Working in the European Environmental System Ympäristöalan muuttuvat osaamistarpeet Euroopassa (Leonardo da Vinci Projekti 2004 IT/04/C/F/RF-81505) Portfolio of the Environmental Careers 1. The portfolio is a vehicle for driving environmental careers by making skills and qualifications clearly and easily understood overall Europe. 2. The portfolio is a visual representation of skills and competences supported by European standard documents on qualifications and competences (Europass CV, Europass Language Passport, Europass Certificate Supplement, Europass Diploma Supplement, Europass Mobility). 3.The portfolio helps professionals in search of a new job to meet the demand of specific profiles and enterprises, public authorities and other organisation searching for new competences to find new human resources 4. The portfolio helps also to update competences, skills, abilities AND career goals and objectives. A well-prepared portfolio provides "evidence" to an employer of your accomplishments, skills, abilities and it documents the scope and quality of your experience and training. It is an organized collection of documentation that presents both your personal and professional achievements in a concrete way. The Portfolio is inclusive of a GAP analysis system and a European Database of the environmental professional profiles. - JOB SEEKER - How to Perform the Gap Analysis - EMPLOYER - How to look for Job Offer WEES - Working in the European Environmental System - (Sopimus C 2004 IT/04/C/F/RF-81505) on saanut rahoitusta Leonardo da Vinci ohjelmasta (Viiteaineisto). Projekti toteutettiin välillä 10.2004 09.2006
Raportti haastatteluista Suomessa
Sisällys 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen taustat ja tavoitteet 1.2. Toteutustapa 2. SUOMEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3. HAASTATELTUJEN AMMATILLISET PROFIILIT: KÄYTÄNNÖN TAITOJEN ANALYYSI 3.1. Kuvaus ammattialoista ja ympäristöammattien sisältö (tehtävät ja tarvittavat taidot) 3.1.1 Ympäristökonsultti 3.1.2. Jätehuolto 3.1.3. Vesihuolto 3.1.4. Ympäristönsuojelu 3.1.5. Energia tekniikka 3.1.6 Informaatio- ja mittaustekniikka 3.1.7 Kaupunki ja maisema suunnittelu 3.1.8 Ympäristöjohtaminen 3.1.9 Riskinarviointi 3.1.10 Markkinointi ja ympäristökouluttaminen 4. AMMATILLISET KEHITYSSUUNNAT 4.1 Lainsäädännöllisiin ja teknillisiin muutoksiin sopeutuminen 4.2 Uusiin ympäristötoimenpiteisiin sopeutuminen 4.3 Uusien ammattilaisten tarve 4.4 Tasa-arvo ympäristöalalla 5. FORMAALI, NON-FORMAALI JA INFORMAALI OPPIMINEN YMPÄRISTÖALALLA 5.1 Opetus ja koulutus 5.2 Kokemuksen tuoman oppimisen yleisyys 5.3 Elinikäinen oppiminen ja päivityskurssit 5.4 Etäoppimisen merkitys tutkituissa ammattikategorioissa 5.5 Ilmaistut ja tiedostamattomat opiskelutarpeet 5.6 Mobilisuuden merkitys ympäristöalalla 6. JOHTOPÄÄTÖKSET 7. LIITTEET
1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet WEES (Working in the European Environmental System) on Leonardo - ohjelman pilottihanke. Sen tarkoitus on kehittää ympäristöalan ammatillista koulutusta tulevaisuudessa. Hankkeen vetäjänä toimii Villa Montesca Italiasta. Partnereita on 11 eri organisaatiota kuudesta EU maasta. Suomessa vastuussa projektista on ECO ONE ja Suomen ympäristöopisto SYKLI yhdessä kansallisen verkoston kanssa Lassila Tikanoja Oyj, Hamk, Suomen ympäristöinstituutti, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto ja RTO ympäristö Oy (liite 1). Hanke toteutettiin pääasiallisesti syvähaastattelujen avulla. Projektin tarkoituksena on selvittää: - Ympäristöosaamisen ammatilliset profiilit eri EU - maissa - Tutkitaan ammatilliseen kehittymiseen johtaneet työ- ja toimintaprosessit organisaatiossa - Haastateltavien päätehtävät ja velvollisuudet - Selvittää taitojen ja osaamisen historiaa ja rakennetta - Selvittää koulutuksellisia taustoja - Selvittää virallisen (ammatillinen koulutus) ja epävirallisen (kurssit) oppimisen taustoja sekä työssä oppimisen ja arkioppimisen taustoja - Selvittää kuinka paljon on liikkumista yhteistyömaiden välillä Hankkeen avulla pyritään selvittämää työelämän vaatimuksia ympäristöalan osaajalta ja ammattilaiselta. Näin voidaan luoda tulevaisuudessa parempia ympäristöalan koulutusohjelmia ja ammattitutkintoja, jotka valmistaisivat paremmin opiskelijaa tulevaisuutta varten ja takaisi heille paremman ammattitaidon. Tutkimus pyrittiin suorittamaan tutkimuksen koordinaattorin antamien ohjeiden mukaisesti. Kaikki kohderyhmät valittiin koordinaattorin valitsemien ammattialojen ja ammattien perusteella (Kuva 1).
