalla tämä tarkoittaa erityisesti veden laadun, vesimäärien muutoksien tai muiden häiriöiden vaikutusta järven ekosysteemiin. Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua Tuusulanjärven lintuveden osa-alueilla ja niiden läheisyydessä tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueiden luonnonarvot. Näin ollen maakuntakaava ei heikennä Tuusulanjärven lintuveden niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Lähteet: Bryman, Eeva ja Ria Ruokonen (2004). Tuusulanjärven länsirannan virkistysaluesuunnitelma 23.4.2004. Maisema-arkkitehdit Bryman & Ruokonen Oy. Järvenpään yleiskaava 2020 ehdotus, kartta, yleiskaavamerkinnät ja määräykset 22.3.2004 Järvenpään Vanhakylänniemi, käyttö ja hoitosuunnitelma (2004). Järvenpää. Luonnos.

51 Natura 2000 Tietolomake, alueen koodi: FI0100046. Uudenmaan ympäristökeskus. Suomen valuma-alueet 1:50 000. Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineisto 1990. Tuusulanjärven kotisivut (2004). Tuusulanjärven kunnostuksen tiedotustyöryhmä. <http://www.tuusulanjarvi.net> Uudenmaan ympäristökeskus (2004). Natura 2000-alueet, Tuusulanjärven lintuvesi. <http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=11663&lan=fi> Yrjölä, R.auno, Jukka Rinne & Johanna Stigzelius (2003). Tuusulanjärven länsirannan käytön ja hoidon periaatteet. Uudenmaan ympäristökeskus monisteita, nro 127. Uudenmaan ympäristökeskuksen monistamo, Helsinki 2003. Maastokartta, Peruskartta 1:20 000, lehti 204306 Tuusula (2001). Maanmittauslaitos. Maastokartta, Peruskartta 1:20 000, lehti 204305 Hyrylä (2001). Maanmittauslaitos. Maastokartta, Peruskartta 1:20 000, lehti 204309 Järvenpää (1999). Maanmittauslaitos

52 FI0100064 VESTRAN SUOT, LEHDOT JA VANHAT METSÄT, Vantaa, Espoo 1. Kohteen tiedot, sijainti ja kartta Natura-alue koostuu kuudesta erillisestä osasta Vantaan ja Espoon rajalla. Mustakosken lehtomainen metsäalue, Vestran vanha metsä sekä Herukkapuron lehto, Isosuon keidassuo, Pyymosan lehto ja Odilammen- Smedsmossenin suo sijaitsevat Vantaalla. Tremänskärrin suo sijaitsee Espoon koillisosassa. Tässä tarkastelussa keskitytään erityisesti Tremanskärin ja Isosuon alueisiin, koska maakuntakaava esittää niiden viereen taajamatoimintoja. 2. Nykyinen maankäyttö Natura-alueita reunustaa suurelta osin maa- ja metsätalousalueet. Asutusta on Tremanskärrin ja Odilammen-Smedsmossenin suon läheisyydessä Espoon puolella. Vestran vanhoja metsiä halkoo Vestrantie ja läheisyydessä on myös asutusta. Vihdintie kulkee läheltä Odilammen-Smedsmossenin suota. Hämeenlinnan moottoritie kulkee alle puolen kilometrin päässä Isosuosta.

53 3. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne sekä aluetta koskevat selvitykset ja arvioinnit Alueella voimassa olevissa Helsingin seudun seutukaavoissa Natura-alueet on osittain merkitty suojelualueiksi. Tremanskärrin eteläpuolelle on merkitty taajama-toimintojen aluetta, länsipuolelle retkeily- ja ulkoilualuetta ja itäpuolelle maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Isosuota reunustaa lähivirkistysalue ja maa- ja metsätalousvaltainen alue. Lisäksi Hämeenlinnan moottoritien ja Isosuon välissä on taajamatoimintojen aluetta. Muita Natura-alueita ympäröi maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, lähivirkistysalueet ja retkeily- ja ulkoilualueet. Tremanskärr kuuluu Espoon pohjoisosien yleiskaavaan osa I, joka sai lainvoiman 1997. Siinä Natura-alue on merkitty suojelualueeksi (SL1). Sitä ympäröivät pääasiassa virkistysalueet (V) sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M). Pientalovaltaisia asuntoalueita (AP) on Tremanskärristä kaakkoon. Natura-alueen eteläpuoleiselle selvitysalueelle on kaavailtu pientalokortteleiden sijoittamista, mutta alueen asemakaavoitus on vasta aluillaan. Kalajärvi II alueesta tullaan tekemään ympäristöselvitys lähinnä pohjavesialueen takia, mutta myös lentomelun ja Natura-alueen läheisyyden vuoksi. Muiden Natura-alueiden kohdalla on voimassa vuonna 1995 vahvistettu Vantaan yleiskaava. Isosuon ympäristöön on siinä kaavoitettu lähivirkistysaluetta (VL), Hämeenlinnan väylän ja Isosuon väliin kerrostalovaltaista asuntoaluetta ja eteläpuolelle hautausmaa-alue (EH). Isosuosta on tehty osin jo vanhentunut hoito- ja käyttösuunnitelma 1994, kun ajatuksena oli vielä nykyistä laajempi suojelualue. Suunnitelmassa todetaan että jos Isosuon itäpuolelinen kerrostaloalue rakennetaan, kohdistuu suolle uusia voimakkaita paineita lähivirkistysalueena. Marja- Vantaan rakentamisen toteutuessa on tarkoitus tehdä uusi suunnitelma. Muista Vantaan puolella olevista alueista ei ole ollut taloudellisia resursseja tehdä tarkempia hoito- ja käyttösuunnitelmia. 4. Maakuntakaava Kaikki kuusi osa-aluetta ovat maakuntakaavassa Natura- ja luonnonsuojelualueita. Isosuo on virkistysalueen ympäröimä lukuun ottamatta koilliskulmaa, jossa rajana taajamatoimintojen alue. Isosuon ja Hämeenlinnanväylän välisellä kaistaleella kulkee myös varaus Klaukkalan rataa varten. Maakaasuputken ohjeellinen linjaus kulkee Isosuon länsipuolella. Mustakosken lehto rajautuu valkoiseen alueeseen ja on osin pohjavesialuetta. Vestran vanha metsä ja Herukkapuro rajoittuvat pohjoisessa valkoiseen alueeseen ja muualla virkistysalueeseen. Pyymosan lehto on virkistysalueen keskellä. Odilammen-Smedsmossenin suo rajautuu virkistysalueeseen, mutta lähellä lounaassa on myös taajamatoimintojen aluetta ja Vihdintien nykyinen linjaus. Espoossa sijaitseva Tremanskärr rajoittuu pohjoisessa, idässä ja lännessä virkistysalueeseen. Etelässä rajana on taajamatoimintojen alue. Osa Tremanskärristä ja Vestran vanhan metsän alueesta kuuluu arvokkaan harjualueen tai geologisen muodostuman alueelle. Lisäksi suurin osa Vestran Natura-alueesta kuuluu lentomelualueeseen (55-60 dba).

