Johdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan. Oikeustieteiden laitos, UEF Toomas Kotkas

Transkriptio

1 Johdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan Oikeustieteiden laitos, UEF Toomas Kotkas

2 Johdatus oikeusteoriaan Raimo Siltala (2001)

3 Oikeustiede Oikeustieteellisen tutkimukset erilaiset tiedonintressit: 1. Lainoppi => mikä on voimassaolevan oikeuden sisältö? 2. Oikeushistoria => miksi oikeus muuttuu? 3. Oikeussosiologia => toimiiko oikeudellinen sääntely? 4. Oikeustaloustiede => onko oikeudellinen sääntely taloudellisesti tehokasta? 5. Oikeusteoria/-filosofia => mitä oikeus on, miksi oikeus velvoittaa, mitä on oikeudellinen tulkinta, jne.? 6. Jne.

4 Lainoppi Voimassaolevan oikeuden sisällön selvittäminen Tulkinta, systematisointi ja argumentointi Muistuttaa esim. kirjallisuustiedettä Lainoppinutta kuitenkin sitoo oikeuslähdeoppi

5 Mitä oikeus on? Neljä vaihtoehtoista vastausta: 1. Oikeuspositivismi 2. Luonnonoikeusoppi 3. Oikeusrealismi/sosiologinen oikeustiede 4. Historiallinen koulu

6 Oikeuspositivismi John Austin ( ) Oikeus on suvereenin vallanpitäjän antamia yleisiä määräyksiä, joita kansalaiset yleisesti noudattavat ja joiden takeena on rangaistusuhka Kritiikkiä: Oikeuden pankkiryöstäjämalli Kritiikkiä: Kaikki oikeusnormit eivät ole rangaistusuhkalla tuettuja määräyksiä

7 Oikeuspositivismi Hans Kelsen ( ) Puhdas oikeusoppi (1934/1960) Oikeustieteen tehtävänä oikeudellisen velvoittavuuden ja sisäisen rakenteen analyysi Jokaisen oikeusnormin pätevyys perustuu ylemmänasteiseen oikeusnormiin» Oikeusjärjestys on normipyramidi, jonka huipulla hypoteettinen perusnormi Oikeudellinen tulkintaoppi Autenttinen ja epäautenttinen tulkintaoppi Kritiikkiä: perusnormi ei ole asetettu Kritiikkiä: suurin piirtein tehokas -> tosiasia

8 Oikeuspositivismi H. L. A. Hart ( ) The Concept of Law (1961) Kahden tasoisia sääntöjä: 1. Ensiasteen velvoitesäännöt 2. Toisen asteen oikeussäännöt a. Kompetenssi- eli toimivaltasäännöt b. Täytäntöönpanosäännöt c. Tunnistamissääntö Kritiikkiä: tunnistamissäännöllä on tosiasiallinen luonne Kritiikkiä: sisäistä ja ulkoista näkökulmaa oikeuteen ei voi pitää erillään

9 Oikeuspositivismi Hartin tulkintaoppi: oikeussäännöt ovat semanttisesti avoimia > tuomarilla vapaa harkinta Kritiikkiä: entä tavoitteellisuus ja hyväksyttävyys? Hart ja luonnonoikeuden vähimmäissisältö 1. Ihmisten haavoittuvuus 2. Ihmisten summittainen tasavahvuus 3. Ihmisten rajallinen epäitsekkyys 4. Käytettävissä olevien resurssien rajallisuus 5. Ihmisen rajallinen ymmärrys ja tahdonvoima > Fuller: ei varsinaisia sisällöllisiä moraaliperiaatteita

10 Luonnonoikeusoppi Luonnonoikeusopin historialliset vaiheet: 1. Antiikin luonnonoikeusoppi 2. Keskiajan skolastinen luonnonoikeus 3. Uuden ajan rationalistinen luonnonoikeus 4. Moderni luonnonoikeusoppi

11 Luonnonoikeusoppi Lon L. Fuller ( ) Morality of Law (1964) Oikeuden sisäinen moraali: 1. Lakien tulee olla yleisiä 2. Lakien tulee olla julkisia 3. Lait eivät saa olla taannehtivia 4. Lakien tulee olla ymmärrettäviä 5. Lait eivät saa olla ristiriitaisia 6. Lait eivät saa vaatia mahdottomia 7. Lait eivät saa olla lyhytkestoisia 8. Lait tulee panna täytäntöön Hart: pikemminkin tavoitteellis-teknisiä normeja