Kuva 1. Haastatteluiden kohderyhmät. SEKTORIT Vertikaalit sektorit PROFESSIONAL PROFILES Ympäristökonsultti (Emas, ISO 14000, VAS, VIA, etc.) Haastateltavat 5 Jätehuolto 5 Vesihuolto 5 Ympäristönsuojelu 5 Enregiatekniikka 5 Transversaalit sektorit Ympäristö mittaus ja informaatiotekniikka (gis, Sit, etc) Kaupunki ja maisema hallinnointi 4 5 Ympäristöjohtaminen 5 Riskien hallinnointi 3 Ympäristö markkinointi ja kouluttaminen 5 Yhteensä 47 Tutkimukseen valitut henkilöt eri kohderyhmistä olivat asiantuntijoita, työnantajia ja esimiehiä, jotta heillä olisi mahdollisimman laaja-alainen näkemys. Kriteerit täyttävät henkilöt valittiin sattumanvaraisesti. Kohdehenkilöitä etsittiin internetin, alan lehtien ja vanhojen kontaktien avulla. Heidän oma mielenkiinto koettiin tärkeimmäksi tekijäksi, kun valitsimme haastateltavia henkilöitä. Näin saimme hyviä ja totuuden mukaisia vastauksia, joista oli paljon apua tutkimukselle. Haastateltavien organisaatiot myös valittiin sattumanvaraisesti. Kohdehenkilöt työskentelevät julkisista sektoreista aina yksityiseen pienyrittäjään asti. Näin saimme
aina laajemman kuvan eri alasta. Kohde henkilöiden ikäluokka ja kokemus alalla vaihteli hyvin paljon. Heitä oli työharjoittelijasta aina melkein eläkkeelle jäävään henkilöön asti. Tämän avulla saimme selville kuinka eri aloilla järjestettävä koulutus on kehittynyt ajan saatossa. Tutkimuksen taustaksi pyritään vielä tekemään kartoitus olemassa olevista virallisista ympäristöammattikoulutuksista kuten esimerkiksi ympäristöhuollon (Liite 2) ja ympäristötekniikan ammattitutkinto. Ympäristötekniikan ammattitutkinnon tavoitteena on, että ympäristötekniikan opiskelija saa vahvan luonnontieteellisen, yleisteknillisen ja ympäristöteknisen peruskoulutuksen siten, että hän pystyy toimimaan alan erilaisissa hallinnollisissa ja teknisissä tehtävissä kotimaassa ja ulkomailla. Opinnoissa painotetaan erityisesti jätehuoltoon, kierrätykseen ja uusiokäyttöön sekä ympäristön suojaukseen, kunnostustekniikkaan ja näihin kuuluvan analytiikan opintoja. (Lamk ops 2002 2003) 1.2 Toteutustapa Tutkimus aloitettiin etsimällä sopivia kohdehenkilöitä internetin, ympäristöalan julkaisujen ja luotujen kontaktien avulla. Heitä lähestyttiin aluksi sähköpostilla, jossa esittelin heille WEES projektin tarkoitusperää. Lähetetystä sähköpostiviestistä löytyy tietoa liitetiedostosta (Liite 1). Viestin lähettämisestä odotettiin noin viikko vastausta, jonka jälkeen lähetettiin uusi viesti, jos vastausta ei tullut. Näin saimme tietää henkilöiden mielenkiinnosta projektiin. Henkilöt jotka ottivat yhteyttä heti, olivat huomattavasti avoimempia kysymyksille ja heidän mielenkiintonsa projektiin oli merkittävämpi. Saimme vastauksia yhteensä 47 kappaletta. Tutkimus toteutettiin pääasiassa syvähaastatteluiden avulla joita oli yhteensä 41 kappaletta. Haastattelimme kohdehenkilöitä henkilökohtaisesti tapaamisilla (25 kappaletta) tai sovimme soittoajan riippuen kohdehenkilön työpaikan sijainnista ja hänen kiireellisyydestään, jolloin haastattelu tapahtui puhelimen avulla (16 kappaletta). Saimme myös muutamia vastauksia sähköpostin avulla (yhteensä 6
kappaletta), mutta niistä saamamme vastaukset eivät valitettavasti olleet tarpeeksi laadukkaita, meidän käyttöömme. Todennäköisesti vastanneet eivät ole ymmärtäneet kysymyksiä oikein. Tästä huomasimme syvähaastattelun merkityksen projektin kannalta. 2. SUOMEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Suomi on ollut aktiivisesti edistämässä ympäristöasioiden sisällyttämistä muihin politiikan alueisiin, kuten liikenne- ja maatalouspolitiikkaan. Sen sijaan yksittäisissä asioissa Suomi toimii selvityksen mukaan passiivisemmin ja huolehtii ensisijaisesti omista eduistaan eli siitä, ettei uusi säädös aiheuta Suomelle taloudellisia kustannuksia eikä hallinnollisia tai pohjoisiin olosuhteisiin liittyviä ongelmia. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=66860&lan=fi) Luonnon monimuotoisuutta koskevan poliittisen päätöksenteon ja lainsäädännön tavoitteena on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys, joka turvaa myös tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet. Poliittisia päätöksiä tehdään sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=134615&lan=fi) Suomi on sitoutunut edistämään biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä hyväksymällä YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (1992). Sopimuksen velvoitteiden toteuttamiseksi Suomi on laatinut biologista monimuotoisuutta koskevan kansallisen toimintaohjelman vuosille 1997-2005. