JULKISOIKEUDEN OPINTOSUUNTA HALLINTOTIETEEN TUTKINTO-OHJELMASSA. opintosuunnan infotilaisuus 1. vuoden opiskelijoille syksy 2013

Transkriptio

1 JULKISOIKEUDEN OPINTOSUUNTA HALLINTOTIETEEN TUTKINTO-OHJELMASSA opintosuunnan infotilaisuus 1. vuoden opiskelijoille syksy 2013

2 Julkisoikeuden henkilökunta Raija Huhtanen Professori, hallinto-oikeus Jani Wacker Yliopistonlehtori, julkistalousoikeus Jaana Palander Yliopisto-opettaja, valtiosääntöoikeus (hops-opettaja) Asko Uoti Professori, kunnallisoikeus Pauli Rautiainen Yliopistonlehtori, valtiosääntöoikeus (yleinen opintoneuvonta) Heidi Niemi Yliopisto-opettaja, kunnallisoikeus (hops-opettaja) Jukka Viljanen Professori valtiosääntöoikeus Jukka Tuomela Yliopisto-opettaja, hallinto-oikeus (korvaavuudet, kokonaismerkinnät) Tutkijoita: Heta Heiskanen, Timo Häkkinen, Leena Käppi, Heli Väntsi Tuntiopettajia: Juha Raitio, Harri Kalimo, Tuula Majuri, Kari Takamaa, Anna Hyvärinen, Antero Oksanen, Marianne Mäkelä, Jari Murto Henkilökunnan työhuoneet löytyvät Pinni A:n 2. kerroksesta, vastaanottoajat verkkosivuilta.

3 Julkisoikeuden opintosuunta: oikeustiedettä yhteiskuntatieteellisessä ympäristössä Julkisoikeuden opintosuunta kouluttaa julkisen hallinnon asiantuntijoita, joilla on kyky yhdistää oikeudellinen asiantuntemus hallinnon, talouden ja politiikan tuntemukseen. Opinnot antavat valmiuksia muun muassa lakien soveltamiseen ja lakien laatimiseen. Opintosuunta antaa perusteelliset tiedot julkista hallintoa sääntelevästä oikeudellisesta normistosta ja valmiudet kytkeä normitieto yhteiskunnallisiin ja toiminnallisiin yhteyksiinsä. Opintojen ytimen muodostavat hallinto- ja valtiosääntöoikeus, mutta julkisoikeuteen suuntaavien opintojen ja maisteriopintojen valinnaisten jaksojen kautta voi erikoistua oman kiinnostuksen mukaan monentyyppisiin oikeuskysymyksiin. Oikeustiede ei ole muiden hallintotieteiden tutkinto-ohjelman oppiaineiden tapaan empiirinen yhteiskuntatiede. Oikeustieteessä emme tutki sitä millainen yhteiskunta on, vaan sen sijaan tarkastelemme millainen sen oikeusnormien perusteella pitäisi olla: Millaiset rajat perustuslaki asettaa pysäköinninvalvonnan yksityistämiselle? Kenellä on oikeus saada tieto viranomaisen hallussa olevasta asiakirjasta? Miten eurooppaoikeudellisia ja kansallisia säädöksiä tulee tulkita niiden ollessa ristiriidassa keskenään?

4 Julkisoikeuden opintosuunta: oikeustiedettä yhteiskuntatieteellisessä ympäristössä Suhteessa oikeustieteellisissä tiedekunnissa annettavaan koulutukseen: Julkisoikeuden koulutus ei valmista tuomarin tai asianajajan tehtäviin eikä tehtäviin, joiden kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen maisterin tutkinto. Julkisoikeuden koulutus antaa oikeustieteellisissä tiedekunnissa annettavaa koulutusta paremmat valmiudet yhdistää oikeustieteellistä osaamista yleiseen yhteiskuntatieteelliseen (hallinto, talous, politiikka) osaamiseen. Suhteessa muihin julkisoikeuden koulutusta antaviin yksiköihin: Tampereen yliopiston profiilissa hallinto-oikeudella on vahva rooli samaan tapaan kuin esimerkiksi Vaasan yliopistossa. Tampereen yliopiston profiilissa politiikan tutkimuksen ja oikeudellisen koulutuksen rajapintaa käsitellään syvemmin kuin muualla. Samoin kunnalliseen toimintaympäristöön liittyvät kysymykset ovat esillä laajemmin kuin muualla.

