KIRKKO-OIKEUDELLINEN NORMATIVITEETTI. Pekka Leino

Transkriptio

1 KIRKKO-OIKEUDELLINEN NORMATIVITEETTI Pekka Leino 1

2 Kirkko-oikeuden tärkeä kysymys Mihin kirkko-oikeus viime kädessä voidaan perustaa, mistä kirkon oikeus on johdettavissa? Kirkko on sekä uskonyhteisö että sosiologinen yhteisö. Se on niitä molempia, ei pelkästään niistä jompikumpi. (Leino 2002) Tämän kirkon kahtalaisen luonteen on tultava ilmi myös sitä koskevassa oikeudellisessa normissa. Kirkko on olemukseltaan kaksinainen. Toisaalta se on jumalallinen, näkymätön ja ikuinen, ja toisaalta inhimillinen, näkyvä ja historiallinen. (Prof. Seppo A. Teinonen 1971) Sääntely kirkon inhimillisestä, näkyvästä ja historiallisesta puolesta on perustunut valtiosääntöön: Kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa (perustuslain 76 ) 2

3 Kirkko-oikeuden määrittelyä Kirkkoja ja niiden jäseniä koskeva erityinen oikeudenala, jota määrittävät sekä juridiset että teologiset lähtökohdat Kirkko-oikeutta voidaan tutkia sekä teologian että oikeustieteen metodein. Kirkko-oikeuden perusteiden syvempi käsittäminen edellyttää oikeustieteen ja teologian välisten ja niiden sisäisten kysymyksenasettelujen tarkastelemista yhdessä. Kirkko-oikeus samaistetaan yleensä julkisoikeudellisen kirkkoa koskevan sääntelyn osaksi. Oikeustieteen oikeudenalaluokittelussa kirkko-oikeus on kuulunut hallinto-oikeuden alaan. Säädetäänhän kirkkolaissa kirkon hallinnosta. Kirkko-oikeus on yleisesti mielletty varsin pitkälti kirkkohallinto-oikeudeksi. Kirkko-oikeudessa on kuitenkin kysymys myös kirkon itseymmärrykseen kuuluvasta teologisesta määrittelystä ja kirkon tunnustuksen sekä kirkon uskonyhteisöluonteen lähtökohdista johtuvasta omaleimaisuudesta. 3

4 * Kirkolla on sosiologisen yhteisön järjestysmuoto ja hallinto. * Kirkon varsinaista ydintä ja perustaa (konstituutiota) eivät kuitenkaan muodosta juridiset (hallinnolliset) normilauseet, vaan kirkon teologiset rakenteet, joiden perusta on kirkon teologiassa. * Tällöin kirkon ylipositiivisiin määrittelyihin liittyvä kriittinen tarkastelu on kirkko-oikeuden käsitteen kannalta tärkeä arvioitaessa, mikä kirkossa on sen oikeaa oikeutta ja mistä oikeuslähteistä kirkko-oikeus on löydettävissä sekä myös mikä määrittää kirkko-oikeuden oikeellisuuden ja hyväksyttävyyden eli legitimiteetin. (Pekka Leino) 4

5 Mitä oikeus on? - Oikeuden ontologinen tarkastelu Oikeusontologian (oikeuden olemusopin) kysymyksenasettelu: Ari Hirvosen mukaan vastauksia tähän löytyy lukuisia. (Mitkä metodit? Opas oikeustieteen metodologiaan 2011 ) Oikeuden tutkimuksen tieteenhaaroja on kolme: * Lainoppi eli oikeusdogmatiikka, * Oikeusteoria ja * Oikeuden monitieteet (oikeuden yleistieteet) 5

6 Oikeuden monitieteitä luonnehtii nimitys law and, oikeus ja (Hirvonen 2011) Määritettäessä oikeuden monitieteiden tutkimusalojen metodologiaa ratkaisevassa asemassa on ja -sanan jälkeen tuleva määritelmä eli se, mikä on kyseisen monitieteisen oikeusopin taustatiede. Oikeutta tarkastellaan tällöin toisen tieteen näkökulmasta esimerkiksi filosofia, historia, kansantaloustiede, yhteiskuntatiede, sukupuolitutkimus, taiteentutkimus, psykologia, kirjallisuustiede, poliittinen teoria,..etiikka, jne. SIIS MONITIETEELLISTÄ ON MYÖS TEOLOGIAN NÄKÖKULMASTA kun tarkastellaan kirkon oikeutta (Vrt. Lapin yliopisto: Hannu Juntusen oikeusteologinen tulkinta demokratian dilemmasta 2013 ja Arto Seppänen 2007 :Tunnustus kirkon oikeutena) 6