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=134424&lan=fi) Ohjelman taakse haluttiin laaja edustus yhteiskunnan eri alueilta, joten ohjelman laatineessa kansallisessa biodiversiteettitoimikunnassa olivat mukana kaikki ministeriöt, keskeiset elinkeinosektorit sekä tutkimus-, etu- ja ympäristöjärjestöt. Ohjelma perustuu hallinnonalakohtaisiin ohjelmiin ja sektoreiden toimialavastuuseen. Sen tarkoituksena on turvata biodiversiteetin säilyminen ja biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen velvoitteiden toteutuminen Suomessa. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelman mukaan
uusi kansallinen toimintaohjelma laaditaan vuonna 2005. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=134615&lan=fi) Sopimuksen tavoitteena on maapallon ekosysteemien, kasvi- ja eläinlajien sekä niiden sisältämien perintötekijöiden monimuotoisuuden suojelu, kestävä käyttö sekä biologisten luonnonvarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=134615&lan=fi) Ympäristöongelmat ovat usein kansainvälisiä. Esimerkkejä ongelmista ovat ilmastonmuutoksen uhka, Itämeren saastuminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Ongelmien ratkaisemiseksi Suomen ympäristöhallinto toimii yhdessä muiden valtioiden kanssa. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=94&lan=fi) Ympäristöministeriö edustaa Suomea kansainvälisissä ympäristösopimuksissa. Maamme on jäsen yli sadassa kansainvälisessä ympäristösopimuksessa. Suomi osallistuu myös kansainvälisiin ympäristöpoliittisiin prosesseihin, joiden tavoitteena on muun muassa edistää kestävää kehitystä. Suomi painottaa ympäristön huomioon ottamista kaikessa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. Lisäksi Suomi edistää ympäristöasioita kansainvälisissä järjestöissä. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=94&lan=fi) Ympäristöpolitiikan suunnittelu perustuu tutkimuksesta saatuun ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon. Ympäristöpolitiikalla vaikutetaan siihen, että ympäristönäkökohdat sisältyvät kaikkeen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=88&lan=fi) 3. HAASTATELTUJEN AMMATILLISET PROFIILIT: KÄYTÄNNÖN TAITOJEN ANALYYSI
Seuraavat johtopäätökset on raportti haastattelujen analysoinnista ja ammatillisista portfolioista. Tässä kappaleessa on pieni kuvaus jokaisesta tutkittavasta ammattialasta sekä taulukoissa kuvataan erilaisia ammattitaitovaatimuksia joita haastateltavien mielestä tarvitaan kyseisellä alalla. 3.1 Kuvaus ammattialoista ja ympäristöammattien sisältö (tehtävät ja tarvittavat taidot) 3.2.1 Ympäristökonsultti Ympäristökonsultoinnissa niin kuin lähes kaikissa ympäristöalan ammatissa joutuu seuraamaan muutoksia koko ajan. Konsultti joutuu usein toimimaan täysin vieraassa organisaatiossa asiantuntijana. Tämä vaatii oman spesifisen osaamisen lisäksi paljon hyviä ihmissuhde taitoja koska joudutaan toimimaan koko ajan vieraiden organisaatioiden kanssa. Ympäristökonsultilla täytyy olla ammattitaitoa, tietämystä ja laaja-alaista näkemystä, joka vaatii alalla työskentelevältä jatkuvaa oppimista. Tiedon ja kokemuksen avulla kyetään näkemään organisaatioiden puutteita ja korjaamaan niitä. Tiedon täytyy olla myös ajankohtaista ja lainsäädännöllisesti ajan tasalla, jotta ratkaisut olisivat lainsäädännön mukaisia ja hyödyttäisivät organisaatiota eniten. Taulukko 1. Ympäristökonsultoinnissa yleisimmin tarvittuja taitoja Perustietovaatimukset Käytännön taidot Teoriataidot - Tuntemusta alasta jossa toimitaan - Lainsäädännöstä - Osata markkinoida realistista ympäristötoimintaa - Prosessi tuntemus - Lainsäädäntö soveltaminen - Analytiikan tuntemus - Tulla ihmisten kanssa toimeen - Prosessi tuntemus - Lainsäädäntö - Ympäristöjärjestelmistä - Ympäristövaikutuksista - Ympäristötoimista Ympäristökonsultin toiminnassa pitää ymmärtää pääsääntöisesti syy ja seuraussuhteita. Minkä takia tässä on käynyt näin ja kuinka se korjataan.