54 5. Tarkasteltavat vaikutusalueet Tarkasteltava vaikutusalue rajautuu lähellä olevien nykyisten ja tulevien toimintojen ja valuma-alueen muutosten välittömiin vaikutuksiin sekä maakuntakaavan välillisiin vaikutuksiin. Alueella on isohko valuma-alue, jonka takia tarkastelussa keskitytään huomattaviin alueisiin suoraan laskeviin jokiin. Vesitaloudella on tärkeä rooli suoalueiden kosteuden ylläpitäjänä, joten valuma-alueen toiminnat ovat merkityksellisiä erityisesti Tremanskärrin alueille. Suurin osa vedestä virtaa Tremanskäriin pohjoispuolella sijaitsevan Kurkijärven kautta. Korpilampi ja Vesipuisto Serenan alueet eivät kuulu samaan pienvalumaalueeseen, jolloin sinne merkitty taajamatoimintojen alue ei suoraan vaikuta Natura-alueeseen. Suurin osa valuma-alueesta onkin maakuntakaavassa virkistysmerkinnällä varustettua. Tremanskärin vedet valuvat etelään pääosin Kringskärrin ojien kautta. Mahdolliset vaikutukset vesien valumissuunnalla (Kalajärvi II) eivät ole merkittäviä Natura-alueeseen vesitaloudelle. Isosuon kohdalla valuma-alue ei ole niin merkityksellinen, koska kyseessä on kohosuo, joka saa suurimman osan vedestään sadevedestä. Isosuohon virtaa vesiä myös entisen Keimolan moottoriradan suunnalta. Tämä alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi, joten sen vaikutukset vesiolosuhteisiin tulee ottaa mukaan tarkasteluun. 6. Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Vestran soiden, lehtojen ja vanhojen metsien Natura-alueeseen Vaikutukset, jotka mahdollisesti voisivat heikentää Natura-alueen luontoarvoja Taajamatoimintojen lisääntyminen valuma-alueella voi aiheuttaa muutoksia veden määrässä tai laadussa. Tämä koskee erityisesti Isosuon itäpuolisia osia. Alueen läheisyydessä tehtävien rakennushankkeiden aiheuttamat välittömät haitat (esim. paalutuksen melu). Häiriöstä kärsisivät erityisesti alueella pesivät linnut. Liikenteen lisääntyminen alueiden läheisyydessä. Seurauksena melu- ja päästöhaittojen kasvu. Vaikutukset kohdistuisivat eläinten ja kasvien elinolosuhteisiin. Lentomelun lisääntyminen Natura-alueilla. Vaikutukset kohdistuisivat eläinten elinolosuhteisiin. Keinot ehkäistä tai lieventää vaikutuksia vesihuolto ja viemäröinnin ratkaisut veden määrän ja laadun tarkkailu koko valuma-alueella meluhaittojen torjunta vaikutusten lieventäminen rakentamisen ajoittamisella lintujen pesimisajan ulkopuolelle paalutusmenetelmän valinta rakentamisen ohjaus ja valvonta meluntorjunta yleiset liikenteen päästöjen vähentämiskeinot yleiset meluntorjuntakeinot tekniikan kehittämät hiljaisemmat moottorit Keinojen toteutuminen kuntatason teknisen huollon ratkaisut yleis- ja asemakaavat yleis- ja asemakaavat rakentamismääräykset rakennusluvat tiesuunnittelu rakentamisen teknistä toteuttamista ja ajankohtia koskevat hanke- ja kohdekohtaiset ratkaisut tiesuunnittelu yleis- ja asemakaavat maisematyöluvat hoito- ja käyttösuunnitelma Helsinki-Vantaan lentokentän toteuttamat suunnitelmat

55 Maakuntakaavan mahdollistaman väestönkasvun seurauksena alueen virkistyskäytön kasvu. Riskinä maaston ja kasvillisuuden kuluminen ja eläinten häiriintyminen. alueella liikkumisen ohjaaminen, valvonta ja tarvittaessa rajoittaminen korvaavien virkistysalueiden osoittaminen muualta yleis- ja asemakaava hoito- ja käyttösuunnitelma kunnallinen viheralueverkosto suunnitelma 7. Yhteisvaikutukset Lentomelun lisääntyminen sekä mahdollinen Klaukkalan radan rakentaminen voivat yhdessä muiden tekijöiden kanssa vaikuttaa Isosuolla viihtyviin lajeihin. Lentomelun torjunta on vaikeaa ja kustannuksiltaan niin kallista, että muiden häiriötekijöiden minimoiminen tulee kustannustehokkaammaksi. Klaukkalan radan toteutuessa Isosuon ja Hämeenlinnan väylän väliin, tuleekin meluntorjunnassa käyttää kaikki mahdolliset keinot jotta meluarvot eivät suojelualueella ylity yli suositusten. Vestran Natura-alueen osa-alueita yhdistää yhtenäinen virkistysalue. Tämä mahdollistaa pinta-alaa enemmän tarvitsevien lajien siirtymisen ja populaatioiden sekoittumisen osa-alueiden kesken. 8. Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Maakuntakaavan taajamatoimintojen alue merkintä mahdollistaa tässä arvioitujen haitallisten vaikutusten lieventämisen tai ehkäisemisen. Virkistysalue-merkintä ylläpitää Natura-alueen lähialueen luontoarvoja. Lentomelu-tilanne ei muutu tilanteesta, joka vallitsi Natura-päätöstä tehtäessä. Maakuntakaavan taajamatoimintojen merkintä sisältää myös paikalliset suojelualueet. Merkintä ei estä maa- ja metsätalouskäytössä olevien alueiden säilyttämistä tarvittaessa nykyisessä käytössään. Suunnittelumääräyksessä todetaan, että uusi rakentaminen on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka turvaa ympäristöarvot. Naturaalueisiin on kiinnitetty suunnittelumääräyksissä lisäksi erikseen huomiota. Tremanskärin ja Isosuon kohdalla tämä tarkoittaa erityisesti veden laadun, vesimäärien ja melun tai muiden häiriöiden vaikutuksia soiden ekosysteemeihin. Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua Vestran soiden, lehtojen ja vanhojen metsien Natura-alueella ja niihin vaikuttavilla alueilla tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luonnonarvot. Näin ollen maakuntakaava ei heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on sisällytetty Natura 2000 - verkostoon. Lähteet: Espoon pohjoisosien yleiskaava osa 1, Selostus (1994). Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen suunnitelmia ja ohjelmia A 18:1994. Espoo.

