Metsien monimuotoisuuden ohjauskeinot oikeudellisena haasteena

Transkriptio

1 Metsien monimuotoisuuden ohjauskeinot oikeudellisena haasteena Prof. Tapio Määttä Joensuun yliopisto BioEcon:Monitieteisyyden haaste (1) Hallinnollinen ohjaus, taloudelliset ohjauskeinot, informaatioohjaus, itsesääntely! ohjauskeinovalikoiman monipuolistuminen! oikeudellisen sääntelyn merkitys eri ohjausmalleissa? Oikeustieteen yhteys metsätieteelliseen tutkimukseen? Oikeudellisen ohjauskeinotutkimuksen menetelmät ja tarve? Voimassa oleva oikeus oikeustieteen lähtökohtana oikeustieteen tyypillinen tulos: tulkintasuositus oikeustieteen perinteinen auditorio: lainsoveltaja Suhde oikeudellisiin käytäntöihin (lainsoveltaminen tuomioistuimissa, oikeustiede, lainsäätäminen) A. osanottajan sisäinen näkökulma < > B. tarkkailijan ulkoinen näkökulma

2 BioEcon:Monitieteisyyden haaste (2) Oikeustieteen suhde oikeuden taustaan ja ulkopuolelle? 1. reduktionistinen malli ekologia! oikeus TAI ekonomia! oikeus esim. biodiversiteetti tai taloudelliset ohjauskeinot 2. avoimen monitieteisyyden malli ekonomia/ekologia/etiikka/politiikka jne.! oikeus metsäekologia <-> metsäoikeus <-> metsäekonomia metsäpolitiikka/-sosiologia (vrt. yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus)! ohjauskeinotutkimuksen merkityksen kasvaminen Oikeudellisen ohjauskeinotutkimuksen suuntauksia " oikeuden sisäinen < > oikeuden ulkoinen näkökulma " monitieteisyyden painottuminen eri tavoin eri lähestymistavoissa! (1) voimassa olevaa oikeutta ja sen kehitystä koskevat väitteet "ohjauskeinokäsitteistön argumentatiivinen merkitys? (2) teoreettinen lainoppi: oikeudenalan yleiset opit + systematisointi (3) hallinto- ja tuomioistuinkäytäntöjen empiirinen tutkimus a) lainmukaisuuden arviointi b) käytäntöjen havainnointi (esim. määrälliset arvioinnit) (4) voimassa olevan oikeuden tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi muiden tieteenalojen piirissä kehitettyjen teorioiden näkökulmasta (5) ideologisperusteiset vaatimukset voimassa olevan oikeuden muuttamiseksi lähtökohdaksi otetun oikeus- tai ympäristöpoliittisen tms. näkemyksen perusteella

3 Ohjauskeinot ympäristöoikeuden yleisinä oppeina oikeudenalan yleiset opit: periaatteet, käsitteistö, teoriat ympäristöoikeuden yleiset opit <-> metsäoikeuden yleiset opit? oikeudellisen peruskäsitteistön oikeudellisia tehtäviä > koherenssia luova tehtävä: systematisointi - esim. metsälain ja LSL:n suhde? Ks. esim. KHO 2003:38 - integroituva ympäristöoikeus (erit. Natura 2000) > heuristinen tehtävä: oikeudellisten ongelmien paikantaminen - ohjauskeinokäsitteistön erittelykyky? - esim. luonnonarvokaupan ja hallinnollisen ohjauksen suhde > konstitutiivinen tehtävä: todellisuuden tuottaminen - oikeudellinen erityiskieli <-> linkki sääntelykohteeseen - esim. luonnontilainen metsälain 10 :ssä, monimuotoisuus > tehtävä oikeudellisena hitausvoimana - oikeudelliset välttämättömyydet, politiikan suhteellinen autonomisuus: oikeuskulttuuri, perusoikeudet > uustulkintojen ja uuden sääntelyn mahdollistaminen - diskurssiiviset muutokset > institutionaaliset muutokset (esim. biodiversiteettioikeus) Ympäristöohjauksen kehityspiirteitä (1) Kansainvälistyminen (vrt. metsien kv. ja EU-sääntely) EU- ja kv.velvoitteet kansallisen sääntelyn muutosten taustalla esim. Århusin yleissopimus (osallistuminen ja valitusoikeudet yms. ohjauskeinona), HE 165/2003 vrt. KHO 2003:102 EU-ympäristöoikeuden tulkinnallinen merkitys kansallista lainsäädäntöä sovellettaessa Euroopan ihmisoikeussopimus: EIT: Kyrtatos v. Kreikka (2003) Normijärjestelmien lomittuminen oikeudellisten normien suhde muihin normijärjestelmiin (markkinat, moraaliset normijärjestelmät, ekologia?) > ympäristövastuu > yhteiskuntavastuu > ekologinen kansalaisuus + yrityskansalaisuus > oikeuden rajat liudentuvat?

4 Ympäristöohjauksen kehityspiirteitä (2) Eri ohjauskeinojen väliset yhteydet (sekajärjestelmät), ohjauskeinovalikoiman monipuolistuminen luonnonarvokauppa säännelty itsesääntely omavalvontajärjestelmät informaatiovelvoitteet esim. metsälakiin ehdotettu 14b (HE 73/2003) tuottajavastuu (esim. jätteet, kemikaalitstrategia) prosessisääntely (esim. vesipuitedirektiivi: vesipiirien hoitosuunnitelmat) soft law ohjelmien, selvitysten jne. oikeudellisen merkityksen kasvaminen (esim. BAT:n BREF-asiakirjat) Ympäristöohjauksen kehityspiirteitä (3) EY-oikeuden ympäristöllinen läpäisyperiaate maatalous, liikenne, energia, teollisuus, turismi EY-sopimus 6 art., PreussenElektra C-379/98 Integroituva ympäristöoikeus luonnonvarojen käyttö <-> luonnonsuojelu Varovaisuusperiaatteen ja selvilläolovelvollisuuksien ( riittävät selvitykset ) korostuminen > oikeustieteen ja luonnontieteiden suhteen uudelleenmäärittely: irti reduktionismista < -> aiheuttamisperiaate (taloudellinen tausta, merkitys metsäoikeudessa?)

5 Ympäristöoikeuden eri alueiden integroituminen:! yhdentyvä ympäristöoikeus YMPÄRISTÖNSUOJELU - ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ - kestävä käyttö LUONNONSUOJELU -lajien ja luontotyyppien säilyminen, biodiversiteetti EIS ja ympäristöarvot Euroopan ihmisoikeussopimus 8 artikla: Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta: 1. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. EIT: Kyrtatos v. Kreikka (2003) 53. In the present case, even assuming that the environment has been severely damaged by the urban development of the area, the applicants have not brought forward any convincing arguments showing that the alleged damage to the birds and other protected species living in the swamp was of such a nature as to directly affect their own rights under Article 8 1 of the Convention. It might have been otherwise if, for instance, the environmental deterioration complained of had consisted in the destruction of a forest area in the vicinity of the applicants house, a situation which could have affected more directly the applicants own well-being. To conclude, the Court cannot accept that the interference with the conditions of animal life in the swamp constitutes an attack on the private or family life of the applicants.