7 Mitä kirkko on? - Kirkon teologisen ontologian näkökulma kirkon oikeuteen/ kirkko-oikeuteen Augsburgin tunnustuksen VII artiklan mukaan kirkko on pyhien yhteisö, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan. (=teologinen määrittely) Suomen oikeusjärjestykseen sisältyvä määrittely: Kirkkolain 1 luvun 1 : Suomen ev.lut kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu.(viittaus tunnustuskirjoihin) (= kirkon määrittely laissa) Kirkon tunnistamissääntö : Kirkko on uskonyhteisö ja sosiologinen yhteisö, mutta ei pelkästään jompikumpi näistä Tämä kirkon kahtalaisen luonteen tulee ilmetä myös sitä koskevassa oikeudessa. (Leino 2002, 2003, 2005, 2012). 7

8 Mitä on kirkon oikeus? Reformaatio: Raamattu on jumalallinen oikeutemme - Kirkko on koko olemassaolonsa ajan konfessionaalisessa määrittelyssään esittänyt julki oikeutuksensa saada elää omaan teologiaansa perustuvana kirkkona maailmassa. - Kirkon oikeus on oikeutus saada olla ja toimia kirkkona sekä sen jäsenten oikeutus saada olla osallisena kirkon uskon ja opin mukaisessa toiminnassa - Kirkon oikeus merkitsee ius divinum -perusteista käsin kirkon olemassaolon oikeutusta olla Kristuksen kirkko lähetettynä julistamaan evankeliumia koko maailmaan. - Kirkon oikeuden käsite johdettava yleistä oikeusteoreettista tarkastelua laaja-alaisemmin siten, että myös kirkon ylipositiivisen oikeuden realiteettiin kiinnitetään huomiota. 8

9 Kirkon teologinen dimensio kirkkohallinto-oikeudellinen asiako? Endast kyrkans egna angelägenheter - Åbo Akademin kirkko-oikeudellisessa väitöskirjassa Leino 2012: Pohjoismaisesta valtiokirkkoperinteestä on johtunut myös Suomen ev.lut. kansankirkkoon sisältyvää kirkko-oikeudellisen käsittämisen vajetta, jossa kirkon teologisen olemuksen merkitystä ei ole aina riittävästi otettu huomioon. Reformaation kirkoissa kanoniseen oikeuteen kohdistuneessa protestissa reformaation kirkoissa kanonista oikeutta korvaava kirkko-oikeusdoktriini jäi kehittymättä: Kirkko-oikeudellisen käsittämisen kaavaksi muodostui: valtiokirkollisuus kansankirkollisuus uusvaltiokirkollisuus Luterilaisuudessa on ollut periaatteena, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan. (KJ 1:1). Tästä seuraa, ettei kirkko voi hyväksyä itseään velvoittavaksi oikeaksi kirkon oikeudeksi normia, joka on Raamatun ja kirkon opin vastainen. 9

10 Koska kirkko on sekä uskonyhteisö että sosiologinen yhteisö, kirkko-oikeuden normatiivisuus edellyttää kirkkooikeuskäsityksessä laaja-alaisuutta, jossa kirkkoa koskevien oikeudellisten normien merkitys tulee ymmärretyksi niiden juridisen luonteen lisäksi myös teologisesti. Kirkko-oikeudessa kirkon tunnustuksella on katsottu olevan velvoittavaa sisältöä kirkon omaan lainsäädäntöön nähden (Arto Seppänen: Tunnustus kirkon oikeutena 2007). Kirkko-oikeuden normatiivisuutta voidaan pitää selviönä sen oikeudellisestakin luonteesta johtuen. Kysymys on siten ennemminkin siitä, millaisesta normatiivisuudesta on kysymys asioita kirkko-oikeudellisesti tarkasteltaessa. 10

11 KIRKKO VARSINAISESSA MIELESSÄ Miten kirkko-oikeudessa tulisi näkyä se, että kirkko varsinaisessa mielessä on pyhien ja tosiuskovien yhteisö, jossa jumalattomienkin toimittamien sakramenttien käyttäminen on sallittua, koska tässä elämässä myös teeskentelijöitä ja jumalattomia on sekoittunut tosiuskovien ja pyhien joukkoon. (CA VIII) Kirkossa on ajateltu kirkon oman säädösvalmistelun olevan ristiriidatonta kirkon omaan arvoperustaan nähden, mutta onko se aina sitä? Positiivisen kirkkolainsäädännön oikeudellinen kriittisylipositiivinen tarkastelu (Leino, 2002) Vrt. Juntunen H. 2003, 215 samansuuntainen toteamus: Myös kirkon omaa oikeutta on jatkuvasti arvioitava teologisilla perusteilla.

12 Kirkko-oikeudellinen normativiteetti Kysymys on taka-alalle jääneen kirkko-oikeuden sisällöllisestä määrittelystä. Kirkko-oikeudessa on vahva kirkon teologinen ulottuvuus johtuen kirkolle sen tunnustuksessa asetetusta sanctorum communion - oikeusperustasta. Näin ollen kirkko-oikeudellisen normativiteetin määrittävät viime kädessä kirkon teologiset olennaisrakenteet. Tästä johtuen kirkko-oikeudessa omaleimaisella oikeuslähdeopilla on merkitystä, kun arvioidaan kirkkooikeuden sisällöllistä oikeellisuutta sekä lainkäyttöä ja käsiteltävän asian todellista sisältöä. 12