56 Leivo, Mauri & Minna-Liisa Hirvonen (1998). Muutokset Espoon arvokkailla luontokohteilla. Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 3/98. Espoon kaupungin painatuskeskus, Espoo. Lindgren, Seppo, Reijo Kämäräinen & Bo Storrank (1994). Isosuon käyttö- ja hoitosuunnitelma, luonnos 31.10.1994. Maastokartta, Peruskartta 1:20 000, lehti 204302 Klaukkala (2001). Maanmittauslaitos. Maastokartta, Peruskartta 1:20 000, lehti 204302 Myyrmäki (2001). Maanmittauslaitos. Suomen valuma-alueet 1:50 000. Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineisto 1990. Uudenmaan ympäristökeskus (2004). Natura 2000-alueet, Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät. <http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=10128&lan=fi> Yleiskaavakartta 1:20 000, Espoon pohjoisosien yleiskaava osa 1 (1994). Espoon kaupunkisuunnitteluvirasto, Espoo. Yleiskaavakartta 1:20 000, Vantaan yleiskaava 1992 (1996). YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (2003). PLJ 2002, Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liite 2 Joukkoliikenteen hankekortit. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja A 2003:1. Helsinki.

57 FI0100013 PUUJÄRVI, Karjalohja 1. Kohteen tiedot, sijainti ja kartta Puujärvi sijaitsee Karjalohjan kunnassa, kuntakeskuksen länsipuolella. Järven vesipinta-ala on 6,5 km 2. Kuntakeskus sijaitsee Toisella Salpausselällä, johon järvi itäreunaltaan rajoittuu. Puujärvi on karu ja kirkasvetinen järvi. Se on melko syvä ja veden vaihtuminen on hidasta viipymän ollessa noin seitsemän vuotta. Järven valuma-alueineen on ympäristöministeriön asettama vesistöjen erityissuojelutyöryhmä luokitellut erityistä suojelua vaativaksi vesistöksi. Natura-alueen toteuttamiskeino on vesilaki. Sen keinoin turvataan veden laadun säilyminen, hydrologia ja järven vesikasvillisuus. Luontodirektiivin luontotyyppinä on hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet. 2. Nykyinen maankäyttö Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja järven virkistyskäyttö on suurta. Loma-asutuksen aiheuttama vesistökuormitus ja maataloudesta tuleva kuormitus ovat keskeiset veden laatua uhkaavat tekijät. Karjalohjan keskustaajama kirkonkylä sijaitsee toisella Salpausselällä aivan järven itäreunalle. 3. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne sekä aluetta koskevat selvitykset ja arvioinnit Alueella on voimassa 1995 vahvistettu Länsi-Uudenmaan seutukaava. Seutukaavassa on Puujärvi merkitty arvokkaaksi vesialueeksi (av).

58 Merkinnän tavoitteena on säilyttää vesistö mahdollisimman luonnontilaisena kehitykseltään. Nauhamaisesti Pukkilanharjua seurailevan maantien varteen rakentunut kirkonkylä on seutukaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Taajamatointojen alue ei rajaudu Puujärveen, vaan taajama-alueen ja järven väliin osoitetaan seutukaavassa kapea rannan suuntainen Pukkilanharjun lähivirkistysalue. Muualla ovat järven rannat ja lähialueet seutukaavan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta lukuun ottamatta kahta seutukaavan suojelualuetta. Ne ovat pohjoisrannalla sijaitseva tammimetsä Pipolan tammet (sl195) ja lounaispuolella sijaitseva laaksopähkinästö (sl 191). Molemmat seutukaavan suojelualueet kuuluvat osa-alueina Puujärven Natura-alueseen Pipola nimellä Heponiemen tammisto ja laaksopähkinästö nimellä Vuoriniemi. Lisäksi on Pukkilanharju seutukaavan vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue (pv 312). Pohjavesialue ulottuu järven rantaan. Lisäksi kuuluu järven länsiranta laajaan seutukaavan arvokkaaseen kulttuurimaisema-alueeseen (Karjalohjan kirkonkylän kulttuurimaisema, km 282). Kirkonkylän alueelle on hyväksytty vuonna 1980 rakennesuunnitelma Kirkonkylän osayleiskaava 1995. Kyseessä ei ole oikeusvaikutteinen yleiskaava. Kirkonkylän eteläosaan on valmistunut vuonna 2003 ehdotus Särkijärven osayleiskaavaksi. Kaavan päätarkoituksena on kehittää suunnittelualuetta siten, että mahdollistetaan luonnonläheinen, väljä ja maaseutumainen asuminen sekä alueen liittäminen vesi- ja viemäriverkostoon. Kunnan ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1968 ja se käsitti Kirkonkylän keskustataajama-alueen. Kaava-aluetta on sen jälkeen laajennettu ja muutettu yhteensä yhdeksällä asemakaavapäätöksellä vuosien 1974 ja 1998 välisenä aikana. Karjalohjan kunnassa on 1.1. 2003 voimaan astunut rakennusjärjestys. Puujärvellä toimii Puujärven suojeluyhdistys. Veden laadun tarkkailun hoitaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Natura-ohjelman valmistelun yhteydessä on tehty Puujärveä koskevia luontoselvityksiä. Vuonna 1992 valmistuneeseen mietintöön Erityissuojelua vaativat vesistöt liittyi järveä koskevia veden laatuun, kuormitukseen ja luonnonarvoihin liittyviä selvityksiä. Särkijärven osayleiskaavaehdotukseen liittyy arviointi kaavaehdotuksen vaikutuksista Natura-alueeseen sekä muuhun luontoon ja luonnonympäristöön. Keskustataajaman asemakaavat on laadittu ennen Natura-ohjelmaa, joten niihin ei sisälly arviointeja kaavan vaikutuksista Puujärveen nimenomaisesti Natura-alueena. 4. Maakuntakaava Puujärvi on osoitettu maakuntakaavassa Natura-alueeksi Natura-alueen rajauksen mukaisesti. Heponiemen ja Vuoriniemen Natura-alueet ovat luonnonsuojelualueita Natura- toteuttamiskeinon mukaisesti. Kirkonkylän keskustaajama on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi siten, että rajaus ulottuu Puujärven rantaan. Taajamatoimintojen alueelle sijoittuu maakuntakaavassa myös keskustatoimintojen alue. Järven eteläosassa sijaitseva Särkiän alue on osoitettu kylä-merkinnällä. Pukkilanharju on merkitty pohjavesialueeksi ja Kirkonkylän maisema-alue