5 Julkisoikeuden opintosuunta: oikeustiedettä yhteiskuntatieteellisessä ympäristössä Julkisoikeuden opiskelijat ovat työllistyneet: perinteisesti erityyppisiin kuntien ja valtion yleishallinnollisiin ja oikeudellista asiantuntemusta vaativiin tehtäviin. Esimerkiksi: hankitajuridisiin ja yleishallinnollisiin tehtäviin kuntiin lakien, asetusten, määräysten ja valtiosopimusten valmistehtäviin ministeriöihin. yhdistettynä sosiaalialan koulutukseen sosiaalialan oikeudellisiin asiantuntijatehtäviin. yhdistettynä opetusalan koulutukseen opetusalan oikeudellisiin asiantuntijatehtäviin. yhdistettynä poliisialan koulutukseen poliisin päällystö- ja asiantuntijatehtäviin. yhä useammin nykyään myös yksityisen sektorin ja järjestösektorin tehtäviin. Työmarkkinatilanne on oikeudellista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä parempi kuin yhteiskuntatieteellisellä alalla keskimäärin. Sijoittumistutkimusten mukaan työmarkkinoille sijoittumista helpottaa erityisesti oikeudellisen osaamisen kytkeminen ei-oikeudellisiin opintoihin myös muualta kuin oman tutkinto-ohjelman piiristä.

6 Kandivaiheen rakenne julkisoikeuden opintoihin suuntaavalle op oikeustieteen yhteiset, julkisoikeuden yhteiset ja julkisoikeuden vaihtoehtoiset opinnot op

7 Julkisoikeuden opiskelusta erityisesti maisteriopintoihin suuntaavan opiskelijan näkökulmasta Julkisoikeuden suuntavat kandiopinnot ovat laajemmat kuin muissa hallintotieteen tutkinto-ohjelman opintosuunnissa (julkisoikeuden op vs. muiden op). Suuntaavien opintojen suorittaminen on syytä aloittaa jo ensimmäisenä opiskeluvuotena esim. seuraavasti: I periodissa: johdatus oikeusjärjestykseen II periodissa: julkisoikeuden perusteet, vero-oikeuden perusteet III periodissa: kunnallisoikeus, hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet, EU-oikeus IV periodissa: valtiosääntöoikeus, yritysjuridiikan perusteet, jokin valtiosääntöoikeuden / hallinto-oikeuden / kunnallisoikeuden teemaopintojakso Julkisoikeudella on oma metodikurssi. Opiskelijan ei ole pakko suorittaa muiden opintosuuntien vaatimia menetelmäkursseja (esim. tilastotiede)

8 Kandidaattivaiheen rakenne julkisoikeuteen suuntautuvalle Oikeudellisen tutkimuksen perusteet 5 op + julkisoikeuden kandidaatintutkielma ja seminaari 10 op Tutkielma ja metodiopinnot HALLINTO-OIKEUDEN MODUULI 10 op Hallinto-oikeuden teemajakso 5 op Oikeussuoja hallinnossa 5 op VALTIOSÄÄNTÖOIKEUDEN MODUULI 10 op Valtiosääntöoikeuden teemajakso 5 op Valtiosääntöoik. erik.jakso / kv-ihmisoikeudet 5op KUNNALLISOIKEUDEN MODUULI 10 op Kunnallisoikeuden teemajakso 5 op Kunnallinen päätöksenteko ja viranomaistoiminta 5 op Julkisoikeuden erikoistumisopinnot (vähintään 1 moduuli, 10 op) Eurooppaoikeus 5 op Valtiosääntöoikeus 5 op Julkistalousoikeus 5 op Hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet 5 op Työ- ja virkamiesoikeus 5 op Kunnallisoikeus 5 op Julkisoikeuden yhteiset opinnot (vähintään 4 jaksoa, 20 op) Johdatus oikeusjärjestykseen 5 op Yritysjuridiikan perusteet 5 op Vero-oikeuden perusteet 5 op Julkisoikeuden perusteet 5 op Oikeudellisten aineiden yhteiset opinnot (20 op)

9 Oikeudellisten aineiden yhteiset opinnot antavat kokonaiskuvan oikeusjärjestykseen Oikeudellisen ajattelun perustana on oikeusjärjestyksen kokonaisuuden hahmottaminen. Johdatus oikeusjärjestykseen, yritysjuridiikan perusteet, vero-oikeuden perusteet ja julkisoikeuden perusteet jaksot opetetaan vuosittain sekä syksyllä että keväällä. Mikäli julkisoikeuteen suuntautuva opiskelija ei aio suorittaa yritysjuridiikan ja verooikeuden opintoja sivuaineopintoinaan, hän voi suorittaa yritysjuridiikan perusteet ja verooikeuden perusteet 2. opintovuonnaan. Johdatus oikeusjärjestykseen 5 op Yritysjuridiikan perusteet 5 op Vero-oikeuden perusteet 5 op Julkisoikeuden perusteet 5 op Kokonaiskuva oikeusjärjestykseen

