Pirkanmaan Talentian työturvallisuuskartoitus 2018

Transkriptio

1 n työturvallisuuskartoitus 2018 selvitti jäsenistöltään kokemuksia työturvallisuustilanteesta. Kysely selvitti työturvallisuuden perehdytyksen tilannetta, työtilojen turvallisuutta työpaikalla ja muualla, turvallisuutta lisäävien välineiden käyttöä, virka-avun käyttämistä poliisin tai vartijan toimesta, minne mahdollisista työturvallisuutta vaarantavista tilanteista raportoidaan ja miten raportit käydään läpi, minkälaista väkivaltaa jäsenet ovat työssään kokeneet, työskentelevätkö jäsenet yksin ja minkälaisia ajatuksia tai toiveita asia jäsenistössä herättää. Kysely toteutettiin webropol-kyselynä ja se lähetettiin jäsenistölle sähköpostina. Kysely on suoritettu nimettömästi. Kyselyyn vastasi 255 jäsentä, ajalla Tässä koosteessa on kerätty yhteen työturvallisuuskartoituksen keskeiset tulokset ja Pirkanmaan Talentian toimenpidesuositukset jatkoon. Kyselyyn vastasi laaja joukko sosiaalialan ammattilaisia erilaisista tehtävistä. Vastaukset tuovat näkyvällä tavalla esiin sen, että sosiaalialan organisaatioissa henkilöstön työturvallisuuteen on panostettu vaihtelevasti. Keskeinen havainto työturvallisuuskartoituksen vastauksista, kentällä laajasti jo tunnustettu, että sosiaalialan ammattilaiset työskentelevät liian usein turvattomissa ympäristöissä. Tämä kysely tarjoaa näkymiä sosiaalialan ammattilaisten kokemuksista työturvallisuuteen liittyen. Ja työturvallisuuden kehittämisen tarpeesta.

2 1. Vastaajien työnimikkeet: Vastaajista 30% työskentelee sosionomeina, 27% sosiaalityöntekijöinä ja 43% muulla tittelillä. Muulla tittelillä työskentelevistä vastaajista kolme yleisintä olivat ohjaaja, lastentarhanopettaja ja perhetyöntekijä. 2. Vastaajat työskentelevät: Vastaajista suurin osa työskenteli kuntasektorilla (66%), eniten Tampereen kaupungilla. Vastaajia oli myös Nokian, Kangasalan, Ylöjärven, Lempäälän, Sastamalan, Oriveden ja Valkeakosken kunnista. Vastaajista 20% työskenteli yksityisellä sektorilla. 22% vastaajista kertoi työskentelevänsä järjestössä, päiväkodissa tai erilaisissa projekteissa.

3 3. Työpaikallani järjestetään turvallisuusperehdytystä ja -koulutusta, josta koen saavani hyötyä Yhteensä 54% vastaajista arvioi, että heidän työpaikoillaan järjestetään turvallisuusperehdytystä ja - koulutusta, joista he kokevat saavansa jotain hyötyä. Huomattavaa on kuitenkin se, että vastaajista 26% oli eri mieltä ja 8% täysin eri mieltä siitä, että työpaikalla järjestetään turvallisuuteen liittyvää perehdytystä ja koulutusta, joista he kokisivat saavansa hyöytä. 12% vastaajista ei osannut sanoa.

4 4. Työpisteelläni on turvallista työskennellä Vastaajista 60% kertoi työpisteen olevan yleensä turvallinen ja 32% usein. 6% vastaajista koki työpisteellä työskentelyn turvalliseksi joskus ja 1% ei koskaan.

5 5. Työtehtävissäni työpisteen ulkopuolella on turvallista työskennellä Vastaajista 51% koki, että työpaikan ulkopuolella on yleensä turvallista työskennellä ja 36% vastaajista koki, työskentelyn työpaikan ulkopuolella turvalliseksi usein. 8% vastaajista koki työpaikan ulkopuolella työskentelyn turvalliseksi joskus ja 3% ei osannut sanoa. 6. Olen joutunut turvautumaan vartija ja/tai poliisin apuun työtehtävissäni viimeisen vuoden aikana

6 Vastaajista 5% joutuu usein (viikoittain tai kuukausittain) turvautumaan vartijan tai poliisin apuun työtehtävissä, 30 % joutuu 1-10 kertaa kuukaudessa turvautumaan vartijan tai poliisin apuun. 65 % vastaajista ei ole joutunut turvautumaan poliisin tai vartijan apuun työtehtävissä. 7. Työtehtävissä on mahdollisuus käyttää turvavälineitä (turvaranneke tms.) Vastaajista 45 % on jokin turvaväline tai se on tulossa. Vastaajista 44 % kertoi, ettei mitään välinettä ole ja syyksi koettiin niiden tarpeettomuus, kollegan kanssa työntekeminen, välineitä ei ole hankittu, niitä ei nähdä tarpeelliseksi, rahan puutteen vuoksi, välineet ovat hankinnassa, toimistolla on välineet, niitä ei käytetä kotikäynneillä. 11% vastaajista ei osannut sanoa miksi turvavälineitä ei ole käytössä. 8. Työturvallisuuteen kiinnitetään riittävää huomiota