59 kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Taajamatoimintojen pohjoisosassa on merkintä viheryhteydelle, joka jatkuu koilliseen ja länteen ulkoilureittinä. Muualla kuin taajamatoimintojen alueella ja Vuoriniemen luonnonsuojelualueella rajautuu Puujärven Naturaalue maakuntakaavan valkoiseen alueeseen, jolle ei osoiteta aluevarauksia tai ominaisuusmerkintöjä. 5. Tarkasteltavat vaikutusalueet Natura-alue koskee Puujärven vesialuetta. Järven valuma-alue on vaikutusten arvioinnin kannalta tärkein tarkastelualue. Puujärven valumaalue kooltaan vajaat 27 km 2 ja on järven kokoon, 6,5 km 2 nähden pieni. Ainoa merkittävä puro on koillisesta järveen laskeva Luhjunoja. Järven luusua sijaitsee eteläpäässä. Sieltä alkavan Eskolanjoen kautta laskee Puujärvi Lohjanjärveen. Eskolanjoessa on Immolan pohjapato, jolla järven pintaa säännöstellään. Valuma-alue rajoittuu idässä toiseen Salpausselkään, jolla Karjalohjan kirkonkylän taajama sijaitsee. Järven itäpuolella on valuma-alue hyvin kapea. Natura-alue käsittää Puujärvellä vain vesialueen. Natura-ohjelman asettamat tavoitteet toteutetaan vesilailla, joka turvaa veden laadun säilymisen, hydrologian ja järven vesikasvillisuuden. Valuma-alueella syntyvä tai valuma-alueelle ulkopuolelta johdettava kuormitus on merkittävin suojelutavoitteita vaarantava tekijä. Järven rannoilla on runsaasti lomaasutusta. Jokainen loma-asutuksen todellinen tai potentiaalinen kuormituspiste muodostaa oman pienialaisen vaikutusalueen. Yksittäisiä vaikutusalueita merkittävämpi on niiden aiheuttama yhteisvaikutus. Ottaen huomioon järven pienen valuma-alueen ja loma-asuntojen erittäin suuren määrän, käsittää loma-asutuksen aiheuttaman kuormituksen ja muun toiminnan vaikutusalue lähes koko vaikutusalueen. Taajamatoimintojen alueen viemäröintialue muodostaa kuormituksen kannalta tärkeän vaikutusalueen. Käsiteltyjen jätevesien purkupaikan ympärille muodostuu oma vaikutusalue käsiteltyjen jätevesien leviämisen seurauksena. 6. Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Puujärven Natura-alueeseen Vaikutukset, jotka mahdollisesti voisivat heikentää Natura-alueen luontoarvoja Taajamatoimintojen alueelle tulevan asutuksen ja muun toiminnan aiheuttama vesistökuormitus. Keinot ehkäistä tai lieventää vaikutuksia Riittävän laaja viemäröinti, asianmukainen jätevesien käsittely ja käsiteltyjen jätevesien johtaminen pois valuma-alueelta. Keinojen toteutuminen Teknisen huollon ratkaisut, viemäröinti-alueen laajentaminen, kaavoitus, rakennusjärjestys

60 Tarve muuttaa rantaviivaa taajamatoimintojen rantaalueella tai suorittaa pohjatöitä tai esimerkiksi kasvillisuuden niittoa. Taajama-alueen asukkaiden lisääntyvä virkistyskäyttö järvellä. Välttää tai kieltää sellaiset toimenpiteet taajama-alueen rantaalueilla, jotka ulottuvat vesialueelle ja vaativat järven pohjan fyysistä muuttamista. Osoittaa ranta-alueille mahdollisimman hyvin luonnontilan säilyttäviä käyttömuotoja kuten ulkoilu- ja virkistyskäyttö. Ohjata ja kanavoida liikkumista. Välttää uusien veneväylien avaamista kasvillisuusalueilla. Toteuttaa tarvittavat laituriratkaisut teknisesti kevyinä. Tarjota virkistysalueita myös Natura-alueen ulkopuolelta. Yleiskaavat, asemakaavat, rakennusjärjestys. Alueiden käytön suunnittelu, toteutus ja seuranta. Taajamametsien hoito rantaalueilla. Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Kaavoitus, rakennusvalvonta, rakennusjärjestys. 7. Yhteisvaikutukset Puujärven tilaan ja siten myös järven Natura-arvoihin vaikuttavat eniten valuma-alueelta tuleva maatalouden ja loma-asutuksen vesistökuormitus. Kuormitus on peräisin useista, yksistään pienistä lähteistä. Kokonaisvaikutus on laaja-alainen, kohdistuu eri puolille järveä ja on pitkäaikainen. Vaikutuksen laatu ja määrä ovat seurausta kiinteistökohtaisista vesihuoltoratkaisuista ja muista ympäristöön vaikuttavista toimenpiteistä. Maatalouden kuormitukseen vaikuttavat erityisesti peltoalueilla tehtävät toimenpiteet. Merkittävimmät peltoalueet sijaitsevat valuma-alueen pohjois- ja koillisosassa. Jos järvi rehevöityy, voi se aiheuttaa vesikasvillisuuden lisääntynyttä kasvua ja synnyttää pitkällä aikavälillä tarvetta puuttua vesikasvillisuuden laatuun ja määrään eri puolilla järvialuetta. Lajikohtaiset vaikutukset voivat tuolloin olla merkittäviä. Järven pieni valuma-alue mahdollistaa kuormituksen kontrolloimisen varsin hyvin. Erityisesti kiinteistökohtaiset kuormituslähteet ovat tiedossa ja niihin vaikuttamiseen on olemassa hyvät tekniset ja lainsäädölliset valmiudet. Keskustaajaman pistemäinen jätevesikuormitus ei kohdistu järveen tai sen valuma-alueelle. Viemäröintialuetta ollaan laajentamassa taajaman kasvun edellyttämällä tavalla. 8. Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Maakuntakaavan merkittävin vaikutus Puujärven Natura-alueeseen syntyy kirkonkylän taajamatoimintojen alueen kautta. Taajama-alue sijaitsee vain osin valuma-alueella. Koko maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi osoitettu on joko toiminnassa olevan tai suunnitellun viemäröinnin piirissä. Taajamatoimintojen alueiden laajentumisesta ja maankäytön tehostumisesta ei synny kontrolloimatonta jätevesien pääsyä Puujärveen. Myös hulevedet saadaan asianmukaisesti puhdistettua. Jätevesipuhdistamo ja puhdistettujen jätevesien purkupaikka sijaitsevat nyt ja koko kaavan toteuttamisajan valuma-alueen ulkopuolella.

