VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2010

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2010 Vakka-Suomen Veden johtokunta 17.2.2011 Kaupunginhallitus 28.3.2011 Kaupunginvaltuusto 14.6.2011

SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS...1 1. LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS... 1 2. VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOKSEN HALLINTO... 2 2.1 Organisaatio 2010... 2 2.2 Johtokunta v. 2010... 2 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT... 3 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne... 3 4. VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOKSEN TALOUS... 5 4.1 Liikelaitoksen taloudellinen katsaus... 5 4.2 Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa 2010... 6 5. PALKAT JA HENKILÖSTÖ... 7 6. KÄYTTÖTALOUSMENOT... 8 7. INVESTOINTIMENOT... 9 8. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA... 10 9. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 12 9.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 12 9.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 13 10. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 14 11. KOKONAISMENOT JA TULOT 2010... 17 12. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 17 II TOTEUTUMISVERTAILUT...18 1. KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 18 2. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 20 3. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 21 3.1 Investoinnit hankkeittain... 21 4. RAHOITUSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 22 5. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA... 23 5.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus... 23 5.2 Sitovuustason olennaiset menojen ylitykset ja tulojen alitukset... 24 III TILINPÄÄTÖSLASKELMA...25 1. TULOSLASKELMA... 25 2. RAHOITUSLASKELMA... 26 3. TASE... 27 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...28 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 28 2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 29 2.1 Tuloslaskelman liitetiedot... 29 3. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 31 3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 31 3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 32 3.3 Pitkäaikainen vieras pääoma... 33 3.4 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 33 V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA...34 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ...35

I TOIMINTAKERTOMUS 1. LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS Puhdistamo Puhdistamon toimintaa seurataan kuukausittain akkreditoidun laboratorion toimesta. Ympäristöluvan vaatimukset eivät täyttyneet typen osalta johtuen yhden yksittäisen näytteen heikosta tuloksesta. Häpönniemen puhdistamo on teknillisesti hyvässä kunnossa. Häpönniemen puhdistamon toiminnan jatkamiseksi haettiin joulukuussa 2009 uutta ympäristölupaa. Lupahakemukseen toimitettiin täydentävää materiaalia 2010 aikana. Vakka-Suomen Veden 2. toimintavuosi Vakka-Suomen Vesi liikelaitos aloitti varsinaisen toimintansa 1.1.2009 jolloin Häpönniemen puhdistamon toiminta siirtyi Vakka-Suomen Veden vastuulle. Vakka-Suomen Veden toiminta-ajatus on jäteveden käsittelypalvelujen tuottaminen. Tehtävät hoidetaan liiketalousperiaatteiden mukaisesti viranomaisten edellyttämällä tavalla. Vakka-Suomen Vesi hallinnoi Häpönniemen puhdistamon lisäksi Laitilan ja Uudenkaupungin välistä jäteveden siirtolinjaa. Vakka-Suomen Vesi on tukkupuhdistaja ja sillä oli vuonna 2010 kaksi asiakasta, Uudenkaupungin Vesi ja Laitilan kaupunki. Puhdistuspalvelusta veloitettava maksu perustui laitoksen asiakkailta vastaanottamaan vesimäärään. Vakka-Suomen Veden myyntitulot jäivät vuonna 2010 noin 10% arvioitua alhaisemmiksi. Toisaalta palvelujen ostoissa syntyi säästöjä. Tilikauden ylijäämä on noin 130 000. Henkilöstö Vuoden 2010 aikana liikelaitoksen henkilökunta väheni neljästä kolmeen ja tarkoituksena on toimia toistaiseksi kolmen hengen vahvuudella. Häpönniemen puhdistamolla syntyvä ylijäämäliete toimitettiin käsiteltäväksi Satakierto Oy:n biokaasulaitokseen Köyliöön. Verkosto Laitila-Uusikaupunki siirtoviemärin osuutta Kalanti Uusikaupunki on uudistettu ja työ tulee jatkumaan myös vuonna 2011. Toiminnan kehitys jatkuu Puhdistamolietteen kuljetus suhteellisen etäälle käsiteltäväksi on tuskin pitemmällä tähtäimellä mielekäs ratkaisu niin talouden kuin ympäristönkin kannalta. Tavoitteena on lietteen hyödyntäminen paikallisesti joko energiasektorilla tai maataloudessa. Puhdistamon uusi ympäristölupapäätös tullaan tekemään 2011 aikana. Tämän päätöksen vaatimat toimenpiteet tulevat olemaan puhdistamon kehityksen reunaehtoina. Kyösti Hallikainen liikelaitoksen johtaja 1

2. VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOKSEN HALLINTO 2.1 Organisaatio 2010 Liikelaitoksen johtokunta Liikelaitoksen johtaja Hallinto ja suunnittelu Jätevedenpuhdistamot Viemäriverkostot ja pumppaamot 2.2 Johtokunta v. 2010 Jäsenet Varajäsenet puheenjohtaja Paavo Pitkänen Vuokko Virtanen varapuheenjohtaja Ritva Jalonen Riikka Huunonen jäsen Ilkka Aaltonen Elisa Kivi-Jalonen jäsen Ulla Kallio-Laine Jukka Hakala jäsen Juha Laurila Jussi Valtonen jäsen Janne Sjölund Kalevi Koponen 2

3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous alkoi vuonna 2010 hitaasti toipua vuoden 2009 syöksykierteestä. Vuonna 2009 tuotanto supistui 8 % vuodesta 2008 eli enemmän kuin koskaan yhden vuoden aikana. Teollisuustuotanto laski yli viidenneksen ja vienti kolmanneksen. Vuonna 2010 tuotanto kasvoi noin 3,2 % mutta se jäi edelleen merkittävästi alle vuoden 2008 tason. Kasvun odotetaan jatkuvan vuonna 2011. Maailmantalous ja maailmankauppa piristyivät ja taantuman syvin vaihe ohitettiin. Koko maailmantalouden kasvu oli yli 4 %, ja kasvu jatkuu vuonna 2011. Kasvun veturina Aasiassa oli Kiina, jonka talouden nopea kasvu jatkui vuonna 2010. Uutiset Yhdysvalloista olivat toiveikkaita, ja talous siellä kasvoi. Toisaalta epävarmuus siellä jatkui, koska työttömyys pysyi ennätyksellisen korkealla ja maan velkaantuminen jatkui. Euroalueen ja koko Euroopan kansantuote kasvoi hitaasti. Euro oli kriisissä Kreikan ja Irlannin talouden ongelmien takia. Julkisen vallan elvytystoimet ovat olleet mittavia monissa maissa vuosina 2009-2010. Elvytystoimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan, jolla on lisätty kulutusta ja investointeja. Korkotaso on ollut alhaalla, mikä periaatteessa rohkaisee myös yksityisiä yrityksiä investoimaan.. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta velkaantui ja velkaantuu edelleen merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Useat valtiot aloittivat jo vuoden 2010 aikana pakolliset säästötoimenpiteet talouden alijäämän pienentämiseksi. Tämä hidastaa Euroopan talouskasvua Työttömyyden odotettavissa oleva hidas lasku teollistuneissa maissa puolestaan hidastaa kotitalouksien kulutuskysynnän kasvua. Suomen työllisyys pysyi vuonna 2010 vuoden 2009 tasolla, vaikka sen odotettiin edelleen heikkenevän. Työttömyys oli 8,4 % ja työllisyysaste 68,2 %. Vuonna 2011 työllisyysasteen odotetaan paranevan. Ansiotaso nousi 2,5 % vuonna 2010 sopimuskorotusten takia. Työttömyyden kasvun pysähtyminen ja verotulojen 4,2 %:n kasvu - josta suuri osa tosin johtuu kuntien vuodelle 2010 tekemistä veroprosenttien korotuksista auttoivat kuntien taloutta. Toimintamenot kasvoivat ennakkotietojen mukaan 3,5-4 prosenttia. Kuluttajahinnat nousivat vuonna 2010 Suomessa 1,2 % vuodesta 2009. Vuonna 2011 kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 2,4 %. Tuontihinnat erityisesti raaka-aineiden hinnat ovat nousussa ja kotimaisten työvoimakustannusten nousuksi arvioidaan noin 2,5 % vuonna 2011. Kotimaisen kysynnän kasvuksi arvioidaan 2,5 %. Viennin kasvu jatkuu vahvana ja teollisuuden tilaukset ovat kasvaneet viidenneksellä edellisestä vuodesta. Tämä näkyy satamien liikenteen ja muiden kuljetusten lisäyksenä. Tämä heijastuu toivottavasti myös Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten toimintaan, liikevaihtoon ja kannattavuuteen. 3

