Yrittäjyyskasvatus Oulun yliopisto, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Kajaani Kohderyhmä: Opettajien koulutus Kuvaus: Yrittäjyyskasvatus-julkaisu selventää yrittäjyyskasvatuksen määrittelyä perusasteella. Se antaa myös konkreettisia ideoita siitä, miten aihekokonaisuuksia voisi viedä käytännön tuntisuunnitelmiin. Julkaisussa käydään ainekohtaisesti läpi erilaisia tapoja opettaa yrittäjyyskasvatusta. Seuraavassa muutama esimerkki joistakin oppiaineista: Äidinkieli 1. sessio: Kotiseudun juuret projektin suunnittelu o Tavoite: Oppilas tottuu erilaisiin näkemyksiin ja tapoihin osallistua vuorovaikutukseen o Kuvaus: Opettaja kertoo projekti-idean. Muodostetaan ryhmät. Ryhmän jäsenet valitsevat joukostaan puheenjohtajan ja sihteerin. Ryhmän tehtävänä on miettiä, mitä he haluavat tietää omasta lähiseudustaan ja sen historiasta. o Analyysi: Pienryhmätyöskentely tukee yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden toteutumista. 2. sessio: Kotiseudun juuret tiedonhaku o Tavoite: Oppilas harjaantuu kriittiseksi lukijaksi ja tottuu hankkimaan tietoa. o Kuvaus: Käydään läpi tiedonhankinnan perusteet. Opettaja käy läpi oppilaiden kanssa, mistä tietoa voisi saada ja mihin tietolähteisiin voi luottaa. Oppilaat hakevat tietoa pienryhmissä. Saadut tiedot kootaan koko luokan yhteiseksi materiaalipaketiksi. o Analyysi: Työskentely vaatii oppilailta yrittäjäkasvatuksen kannalta tärkeitä ominaisuuksia, kuten sinnikkyyttä ja yrittelijäisyyttä. 3. sessio: Kotiseudun juuret haastatteluun valmistautuminen o Tavoite: Oppilas osaa ottaa haastateltavan huomioon ja ymmärtää vastuullisen toiminnan merkityksen, kun kohteena on toinen ihminen. o Kuvaus: Ensiksi harjoitellaan haastattelua pareittain. Haastattelut kuunnellaan läpi ja mietitään parantamismahdollisuuksia. o Analyysi: Tehtävä harjoituttaa oppilaan vuorovaikutustaitoja.
4. sessio: Kotiseudun juuret haastattelujen toteuttaminen o Tavoite: Oppilas kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan. o Kuvaus:Oppilaat lähtevät opettajan johdolla palvelukodille, jossa henkilökunta ottaa heidät vastaan. Aluksi hän kertoo palvelukodin toiminnasta ja tämän jälkeen kierrellään palvelukodissa. Haastattelut toteutetaan pienryhminä. o Analyysi: Oppilas kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia yhteistoiminnallisen työskentelyn kautta. 5. sessio: Kotiseudun juuret julkaisun työstäminen o Tavoite: Oppilaan taito tuottaa tekstiä kehittyy. o Kuvaus: Pienryhmät suunnittelevat oman haastatteluaineiston pohjalta artikkelit, joista kootaan julkaisu. Julkaisemistilaisuuden jälkeen julkaisu myydään ja rahat menevät luokkaretkirahastoon. o Analyysi: Oppilas tutustuu siihen, miten yhteiskunnassa saa äänensä kuuluville ja voi vaikuttaa. 