Lainsäädännön tietämys on myös hyvin tärkeätä, jotta korjaukset ovat lainsäädännön mukaisia. Ympäristöjärjestelmät ovat työkaluja näiden asioiden hoitamiseen. 3.2.2 Jätehuolto Jätehuolto on Suomessa hyvin nopeasti kehittyvä ala. Se vaati alalla työskenteleviltä henkilöiltä jatkuvaa tarkkaavaisuutta ja seurantaa, koska muutoksia tulee jatkuvasti etenkin lainsäädännössä ja mikä taas usein pakottaa teknillisiin muutoksiin. Työtaidon ylläpito vaatii jatkuvaa kouluttautumista non-formaali ja informaali oppimisen tasolla, jotta organisaatio pystyttäisiin pitämään kilpailukykyisenä. Jätehuollossa työskentelevien mielestä Suomessa järjestetään hyvää pohjakoulutusta, mutta, kaivattaisiin koulutukseen enemmän käytännön esimerkkejä. Heidän mielestään ympäristöhuollon ammattitutkinnosta on silti ollut suunnatonta apua. Koulusta on saanut hyvän pohjatiedon ja ajattelumallin, mutta työelämään astuessaan, he ovat huomanneet kuinka teoria poikkeaa käytännöstä. Jokainen haastateltava henkilö koki joutuneensa työelämässään opiskelemaan koko alan uudestaan, mutta he kaikki olivat myös sitä mieltä, että he eivät olisi pystyneet kehittämään itseään ilman ammatillisen koulutuksen tuomaa pohjaa. Taulukko 2. Jätealalla yleisimpiä tarpeellisia taitoja. Perustieto vaatimukset Käytännön taidot Teoria taidot Käytännön osaamista jätehuollosta, ympäristötekniikasta ja rakentamisesta - Jätehuolto - Rakentaminen - Soveltaa lakia - Teknillinen osaaminen - Spesifinen osaaminen omalta osa-alueelta - Lainsäädäntö - Ympäristönsuojelu - Spesifinen tietämys omasta osa-alueesta - Teknillinen tietämys - Ymmärtää kuormittavista tekijöistä Jokainen alalla työskentelevä henkilö koki lainsäädännön hallitsemisen tärkeimmäksi, koska se vaikuttaa teknillisiin toimenpiteisiin joita toteutetaan. Sen lisäksi koettiin tärkeäksi hallita oma spesifinen osa-alue teoriassa ja etenkin käytännössä. Yleistä tietämystä jätehuollosta koettiin enemmänkin sellaisena hyvä
tietää asiana, paitsi jätehuollon kouluttajalla täytyy olla laaja teoreettinen- ja käytännönosaaminen jätehuollosta. 3.2.3 Vesihuolto Vesihuollon tavoitteena on taata laadultaan moitteettoman talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Vesihuoltoon kuuluu vedenhankinta ja jakelu, viemäröinti ja jätevesien käsittely. Vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä ovat vastuussa kunnat. Vesihuoltolaitokset vastaavat toiminta-alueensa vesihuollon järjestämisestä. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=155&lan=fi) Vesihuollon parissa työskentelevien mielestä ala kehittyy koko ajan ja jätevedenpuhdistuksen taso nousee koko ajan. Osana tähän on syynä alueellisten ympäristökeskuksien järjestämä tuki ja ohjaus, sekä Suomen ympäristökeskuksen tuottamat julkaisut, oppaat ja tietopalvelut. 2004 Suomessa on tehty päätös vesihuoltoalan ammattitutkinnosta, jonka sisällystä valmistellaan tällä hetkellä. Koulutuksen tarkoituksena on perehdyttää työskentelemään vesihuollon parissa. Taulukko 3. Vesihuollossa yleisimmin tarvittuja taitoja Perustieto vaatimukset Käytännön taidot Teoria taidot - Käsitys vesihuollosta - Hyvä käsitys jätevedenpuhdistamisesta - Kokemusta prosessiteollisuudesta - Erilaisten laitteiden asennustaidot - Kokemusta kokonaiskuvasta - Teknisten prosessien tuntemus - Lainsäädäntö - Kemia - Biologia - Ympäristövaikutukset Alalla työskentelevät tärkeimpänä hallita vesihuoltoprosesseihin liittyvien laitteiden asennus ja korjaaminen sekä ymmärtää jätevedenpuhdistamisen prosessitoiminnasta ja kemikaalien ympäristövaikutuksista. Lainsäädäntö koettiin myös tärkeäksi, mutta sen tunteminen ei ole välttämätöntä aloittaessa työskentelemään alalla, koska ympäristökeskuksilta saatava tieto on niin kattavaa.
