Turpeen käytön ongelmat

Samankaltaiset tiedostot
Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Miten tehostaa vesiensuojelua turpeennostoalueilla?

Turpeenkaivun haitta-arvioinnin sudenkuopat. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Miten tehostaa vesiensuojelua? Metsätalous ja turpeenkaivu?

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki

Vesien tilan parantaminen kansalaisvaikuttamisen keinoin

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Puula-forum Kalevi Puukko

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

TASO-hankkeen esittely

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Puula-forum Kalevi Puukko

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja,

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Lausunto TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖNSUOJELUOHJE- työryhmän ehdotus

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Luonnon-ja ympäristönsuojelu, ajankohtaista opettajille. Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden vesiensuojelu

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Tämänkö olemme menettämässä?

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Puula-forum Kalevi Puukko

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET

Teurisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kangasniemi Turvetuote PeatBog Oy

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari Leena-Marja Kauranne, YM

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Soiden hiilivarastojen kehitys

SOIDEN TARJOAMAT EKOSYSTEEMIPALVELUT PÄHKINÄNKUORESSA. Kansalaispaneelin taustamateriaali

Metsätalouden vesiensuojelu

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU. kaupunginjohtaja Timo Louna

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Suostrategian suositukset luonnontilaisten soiden säilyttämisestä otettava huomioon

Ylen Turvekysely, kevät vastauskoonti OSA 1 PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

ANALYYSIN TÄYDENTÄMINEN KIINTOAINEPÄÄSTÖN LASKENNASTA, PIENI MÄNTYNEVAN TURVETUOTANTO (hallinto-oikeus 14/0111/2)

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

Multia Muuttuvatko Uitamonjärvi, Laajanlampi ja Tarhapäänjärvi laskeutusaltaiksi?

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Puula Forum Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI

Turvetuotannon vesistökuormitus

Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia

Transkriptio:

Turpeen käytön ongelmat Turvetuotannon päästöt ovat luonnonsuon luokkaa Väite on puppua! Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Sisältö Suomen suot Turpeenkaivun haitat Turpeenpolton ongelmat ja vaihtoehdot

Suomen suoluonto on maailman monipuolisin Erilaiset ilmasto-olot maan eri osissa suokasvillisuusvyöhykkeet ja suoyhdistymät: keidassuot, aapasuot ja palsasuot joka vyöhykkeellä on runsaasti myös paikallisia suoyhdistymiä eli piensoita maailmanlaajuinen erikoisuus: maankohoamisrannikon suot ja niiden kehityssarjat (merestä kohoava maa soistuu) Pääsuotyypit korvet ja rämeet (puustoiset suot) nevat ja letot (avosuot) luhdat (pintavesivaikutus) lähteiköt (pohjaveden purkautuminen)

korpi Kasvillisuustyypit: 1. Korpi, 2. Räme, 3. Neva, 1. 2. 3. 4. Luhta, 5. Lähteikkö 5. 4. 2.

Ojitettu, metsänkasvatuskelvoton suo hukkaojikko

Ojitettujen soiden osuus % (Suostrategia 2011)

Soiden nykytila: Oulun eteläpuolella ojitettu >75 % -> ei tarvetta mennä luokkien 2-3 soille! (Karstula, Aittosuo, 2009)

Turpeenpoltto = ongelma ilmastolle, vesille, lajistolle ja ihmisten tarpeille

Turve tuotanto aluetta yhteensä 1970-2010 (ei sisällä loppuunkaivettuja soita, tuhoutuvia laitoja tai valmistelussa olevia alueita) (yllä), ja vuosittain kaivetun turpeen määrä (alla).

Soiden uhanalaiset luontotyypit Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi julkaistiin vuonna 2008: soiden tilanne on synkkä Etelä-Suomessa kaikki suoyhdistymät ovat uhanalaisia tai silmälläpidettäviä Etelä-Suomessa yksittäisistä suotyypeistä 96 % on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä vain 4 % suotyypeistä luokiteltiin säilyviksi Pohjois-Suomessa tilanne on parempi, mutta sielläkin suoluonto on uhanalaistunut