10 Julkisoikeuden yhteisissä opinnoissa otetaan julkisoikeuden osa-alueet haltuun Tampereen yliopistossa annettavan julkisoikeuden opetuksen ytimen muodostavat valtiosääntöoikeuden jakso ja hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet jakso. Kunnallisoikeuden, eurooppaoikeuden, julkistalousoikeuden sekä työ- ja virkamiesoikeuden jaksojen suorittamista suositellaan vahvasti kaikille julkisoikeuteen suuntautuville. Julkisoikeuteen suuntautuvan opiskelijan ei ole kuitenkaan pakko suorittaa niitä kaikkia. Valtiosääntöoikeuden, hallintotoiminnan oikeudellisten perusteiden ja kunnallisoikeuden jaksot opetetaan vuosittain kevätlukukaudella. Eurooppaoikeuden, julkistalousoikeuden sekä työ- ja virkamiesoikeuden jaksot opetetaan vuosittain syyslukukaudella. Eurooppaoikeus 5 op Valtiosääntöoikeus 5 op Julkistalousoikeus 5 op Hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet 5 op Työ- ja virkamiesoikeus 5 op Kunnallisoikeus 5 op Julkisoikeuden osa-alueet haltuun

11 Julkisoikeuden erikoistumisopinnoissa edetään syvemmälle itseä kiinnostaviin kysymyksiin Hallinto-oikeuden, valtiosääntöoikeuden ja kunnallisoikeuden moduulit antavat mahdollisuuden syventyä itseä kiinnostaviin kysymyksiin. Julkisoikeuteen suuntautuvan opiskelijan pitää suorittaa vähintään yksi moduuli, mutta hän saa suorittaa halutessaan vaikka kaikki kolme. Julkisoikeuden erikoistumisopintoihin kuuluu harjoituskursseja (oikeussuoja hallinnossa, valtiosääntöoikeuden ja ihmisoikeustutkimuksen erikoistumisjakso, kunnallinen päätöksenteko) ja vaihtuvateemaisia teemajaksoa (koulutusoikeus, sosiaalioikeus, hankintajuridiikka ). Kaikkia teemajaksoja ei järjestetä joka vuosi. HALLINTO-OIKEUDEN MODUULI 10 op Hallinto-oikeuden teemajakso 5 op Oikeussuoja hallinnossa 5 op VALTIOSÄÄNTÖOIKEUDEN MODUULI 10 op Valtiosääntöoikeuden teemajakso 5 op Valtiosääntöoik. erik.jakso / kv-ihmisoikeudet 5op KUNNALLISOIKEUDEN MODUULI 10 op Kunnallisoikeuden teemajakso 5 op Kunnallinen päätöksenteko ja viranomaistoiminta 5 op Syvemmälle itseä kiinnostaviin kysymyksiin

12 Oikeudellinen tutkimus perustuu oikeustieteen omiin metodeihin Kandidaattivaiheen opintojensa päätteeksi (3. opintovuotena) julkisoikeuteen suuntautuva opiskelija kirjoittaa julkisoikeuden kandidaattitutkielman. Kandidaattiseminaarin rinnalla suoritetaan oikeudellisen tutkimuksen perusteet -jakso. Kandidaattiseminaarissa ja siihen liittyvässä metodiopetuksessa opiskelija saa perusvalmiudet oikeustieteellisen tutkimuksen tekemiseen. Oikeudellisen tutkimuksen perusteet 5 op + julkisoikeuden kandidaatintutkielma ja seminaari 10 op Oikeudellisen tutkimuksen perustaidot

13 Opiskelijat valitaan ns. kriteeriopintojen arvosanojen perusteella Valinta julkisoikeuden opintosuuntaan tapahtuu ns. kriteeriopintojen opintomenestyksen (=arvosanojen keskiarvon) perusteella pääsääntöisesti toisena opiskeluvuotena. Julkisoikeuden kriteeriopinnot (20 op) ovat: 1. Julkisoikeuden perusteet 2. Vero-oikeuden perusteet 3. Yritysjuridiikan perusteet 4. Paras suoritus seuraavista: valtiosääntöoikeus, hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet, julkistalousoikeus, kunnallisoikeus, eurooppaoikeus sekä työ- ja virkamiesoikeus.