3.2.4 Ympäristön suojelu Ympäristönsuojelun tavoitteena on hyvä ympäristön tila ja ekologisesti kestävä kehitys. Ympäristönsuojelussa painotetaan haittojen ennalta ehkäisyä. Keinoina ovat lainsäädäntö, taloudellinen ohjaus, erilaiset vapaaehtoiset ohjauskeinot sekä ympäristötietoisuuden lisääminen. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=88&lan=fi) Ympäristönsuojelua ohjaavia yleisiä periaatteita ovat ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoimisen periaate, varovaisuus- ja huolellisuusperiaate, parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate, ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate ja aiheuttamisperiaate. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=88&lan=fi) Suomessa ympäristönsuojelusta vastaa julkinen sektori. Suomeen on perustettu alueellisia ympäristökeskuksia, jotka auttavat sekä valvovat yrityksiä ympäristöasioissa. Kaupungit ja kunnat taas hoitavat ja valvovat oman alueensa ympäristöasioita sekä valvovat pienien ja keskisuurten yrityksien toimintaa. Taulukko 4. Ympäristönsuojelussa yleisimmin tarvittuja taitoja Perustieto vaatimukset Käytännön taidot Teoria taidot - Korkeakoulututkinto - perehtyneisyys ympäristönsuojeluun - Ymp. lainsäädäntö - Ymmärtää kunnallista organisaatiota. - Jätehuolto - Vesihuolto - Ympäristönsuojelu käytännössä - Ymp. lainsäädäntö - Tietämystä luonnontieteistä - Teknillinen tietämys -. Kiinteistörakentamisen perusteet Ympäristönsuojelussa koettiin ympäristölainsäädännön hallitseminen hyvin tärkeäksi, koska suurin osa ympäristöön liittyvistä tehtävistä perustuvat lainsäädäntöön. Oikeiden kontaktien löytäminen koettiin myös tärkeäksi. Monissa tilanteissa joudutaan turvautumaan sen alan asiantuntijoiden apuun ja on tärkeää löytää sopivat asiantuntijat kyseisiin tilanteisiin.
3.2.5 Energia tekniikka Energiateollisuuden toimialana ovat sähkön sekä kaukolämmityksen ja kaukojäähdytyksen tuotanto ja hankinta, siirto, myynti sekä verkkojen ja voimalaitosten suunnittelu, toteutus, käyttö sekä kunnossapito ja rakentaminen sekä muut alan palvelut. Taulukko 5. Energia-alalla yleisimmin tarvittuja taitoja Perustieto vaatimukset Käytännön taidot Teoria taidot - Teknillinen koulupohja - Osata soveltaa ympäristöasioita energiatekniikkaan - Energia prosessit - Energia tekniikan käyttö ja huolto - Kaukolämpöputkien käyttäytyminen - Ympäristö toimenpiteiden soveltaminen - Tietoa päästökaupasta - Energiaprosessit - Energiatekniikka - Matemaattiset taidot - Fysiikka - Päästökauppa Energia alalla koettiin tärkeimmäksi energiaprosessien hallinta, jotta kyettäisiin soveltamaan ympäristötoimenpiteitä käytännön tasolla. Heidän mielestään pelkkä ympäristöosaaminen ei yksinään riitä kehittämään toimintaa, tulevien vaatimuksien ja muutoksien tasolle. Teknillinen tuntemus alasta on välttämätöntä, jotta pystytään elämään muutoksissa ja täyttämään ympäristövaatimukset, jotka tiukentuvat lujaa vauhtia päästökaupan myötä. 3.2.6 Mittaus ja informaatiotekniikka Mittaus ja informaatiotekniikassa pyritään kehittämään teknisiä menetelmiä ja menettelytapoja, joilla kyetään mittaamaan tai vähentämään jonkun tietyn toiminnan ympäristövaikutuksia. Mittaukset ja niistä saatava informaatio ovat keskeisessä asemassa kaikessa teknisen toiminnan päätöksenteossa. Sen takia mittauksen informaatiosisällön ja datan luotettavuuden arviointi on keskeistä mittausinformaatiotekniikassa. Tämän arvioinnin perusteella voidaan valita, miten mittausdataa jalostetaan niin, että saatu informaatio tukee parhaiten päätöksentekoprosessia. (http://www.mit.tut.fi/mit_0405.htm)