Kuvat: Ari Aalto

Helpottaako uusi YSL luontoarvojen säilymistä? Lopettaako turpeenkaivun? JOS menee kuten nyt näyttää = Ei kumpaakaan! YSL 13 (luontoarvot), ei koske lainkaan luokkien 0-2 soita. Ne runnotaan turvepooliin kehäperusteella, että ovat ojitettuja eivätkä sisällä luontoarvoja tietämättömyyttä / tahallista vääristelyä? Keuruun Kivisuo: - eteläinen riekkosuo - paljon muita luontoarvoja => Mikä luokka? Kuva: Risto Sulkava

Kuvat: Risto Sulkava Keuruun Kivisuo 2013

Keuruun Kivisuo: Heikohko luokan 2 suo, jolla ei pitäisi voida olla luontoarvoja =>YSL 13 ei koske Kuvat: Risto Sulkava

Ojitettujen soiden osuus % (Suostrategia 2011) Oulun eteläpuolella yleensä yli 75 % soista on ojitettu. E-Suomen n.miljoona ojittamatonta suo-ha ovat lähes aina osittain ojitettuja Ojittamattomatkin suot ovat usein luokkaa 2 (yksi reunoja kiertävä oja riittää!). 13 ei koske pääosaa Oulun eteläpuolisen Suomen ojittamattomista soista. Näiden luokan 2 soiden kaivuu uhkaa jatkossakin eteläisen Suomen suoluontoa sekä tuottaa suurimmat vesistö- ja ilmastopäästöt, eli ongelma jatkuu.

Keuruun Isoneva: Luokan 2 suo - merkittäviä luontoarvoja Kuva: Risto Sulkava

Punaiset avattuja turvesoita (Google Earth)

Vesistöongelmat Turvetuotantoalueet = punaiset ympyrät (vasen kuva), Punertava pohjaväri = Vesistöjen laatu heikko (oikea kuva) (K-S Maakuntaliitto B 143 Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi)

Vimpeli, Ylikylä

Pellonraivaus jokamaanomistajan perusoikeus Turvemaalle helppoa -> nopeasti uutta lannanlevitysalaa Turvemaa ei kemiallisesti pysty sitomaan fosforia juuri lainkaan -> lähes kaikki turvepellolle levitettävä P valuu aikanaan vesistöihin -> Itämereen. Fosfori on minimiravinne ja siten pahin vesien rehevöittäjä Pellonraivausta käytetään myös keinona avata turvekenttä alueelle jonne ei saa ympäristölupaa (kuten myös alle 10ha turvekentän avausoikeutta). => Maatalous on suurin vesistöjen kuormittaja valtakunnallisesti tarkastellen, vaikka turvemaiden päästöjä on pahoin aliarvioitu niin turpeenkaivuussa kuin metsätaloudessakin!

Rankkasade Turpeenkaivualueella irrotetaan turvetta jyrsimällä suon pinnasta, kerralla noin 20 000 kg jokaiselta hehtaarilta -> Kovalla sateella irtain turveaines nousee saralle syntyvän vesipatjan pinnalle ja hienojakoinen osa lähtee veden mukana -> suuria vesimääriä erittäin vaikea hallita (käytössä on ollut ns. sulakepatoja, eli ne on avataan tulvatilanteessa, jotta vesi ei riko rakenteita vasta 2013 niiden päästöt velvoitettiin edes arvioimaan!). Kiintoainespitoisuus laskee jo tunteja sateen alkamisen jälkeen -> Jos näytettä ei oteta heti virtaaman kasvuvaiheessa, ei suosta irrotetun turvekerroksen karkaamista havaita!

Kuiva turvepuru kelluu ja kulkeutuu vesistöihin nopeasti, heti virtaaman lisääntymisvaiheessa

Tulviva turvesuo ukkoskuuron jälkeen. Tulvavesiä ei suurten vesimäärien vuoksi saada kuriin -> 30 mm:n kuurosade = 30 milj. litraa vettä/km2. 50 mm = 50 l/m2.

Siiranviidan turvekentän kevättulva 2011 Kevätpulssi 20.4.2011 valuu koko eteläpään laajuudelta purkuojaan. Veden alla on kaksi pientä kuoppaa laskeutusaltaana.