61 Taajamatoimintojen aluetta koskevassa suunnittelumääräyksessä velvoitetaan ottamaan huomioon alueeseen rajoittuva tai lähellä sijaitseva Natura-alue. Tämä kyseisen suunnittelumääräyksen kohta ohjaa osaltaan suunnittelua myös Karjalohjan keskustaajaman alueella. Maakuntakaavan pohjavesialue edistää alueella sijaitsevan pohjavesialueen suojelua ja säilyttää myös järveen suodattuvan pohjaveden laadun edelleen hyvänä. Pohjavesialue edellyttää viemäriverkostolta hyvää kuntoa ja toimintavarmuutta. Tämä vähentää poikkeustilanteiden aiheuttamaa riskiä viemärivesien joutumisesta pinta- tai maaperävaluntoina Puujärveen. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen osoittaminen laajalti taajama-alueelle ja sen ympäristöön, lisää harkintaa maisemakuvaa muuttavien ja mahdollisesti rantaviivaan tai järvenpohjaan kohdistuvien toimenpiteiden osalta. Maakuntakaavassa esitetty Särkiän kylä sijaitsee valmisteilla olevan Särkijärven osayleiskaavan alueella. Osayleiskaavan yhtenä tavoitteena on saattaa kaava-alueen kiinteistöt keskitetyn yhdyskuntateknisen huollon piiriin. Maakuntakaava edistää kyläalueen kehittymistä, tukee osayleiskaavan tavoitteita ja luo edellytyksiä vähentää Puujärven veden laatua heikentävää kuormitusta valuma-alueen eteläosista. Valtaosa Puujärven valuma-alueesta on maakuntakaavan ns. valkoista aluetta, jolle kaavassa ei osoiteta maankäyttöä. Kaavaratkaisu ohjaa suunnittelua valkoisilla alueilla ainoastaan kehittämissuosituksen kautta. Kehittämissuositus mahdollistaa käyttää yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sellaisia ratkaisuja, jotka tukevat ja edistävät myös Naturaalueen luontoarvojen huomioon ottamista. Puujärven valuma-alueella on voimassa ajanmukainen rakennusjärjestys, joka ohjaa pysyvän asutuksen ja loma-asuntojen mm. jätevesien käsittelyä. Maatalouden vesistökuormitukseen voidaan vaikuttaa mm. ympäristötukijärjestelmän keinoin. Taajama-alueella on voimassa olevia asemakaavoja. Maakuntakaava on yksityiskohtaisempaa suunnittelua Puujärven valuma-alueella tilanteessa, jossa kunnalla ja muilla viranomaisilla on käyttävissään riittävä keinovalikoima Puujärven Naturaarvojen säilyttämiseksi. Tulevaisuudessa tilanne paranee entisestään mm. osayleiskaavoituksen edistyessä ja viemäröintialueen laajentuessa. Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua siten Puujärven Natura-alueella ja siihen vaikuttavilla alueilla tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueen luonnonarvot. Näin ollen maakuntakaava ei heikennä Puujärven Naturaalueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Lähteet: Ympäristöministeriö. Erityissuojelua vaativat vesistöt. Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mietintö. Työryhmän mietintö 63. 1992.

62 Maastokartta 1:20 000. Karttalehti 2023 07 Karjalohja. Maanmittauslaitos. 2002. Maastokartta 1:20 000. Karttalehti 2014 09 Särkiä. Maanmittauslaitos. 1997. Karjalohjan kunta. Rakennusjärjestys. 1.1.2003. Karjalohjan kunta. Kaavoituskatsaus vuodelle 2002. http://www.karjalohja.fi/kaava2002.htm Uudenmaan ympäristökeskus. Puujärven Natura-alue. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=11269&lan=fi Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto. Länsi-Uudenmaan seutukaava. Vahvistettu.1995.

63 FI0100031 LOHJANHARJU JA OJAMONKANGAS, Lohja 1. Kohteen tiedot, sijainti ja kartta Kolmiosainen Natura-alue sijaitsee Ensimmäisellä Salpausselällä Lohjan kaupungissa. Alue muodostuu kahdesta harjualueesta ja harjun lähellä sijaitsevasta pienestä lettosuosta. Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 272 hehtaaria. Aluetyyppi on. Lohjanharju on osa-alueista suurin. Se on kasvillisuudeltaan varsin karua, kuivahkoa puolukkatyypin kangasta. Alue edustaa luontodirektiivin luontotyypeistä harjumuodostumien metsäistä luontotyyppiä. Ojamonkangas on harjualueista läntisempi ja osittain Lohjanharjua hieman rehevämpi., joskin pääosa myös siitä on kuivahkoa kangasta. Ojamonkankaalla sijaitsee rauhoitettu jääkautinen moreenimuodostuma ja Yoldia-meren muinaisranta. Sorronsuo on harjun lähteikköisellä lievealueella sijaitseva pieni, osittain ojitettu lettoräme. Ojituksesta huolimatta on lähteisyys säilyttänyt lettokasvillisuutta. Erityisesti suon sammallajisto on edustava ja arvokas. Alue edustaa luontodirektiivin luontotyypeistä lettoja ja fennoskandian lähteitä ja lähdesoita. 2. Nykyinen maankäyttö Ojamonkangas on ulkoilukäytössä olevaa metsätalousmaana hoidettua ja käytettyä kangasmetsää. Alueella on tiheä ulkoilupolusto. Lohjanharju on talousmetsämaata, jolle runsas ulkoilukäyttö on synnyttänyt Ojamonkankaan tavoin tiheän polkuverkoston. Lohjanharjun reunoihin on syntynyt laajoja osin maisemoituja maa-ainesten ottoalueita. Alueet on jätetty Natura-rajauksen ulkopuolelle. Sorronsuo on metsätalousmaiden ympäröimä lukuun ottamatta länsireunaa, jossa vastassa on Hanko- Hyvinkää-radan rata-alue ratapenkereineen. 3. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne sekä aluetta koskevat selvitykset ja arvioinnit Alueella on voimassa Länsi-Uudenmaan seutukaava, jossa Ojamonkankaan alue merkitty lähivirkistysalueeksi (VL) ja Lohjanharju maa-aineslain nojalla suojeltavaksi suojelualueeksi (S). Molemmat harjualueet kuuluvat valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan ja Sorronsuo valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan.

64 Lohjanharjun alueella on voimassa vahvistettu ja siten oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaavan kaavamääräys sisältää 124a :n mukaisen toimenpidekiellon. Osa Ojamonkankaan alueesta kuuluu Gunnarlan rakennuskaava-alueeseen. Alueen kaavaan kuulumattomalla osalla on alueen suojelu toteutettu ja käyttöä ohjattu pääosin maa-aineslailla. Sorronsuo on seutukaavassa ja kuntakaavoissa osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL). Lohjanharju ja Ojamonkangas on ollut mukana useissa maisema- ja luontoselvityksissä, joita on tehty mm valtakunnallista harjujensuojeluohjelmaa ja seutukaavaa varten. Alueella olevat kuntakaavat on laadittu rakennuslain voimassa ollessa eikä niihin sisälly maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamia vaikutusarviointeja. Lohjan keskustan kehittämisen visiossa vuodelta 2003 todetaan keskustan muodostuvan neljästä kehitettävästä osasta, joista Lohjanharjun määrittämä vihreä keskusta on yksi. Tämä strateginen valinta edistää ja tukee Lohjanharjun asemaa kunnan yhdyskuntarakenteessa keskusta-aluetta laajemmallakin osalla Salpausselkää. 4. Maakuntakaava Ojamonkangas on maakuntakaavassa merkitty virkistysalueeksi. Aluevaraus on osin laajempi kuin varsinainen Natura-alue. Natura-alue rajautuu maakuntakaavassa virkistysalueeseen ja taajamatoimintojen alueeseen. Natura-alueen merkitty Hanko-Hyvinkää maantie nykyisen linjauksen mukaisesti. Ojamonkangas on osa maakuntakaavan pohjavesialuetta ja arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa.