Taulukko 6. Mittaus- ja informaatiotekniikassa yleisimpiä tarvittuja taitoja. Perustieto vaatimukset Käytännön taidot Teoria taidot - Laboratorioalan tai mittaus ja informaatiotekniikan tutkinto - Kokemus analytiikasta - Laboratorio ja mittauslaitteiden huolto - Teknillinen osaaminen - Ongelmien ratkaisukykyä - Osata tulkita tuloksia - Ympäristökemia - Orgaaninen kemia - Epäorgaaninen kemia - Teknillinen tietämys - Luonnontieteet - Prosessi tietämystä Mittaus ja informaatiotekniikassa koettiin tärkeäksi tuntea laboratorio- ja mittauslaitteiden käyttö sekä osata huoltaa niitä tarvittaessa. Laitteiden toiminnan kannalta koettiin tärkeäksi hallita kemian tietämys jotta tiedettäisiin mitä laitteessa tapahtuu. Haasteena alalla koettiin joskus vaikeasti tulkittavat tulokset sekä kyky tulkita laitteiden tai mittaustavan aiheuttamaa virhettä. 3.2.7 Kaupunki ja maisema suunnittelu Maisemoinnissa pyritään sovittamaan ihmisen ja luonnon suhdetta toisiinsa, luomaan uutta maisemaa ja hoitamaan vanhaa. Maisema-arkkitehtuurissa tarkastelun kohteena on ihmisen ympäristön kokonaisuus ulottuen ympäristönsuojelun ja maan käytön kysymyksistä aina kaupunkiaukioiden ja katujen suunnitteluun asti. (http://www.tkk.fi/yksikot/osastot/a/oppituolit/ma/index.htm) Taulukko 7. Kaupunki ja maisema suunnittelussa yleisimmin tarvittuja taitoja. Perustieto vaatimukset Käytännön taidot Teoria taidot - Perus ymmärrys ympäristösuunnittelusta - Puutarharakentaminen - Viherrakentaminen - Arkkitehtuuri - Osata käyttää alan ohjelmia - Ympäristövaikutuksien arviointi - Maisema suunnittelu - Tietoa viherrakentamisesta - Tietoa rakennus suunnittelusta - Ekologian alkeet - Ympäristölainsäädännön perusteet Kaupunki ja maisema suunnittelu koettiin ympäristöön liittyväksi taiteeksi ja arkkitehtuuriksi, jossa alaa täytyy seurata tiiviisti kuin muotialalla. Alalla tulee
erilaisia muotivirtauksia jotka koettiin erittäin hyvänä asiana. Haastateltavat kokivat myös tärkeänä ymmärtää omien toimiensa ympäristövaikutuksia. Ratkaisut pitää kyetä tekemään siten, että luonnontasapino ei järkkyisi. 3.2.8 Ympäristöjohtaminen Ympäristöjohtaminen on toiminnan hallintaa niin, että ympäristönsuojelulliset tavoitteet otetaan huomioon kaikessa yrityksen ja yhteisön toiminnassa ja päätöksenteossa. Ympäristöjohtamisen tavoitteena on edistää toiminnan ekotehokkuutta ja palvelujen ja tuotteiden koko elinkaaren aikaisia ympäristöhaittoja. Ympäristöjohtamisessa niin kuin monessa muussakin ympäristöalan ammatissa joutuu seuraamaan muutoksia koko ajan. Ympäristöasioiden järjestelmällinen hoitaminen on tarpeellista jatkuvasti kehittyvän ympäristölainsäädännön vaatimuksien täyttämistä. Ympäristöasioiden hoito on hyödyllistä toiminnan kehittämisessä. Ympäristöjohtamisen apuvälineitä ovat erilaiset ympäristöjärjestelmät, -standardit, -indikaattorit ja laskenta. Juuri näiden apuvälineiden käytön osalta koettiin koulutuksen ja kokemuksen yhteys tärkeäksi. Moni perusteli asian siten, että nämä voi osata kaikki ulkoa, mutta jos niitä ei osaa soveltaa käytännössä ne ovat aika turhia. Myös osan mielestä ne eivät olleet välttämättömiä ollenkaan vaan kokemuksien mukana tulleet ratkaisut olivat tärkeämpiä. Niistä oppi soveltamaan ratkaisuja muihin organisaatioihin ja omien erehdyksien kautta oli oppinut välttämään vääriä ratkaisuja. Taulukko 8. Ympäristöjohtamisessa yleisimmin tarvittuja taitoja Perustieto vaatimukset Käytännön taidot Teoria taidot Tuntemusta: - Prosessin tuntemus - Prosessin tuntemus
organisaatiosta - Lainsäädännöstä - Ympäristövaikutuksista - Ympäristöjärjestelmistä - Lainsäädäntö soveltaminen - Analytiikan tuntemus - Lainsäädäntö - Analytiikan tuntemus - ympäristövaikutuksista - Ympäristötoimista Jonkun tietyn organisaation ympäristöjohtamiseen oli kaksi lähestymistapaa. Joko on pitkä kokemus organisaatiosta ja sen toimintaprosesseista, jonka jälkeen hankitaan ympäristöosaaminen erilaisten kurssien ja seminaarien kautta. Toisena vaihtoehtona on hallita taulukossa kuvatut taitovaatimukset ja harjoitella organisaation toimintatapa. 