Tutkimuskin alkaa vihdoin päästä liikkeelle päästö n. 8x arvioituun verrattuna

Väite, että: rankkasateiden aikainen vedenlaatu ei juuri poikkea kesän muiden näytteiden vedenlaadusta, on mahdollinen vain, jos virtaaman nousuvaiheen kiintoainepiikit eivät ole ollenkaan mukana laskuissa! Helpoiten ne putoavat pois ominaiskuormitusarvoilla laskemalla, eli kuormitusarvioinnin ja ympäristölupien perustana olevien, kahden viikon välein suoritettujen mittauksien ja niihin perustuvan laskennan avulla. (tämä ei ole väite, vaan on kenen tahansa todennettavissa velvoitetarkkailuraporteista! Silti virheellisyyttä ei ole oikaistu kahteen vuosikymmeneen)

(luku kiistetty, voi olla vain 80-100x päästö?) Vesistötarkkailussa on ajateltu kahdenviikon välein olevien mittauspäivien keskiarvon kuvaavan jakson päästömäärää. Siniset nuolet = mittauspäivät. Kelt. kuormituspiikkejä ehkä 5kpl/kesä. Käytännössä huomioiduiksi tulee vain alivaluntapäivien arvoja! Ja niin on todella ollut (velvoitetarkkailuraportit)

Parkanon Rukonevan jatkuvatoimisen mittarin virtaama (sininen käyrä) ja kiintoainepitoisuudet (vihreä) 8.-14.7. 2012 verrattuna Sallantauksen (1983) tutkimukseen. Huomaa molemmissa kiintoaineen nopea liikkeellelähtö heti sateiden alettua. Kun irtain aines on mennyt, kiintoainepitoisuudet pysyivät pienempinä vaikka virtaamat olivat suuria.

Kalmunevan tarkkailuraportin kuormitusdiagrammi 2011: Mukana ei ole ainuttakaan rankkasateiden aiheuttaman ylivaluman aikaista näytettä. Pyynnöstä ELY-keskuksen ottama rankkasateen jälkeinen näyte on lisätty käsin (suurin osa kuormituksesta oli jo virrannut pois). Tämäkään näyte ei ole mukana Pöyryn tekemässä kuormitusselvityksessä (16UEC0226, 29.6.2012).

Kalmuneva, Keuruu: Mitatut arvot verrattuna ominaiskuormitusarvoihin 2011 ominaiskuormitusluvuilla laskettuna kiintoaineskuorma (netto): 1 290 kg/a Virallisten mittausten mukainen vuoden 2011 kiintoaineskuorma: 10 112 kg/a (näytteet otettu n. viikon välein, eli on yhä aliarvio, mutta oikeampi. => n. 90% kuormituksen aliarvio!

Vesistöpäästöjä on vähätelty, silloinkin kun tietoa on ollut!

Vasen kuva: Tulvapiikki syyssateen aikana 2012. Huom. turvetuotantoalueelta tulevan puhdistetun veden väri (=suuri kiintoainepitoisuus). Oikealla: Päivää myöhemmin tulvapiikin laskettua, sama paikka => Väite, että rankkasateiden aikainen vedenlaatu ei juuri poikkea ei ole totta. Kun piikkiä ei mitata, ei saada kuormitusta selville!

Pöly & eristysojat Jämsän Kynnyssuolla eristysojia ja muita kaivuualueen ulkopuolisia ojia on alle 300 metrin etäisyydellä pölyävästä turvekentästä yhteensä noin 10 kilometriä. -> Kaivuukauden aikana näihin ojiin ja ojien välittömään läheisyyteen (yhteensä pinta-alaa 30 000 m²) leviää hienojakoista jyrsinturvepölyä n. 30 g/m² (lupahakemuksen tiedoilla), eli 900 kg. Tämä aines virtaa käsittelemättömänä alapuoliseen vesistöön. Samaan aikaan Vapo arvioi Kynnyssuon kiintoaineen nettokuormitukseksi 910kg/vuosi. -> Eristysojien vesistöön kuljettaman turvepölyn määrä on suuri ja siksi saatava osaksi lupajärjestelmää, haittojen arviointia ja vesien puhdistusta. Myös lentävän pölyn suoraa vesistövaikutusta lienee aliarvioitu

Eristysojien tai syöpyvien ojanreunojen päästöjä ei puhdisteta eikä oteta huomioon vesistöhaittoja arvioitaessa tai lupaa turpeenkaivulle harkittaessa.

