Masennus ja samanaikaissairastavuus

Samankaltaiset tiedostot
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Suomalaisten mielenterveys

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Mielenterveyden häiriöt

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Traumat ja traumatisoituminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

NUORTEN DEPRESSIO. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät Paasitorni, Helsinki

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten depressio

Miten elämänhallintaa voi mitata?

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Nuoruus on monien mielenterveyshäiriöiden

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

PUHUKAA ADHD:STÄ ADHD

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Adhd lasten kohtaama päivähoito

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina

Mielenterveys voimavarana

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To Kirsi Luomanperä

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä

Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu

T U I J A H E L L S T E N

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Miten lapset jaksavat meidän kanssamme? Masentuneen vanhemman vanhemmuus

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Mieli ja Diabetes. Diabetesosaaja Psykologi Kirsi Ikuli

Transkriptio:

Masennus ja samanaikaissairastavuus nuorilla 1 Antti lastenpsykiatrian erikoislääkäri, perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Kansankatu 9, 96100 Rovaniemi toimisto@lapinperheklinikka.fi www.lapinperheklinikka.fi Perheneuvolat: Rovaniemi Kuusamo Kemijärvi Sodankylä Ranua Posio

Vakavan masennusjakson diagnostiset kriteerit (DSM-IV) 2 5 oiretta / 2 viikkoa ( 1 oireista 1.-2.) 1. Masentunut mieliala (surullinen/tyhjä olo, itkuinen ulkonäkö). Lapsilla ja nuorilla: ärtyisyys. 2. Vähentynyt mielenkiinto/mielihyvä. 3. Painon ja/tai ruokahalun muutos. 4. Unettomuus tai liiallinen nukkuminen. 5. Kiihtyneisyys (rauhattomuus) tai hitaus. 6. Väsymys tai voimattomuus. 7. Arvottomuuden tunteet tai kohtuuttomat/aiheettomat syyllisyyden tunteet (jopa harhaluuloisuuden asteisina). 8. Ajattelukyvyn heikkous, keskittymiskyvyttömyys tai päättämättömyys. 9. Kuolemanajatukset, itsemurhasuunnitelmat tai -yritykset.

Dystymian diagnostiset kriteerit (DSM-IV) Masentunut mieliala (suuren osan päivää, useimpina päivinä) Lapsilla ja nuorilla: mieliala voi olla ärtynyt. Kesto vähintään 2 vuotta. Lapsilla ja nuorilla: vähintään 1 vuosi. Kerrallaan vähintään 2 seuraavista: 1. Huono ruokahalu tai liiallinen syöminen. 2. Unettomuus tai liikaunisuus. 3. Uupumus/väsymys. 4. Huono itsetunto. 5. Keskittymisvaikeudet tai vaikeudet tehdä päätöksiä. 6. Toivottomuuden tunteet. 3

Nuorten tyypillisiä masennusoireita 4 Ärtyisyys, vihaisuus, kiukkuisuus, suuttumisherkkyys Ikävystyneisyys Mielialan voimakkaat vaihtelut Ihmissuhdeongelmat ristiriidat perheenjäsenten ja ystävien kanssa eristäytyminen perheestä ja ikätovereista Huolet omasta terveydestä Fyysiset oireet (vatsakivut, päänsärky, lihasjännitys) Jatkuva levottomuus, yliaktiivisuus Päihteiden käyttö, itsemurhayritykset Irralliset seksisuhteet (varsinkin tytöillä) Epäsosiaalisuus (varsinkin pojilla) pikkurikollisuus, tuhoaminen/hävittäminen

Murrosikä? Ohimenevän surun ja masennuksen tunteet ovat tavallisia nuoruusiässä. Nuoruusiän kehitykseen liittyvä ajoittainen alakuloisuus on eri asia kuin masennustila/depressio. Masennustilassa nuoren kehitys on lukkiutunut ja toimintakyky on selvästi heikentynyt. 5

Depression epidemiologiaa lapsilla ja nuorilla Vakava masennustila: Vallitsevuus lapsilla 2% (pojat:tytöt = 1:1). Vallitsevuus nuorilla 4-8% (pojat:tytöt = 1:2). Murrosiän myötä masennusriski siis lisääntyy (2-4x) varsinkin tytöillä. Kumulatiivinen ilmaantuvuus 18 vuoden ikään mennessä n. 20%. Lisäksi 5-10%:lla lapsista ja nuorista dg-kriteerit täyttämätön määrä vakavan masennustilan oireita liittyneenä merkittäviin psykososiaalisiin vaikeuksiin. Dystymia (esiintyvyydestä vain vähän tutkimustietoa): Vallitsevuus lapsilla 0,6-1,7% lapsilla ja 1,6-8,0% nuorilla. 6 AACAP Official Action: Practice Parameter for the Assessment and Treatment of Children and Adolescents With Depressive Disorders J. AM. ACAD. CHILD ADOLESC. PSYCHIATRY, 46:11, NOVEMBER 2007