Keskeiset tunnusluvut 2009* mrd. euroa 2007 2008* 2009* 2010** 2011** 2012** Bruttokansantuote markkinahintaan 171 5,3 0,9-8,0 3,2 2,9 2,7 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 60 7,0 6,5-18,1 3,6 6,1 4,3 Kokonaistarjonta 232 5,5 2,6-12,1 3,3 3,8 3,1 Tavaroiden ja palvelujen vienti 64 8,2 6,3-20,3 5,7 6,9 5,1 Kulutus 137 2,8 1,9-1,0 2,0 1,6 2,0 Investoinnit 33 10,7-0,4-14,7 3,0 6,0 3,0 Kokonaiskysyntä 232 5,5 2,6-12,1 3,3 3,8 3,1 2007 2008* 2009* 2010** 2011** 2012** Palvelut, määrän muutos, % 4,5 1,1-5,2 2,0 2,0 2,1 Koko teollisuus, määrän muutos, % 9,9-0,3-17,8 4,9 5,8 4,5 Työlliset, muutos, % 2,0 1,6-2,9-0,2 1,1 1,3 Työllisyysaste, % 69,9 70,6 68,3 68,2 69,0 70,0 Työttömyysaste, % 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,4 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 2,5 4,1 0,0 1,2 2,4 2,2 Ansiotasoindeksi, muutos, % 3,4 5,5 4,0 2,5 2,4 3,0 Vaihtotase, mrd. euroa 7,6 6,4 4,9 4,7 4,6 4,3 Vaihtotase, % BKT:sta 4,2 3,5 2,9 2,6 2,4 2,2 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 4,3 4,8 1,2 0,8 1,1 1,7 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 4,3 3,7 3,0 3,3 3,6 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 47,2 49,3 56,0 55,4 54,4 54,2 Veroaste, % BKT:sta 42,9 43,0 43,0 42,4 43,0 43,5 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 35,2 34,1 43,8 47,9 50,0 51,3 Valtionvelka, % BKT:sta 31,2 29,5 37,5 42,0 44,4 46,2 4

4. VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOKSEN TALOUS 4.1 Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Vuosi 2010 oli Vakka-Suomen Veden toinen varsinainen toimintavuosi. Talousarviossa puhdistettavien jätevesikuutioiden määräksi arvioitiin 2.388.0000 m³. Tästä Laitilan osuus oli 488.000 m3 ja Uudenkaupungin 1.900.000 m3. Tavoitteesta jäätiin kuitenkin 231.000 m3 eli lähes 10 %, koska Uudenkaupungin jäteveden määrä oli paljon arviota pienempi. Puhdistettavan jäteveden määrä on Uudessakaupungissa vuosina 2009 ja 2010 laskenut 300.0000-400.000 m³ verrattuna aikaisempaan pitkän aikavälin keskiarvoon. Liikelaitoksen liikevaihto oli 1.471.000 euroa, ja se oli noin 148.000 euroa alle talousarvion. Palvelujen ostot alittuivat, koska puhdistamolla syntyvän ylijäämälietteen kuljettaminen Uudenkaupungin ulkopuolelle tuli budjetoitua halvemmaksi. Koska poistot ja korkokustannukset alittuivat ja kustannukset aineiden ja tarvikkeiden hankintaa lukuun ottamatta pysyivät budjetissa, tilikauden ylijäämä jäi vain 53.000 euroa alle talousarvion. Liikeylijäämä oli 17,4 % liikevaihdosta. Tilikauden ylijäämä oli 129.916 euroa. Liikelaitoksen organisaatio on ohut. Sillä on kolme vakinaista työntekijää ja johtaja, jonka työajasta ja kustannuksista 15 % kohdistetaan Vakka-Suomen Vedelle. Henkilöstömenot olivat 170.000 euroa, 12 % liikevaihdosta. Ne pysyivät edellisen vuoden tasolla. Korkokulut laskivat 60.000 euroa, 30 %, edellisestä vuodesta, koska 12 kuukauden euriboriin sidotun lainan korkomenot laskivat merkittävästi. Liikelaitoksen korkomenot olivat vuonna 2010 alle 10 % liikevaihdosta, kun ne vuonna 2009 olivat yli 15 % liikevaihdosta. Liikelaitoksen investointimenot olivat 148.000 euroa eli noin viidenneksen budjetoidusta. Vuodelle 2010 suunnitelluista investoinneista pääosa siirtyi vuodelle 2011. Liikelaitos otti 600.000 euroa uutta velkaa vuonna 2010. Lainoja lyhennettiin 537.000 eurolla. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa 5.293.000 euroa. Liikelaitoksen rahavarat kasvoivat 316.000 euroon vuoden aikana. Maksuvalmius parani verrattuna vuoteen 2009, jolloin liikelaitoksella ei vuoden lopussa ollut lainkaan rahaa ja se käytti. toiminnan rahoittamiseen shekkitililuottoa. Talouden vakiinnuttamiseksi liikelaitos nosti jätevesimaksuja 10 %:lla vuoden 2010 alussa. Vakka-Suomen Vesi TP 2008 TP 2009 Tot 2010 Liikevaihto 0 1 279 926 1 470 858 Liikeylijäämä -12 762 197 082 255 698 Liikeylijäämä, % liikevaihdosta 0,0 15,4 17,38 Liikevaihdon muutos, % 2 000 000 1 500 000 1 000 000 Vakka-Suomen Vesi Liikevaihto ja liikeylijäämä 1 279 926 1 470 858 Liikevaihto Liikeylijäämä 500 000 0 0-12 762 197 082 255 698-500 000-1 000 000-1 500 000 TP 2008 TP 2009 Tot 2010 5

Käsitellyt vesimäärät (1000 m³) 2010 2009 Uudenkaupungin Vesi 1681 1635 Laitilan kaupunki 476 479 Puhdistettu jätevesi yhteensä 2157 2114 2500 2000 1500 1000 500 0 2010 2009 Uudenkaupungin Vesi Laitilan kaupunki 4.2 Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa 2010 Liikelaitoksen toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2010 aikana. Henkilöstömäärä väheni yhdellä. Liikelaitoksen toiminta vakiintui. Jätevedenpuhdistamon lietettä ei enää saanut viedä Munaistenmetsän kaatopaikalle, vaan se jouduttiin kuljettamaan Köyliöön. 6

5. PALKAT JA HENKILÖSTÖ Vakinainen henkilöstö 2006-2010 2006 2007 2008 2009 2010 0,15 0,15 4,15 3 Liikelaitoksen henkilöstömenot olivat 170.000 euroa. Ne olivat 12 % liikevaihdosta. Palkat ja henkilöstömenot 2010 2009 Muutos Maksetut palkat ja palkkiot 127 216 136 242-9 026 Jaksotetut palkat -31-10 642 10 611 Henkilöstökorvaukset -154-746 591 Eläkekulut 35 113 37 302-2 189 Muut henkilösivukulut 7 624 6 732 892 Henkilöstömenot yhteensä 169 769 168 888 880 180 000 Maksetut palkat ja henkilöstömenot, 169 769 2010 2009 168 888 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 127 216 136 242 0 Maksetut palkat ja palkkiot Henkilöstömenot yhteensä 7

