Johdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan Oikeustieteiden laitos, UEF Toomas Kotkas
Oikeusjärjestys ja oikeudelliset käytännöt Kaarlo Tuori (2003)
I osa: Oikeuden tasot
Oikeuspositivismi Spontaani oikeuspositivismi Maallikoiden ja lakimiesten käsitys Teoreettinen oikeuspositivismi Hans Kelsen & H. L. A. Hart 1. Moderni oikeus on asetettua oikeutta luonnonoikeudellinen aja elu) 2. Normit/pitäminen tosiasiat/oleminen 3. Oikeus moraali
Moderni oikeus Kirja sisältää Kaarlo Tuorin kuvauksen modernista oikeusjärjestyksestä Tuorin krii nen oikeusposi vismi Kelsenin ja Hartin traditionaalinen oikeuspositivismi Tuori hyväksyy vain traditionaalisen oikeuspositivismin 1. väittämän
Oikeudelliset käytännöt Tuori: moderni oikeus käsittää oikeusnormien lisäksi oikeudellisia käytäntöjä Oikeudelliset käytännöt sitovat oikeusnormit tosiasioiden maailmaan Sisäinen & performatiivinen näkökulma oikeuteen Viestintäkäytäntöjä Laajassa ja suppeassa merkityksessä Laaja ja suppea oikeusyhteisö
Oikeudelliset käytännöt Suppeassa merkityksessä 1. Lainsäätäminen Läheinen kytkös politiikkaan 2. Lainkäyttö Looginen syllogismi: normilause + tosiasialause => johtopäätös Ratkaisuhermeneutiikka 3. Oikeustiede
Oikeudelliset käytännöt Oikeustieteen kaksoiskansalaisuus Oikeudellinen ja tieteellinen käytäntö Oikeustiede lainkäyttö
Oikeusnormien pätevyys Mihin oikeuden voimassaolo perustuu? 1. Normatiiviset teoriat a. Traditionaalinen oikeuspositivismi Muodollinen pätevyys: Kelsenin perusnormi & Hartin tunnistamissääntö b. Kriittisnormatiiviset teoriat Luonnonoikeusajattelu Tuorin kriittinen oikeuspositivismi 2. Realistiset teoriat a. Tehokkuusteoriat Tosiasiallinen noudattaminen/soveltaminen b. Empiiriset legitiimisyysteoriat Tosiasiallinen noudattaminen/soveltaminen + koetaan hyväksyttäviksi
Oikeusnormien pätevyys Oikeuden voimassaolon kolme ulottuvuutta: 1. Empiirinen pätevyys (tehokkuus) 2. Muodollinen pätevyys (oikea menettely) 3. Sisällöllinen pätevyys (hyväksyttävyys) Oikeusjärjestyksen tasot
Oikeuden tasot Pintataso -Nopea muutos -Diskursiivinen tieto Lainsäädäntö, tuomioistuinratkaisut, tulkintakannanotot Oikeuskulttuuri -Hitaampi muutos -Praktinen tieto Käsitteet: sopimus Yleiset opit Periaatteet: kohtuusperiaate Menetelmät: oikeuslähdeoppi, tulkintastandardit &ratkaisustandardit Syvärakenne -Hitain muutos -Praktinen tieto Käsitteet: oikeussubjekti, subjektiivinen oikeus Periaatteet: demokratiaperiaate, ihmisoikeudet Menetelmät: rationaliteettimuodot
Oikeuslähdeoppi 1. Vahvasti velvoittavat oikeuslähteet a. Kirjoitettu lainsäädäntö b. Maan tapa 2. Heikosti velvoittavat oikeuslähteet a. Ennakkopäätökset b. Lainsäädännön esityöt 3. Sallitut oikeuslähteet a. Oikeustieteellinen kirjallisuus b. Muu oikeuskäytäntö c. Oikeusperiaatteet
Tulkintastandardit 1. Sanamuodon mukainen tulkinta 2. Supistava ja laajentava tulkinta 3. Systemaattinen tulkinta 4. Analogia-päätelmä 5. E contrario -päätelmä 6. Historiallinen tulkinta 7. Teleologinen tulkinta
Ratkaisustandardit 1. Lex superior derogat legi inferiori 2. Lex posterior derogat legi priori 3. Lex specialis derogat legi generali
Tasojen väliset suhteet Pintataso sedimentaatio Oikeuskulttuuri Syvärakenne konstituutio rajoitus konkretisaatio justifikaatio kritiikki
Oikeuden autonomia Oikeus on yhteydessä politiikkaan, talouteen ja moraaliin Silti: 1. Normatiivinen autonomia 2. Menetelmällinen autonomia 3. Institutionaalinen autonomia 4. Professionaalinen autonomia
II osa: Yleiset opit
Yleiset opit Kuuluvat oikeuskulttuuriin Teoreettisen lainopin tutkimuskohteena Kehitys Suomessa: 1950 1980 käsitelainoppi analyyttinen oikeustiede jälkianalyyttinen oikeustiede
Yleisten oppien tehtävät 1. Koherenssia luova tehtävä Käsitteet -> periaatteet 2. Pedagoginen tehtävä Opetuksen tukena 3. Konstitutiivis-epistemologinen tehtävä Käsitteet tuottavat oikeudellis-institutionaalisia tosiasioita 4. Heuristinen tehtävä Oikeudellisten ongelmien tunnistamisessa apuna 5. Argumentatiivis-normatiivinen tehtävä Ratkaisutoiminnan ja tulkinnan tukena
Yleisten oppien kehittäminen Kehitystyötä rajoittavia tekijöitä: 1. Tradition ja koherenssin vaatimukset 2. Institutionaalisen tuen vaatimus 3. Justifioitavuuden vaatimus a. Arvoperusteinen, jopa poliittinen b. Lisääntynyt ongelmanratkaisukyky c. Perusoikesjärjestelmä 4. Yleisten oppien ainesosien keskinäiset yhteydet
Käsitelainopin itsepuolustus Käsitteiden muodostaminen yhtenäiseksi järjestelmäksi Konstruktiivinen menetelmä Induktio -> deduktio Oikeustieteen puhdistaminen politiikasta Esim. oikeusvaltion käsite Normi 1 Normi 2 Normi 3 induktio Käsite deduktio Normi 4 Normi 5 Normi 6
Käsitelainopin kritiikki Olemassa olevista oikeusnormeista ei voi päätellä käsitteitä, eikä käsitteistä ei voi päätellä uusia oikeusnormeja Mahdotonta tietää, onko jokin olemassa oleva oikeusnormi sääntö vai poikkeus Oikeusnormien taustalla lainsäätäjän tahto
Analyyttinen oikeustiede 1. Analyyttinen realismi Omistusoikeus Hallintaoikeus Oikeudellinen määräysvalta Dynaaminen suoja Käyttövapaus Staattinen suoja Luovutuskompetenssi Luottokompetenssi Perittävyyskelpoisuus
Analyyttinen oikeustiede 2. Analyyttinen hermeneutiikka Käsitteillä on normatiivisia vaikutuksia, mutta argumentaation seurauksena, ei loogisen päättelyn seurauksena Keskeistä on koherenssin luominen Ennakoitavuus, yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus
Jälkianalyyttinen oikeustiede Oikeudellisten käsitteiden sijasta huomio kiinnittyy oikeusperiaatteisiin Avoin normatiivisuus Esim. sosiaalinen siviilioikeus Tunnustetaan oikeuden yhteiskunnallisuus Esim. hyvinvointivaltioparadigma Jotkut jopa sanoutuvat irti koherenssin ideaalista Wilhelmsson ja pienet kertomukset