Esimerkki virtaaman vääristä arvioista; Puula, Kälkäjoen, Kouhijoki Kouhijoen maantiesillan aukon läpi virtaama oli konsultin mittauksen mukaan 3 m³ /s. Jotta ko. virtaama olisi mahdollinen, ylävirran puolella veden pinnan olisi pitänyt olla 56 senttiä sillan aukon lakea korkeammalla. Sitä ennen vesi olisi kuitenkin tulvinut tien yli, mitä ei tapahtunut. -> Konsultti myönsi (sanomalehdessä ja raportissaan) virtaamaa arvioidun kelluvilla esineillä -> jolla ei voi saada oikeaa tulosta Päästö = pitoisuus x virtaama -> Kouhijoen metsäojista Puulaan kulkeutuvaksi arvioitu valtaisa humusmäärä ei pitänyt paikkaansa (eli aliarvioitiin turpeenkaivuun vaikutusta).

Virtaaman mittaus ELYn käyttämällä siivikkomittauksella antaa melko oikean tuloksen. Konsultin käyttämä tikkutesti on pikkupoikien puuhastelua (silti tätäkin vääräksi todennettua mittausta yhä käytetään todisteena turpeenkaivun vähistä päästöistä ja turpeenkaivun vastustajien tietämättömyydestä).

Miksi vesistökohtaiset laskelmat eivät näytä turpeenkaivun osuutta päästöistä? Kuvassa konsultin tekemää virtaamamittausta sankotestillä 2012! Kauanko sangon täyttyminen kestää??? -> virtaama-arvioissa on osoitettu olleen suuria virheitä.

Menetelmäongelmat tiedonpuutettako? Kalmonsuon kosteikon puhdistusteho on hyvä vai onko??? Pvm ka yläpuoli ka alapuoli CODmn yläpuoli CODmn alapuoli 19.7 29 15 47 45 2.8 7,1 6,1 31 42 13.8 15 5,1 27 35 Näyttää hyvältä, mutta antaa täysin väärän tuloksen! COD kertoo mitä suolta tulleelle ainekselle tapahtuu

Vesien kosteikkopuhdistusta? Savea eli kiintoainetta veteen -> suuri kiintoainepitoisuus Savi laskeutuu -> päästövähennys luokkaa 50% Orgaanisen aineen määrä ei muuttunut, eli vesi ei puhdistunut Kalmonsuo 2012: Pvm ka sarkaoja ka yläpuoli ka alapuoli COD sarkaoja COD yläp. COD alap. 19.7 29 15 47 45 2.8 7,1 6,1 31 42 13.8 15 5,1 27 35 17.9. 9,3 31 7,7 34 31 25 (oma lisämittaus sarkaojan päästä)

- Vesilasit: Molemmissa tummempi lasi on turvesuon puhdistettua vettä ja toinen saman suon vanhan ja sammaloituneen metsäojan vettä. - Sanko: turvesuolta tulva-aikana tulevaa BAT-puhdistuksen jälkeistä vettä

Metsäojan vesi sekoittuu turvetuotantoalueelta tulevaan puhdistettuun veteen syksyisen tulvapiikin aikana (Multia 2012).

Miksi laskelmat eivät näytä turpeenkaivun osuutta päästöistä? Ominaiskuormitusluvut eivät pidä alkuunkaan paikkaansa! Tulvien vedet (ja päästöt) eivät mene mittakaivon kautta, virtaaman arviointi on heitellyt. Näytteenottaja ei ole tulvan nousuvaiheessa paikalla. Osa puhdistustehon arviointimenetelmistä tieteellisesti alaarvoisia (mittauspisteiden sijoittelu kelvoton). Jos orgaanisen aineen päästöä mitataan välivedestä, pinnassa kulkevaa kuivaa kiintoainetta tai pohjanmyötäisenä virtauksena kulkevaa märkää kiintoainetta ei päädy näytteeseen. Luonnonhuuhtoumaa yliarvioidaan Rakennusaikaisia ja kaivuun jälkeisiä päästöjä ei lasketa mukaan kuormitukseen tai oteta riittävästi huomioon luvituksessa.