6. KÄYTTÖTALOUSMENOT Toimintakulut olivat 969.000 euroa, noin 66 % toimintatuotoista. Toimintakuluista palvelujen osuus on 46 %, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden 36 % ja henkilöstökulujen lähes 18 %. Ulkoiset kulut ja tuotot 2010 2009 Muutos % Toimintakulut 968 816 853 400 13,5 Toimintatuotot 1 473 610 1 289 833 14,2 Toimintakate 504 795 436 433 15,7 Toimintakulut, ulkoiset 2010 2009 Muutos Henkilöstökulut 169 769 168 888-880 Palvelujen ostot 444 825 358 409-86 417 Aineet, tarvikkeet, tavarat 353 120 325 548-27 572 Muut toimintakulut 1 102 555-546 Yhteensä 968 816 853 400-115 416 Toimintatuotot, ulkoiset 2010 2009 Muutos Myyntituotot 1 470 858 1 281 926 188 932 Muut toimintatuotot 2 752 7 907-5 154 Yhteensä 1 473 610 1 289 833 183 778 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat 2010 2009 Muut toimintakulut 8

7. INVESTOINTIMENOT Liikelaitoksen investoinnit olivat 149.000 euroa eli noin viidennes budjetoidusta. Kesken olevien tai aloittamattomien hankkeiden takia vuoden 2010 investointimäärärahoista tullaan pääosa siirtämään vuodelle 2011. Investointimenot 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 1 083 000 1 193 000 400 000 200 000 0 266 257 148 296 49 000 2006 2007 2008 2009 2010 9

8. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta on osa johtamista ja sillä varmistetaan, että toimitaan tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Uudessakaupungissa on ollut useita vuosia voimassa sisäisen valvonnan ohje, jota on päivitetty syksyllä 2008. Tarkistettu ohje hyväksyttiin kaupunginhallituksessa helmikuussa 2009. Ohjeen mukaisesti tilivelvollisten on jatkuvasti tarkkailtava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä toimenpiteisiin aina, kun sääntöjen vastaista, epätaloudellista, tehotonta ja vaikutuksetonta toimintaa havaitaan. Samalla johdon on varmistettava, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Kaupungin palvelukeskukset ja liikelaitokset ovat tehneet selvityksen sisäisen valvonnan toteuttamisesta vuonna 2010, jonka pohjalta on tehty yhteenveto siitä, miten yksikön johtaminen ja hallinnon järjestäminen, hyvä hallintotapa ja arvot, organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta, informaatio ja kommunikaatio sekä seurantamenettelyt toteutuvat liikelaitoksen toiminnassa ja mikä on kokonaisarvio yksikön sisäisen valvonnan toimivuudesta. Huomioita sisäisestä valvonnasta Vakka- Suomen Vesi liikelaitoksen osalta Toiminnassa on noudatettu Uudenkaupungin kaupungin hyväksymää hallintosääntöä, sisäisen valvonnan ohjetta sekä talousarvion täytäntöönpanomääräyksiä ja muita annettuja ohjeita. Johtaminen ja hallinnon järjestäminen Hyvä hallintotapa ja arvot toteutuvat melko hyvin liikelaitoksen toiminnassa. Organisaatiorakenne ei kaikilta osin ole tarkoituksenmukainen, mutta tehtävien ja vastuiden jakaminen on määritelty melko hyvin tai hyvin. Liikelaitosten ohjeistusta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta voisi edelleen parantaa. Henkilöstön osalta nousi esille, että palkitsemisjärjestelmää ei koeta täysin oikeudenmukaiseksi tai sitä ei ole. Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategisten ja toiminnallisten sekä taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta on järjestetty hyvin. Ongelmana on, että tavoitteiden asettamisen yhteydessä ei aina oteta riittävästi huomioon henkilöstön riittävyyttä ja ammattitaidon kehittymistä. Riskienhallinta Toimintaan liittyviä strategisia riskejä: kiristyvät ympäristövaatimukset nostavat jätevedenkäsittelyn kustannukset yhä korkeammalle, asiakaspohjan nopea laajeneminen teollisuuteen ja tätä kautta puhdistamon laajennustarve, korkokannan nopea nousu ja asiakkaiden viemäriverkoston liiallinen vuoto, joka aiheuttaa häiriöitä puhdistamon toiminnassa. Kehittämismahdollisuuksia ovat puhdistamon tehostaminen laiteinvestoinneilla, riittävä ylläpitosaneeraus laitoksissa ja verkostossa sekä modernin teknologian soveltaminen. Liikelaitoksessa on tehty systemaattisia riskikartoituksia, mutta toiminnan taloudellisuutta ja toiminnan tuottavuutta uhkaavien tekijöiden kartoitus ei ole täysin riittävää. Suurimmat henkilöstöön liittyvät riskitekijät ovat uusien henkilöiden tarpeen ja tehtävien ennakoinnin riittämättömyys. Parannusta on tapahtunut siltä osin, että avainasemassa oleville henkilöille on nyt nimetty varahenkilöt. Liikelaitoksessa kiinnitetään sen toimialan takia erityistä huomiota ympäristötietoisuuteen. Lainmukaisuuteen ja hyvään hallintotapaan ei liity erityisiä riskejä. Ongelmia ei ole myöskään toiminnan ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen, toimivaltuuksien noudattamiseen tai kilpailuttamiseen liittyvissä asioissa. Sopimusten seurantaan tai omaisuuden turvaamiseen ei liity ongelmia. Liikelaitoksen merkittävimmät riskit ovat häiriö puhdistamon/jätevesiverkoston toiminnassa, pitkäaikainen sähkökatkos ja luonnonkatastrofi. Teknisistä syistä johtuviin riskeihin on nyt varauduttu monella tapaa ja varautumista kehitetään koko ajan. Koska liikelaitoksella on runsaasti lainaa, sen taloudellisia riskejä ovat muutokset rahoituksen saa- 10