3.2.9 Riskinarviointi Ympäristöriskien arvioinnin ennalta ehkäisemisen perustana on suojella yhteiskuntaa ja luontoa, sekä ennaltaehkäistä onnettomuuksia, joiden tapahtuessa voisi aiheutua korvaamattomia vahinkoja. Esimerkiksi pohjavesien suojelulla toteutetaan molempia periaatteita. (http://www.pk-rh.com/show_doc.asp?id=320) Ympäristöriskien hallinnan tavoitteena on jatkuvan tuotannon turvaaminen sekä ympäristöstä huolehtiminen siten, että se säilyy turvallisena ja terveellisenä. Tätä toteutetaan mm. erilaisten riskien hallinta mallien kuten ympäristöriskikartta ja tutkimusten ja mittausten avulla. Taulukko 9. Riskienhallinnassa yleisimmin tarvittuja taitoja Perustieto vaatimukset Käytännön taidot Teoria taidot - Ylempi korkeakoulututkinto mieluiten ympäristöala - Kemian analytiikan työkokemus - Tuntemus yrityksen toiminta prosesseista jolle tehdään riskien arviointia - Projektin hallintaa - Soveltaa teoria tietoa - Kemia - Geologia ja vesistöt - Ihmisen Biologia - Luonnon ekologia - Lääketieteen perusteet - Teknillinen tietämys Ympäristöriskienarvioinnissa koettiin tärkeimmäksi olla laaja-alainen tietämys ympäristöasioista ja tutkittavan yrityksen prosessitekniikasta. Siinä pitää kyetä näkemään kaikki potentiaaliset mahdollisuudet joita voi tapahtua. Sen takia on ymmärrettävä tutkittavan alan toiminnasta jotta näkee ja ymmärtää, mitä voisi
mahdollisesti tapahtua. Ihmisen biologia ja lääketiede on myös tärkeää jotta voidaan ymmärtää kuinka kemikaali käyttäytyy ihmisen kehossa altistuksen sattuessa ja kuinka isot konsentraatiot ovat vaarallisia. 3.2.10 Markkinointi ja ympäristökouluttaminen Ympäristömarkkinoinnilla pyritään tarjoamaan tietoa, joita voidaan yritykset ja organisaatiot voiva käyttää hyväkseen jokapäiväisessä toiminnassaan. Kuntien ympäristöviranomaiset ja julkisia palveluja tarjoavat organisaatiot jakavat kuluttajille ja elinkeinoelämälle ympäristötietoutta, jotta jokainen pystyisi omalla toiminnallaan vähentämään ympäristöä kuormittavia tekijöitä. Ympäristöön liittyvää kouluttamista pyritään lisäämään koko ajan niin julkisella sektorilla kuin elinkeinoelämässä. Suomen opetusministeriö koordinoi Baltic 21E ohjelmaa, jossa pyritään kokoamaan ja kehittämään kestävänkehityksen sisällyttämistä ammatillistenkoulutuksien opetukseen sekä eri oppilaitosten toimintaan aina, jotta kestävä kehitys nähtäisiin kaikilla toimialoilla yhteisenä painotuksena niin elinkeinoelämässä kuin julkishallinnon piirissä toimivissa organisaatioissa. (Kestävän kehityksen opas) Suomessa ympäristömarkkinointi on osa tuotemarkkinointia ja asiakasmarkkinointia. Yritykset ovat velvollisia kertomaan kuluttajille tuotteensa tai palvelunsa ympäristövaikutuksista. Taulukko 10. Markkinoinnissa ja ympäristökouluttamisessa yleisimmin tarvittuja taitoja. Perustieto vaatimukset Käytännön taidot Teoria taidot
- Koulutus pohja joka liittyy ympäristötekniikkaan - Käytännön kokemusta alasta jolla työskennellään - Esiintyminen - Vuorovaikutustaidot - Ilmaisutaidot - Pitää olla selkeä kuva aiheesta - Lainsäädäntö - Tekniikka Markkinoinnissa ja ympäristökouluttamisessa koettiin tärkeimmäksi kanssakäymistaidot, koska tässä työssä joudutaan hyvin pitkälti toimimaan monien ihmisten kanssa joilla ei ole välttämättä ymmärrystä ympäristöasioista. Työnkuvan perusta on antaa ihmisille ympäristöön liittyvää tietoa esimerkiksi kouluttamisen tai puhelinkeskustelujen avulla. Jaettava informaatio perustuu faktatietoihin joten alalla työskentelevällä pitää olla vahva tietämys alasta josta jakaa informaatiota ihmisille. 