Samanaikaissairastavuus depressiivisillä nuorilla 7 Vakava masennustila ja dystymia esiintyvät tavallisesti yhtä aikaa muiden (psyykkisten ja somaattisten) häiriöiden kanssa. 40-90%:lla masentuneista nuorista samanaikaisesti muita psyykkisiä häiriöitä. 2 tai useampi komorbidi diagnoosi jopa 50%:lla. Tavallisimmat: 1. Ahdistuneisuushäiriöt 2. Käytöshäiriöt 3. ADHD 4. Päihdehäiriöt AACAP Official Action: Practice Parameter for the Assessment and Treatment of Children and Adolescents With Depressive Disorders J. AM. ACAD. CHILD ADOLESC. PSYCHIATRY, 46:11, NOVEMBER 2007

Komorbiditeetin merkitys 8 Merkittävä asia palvelujärjestelmän, ammattilaisten, nuorten ja heidän perheidensä kannalta. Masennusjaksojen lukumäärä, masennuksen aiheuttama kärsimys ja toimintakyvyn huononeminen suurempaa. Komorbiditeetilla selvä vaikutus myös mt-palveluiden käyttöön: Komorbiditeetit lisäävät hoitoon hakeutumista/ohjaamista. Eniten palveluiden käyttöä nuorilla, joilla on depression lisäksi päihdehäiriö. Sukupuoli vaikuttaa: Pojilla pelkkä depressio (siis ilman muita samanaikaisia häiriöitä) tuo harvoin hoidon piiriin. Tytöillä depression ja käytöshäiriön yhdistelmä vähentää hoidon piiriin tulemista. Essau CA & Chang WC: Epidemiology, comorbidity, and course of adolescent depression. Kirjassa: Essau CA (toim.) Treatments for Adolescent Depression. Theory and Practice. OUP UK, 2009.

Nuorten mielestä alkoholin saaminen on jo liiankin helppoa. Uusi Rovaniemi 5.8.2011 Masentuneisuus liittyy usein alkoholin käyttöön. Rohde et al., 1996: 50-60%:lla ensin masennus ja vasta myöhemmin alkoholi (niistä nuorista, joilla vakava masennus-tila tai dystymia yhdistyneenä alkoholin käyttöön). Rohde, P., Lewinsohn, P.M., & Seeley, J.R. (1996). Psychiatric comorbidity with problematic alcohol use in high school adolescents. Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry, 35, 101 109. 9

Depressio ja ahdistuneisuushäiriöt 10 Ennemmin sääntö kuin poikkeus. Masentuneista nuorista 25-75 %:lla ahdistuneisuushäiriö (21-50 %:lla käytöshäiriö ja n. 25 %:lla päihteiden käyttöä) Suurimmalla osalla ahdistuneisuushäiriö ennen depressiota. Nuorista, joilla nämä molemmat: 72 %:lla ensin ahdistuneisuushäiriö 12 %:lla ensin depressio 16 %:lla molempien alku saman vuoden aikana Sosiaalisten tilanteiden pelko ja määräkohteiset pelot usein ennen masennusta. Ahdistuneisuushäiriö useammin masentuneilla tytöillä (ja käytöshäiriö pojilla). Essau CA & Chang WC: Epidemiology, comorbidity, and course of adolescent depression. Kirjassa: Essau CA (toim.) Treatments for Adolescent Depression. Theory and Practice. OUP UK, 2009.

Depressio ja ADHD Diagnosoimattoman ja hoitamattoman ADHD-lapsen tragedia: Lapsi kuulee läpi kasvuvuosiensa yhä uudelleen, että hän on laiska, ilkeä, tyhmä, tottelematon, välinpitämätön, eikä yritä tarpeeksi ja tietää sisimmässään, että se ei ole totta 11 Tämä, jos mikä, on aika masentavaa

ADHD-diagnoosin ja - lääkityksen saamisen vaikeus Miksi ADHDlääkkeiden käyttö eroaa niin paljon Suomessa ja muissa Pohjoismaissa? 12 DDD = Defined Daily Dose