tavuudessa ja hinnassa, kustannusrakenne ja tehokkuus, merkittävien hankkeiden kustannusarvioiden realistisuus sekä edullisten rahoitusvaihtoehtojen löytäminen. Informaatio ja kommunikaatio Kaupungin informaatiokanavat ja menettelyt ovat kunnossa, ja kommunikaatio toimii. Riskienhallinnan osalta raportointijärjestelmiä voisi jonkin verran parantaa. Seurantamenettelyt Tavoitteiden saavuttamista ja toimintaa seurataan aktiivisesti ja poikkeamiin reagoidaan. Sisäistä itsearviointia on tehty, mutta tuloksien käsittelyä voisi parantaa ja päätöksiä korjaavista toimenpiteistä ei ole tehty riittävästi. Ulkoisia arviointeja on tehty, mutta tuloksien käsittelyä voisi parantaa ja päätöksiä korjaavista toimenpiteistä ei ole tehty riittävästi tuloksia. Kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta Kokonaisuudessaan sisäisen valvonnan voidaan todeta toimivan hyvin, mutta kehittämistarpeita on erityisesti henkilöstön osaamisessa, verkoston haavoittuvuuden vähentämisessä sekä talouden riskien hallinnassa. 11

9. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 9.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden ylijäämän muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Liikelaitoksen talous oli ylijäämäinen vuonna 2010. Ylijäämän tulisi kuitenkin olla merkittävästi isompi, koska liikelaitos on raskaasti velkaantunut ja sen lainanhoitokulut ovat isot. Liikeylijäämä oli noin 256.000 euroa ja tilikauden ylijäämä 130.000 euroa. Liikelaitoksen kannattavuus oli heikko vuonna 2010. Käyttö 1-12/2010 Käyttö 1-12/2009 Liikevaihto 1 470 858 1 279 926 Valmistevaraston muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot 2 752 9 907 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -353 120-325 548 Varaston lisäys (-) tai vähennys (-) Palvelujen ostot -444 825-358 409 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -127 031-124 854 Henkilösivukulut Eläkekulut -35 113-37 302 Muut henkilösivukulut -7 624-6 732 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -249 097-239 351 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut -1 102-555 Liikeylijäämä (-alijäämä) 255 698 197 082 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 488 4 465 Muut rahoitustuotot 59 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut -138 577-198 502 Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut -233-793 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 119 375 2 311 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 119 375 2 311 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 10 541 10 541 Vapaaeht.varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 129 916 12 852 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto 3,4 2,6 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto 4,9 0,1 Voitto % 8,1 0,2 12