Muita ongelmia -> Pintavalutuskenttä vaatii toimiakseen luonnontilaista suopohjaa ja tasaista pintaa -> ei silti pysäytä humusaineita (90 %...). -> Vesiensuojelurakenteet toimivat heikosti; 50 % vähennys päästöissä on jo hyvä, mutta ei vesille riittävä -> Suurten valumien aikaan vesi on pakko päästää ohi puhdistuksen tai se rikkoo järjestelmät ja estää turpeennoston (usein vesi karkaa itsekseenkin) -> paluu toiseen 90 % ongelmaan... -> 90% orgaanisen aineen päästöistä on kiintoainetta hienojakoisempaa, liukoista humusta. Sitä ei täysin huomioida luvituksessa, eikä sitä voi poistaa kuin kemiallisesti -> muita haittoja. -> Oikeutta pellonraivaukseen ja alle 10ha turvekenttän tekoon käytetään härskisti hyväksi turpeenkaivuun valmistelussa => YSLmuutos poistanee toisen

Kevättulva - tulvasuojelua ja ekosysteemipalvelua parhaimmillaan! Ojitus vaikuttaa tulvien lisäksi pohjaveden muodostumiseen, kesäkuivuuteen puroissa ja järvissä (äärevyys lisääntyy) ja sitä kautta kalastus- ym virkistysarvoihin sekä mökkitonttien arvoon. Kuva: Risto Sulkava

Valumat ja äärevöityminen kolmella lähekkäisellä suolla Saarijärvellä 2012-2013 (Laitinen 2013). Luonnontilainen (a), ojitettu (b) ja turpeennostoalue (c)

7.1.2012 7.15.2012 7.29.2012 8.12.2012 8.26.2012 9.9.2012 9.23.2012 10.7.2012 10.21.2012 11.4.2012 11.18.2012 12.2.2012 12.16.2012 12.30.2012 1.13.2013 1.27.2013 2.10.2013 2.24.2013 3.10.2013 3.24.2013 4.7.2013 4.21.2013 5.5.2013 5.19.2013 6.2.2013 6.16.2013 70000 60000 Jatkuvatoiminen virtaamamittaus m 3 / vrk / km 2 Savonneva (turvetuotanto) Suljetunneva (vanha metsäojitus) Pyhä-Häkki (luonnontilainen) 63220 50000 40000 30000 20000 20624 10000 5080 0

Pyhä-Häkki, luonnontilainen, Suljetunneva ojitettu ja Savonneva turpeennostoalue. Suot ja niiden valumat Saarijärvellä 2012-2013 (Laitinen 2013). Vrt. todellisia mitattuja arvoja lupahakemuksessa esitettyyn ja luvassa hyväksyttyyn tasaiseen valuntaan (vasemmanpuoleisin pylväspari).

SLL dokumentoi haittoja ja lupaehtojen rikkomisia 2013: www.sll.fi/mita-me-teemme/suot/turpeenkaivuun-vesistohaitat (saa täydentää ). Alla: Ylitulvivan turvesuon suojapato, Multia

Mätilaatikko Saarijärven reitin vedessä 2-3 vkoa 2011 (kuvat; Kalle Laitinen)

Humus toimii kasvualustana mm. limaleville sekä kuljettajana ravinteille ja metalleille -> ravintoa sinileville Karkeampi osa orgaanisesta aineksesta kertyy pohjiin; jopa >3cm/vuosi -> hapettomuutta -> P (kuvat: Kalle Laitinen)

Karkeampi osa orgaanista ainesta kertyy pohjiin; jopa >3cm/vuosi. Pääjärvi, Karstula.

Mutta muistakaa myös metsätalous Ojitusmätästystä ei edes tilastoida ojitukseksi myös kantojen nosto ja vesistöjen varsien avohakkuut ongelma. -> Suuria vesistövaikutuksia, eikä vaadi lupaa... (kuten ei turvepellon raivauskaan) -> Menetelmiä on muutettava!

Ongelmat jatkuu Ilmastopäästöille ei ole mitään ratkaisuja näköpiirissä -> rajoituksia on näköpiirissä. Vesiensuojelussa ei taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa näköpiirissä Poltto kattaa ylivoimaisen pääosan ilmastopäästöistä, kaikki muu on marginaaliin hukkuvaa kohinaa. BD trendit alaspäin -> ennallistamistarvetta eteläpuoliskossa maata (samoin ilmastosyistä). Virkistys-, riista-, matkailu-, vesitasapainon säätely-, kalastus-, maisema-, poronhoito- ja muut soiden ekosysteemipalveluiden kilpailevat käyttötarpeet

Ongelman ydin Turpeenpoltto on ongelman ydin -> ilmasto-ongelma turpeenkaivu ->, vesistö-, BD-, virkistys- jne. ongelmat sosiaalisen toimiluvan menetys on tosiasia monilla alueilla jo nyt. Vaikeuksia yrittäjillä, epävarmuus konekaluston investoinneissa Auringonlaskun ala ja imago-ongelmia kaikille turpeen käyttäjille! Olisi helpotus kaikille, jos olisi selvä linjaus, että poltto loppuu siirtymäajan jälkeen!