Nuorten masennuksen muita taustatekijöitä Perinnöllisyys Vanhemman masennus => 40% masennusriski ennen 20 vuoden ikää. Ruumiilliset sairaudet Liian varhaiset erokokemukset ja menetykset Laiminlyönnit, väkivalta, hyväksikäyttö, vanhemman menetys Ikätovereiden merkitys korostuu nuoruusiässä: ikätovereiden taholta tapahtuva syrjintä, kiusaaminen ja ryhmän ulkopuolelle jättö erityisen haavoittavaa 13

LGB-nuorten kokema stressi ja mt-oireet 14 Lesbo-, homo- ja bi-nuoret: Enemmän psyykkisiä oireita ja suisidaalisuutta kuin muilla nuorilla. > 1/3:lla itsemurhayritys. Enemmän oireita, jos vanhemmat eivät tienneet nuoren seksuaalisesta orientaatiosta tai jos molemmat vanhemmat reagoivat negatiivisesti asiaan. Seksuaalisen orientaationsa takia > 3/4 kokenut verbaalista kiusaamista. 15% fyysisen väkivallan kohteeksi. > 1/3 menettänyt ystäviä. Kiusatuilla ja ystäviä menettäneillä enemmän psyykkisiä oireita. Anthony R. D augelli: Mental Health Problems among Lesbian, Gay, and Bisexual Youths Ages 14 to 21. Clin Child Psychol Psychiatry July 2002 vol. 7 no. 3 433-456

Rasismi ja mt-oireet Koettu rotuun perustuva syrjintä ja masentuneisuus/ahdistuneisuus liittyvät selvästi toisiinsa. Brondolo E et al.: Dimensions of perceived racism and self-reported health: examination of racial/ethnic differences and potential mediators. Ann Behav Med. 2011 Aug;42(1):14-28. Koettu rasismi lisää merkittävästi sosiaalista ja emotionaalista pahoinvointia (masennusta, ahdistusta, itsemurhariskiä). Priest NC: Racism as a determinant of social and emotional wellbeing for Aboriginal Australian youth. Med J Aust. 2011 May 16;194(10):546-50. 15

Älkää erotko lapsistanne! 16 Vanhempien menetys lapsuudessa lisää masennuksen ja alkoholiriippuvuuden riskiä nuorena ja vielä aikuisiässäkin. Amerikkalaistutkimus: vanhemman kuolema (ennen 16 v. ikää) lisäsi depression riskiä erittäin jyrkästi, mutta riski palasi tavanomaiselle tasolle 12 vuodessa. vanhempien avioero lisäsi depression riskiä myös merkittävästi, mutta riskitaso palasi tavanomaiseksi vasta 30 vuoden kuluttua. vanhempien avioero lisäsi alkoholiriippuvuuden riskiä, eikä riski palautunut normaaliksi koko seuranta-aikana. Depressioriski samanlainen sukupuolesta riippumatta. Vanhempien avioeron vaikutus alkoholiriippuvuuteen voimakkaampi naisilla. Kendler KS, Sheth K, Gardner CO, Prescott CA. Childhood parental loss and risk for first-onset of major depression and alcohol dependence: the time-decay of risk and sex differences. Psychol Med. 2002; 32: 1187-94.

Näkökulma vanhempien eroihin FT Seija Sihvola, FT, Lapsi 2000 ry:n pääsihteeri 17 Pätkittäisyys kaikkialla: työ, suhteet, lastenhoito. Avio- ja avoerojen raju lisääntyminen on vakava kansanterveydellinen haitta. Erot kuin itsestään selvä asia. Yleisesti vähätellään eron kielteistä vaikutusta lapsen elämään. Aikuisnäkökulma vallalla. Jokainen lapsi/nuori toivoo itselleen ehjän perheen, jossa oma isä ja äiti. Jokainen voi tehdä erojen ehkäisytyötä ja samalla edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. On uskallettava puolustaa parisuhteen pysyvyyttä. Ihmisiä on rohkaistava selvittelemään välejään ja kannustettava löytämään positiivisia ratkaisuja elämäänsä. Pitää olla kanttia sanoa, että älkää erotko, pysykää yhdessä. Seija Sihvola. Erojen ehkäisy vahvaksi tavoitteeksi. Suomen Lääkärilehti 2002; 57: 1279.

Nuoren depressio: moniulotteinen biopsykososiaalinen kokonaisuus 18 Ei joko-tai vaan sekä-että! Nuoren masennusoireilu: Psyykkinen sairaus? Normaali reaktio masentavalle ympäristölle? Jokainen meistä on vastuussa turvallisen, toisia kunnioittavan, suvaitsevaisen, ystävällisen ja myönteisen ilmapiirin luomisesta.