9.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Vuonna 2010 investointien tulorahoitusprosentti oli 248,5 %, mutta se selittyy erittäin pienillä investoinneilla. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa 5.293.000 euroa. Liikelaitoksen taseen ylijäämä oli tilikauden lopussa 182.116 euroa. Liikelaitoksen lainanhoitokate oli heikko, samoin maksuvalmius. Käyttö 1-12.2010 Käyttö 1-12.2009 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä 255 698 197 082 Poistot ja arvonalennukset 249 097 239 351 Rahoitustuotot ja -kulut -136 323-194 771 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -148 296-266 257 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 Pys. vast. hyödykkeiden luov.tulo Investointien rahavirta -148 296-266 257 Toiminnan ja investointien rahavirta 220 177-24 595 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäys 0 Antolainojen muutokset 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 600 000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Pitkäaikaisten lainojen vähennys muille -537 028-462 030 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 49 998 2 Lainakannan muutokset 112 970-462 028 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 666 89 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta 8 886-72 836 Saamisten muutos muilta -325-28 348 Korottomien velkojen muutos kunnalta 34 776 14 180 Korottomien velkojen muutos muilta -61 205 41 756 Muut maksuvalmiuden muutokset -17 202-45 159 Rahoituksen rahavirta 95 768-507 187 Rahavarojen muutos 315 945-531 782 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 248,5 90,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 55,8 33,2 Lainanhoitokate 0,8 0,7 Kassan riittävyys, pv 66,2 0,0 Quick ratio 0,6 0,2 Current ratio 0,6 0,2 13

10. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE 31.12.2010 2010 2009 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 7 511 841 7 612 642 Aineeelliset hyödykkeet 7 457 491 7 558 292 Rakennukset 5 605 775 5 633 189 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 851 716 1 776 347 Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0 148 756 Muut saamiset 54 350 54 350 Liittymismaksusaamisest 54 350 54 350 VAIHTUVAT VASTAAVAT 442 865 135 480 Saamiset 126 919 135 480 Lyhytaikaiset 126 919 135 480 Myyntisaamiset 97 183 112 910 Muut saamiset 27 230 22 552 Siirtosaamiset 2 507 19 Rahat ja pankkisaamiset 315 945 0 VASTAAVAA YHTEENSÄ 7 954 705 7 748 123 VASTATTAVAA 2010 2009 OMA PÄÄOMA 2 224 633 2 094 717 Peruspääoma 2 042 516 2 042 516 Edellisten tilikausien ylijäämä 52 200 39 349 Tilikauden alijäämä 129 916 12 851 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 262 627 273 168 Poistoero 262 627 273 168 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 763 97 Muiden toimeksiantojen pääomat 763 97 VIERAS PÄÄOMA 5 466 682 5 380 141 Pitkäaikainen 4 781 151 4 761 824 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 250 347 3 053 347 Lainat julkisyhteisöiltä 1 530 804 1 664 833 Muut velat 0 43 645 Lyhytaikainen 685 531 618 317 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 378 000 328 002 Lainat julkisyhteisöiltä 134 028 134 028 Saadut ennakot Ostovelat 97 596 94 193 Muut velat 0 28 060 Siirtovelat 75 906 34 034 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 7 954 705 7 748 123 TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 31,3 30,6 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 371,0 417,1 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 182 52 Lainakanta 31.12., 1000 5 293 5 224 Lainasaamiset 31.12., 1000 0 0 14

TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄT Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut) / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus-tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainalyhennysten yhteismäärästä Lainanhoitokate = (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut + Korkokulut ) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat 31.12 / Kassasta maksut tilikaudelta Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 = edellisten tilikausien yli-/alijäämä + Tilikauden yli- /alijäämä Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat ) Lainasaamiset 31.12 = Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 15

Lainat 2009-2010 (pitkä- ja lyhytaikaiset) Häpönniemen jätevedenpuhdistamo ja sen laajentamista varten otetut lainat siirtyivät vuoden 2009 alussa Vakka-Suomen edelle. Liikelaitoksen koko lainakanta oli 5.293.000 euroa vuonna 2010. 2010 2009 Lainakanta 01.01. 5 180 209 2 791 665 Siirto Uudenkaupungin Vedeltä 2 850 573 Lyhennykset -487 030-462 029 Lainan otto 600 000 Lainakanta 31.12. 5 293 179 5 180 209 Yli- / alijäämä 2006-2010 2006 2007 2008 2009 2010 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 0 195 635 145 226 39 349 52 200 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 195 635-50 409-105 877 12 851 129 916 Kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2010 lopussa 182 116 Ylijäämä/alijäämä 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0-50 000-100 000-150 000 195 635 129 916 12 851-50 409-105 877 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 16

11. KOKONAISMENOT JA TULOT 2010 TULOT % MENOT % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 1 473 610 69,3 Toimintakulut 968 816 54,0 Verotulot 0 0,0 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 0 0,0 Korkokulut 138 577 7,7 Korkotuotot 2 488 0,1 Muut rahoituskulut 233 0,0 Muut rahoitustuotot 0 0,0 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis.(+) tai väh. (-) 0 0,0 hyödykkeiden luovutusvoitot 0 0,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,0 Investoinnit Pysyvien vast.hyödykkeiden luovutusvoitot 0 0,0 Investointimenot 148 296 8,3 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 600 000 28,2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 537 028 30,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 49 998 2,4 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 2 126 097 100,0 Kokonaismenot yhteensä 1 792 950 100,0 12. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutosta 119 375,49 Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen johtokunta esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: Poistoerot Vakka-Suomen Vesi 10 540,61 Poistoeron vähennys yhtensä 10 540,61 Poistoeron muutos yhteensä 10 540,61 Vuoden 2010 ylijäämä 129 916,10 siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille. 17

II TOTEUTUMISVERTAILUT 1. KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toiminta-ajatus Jäteveden käsittelypalvelujen tuottaminen. Tehtävät hoidetaan liiketalousperiaatteiden mukaisesti viranomaisten edellyttämällä tavalla. Talousarvion 2010 tavoitteet Talousarvion 2010 mittarit Talousarvion 2010 tavoitetaso Tot. 1-12/2010 Puhdistamon toiminta täyttää voimassa olevan ympäristöluvan vaatimukset poikkeamien lkm <1 =1 *) Viemäriverkoston toiminta ei aiheuta ympäristöhaittoja Haittoja aiheuttavien kohteiden lukumäärä <3 2 Puhdistamolietteen sijoitukselle etsitään talouden ja ympäristön kannalta pitkällä tähtäimellä kestävä ratkaisu. Uuden lietteenkäsittelyratkaisun kokonaiskustannus / ton <60 / ton Kustannus vuonna 2010 = 56 /ton *) Kokonaistypen poistoteho lasketaan vuosikeskiarvona. Yhden kuukauden (huhtikuu) poikkeuksellisen huono tulos aiheuttaa sen, että vuosikeskiarvo ei täyty. Suoritteiden toteutuminen 2010 1000m3 TP 2009 TA 2010 Tot.2010 Poikkeama Puhdistettu jätevesi 2114 2388 2157 231 Uudenkaupungin Vesi 1635 1900 1681 219 Laitilan kaupunki 479 488 476 12 18