Turpeen polton tuet haitallista tukea tyypillisimmillään Ympäristövero alhainen, ei ole C-sisältöön sidottu kuten muilla polttoaineilla = 80 miljoonaa / 2013 Valmistevero puuttuu = n. 16 miljoonaa /vuosi Takuuhinta turve-sähkölle = n. 3 miljoonaa / vuosi Varastointituki = n. 3.6 miljoonaa / vuosi Maataloustukea ruokohelpiviljelmille joita kasvatetaan entisillä turvesoilla =?? miljoonaa (viljely loppumassa) Investointitukea turvelaitteille + polttolaitoksille =? milj. Verovaroista tukea turpeenpolttoon vuosittain luokkaa100 000 000 euroa => Turve-energia on kuin käänteinen öljylähde... vie valtiolta rahaa ja ympäristöhaitat jäävät käsiin

Haitalliset / hyödylliset tuet:

Turpeenkaivu Vaihtoehdot? Pintapuomi estää suurempien turvekokkareiden kulkeutumista

CO 2 Turve: uusiutuvaa biopolttoainetta? Ei tietenkään kumpaakaan! Rajana on nopean ja hitaan C-kierron rajapinta Biomass

Huoltovarmuus? = Erittäin heikko, sääriippuvainen, ilmastonmuutos lisää ongelmaa (ja turpeenpoltto ilmastonmuutosta). Työllistävyys? = Kausiluonteista pätkätyötä. Saman energiamäärän tekeminen puulla työllistäisi enemmän ja tasaisemmin.

Miksi poltetaan? - Monet vanhat voimalat on rakennettu niin, että vain turve (tai kivihiilipöly, tai kaasutettu puu) kelpaa. - Uusimisvaihe: Älkää tehkö Jyväskylän virhettä kymmenien milj. tappiot kun uskottiin turpeeseen -> Nyt muutetaan kalliisti kohti puulämpö- /kivihiilivoimalaa ja turvesähköä ei kannata tuottaa lainkaan -> voimala seisoo - 100% puunpoltto on ihan hyvin mahdollista (Mikkeli, Lappeenranta, kaikki Ruotsin voimalat ). - Raha: halvinta mahdollista poltetaan -> turpeen keinotekoinen verohelpotus ei ole pysyvä olotila...

Vaihtoehdot? - Onko pakko olla keskitetty laitos? Halutaanko tukea alueen maa- ja metsätaloutta sekä innovaatioyrittäjyyttä vai tuttua ja turvallista fossiilisten polttoa?

Innnovaatiolähestymistapa (VTT / Pasi Vainikka 2013)

Metaanista varasto, jolla voi tasata epätasaisen ue-saannin

Monilähde-metaanin vaihtoehdot;

Jatkossa? Energiankäytön vähentäminen! -> turhat pois (katujen lämmitys ) Energiatehokkuuden nosto Puuta lämmöksi (kuitupuulle ei kaikkialla ole edes kysyntää Mutta kannot jääkööt maahan ) Metaaniin perustuva uusiutuvan energian kaasutalous -> sekä lämpöä, sähköä että liikennepolttoaineita.

Keuruun Kivisuolla 2011, 2012, 2013 yhteistyössä SLL, BL, UPM. Jatkoa ennallistuksille seuraa kesällä Kuvat: Risto Sulkava

Kiitos! risto.sulkava@sll.fi Ennallistamalla 1,5-2 ha keskimääräistä keidassuota voi kompensoida henkilökohtaiset hiilipäästönsä loppuiäkseen (vuosituhansiksi) samalla alapuolisten vesistöjen luonnontila alkaa palautua, riekko soida ja hillasato parantua... Kuva: Risto Sulkava