14 Suositeltavia valinnaisia opintoja julkisoikeuteen suuntautumisesta kiinnostuneille Valinnaisissa opinnoissaan julkisoikeuteen suuntautuvan opiskelijan kannattaa: 1) Lukea riittävän laaja-alaisesti oikeudellisia aineita: oman opintosuunnan opintojen ohella vero-oikeutta ja yritysjuridiikkaa 2) Lukea sellaisia johtamiskorkeakoulun opintoja, jotka tukevat oikeudellisen erikoisosaamisen kehittymistä -> kunnallisoikeudesta kiinnostuneiden muita kunta-alan opintoja -> julkistalousoikeudesta kiinnostuneen julkista talousjohtamista -> valtiosääntöoikeudesta kiinnostuneen politiikan tutkimusta -> yleishallinto-oikeudesta kiinnostuneen hallintotiedettä jne. 3) Lukea myös jotakin erilaista: sosiologiaa, kirjallisuustiedettä, sukupuolentutkimusta

15 Julkisoikeus valinnaisina opintoina 1) JULKISOIKEUS VALINNAISINA OPINTOINA KOKONAISUUS Mikäli opiskelija ei suuntaudu kandidaattiopinnoissaan julkisoikeuteen, hän voi koota julkisoikeuden kandidaattiopinnoista vapaasti (opintojaksojen edeltävyysvaatimukset huomioiden) vallinaisiin opintoihin julkisoikeuden valinnaisen opintokokonaisuuden. Opintokokonaisuuteen voidaan sisällyttää kaikki julkisoikeuden kandidaattiopintojen jaksot, jotka eivät sisälly mihinkään muuhun kokonaisuuteen. 2) JOHTAMISKORKEAKOULUN TEEMAOPINTOKOKONAISUUDET Julkisoikeus on mukana useissa johtamiskorkeakoulun teemaopintokokonaisuuksissa. Ne on tarkoitettu sekä julkisoikeuteen kandidaattiopinnoissaan suuntautuville kuin myös muille julkisoikeuden opinnoista kiinnostuneille. Teemaopintokokonaisuudet voi käyttää sekä kandidaattitutkintoon että maisteritutkintoon. Maisteritutkintoon käytettävät teemaopinnot voi aloittaa jo kandidaattiopintojen aikana. Teemaopintokokonaisuuksiin käytettäviä jaksoja ei voi sisällyttää muihin opintokokonaisuuksiin. Toisin sanoen, jos julkisoikeuteen kandivaiheessa suuntautuva käyttää jonkin julkisoikeuden jakson teemaopintokokonaisuuteen, hän ei voi käyttää sitä osaksi julkisoikeuteen suuntavia aineopintojaan.

16 Opetustarjonta oikeus ja politiikka -teemamoduuleissa Valtiosääntöoikeuden erikoistumisjakso 5 op Valtiosääntöoikeus 5 op Poliittiset instituutiot ja prosessit 5 op Puolueet, vaalit ja poliittinen vaikuttaminen 5 op Oikeus ja politiikka 5 op Oikeus ja politiikka: valtio ja oikeus (15-25 op) Eurooppaoikeus 5 op Aineellinen eurooppaoikeus 5 op Integraation teoria ja EU:n päätöksenteko 5 op Euroopan integraation teoria ja ulkosuhteet 5 op Oikeus ja politiikka 5 op Oikeus ja politiikka: oikeus ja politiikka Euroopassa (15-25 op) Kansainvälisen oikeuden peruskurssi 5 op Kv. ihmisoikeuksien erikoistumisjakso 5 op Ihmisoikeudet ja kansainvälinen yhteisö 5 op Rauha, turvallisuus ja kv. Instituutiot 5 op Oikeus ja politiikka 5 op Oikeus ja politiikka: kansainvälinen oikeus, ihmisoikeudet ja politiikka (15-25 op)

17 Opetustarjonta muissa teemamoduuleissa Kunnallisoikeus 5 op Julkisen sektorin instituutioiden talous 5 op Johdatus kunta- ja aluejohtamiseen 5 op KUNTA I (15 op) Kunnallisoikeuden teemajakso 5 op Tuloksellisuuden arviointi kunnallisessa toimin. 5 op Kuntapalveluiden johtaminen 5 op KUNTA II (15 op) Työ- ja virkamiesoikeus 5 op Henkilöstön johtaminen 5 op Organisaatiokäyttäytyminen 5 op Henkilöstö ja työyhteisö (15 op) EU Financial Management 5 op Eurooppaoikeus 5 op Euroopan integraation teoria ja ulkosuhteet 5 op EU Public Finance 5 op Integraation teoria ja EU päätöksenteko 5 op Politiikka, talous ja oikeus EU:ssa(15-25 op) Tilintarkastus I 5 op Valvonta ja tarkastus julkisessa taloudessa 5 op Valvonta ja tarkastus (15-20 op) Julkistalousoikeus 5 op Sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus 5 op