4. AMMATILLISET KEHITYSSUUNNAT 4.1 Lainsäädännöllisiin ja teknillisiin muutoksiin sopeutuminen Ympäristöalalla lainsäädännölliset ja teknilliset muutokset vaikuttavat työhön paljon, mutta ne eivät vaikuta juurikaan yksittäisen henkilön työnsisältöön juurikaan, mutta muutokset vaikuttavat hyvin paljon organisaatioiden toiminnan sisältöön. Työstä suuri osa on seurata lainsäädännöllisiä ja teknillisiä muutoksia, koska muutoksia tapahtuu koko ajan. Usein lainsäädännölliset muutokset vaikuttavat teknillisiin muutoksiin. Lainsäädännölliset muutokset pakottavat välillä organisaatiota muuttamaan omaa teknillistä toimitapaa. Teknillistä toimitapaa harvemmin muutetaan organisaatioissa ilman lainsäädännön tuomaa muutosta, ellei uudella tekniikalla ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Monella alalla vaatimukset tiukentuvat koko ajan, mikä pakottaa yritykset seuraamaan teknillisiä muutoksia, jotta he voisivat löytää itselleen sopivaa tekniikkaa. Hyvin kehittyvät organisaatiot antavat hyvät resurssit työntekijöilleen seurata teknillisiä ja lainsäädännöllisiä muutoksia. 4.2 Uusiin ympäristötoimenpiteisiin sopeutuminen
Suurissa yrityksissä ja julkisenhallinnon alaisissa organisaatioissa uusiin ympäristötoimenpiteisiin sopeutuminen tapahtuu helpommin kuin pienemmissä yrityksissä. Useimmiten julkishallinnossa ja suurissa organisaatioissa löytyy edelläkävijöitä uusissa ympäristötoimenpiteissä. Tämä johtuu näiden organisaatioiden hyvistä resursseista mukautua uusiin ympäristötoimenpiteisiin. Monella alalla vaatimukset tiukentuvat koko ajan, mikä pakottaa organisaatioita seuraamaan uusia toimenpiteitä. Taas julkishallinnoissa niistä pitää olla tietoisia uusista toimenpiteistä, jotta he voivat opastaa yrityksiä niissä ja seurata yrityksen toimintaa ympäristötoimenpiteiden osalta. 4.3 Uusien ammattilaisten tarve Julkishallinnossa työskentelevistä haastateltavista monien mielestä ei ollut juurikaan tarvetta uudelle henkilöstölle, mutta tähänkin oli syynä useimmiten määrärahan puute. Usein vastaus oli olisihan ihan kiva saada joku lisää, mutta ei ole määrärahoja. Näissä organisaatioissa usein työntekijä koki, ettei pystynyt pitämään itseään ajan hermoilla, koska ei ollut kouluttautumiselle enää aikaa. Ympäristösektorilla yleisesti mutta varsinkin Jätehuollon kiivas kehittyminen näkyi uuden henkilöstön tarpeena. Tällä alalla oli useimmiten tarvetta uudelle henkilöstölle. Jätteen lajittelu tarkentuu Suomessa koko ajan, mikä pakottaa jätehuoltoyhtiöitä rekrytoimaan uutta henkilöstöä. Suomessa on suuret ikäluokat jäämässä eläkkeelle kymmenen vuoden sisällä, joka tapahduttuaan pakottaa organisaatiot rekrytoimaan uusia ympäristöalan ammattilaisia. Olisi hyvä, jos organisaatiot osaisivat ennakoida rekrytoidessaan uutta henkilöstöä, jotta he kerkeisivät saada oppia kokeneilta ympäristöalan ammattilaisilta. Näin säästyttäisiin turhilta virheiden kautta oppimiselta ja ympäristöala jatkaisi kiivasta kehittymistään Suomessa. Taulukko 11. Yleisimmät vaatimukset uudelta henkilökunnalta julkishallinnossa
Uuden henkilöstön määrä vastaajan työtehtävien jakamiseksi Minkälaiset vaatimukset uuden henkilöstön tulee täyttää Vaadittavat taidot ja pätevyydet Keskimäärin noin 1 Henkilökohtaisesti kiinnostuneita alasta, hyvät vuorovaikutustaidot Olla korkeakoulututkinto liittyen alaan ja käytännön kokemusta alasta. 4.4 Tasa-arvo ympäristöalalla Suomessa ympäristöalalla tasa-arvo toteutuu muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin. Ikärasismi oli huomattavasti selkeämpää. Moni nuorempi ammatillisesti pätevä henkilö koki, ettei heitä otettu tosissaan, koska he olivat niin nuoria. Kaavio 1. %-luku henkilöistä jotka ovat kohdanneet ikärasismia uransa aikana. Ikärasismin yleisyys 4 % 96 % Ei Kokenut Koki Kaavio 1 kuvaa kuinka suuri osa haastatelluista oli kokenut ikärasismia uransa aikana. Luku ei välttämättä ole realistinen, koska kyselyssä tutkittiin sukupuolien välistä tasa-arvoa ja 4 % haastateltavista otti asian itse esille. Ympäristöalalta löytyi joitain ammattiryhmiä, joissa ei ollut juurikaan naisia, mutta tämä on tapahtunut lähinnä heidän omasta tahdostaan. Vesihuollossa jätevesipuolella ja energiaprosesseissa suorittavanhenkilöstön puolella oli selkeästi mies voittoisia