65 Lohjanharju on lähes kokonaan maakuntakaavan valkoista aluetta ja myös rajautuu lähes kokonaan valkoiseen alueeseen. Aivan alueen itäisimmässä päässä on pieni osa merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Paikoin Lempolan ja Muijalan kohdalla on taajamatoimintojen alueiden raja varsin lähellä Natura-alueen rajaa. Lohjanharju on osa maakuntakaavan pohjavesialuetta ja arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Lohjanharjun Natura-alueen luoteispuolella ja osin Natura-alueen länsiosan kautta kulkee ulkoilureitti osana Salpausselän suuntaista ulkoilureittien ja viheryhteystarpeiden muodostamaa viheryhteyttä. Sorronsuo on merkitty luonnonsuojelualueeksi ja se sijaitsee keskellä taajamatoimintojen aluetta. Alueen luoteispuolelle on merkitty olemassa oleva rautatie nykyisen linjauksen mukaisesti. Alueen harjunpuoleinen osa kuuluu laajaan maakuntakaavan pohjavesialueeseen. 5. Tarkasteltavat vaikutusalueet Ojamonkankaan, Lohjanharjun ja Sorrronsuon osalta muodostaa tärkeimmän vaikutusalueen Salpausselällä sijaitseva laaja pohjaveden muodostumisalue. Muutokset pohjavesitilanteessa. vaikuttavat harjujen vesitasapainoon ja voivat olla merkittäviä erityisesti lähteiden ja lähteikköjen luontotyypeille. Toisen vaikutusalueen muodostaa se nykyinen ja tuleva taajama-alue, jolta kohdistuu ulkoilu- ja virkistyskäyttöä Ojamonkankaan ja Lohjanharjun alueille. Alueetta ei voi rajata tarkasti, mutta ainakin sen ydinalueen muodostaa Lohjan keskusta-alue Virkkalasta Nummenkylään. Vaikutustarkastelussa on keskeistä lisääntyvän liikkumisen aiheuttama rasitus harjuluonnolle ja tarve lisätä reitistöä ja muita virkistyspalveluiden vaatimia rakenteita. 6. Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Lohjanharjun ja Ojamonkankaan Naturaalueeseen Vaikutukset, jotka mahdollisesti voisivat heikentää Natura-alueen luontoarvoja Muutokset pohjavedessä, erityisesti sen määrässä. Lisääntyvän ulkoilu- ja virkistyskäytön aiheuttamat muutokset ja häiriöt Keinot ehkäistä tai lieventää vaikutuksia Maa-ainesten oton ohjaaminen ja rajoittaminen. Muiden pohjavesien muodostumisedellytyksiä heikentävien toimenpiteiden välttäminen ja estäminen Ojamonkankaan virkistysalueen reitistön ja palveluvarustuksen kehittäminen ja tarvittaessa valvonnan lisääminen. Lohjanharjun ulkoilukäytön seuranta. Sorronsuota koskevat suojelualueen suojelumääräykset. Tiedottaminen ja valistus. Keinojen toteutuminen Maa-aineslaki. Yleiskaava- ja asemakaavamääräykset. Hankekohtainen tie- ym suunnittelu. Rakennusjärjestys. Kuntakaavojen toteuttaminen. Luonnonsuojelulaki

66 7. Yhteisvaikutukset Natura-alueen osa-alueet sijaitsevat keskellä kasvavaa ja laajenevaan taajama-aluetta. Alueiden pääasialliset käyttömuodot, Ojamonkankaalla virkistyskäyttö, Lohjanharjulla jokamiehenoikeuksien mukainen ulkoilu ja Sorronsuolla luonnonsuojelu, ovat olleet olemassa jo ennen Natura-päätöstä. Taajama-alueen kasvun, tiivistymisen ja väkiluvun kasvu vaikuttaa ensisijaisesti harjualueiden ulkoilukäytön kasvuun. Alueiden merkitys rakentamattomina ja maisemallisesti arvokkaina alueina taajamarakenteessa. kasvaa. Käytön lisääntymisen ja arvostuksen kasvun yhteisvaikutus on myönteinen alueen maisema- ja harjuluonnon säilymisen kannalta. Käytöstä aiheutuvat luonnon kulumis- ja roskaantumisongelmat ovat hallittavissa suunnittelulla ja alueiden käytön kehittämisellä. Kaikki kolme Natura-aluetta sijaitsevat Salpausselällä sijaitsevalla laajalla pohjavesialueella. Muutokset pohjavesitilanteessa vaikuttavat kaikkien osaalueiden kykyyn ylläpitää suojelun perustana olevia luontotyyppejä. Mahdollisten muutosten vaikutukset harjumetsiin ovat hitaita. Lähteikköjen osalta vaikutus voi olla hyvinkin nopea. Erityisesti Lohjanharjun pohjavesillä ja Sorronsuon lähdevesillä on ilmeinen yhteys siten, että harjulta tuleva pohjavesi ylläpitää suon ja lähteikön luontoarvoja. 8. Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Maakuntakaava ottaa huomioon Natura-alueen kaikkien kolmen osa-alueen erityisominaisuudet huomioon kaavamerkintöjen ja suunnittelumääräyksien kautta. Ojamonkangas on virkistysaluetta, Lohjanharju valkoista aluetta ja Sorronsuo puolestaan luonnonsuojelualue. Kaavaratkaisu ei osoita Naturaalueille maisema- tai luontoarvojen säilymistä heikentäviä tai vaarantavia toimintoja. Virkistysalueella ja suojelualueella on MRL:n mukainen rakentamisrajoitus. Lohjanharjun koilliskärjessä taajamatoimintojen alueeksi osoitetulla pienellä osalla voidaan maisema- ja luontoarvot turvata, sillä kaavan taajamatoimintojen alue pitää sisällään mm. lähivirkistysalueet, puistot ja taajamametsät.. Maakuntakaavan pohjavesialue ja arvokkaan harjualueen tai muun geologisen muodostuman sijainti Ojamonkankaalla ja Lohjanharjulla tukee suunnittelumääräyksien kautta alueen Natura-arvojen sekä myös muiden luonto- ja maisema-arvojen säilymistä. Taajamatoimintojen alueilta kohdistuvia mahdollisia kielteisiä vaikutuksia vähentävät Ojamonkankaalla virkistysalueen osoittaminen merkittävin osin Natura-aluetta laajempana. Lohjanharjulla on puolestaan ns. valkoinen alue Natura-aluetta laajempi. Molemmilla alueilla on puskurialueita vähentämässä taajamatoimintojen maisemallisia ja toiminnallisia kielteisiä vaikutuksia. Ojamonkankaalle kohdistuvaa käyttöpainetta vähentää maakuntakaavassa alueen kaakkoispuolelle osoitettu toinen laaja virkistysalue. Alueiden välille on merkitty viheryhteystarve. Naturaalueisiin on kiinnitetty taajamatoimintojen alueita koskevassa suunnittelumääräyksissä erikseen huomiota. Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua Ojamonkankaan- Lohjanharjun Natura-alueilla ja niihin vaikuttavilla alueilla tavalla, joka

67 ottaa asianmukaisesti huomioon Natura-alueiden luonnonarvot. Näin ollen maakuntakaava ei heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on sisällytetty Natura 2000 - verkostoon. Lähteet: Lohjan keskustan kehittämisen visio. Keskustan kehittämistoimikunnan raportti 8.1.2003. Lohjan kaupunki. Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuva 2035. Suunnittelukeskus Oy. 9.2.2004. Lohjan kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus. Kaavoituskatsaus 2004. Lohjan kaupunki. Lohjanharjun osayleiskaava. Vahvistettu 1988. Lohjan kaupunki. Lohjanharjun osayleiskaava. Hyväksytty 2002. Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto. Länsi-Uudenmaan seutukaava. Vahvistettu 1995. Maastokartta. Peruskartta. 1:20 000. Lehti 2041 01 Lohja. Maanmittauslaitos. 1996.