12 Luonnonoikeusoppi John Finnis (1940-) Natural Law and Natural Rights (1980) Seitsemän perushyvää: 1. Elämä 2. Tieto 3. Leikki 4. Esteettinen kokemus 5. Ystävyys 6. Käytännöllinen järkevyys 7. Uskonto

13 Luonnonoikeusoppi Ronald Dworkin ( ) Taking Rights Seriously (1977) & Law s Empire (1986) Riggs v. Palmer (1899) Oikeus koostuu: 1. Säännöistä 2. Periaatteista a. Sisällöllinen painoarvo b. Institutionaalinen tuki Herkules-supertuomari

14 Oikeusrealismi Amerikkalainen oikeusrealismi Oliver Wendel Holmes ( ) Oikeustiede = pahan miehen -näkökulma > ennustaminen Karl N. Llewellyn ( ) Se, mitä viranomaiset tekevät rikos- ja riita-asioissa, on voimassaolevaa oikeutta Roscoe Pound ( ) law in books law in action Oikeustiede on yhteiskunnallista insinööritaitoa

15 Oikeusrealismi Skandinaavinen oikeusrealismi Alf Ross ( ) Oikeustieteen tehtävänä laatia ennusteita tulevista tuomioistuinratkaisuista vallitsevan tuomari-ideologian perusteella Tuomari-ideologia = oikeuslähde- ja laintulkintaoppi

16 Historiallinen koulu Friedrich Carl von Savigny ( ) Oikeus kumpuaa kansanhengestä Oikeus on ensisijaisesti tapaoikeutta

17 Oikeudellisen ratkaisun teoria 1. Oikeudellinen ratkaisuheuristiikka logic of discovery 2. Oikeudellisen perustelun teoria logic of justification > oikeuslähdeoppi OK 24:4: Tuomio on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös selostettava, millä perusteilla riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä.

18 Oikeuslähdeoppi 1. Eurooppaoikeudellinen lainsäädäntö ja tuomioistuinkäytäntö 2. Kansallinen lainsäädäntö 3. Tavanomainen oikeus 4. Lainvalmisteluaineisto 5. Prejudikaatit eli ennakkoratkaisut 6. Muut oikeuslähteet kuten oikeustiede

19 Oikeuslähdeoppi Vahvasti velvoittavat oikeuslähteet Eurooppaoikeudellinen lainsäädäntö ja tuomioistuinkäytäntö Kansallinen lainsäädäntö Maantapa, jos kirjoitettua lakia ei ole Ei saa ohittaa, muuten virkavastuuseen Heikosti velvoittavat oikeuslähteet Lainvalmisteluaineisto Ennakkoratkaisut (korkeimpien tuomioistuinten) Saa ohittaa, mutta perusteluvelvollisuus Sallitut oikeuslähteet Oikeustiede (Kielletyt oikeuslähteet) Hyvän tavan vastaiset perustelut

20 Oikeuslähdeoppi PL 106 Perustuslain etusija Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle. OK 1:11 Tuomarin pitää tarkoin tutkia lain oikeata tarkoitusta ja perustusta sekä tuomita sen mukaan, mutta ei vastoin sitä, oman mielensä mukaan. Maan tapa, jos se ei ole kohtuuton, olkoon hänellä myös ohjeena tuomitessansa, kun säädettyä lakia ei ole.

21 Prejudikaattioikeudesta Ennakkoratkaisussa a. Ratio decidendi (prejudikaattinormi) b. Obiter dicta ( muutoin sanottu ) Kuinka tunnistaa ratio decidendi? 1. Eksegetiikka 2. Analogia 3. Oikeuden syvätason periaatteiden kokonaisuus 4. Lainsäädäntöjäljittely

22 Oikeudelliset tulkintateoriat 1. Semanttinen tulkinta 2. Historiallinen tarkoitus 3. Oikeuskäytännössä vakiintunut tulkinta a. Analoginen soveltaminen b. Oikeuden syvätason periaatteet 4. Oikeuden yhteiskunnalliset vaikutukset

23 Paluu lainopin teoriaan Vallitseva lainoppi Sitoutuminen vallitsevaan oikeuslähdeoppiin Tuomarin näkökulma oikeuteen Kriittinen lainoppi Irtautuminen vallitsevasta oikeuslähdeopista Oikeuden poliittisuuden tunnustaminen a. Vaihtoehtoinen lainoppi b. Sosiaalinen siviilioikeus c. Naisoikeustutkimus d. Kriittinen oikeuspositivismi e. Oikeuden taloustieteellinen analyysi