7 Vastaajista 47 % kokee, että turvallisuuteen kiinnitetään riittävää huomiota, kun taas 37% vastaajista kokee, että siihen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. 16% vastaajista ei osannut sanoa. 9. Työtiloissa (huoneissa yms.) on turvaovet, joista kulkea 25% vastaajista kertoi, että kaikissa työtiloissa on käytössä turvaovet, joista kulkea. Vastaajista 42% kertoi, että joissain tiloissa on käytössä turvaovet. 23% vastaajan mukaan missään työtilassa ei ole turvaovia. 10% vastaajista ei osannut sanoa. 10. Työturvallisuuteen on kaikille helposti saatavat ohjeistukset

8 Kysyttäessä vastaajilta, onko työturvallisuuteen kaikille helposti saatavilla olevat ohjeistukset, vastaukset jakautuivat lähes tasan. 54% vastaajista vastasi kyllä ja 46% vastaajista vastasi ei. 11. Olen tietoinen mahdollisista riskeistä ja tiedän miten ennaltaehkäistä niitä? Selkeä enemmistö vastaajista on samaa mieltä (62%) tai täysin samaa mieltä (20%) siitä, että he ovat tietoisia työhön liittyvistä mahdollisista riskeistä ja tietävät miten ennaltaehkäistä niitä. 9% vastaajista ei osannut sanoa, 8% vastaajista oli eri mieltä ja 1% täysin eri mieltä siitä, että he olisivat tietoisia mahdollisista riskeistä ja miten niitä voi ennaltaehkäistä. 12. Työtehtävissä on mahdollisuus raportoida turvallisuutta koskevat tilanteet

9 Vastaajista 49% oli täysin samaa mieltä ja 37% samaa mieltä, kysyttäessä onko työtehtävissä mahdollisuutta raportoida turvallisuutta koskevat tilanteet. 8% vastaajista ei osannut sanoa ja 6% kertoi olevansa eri mieltä siitä, että työtehtävissä on mahdollisuus raportoida turvallisuutta koskevat tilanteet. 13. Käydäänkö raportit läpi? Vastaajista 44% kertoi, että työturvallisuutta koskevat raportit käydään läpi. 6% kertoi, että niitä ei käydä läpi. Enemmistö vastaajista eli 50% ei osannut sanoa käydäänkö raportit työturvallisuutta koskien läpi. 14. Olen kokenut työtehtävissä väkivaltaa

10 Kyselyn vastaajista 32% oli kokenut työtehtävissä fyysistä väkivaltaa. Väkivalta oli mm lyömistä, potkimista, nyrkkien heiluttamista, tönimistä, läpsimistä, tarttumista, tukistamista, tavaroiden heittelyä ja sylkemistä. Henkistä väkivaltaa vastaajista oli kokenut 61%. Henkinen väkivalta oli pääasiassa uhkailua, haukkumista, nimittelyä, huutamista ja pelottelua. Jotain muuta väkivaltaa oli kokenut 17% vastaajista. Tällaisia esimerkkejä olivat mm. auton kolhiminen, asiakkaan lemmikit, työpaikkakiusaamista sekä seksuaalinen häirintä. Vastaajat olivat kokeneet väkivaltaa asiakastilanteissa, viesteissä, ohjaustilanteissa, puheluissa, päiväkodissa ym. Väkivaltaa oltiin koettu asiakkaan, kollegan esimiehen tai lapsen taholta.

11 15. Työskentelen asiakastilanteissa usein yksin? Vastaajista 53% työskentelee päivittäin, 24% viikoittain ja 9% kuukausittain yksin asiakastilanteissa. 2% vastaajista ei osaa sanoa ja 14% vastaajista ei työskentele yksin Jos työskentelen asiakastilanteissa yksin, olen Useimmiten vastaajat työskentelevät yksin (65%) päiväkodeissa, oppilaitoksen tiloissa, toimistolla, osastolla, asiakkaan kodissa tai lastensuojelulaitoksessa. Työskennellessään yksin vastaajat ovat 29% sosiaaliasemalla ja 30% kotikäynnillä. Yhteistyötahon luona ollaan 17%.

12 17. Yhteenveto Jäsenet toivovat, että työturvallisuuteen kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Yleisimmät vastaukset kyselyyn vastaajilta tulevaisuuteen liittyen olivat: Käytännöt uhkatilanteissa toimimiseen Lisää tietoa Ennakoitavuus Hälytysnapit toimisivat Perehdytys Vähättely johdolta pois Enemmän työparityöskentelyä Resurssit kuntoon Riskien arviointi Poliisi ja vartijatyötä lisää Laadukkaan sosiaali- ja kasvatustyön perustana on sosiaalialan ammattilaisten osaaminen ja jaksaminen työssä. Oma kokemus niin fyysisestä kuin psykologisesta turvallisuudesta eri ihmisryhmien ja tilanteiden kanssa työskennellessä on turvattava. Vahvistamalla turvallisuutta työssä vahvistetaan myös työntekijöiden motivaatiota ja innostusta tehdä työtä laadukkaasti ja tehokkaasti. Tämä kysely tuo esille sen, että n jäsenten mukaan työturvallisuus on monella tasolla puutteellista. Kenenkään ei tulisi kohdata työssään turvattomuutta. painottaakin kaikkia sosiaalialan toimijoita tarkastelemaan toimintaansa entistä enemmän henkilöstön turvallisuuden näkökulmasta. Työturvallisuuteen on kiinnitettävä ehdotonta huomiota ja sen parantamiseksi on haettava ratkaisuja yhdessä henkilöstön kanssa.