68 FI0100085 SIUNTIONJOKI 1. Kohteen tiedot, sijainti ja kartta Siuntionjoen Natura-alueeseen kuuluu Siuntionjoen pääuoman ja kuuden sivujoen ja puron vesialueita. Natura-alueeseen ei kuulu maa-alueita. Toteuttamiskeino on vesilaki. Aluetyyppi on. Natura-alue alkaa joen suulta ja ulottuu pääuomassa Kvarnbyn Sågarforsille asti. Alajuoksun Vikträksin ja Tjusträskin järvimäiset jokilaajentumat kuuluvat Natura-alueeseen. Sivu-uomista mukana ovat Degermossenilta Sjundbyhyn laskeva puro, Lillträskistä Kvarnbyhn laskeva puro sekä sivujoki Kirkkojoki. Kirkkojoen puroista ovat mukana Lempanså ja Alskogbäcken. Siuntionjoki on luonnontilaisimpina säilyneistä jokivesistöjä Uudellamaalla. Se on luontaisesti savisamea ja erityisesti hajakuormituksen kuormittama. Siuntionjoki on yksi neljästä Suomen puolella laskevasta joesta, jossa on jäljellä luontaisesti lisääntyvä meritaimenen alkuperäiskanta. Pääuomassa taimen pääsee nousemaan noin 18 kilometriä Sågarforsin voimalaitospadolle. Natura-alueella on yhteensä 18 koskea, joihin meritaimen pääsee nousemaan kudulle. Ainakin Lempansåssa elää purotaimenkanta. Natura-alue on tärkeä myös saukon suojelulle. Purojen kasvillisuus on monin paikoin monipuolista ja arvokasta. Natura-päätöksen tavoitteena on säilyttää vielä varsin luonnontilaiset jokialueet hydrologialtaan sekä veden ja pohjan laadultaan sellaisina, etteivät luontotyyppien ja eliölajien suojelu vaarannu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä meritaimenen alkuperäiskannan ja saukon elinympäristöjen suojeluun. 2. Nykyinen maankäyttö Siuntionjoen vesistön valuma-alue on kooltaan noin 480 neliökilometriä. Valuma-alue ulottuu Siuntion kunnan lisäksi reuna-alueiltaan Lohjan kaupungin sekä Inkoon, Vihdin ja Kirkkonummen kuntien alueille. Suurin osa valuma-alueesta on maa- ja metsätalousmaata. Monin paikoin joki virtaa laajojen peltoalueiden halki. Peltoalueet ovat maisemallisesti merkittäviä. Haja-asutus on lisääntynyt viime aikoina voimakkaasti. Tärkeimmät taajama-alueet ovat joen alajuoksulla Siuntiossa Siuntion asemanseudulla ja kirkolla.

69. 3. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne sekä aluetta koskevat selvitykset ja arvioinnit Siuntionjoen Natura-alueella on voimassa Läntisen Uudenmaan maakuntakaava, joka on saanut lainvoiman vuonna 2004. Alueiden käyttö tapahtuu oikeusvaikutteisten Siuntion kunnan osayleiskaavojen kautta. Siuntion kunta on laatimassa maankäytön kehityskuvaa, jossa määritellään kunnan kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet kuntakeskuksen kehittämiseksi. Haja-asutusrakentamiselle on tarkoitus antaa ohjeistusta luonnon ja ympäristön huomioimiseksi nykyistä huolellisemmin. Maankäytön kehityskuvan pohjalta aloitetaan valmistelutyöt koko kunnan yleiskaavan tarkistamiseksi. Vuonna 1989 valmistui Siuntionjoki-neuvottelukunnan toimesta laaja kaksiosainen suunnitelma Siuntionjoen vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelma. Siuntionjoki-neuvottelukunnan työtä on jatkanut vuodesta 1999 alkaen Siuntionjoen kehittämisprojekti Uudenmaan ympäristökeskuksen johdolla. Ympäristöministeriön asettama Vesistöjen erityissuojeluryhmä on ehdottanut mietinnössään vuonna 1992 Siuntionjokea erityissuojeltavaksi jokivesistöksi. Vesistössä suoritetaan jatkuvaa veden laadun ja virtaamien seurantaa. Jokialueelta on käytettävissä pitkäaikaiset, monipuoliset kalataloudelliset tutkimustulokset.

70 4. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavan kaavaratkaisu noudattaa Siuntionjoen Naturaalueen lähialueilla ja myös koko joen valuma-alueella ympäristöministeriön vuonna 2002 vahvistaman ja vuonna 2004 lainvoiman saaneen Läntisen Uudenmaan maakuntakaavan suunnitteluperiaatteita ja maankäyttöratkaisua. Siuntion taajama-alueiden osalta on merkittävin muutos taajamatoimintojen alueen osoittaminen Karubyn alueelle Siuntionjoen itäpuolelle. Karubyn uusi taajama ei rajoitu Natura-alueeseen. Kunnan kasvu pyritään keskittämään keskustaajamaan eli asemanseudulle, jossa kasvu tukee olemassa olevia palveluita. Siuntion kirkon taajama-alue ulottuu pohjoisosassaan Siuntionjoen molemmille rannoille. Valtaosa Naturaan kuuluvasta jokialueesta kulkee kaavan ns. valkoisella alueella. Vesialueeseen rajoittuu viisi kaavan luonnonsuojelualuetta, mm. lehtojensuojeluohjelman kohteet Kvarnbyssä ja Lempansån laaksossa. Natura-alueen länsiosassa Vejansin kohdalla on maakuntakaavaan merkitty Vejansbäckenin puron yli maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus. Linjaus oli myös vahvistetussa Läntisen Uudenmaan maakuntakaavassa. Runkoputki on osa Etelä-Suomen verkostoa ja on suunniteltu kulkevaksi Inkoon Joddböleen. Merkintä on ohjeellinen ja suunnittelu on kesken. 5. Tarkasteltavat vaikutusalueet Yksi tarkasteltava vaikutusalue on Siuntionjoen valuma-alue. Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että kaikilla valuma-alueella tehtävillä veden määrään tai laatuun vaikuttavilla toimenpiteillä voi olla vaikutusta myös joen Natura-alueellla, joka ulottuu mereen asti. Siuntion taajamatoimintojen alueet muodostavat pienempialaisia vaikutusalueita. Taajamien aiheuttamat vaikutukset ovat ensisijaisesti välillisiä mm. mahdollisen vesistökuormituksen tai vesistön rakentamistarpeiden muodossa. Kolmannen tarkasteltavan vaikutusalueen muodostaa maakaasun runkoputki. Sen osalta ovat rakennusvaiheen vaikutukset ensisijaisia. 6. Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Siuntionjoen Natura-alueeseen Vaikutukset, jotka mahdollisesti voisivat heikentää Natura-alueen luontoarvoja Taajamatoimintojen aiheuttama vesi- ja rantaalueiden lisääntyvä käyttö Keinot ehkäistä tai lieventää vaikutuksia rantarakentamisen ohjaus virtaamiin vaikuttavien rakenteiden välttäminen liikkumisen ohjaus ja tarvittaessa rajoittaminen kalastuksen säätely ja valvonta Keinojen toteutuminen osayleiskaavat, asemakaavat rakennusjärjestys kalastuslaki valistus ja valvonta

71 Maakaasun runkoputken rakentamisaikaiset ja kunnossapidosta aiheutuvat vaikutukset vesistöön vesistön ja rantaluonnon kannalta parhaimman upotus-/alitus-/ylityskohdan valinta kunnossapito ja huoltotarpeen minimointi hankkeen toteuttajan suorittama hankesuunnittelu, siihen kuuluvat selvitykset, arvioinnit sekä viranomaisten lupaharkinta ja valvonta. 7. Yhteisvaikutukset Natura-päätöksen tavoitteena on säilyttää vesistön vielä varsin luonnontilaiset jokiosuudet hydrologialtaan sekä veden ja pohjan laadultaan sellaisina, etteivät luontotyyppien ja eliölajien suojeluarvot vaarannu. Hydrologiaan voi ihminen vaikuttaa mm. säännöstelyllä, vesistörakentamisella, lisäveden johtamisella, veden käyttämisellä kasteluun tai lisäämällä hulevesien määrää. Jokivesistön hydrologia on monimutkainen toiminnallinen kokonaisuus, jossa eri toimenpiteiden vaikutukset ovat aina kytköksissä toisiinsa. Vesistön kalataloudellinen suojeluarvo edellyttää toimenpiteiden vaikutuksien selvittämistä aina myös suhteessa meritaimenkantaan ja sen elinkelpoisuuteen. Jokialueella tehtävien toimenpiteiden vaikutukset ulottuvat kalatalouden kautta myös merialueelle Suomenlahdelle. Myös veden laadun osalta on Siuntionjoelle vaikutusta merialueelle ja erityisesti rannikkoalueiden veden laadulle. Veden laatuun vaikuttavat pääosin maatalouden aiheuttama kuormitus sekä haja- ja loma-asutuksen hajakuormitus. Kuormituksen yhteisvaikutus on suurin joen alajuoksulla, missä toisaalta virtaamat ja vesimassa ovat suurimmillaan. Pienillä puro- ja jokiosuuksilla saattavat paikalliset satunnaispäästöt ja äkilliset kuormitustilanteet olla vaikutuksiltaan merkittäviä. 8. Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Valtaosa Siuntionjoen Natura-alueen ranta-alueista ja valuma-alueesta on maakuntakaavassa ns. valkoista aluetta, jonne ei kaavassa esitä aluevarauksia. Kaavan toteuttaminen ei edellytä muutoksia Siuntionjoen hydrologiassa eikä kaavan toteuttaminen heikennä joen veden laatua. Vesistön kuormitus on peräisin valtaosin maa-ja metsätaloudesta sekä hajaasutuksesta. Niiden kuormitusta aiheuttavat toiminnot ovat maakuntakaavan aluevarauksien ulkopuolella. Maakuntakaavassa pyritään ohjaamaan kunnan kasvua nykyisten taajamien yhteyteen, erityisesti keskustaajamaan eli asemanseudulle, jolloin myös kunnallistekniikkaa ja jätevesien käsittelyä voidaan asianmukaisesti kehittää. Myös edellytykset johtaa ja käsitellä taajamien hulevedet Naturaaluetta haittaamattomalla tavalla paranevat. Maakuntakaavassa esitetyt Natura-alueen yli kulkevat liikenteen ja teknisen huollon väylät ovat olemassa olevia väyliä ja ne ovat olleet olemassa ennen Natura-päätöksen tekemistä. Maakuntakaava ei muuta niiden linjauksia. Ainoa toteutumaton kaavassa esitetty linjaus on maakaasun runkoputki Lohjan suunnalta etelään Inkoon Joddböleen. Linjaus on ohjeellinen.

72 Runkoputken linjaus leikkaa Natura-alueen Vejansin kohdalla Vejansbäckenillä. Vejansbäcken on kapea, syvässä uomassa peltoalueiden keskellä kulkeva puro. Runkoputken rakentamisen vaatima tilantarve on normaalitilanteissa peltoalueilla 5-7 metriä ja rakentamisen aikainen työalue 15-25 metriä. Peittosyvyys peltoalueilla on 1,2-1,3 metriä. Erityiskohteissa, jollainen myös vesistöeste on, on mahdollista käyttää normaalia kapeampaa työaluetta. Vesistön kohdalla ovat teknisesti mahdollisia ja muualla jo toteutettuja ratkaisuja uoman alitus poraamalla, putken lasku pohjaan tai uoman ylitys. Vejansbäckenin kohdalla on mahdollista löytää sellainen linjauksen yksityiskohtaisempi paikka ja tekninen ratkaisu, jossa puron pohjaolosuhteisiin tai virtaamasuhteisiin ei synny haitallisia vaikutuksia. Työaikaiset muutokset maisemakuvassa ovat vähäisiä ja väliaikaisia. Maakuntakaavan taajamatoimintojen alueen kaavamerkintä mahdollistaa haitallisten vaikutusten lieventämisen tai ehkäisemisen. Taajamatoimintojen merkintä mahdollistaa ranta-alueiden käytön tavalla, joka ottaa huomioon Naturaan kuuluvan vesialueen ja sen lähivaikutusalueen. Tämä koskee mm. Siuntion kirkon taajaman pohjoisosaa, jossa joki virtaa taajamatoimintojen alueen halki. Suunnittelumääräyksessä todetaan, että uusi rakentaminen on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka turvaa ympäristöarvot. Natura-alueisiin on kiinnitetty suunnittelumääräyksissä lisäksi erikseen huomiota taajamatoimintojen alueiden että maakaasun ohjeellisen runkoputken osalta. Siuntionjoen kohdalla tämä tarkoittaa erityisesti vaikutuksia veden laatuun ja pohjaolosuhteisiin. Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua Siuntionjoen Natura-alueen osalta tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon Naturaalueen luonnonarvot. Näin ollen maakuntakaava ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Siuntionjoki on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Lähteet: Uudenmaan liitto. Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. 2002 Gasum Oy. 2001 Maastokartta. Peruskartta. 1:20 000. Lehti 2032 03 Virkkala. Maanmittauslaitos 1995. Maastokartta. Peruskartta. 1:20 000. Lehti 2032 06 Siuntio. Maanmittauslaitos 1995 Ympäristöministeriö. Erityissuojelua vaativat vesistöt. Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mietintö. Työryhmän mietintö 63. 1992 Siuntion kunta. Kaavoituskatsaus vuodelle 2004.

73