6. sessio: Kotiseudun juuret julkaisun julkistamistilaisuuden suunnittelu o Tavoite: Oppilas saa kokemuksia mm. esiintymisestä. o Kuvaus: Suunnitellaan kevätjuhlan yhteydessä toteutettava julkistamistilaisuus, jossa jokaisella oppilaalla on oma roolinsa (esim. juontaja, julkaisun esittäjä). Oppilaat tekevät kutsut haastattelemilleen palvelutalon asukkaille ja laativat yleiseen lehteen laitettavan kutsun. o Analyysi: Oppilaat saavat kokonaisvaltaista kokemusta tuotteen kehittelystä, suunnittelusta ja toteuttamisesta. Matematiikka 1. sessio: Diagrammeihin ja taulukoihin tutustuminen o Tavoite: Oppilaat opettelevat tulkitsemaan diagrammeja ja taulukoita ja harjoittelevat itsenäistä tiedon etsintää tilastoista ja taulukoista. o Kuvaus: Oppilaat hakevat tietoja väestörekisterikeskuksen nettisivuilta (esim. mikä oli suosituin miesten etunimi vuosina 1910 19?). o Analyysi: Oppilas oppii näkemään matematiikan ja reaalimaailman yhteyksiä. 2. sessio: Budjetti o Tavoite: Oppilas ottaa selvää luokkaretken eri kustannuksista ja oppii arvioimaan toimintaansa ja sen taloudellisuutta. o Kuvaus: Oppilaat etsivät ryhmissä tietoa annetuista luokkaretkikohteista. Oppilaat selvittävät kaikki mahdolliset kulut ja suunnittelevat päivän reissun ruokailuineen sekä käyntikohteineen. o Analyysi: Matematiikan opiskelu tukee yrittäjyyskasvatusta, sillä sen opiskelu kasvattaa tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn.
3. sessio: Markkinointi ja rahankeruu o Tavoite: Oppilas tutustuu markkinointiin ja sen perusperiaatteisiin. o Kuvaus: Oppilaat miettivät, millaisella mainoksella tai markkinoinnilla he saisivat mainostettua omaa kohdettaan. He miettivät myös, kuinka tarvittava budjetti saadaan kasaan. He tekevät markkinointisuunnitelman. Luokka arvioi yhdessä, mikä mainos olisi toimiva. o Analyysi: Matematiikan opiskelu tukee sellaisia taitoja, joita oppilas tarvitsee myöhemmin elämässään. 4. sessio: Diagrammien ja taulukoiden laatiminen o Tavoite: Oppilas harjoittelee diagrammien ja taulukoiden tekemistä keräämänsä tiedon pohjalta. Lisäksi hän harjoittelee esittämään aineistoa näiden avulla. o Kuvaus: Mainokset luokkaretkikohteista ja niiden hinnoista ovat olleet luokan seinällä. Oppilaat äänestävät kohteista mieleistään. Sen jälkeen he tekevät ryhmissä diagrammeja ja taulukoita äänestystuloksista. o Analyysi: Opetuksessa on huomioitava teorian ja käytännön yhdistäminen. 5. sessio: Sanomalehtitehtävät o Tavoite: Oppilaat tutustuvat keskiarvoon ja harjoittelevat sen laskemista. o Kuvaus: Oppilaat saavat sanomalehden, josta he hakevat tietyn mainoksen. Mainoksesta he selvittävät hintojen tyyppiarvon, mediaanin ja keskiarvon. o Analyysi: Oppilas oppii ymmärtämään matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja näkemään matematiikan yhteyden arkipäivän elämään. 6. sessio: Yritysvierailu o Tavoite: Oppilas vierailee sanomalehden toimituksessa. Hän ymmärtää, ketä yrityksessä työskentelee ja millaisia työtehtäviä heillä on. o Kuvaus: Vierailun runko voi pohjautua esim. siihen, miten sanolehti / mainos valmistuu. Vierailun aikana oppilaat kiertelevät eri toimintapisteillä, joissa käydään läpi yrityksen toimintaa. o Analyysi: Yritykseen tutustuminen auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista. Ympäristö- ja luonnontieto 1. sessio: Maidon matka navetasta ruokapöytään o Tavoite: Yrittäjäkasvatuksen osuus näkyy paikalliseen maatalousyritykseen tutustumisena.
o o Kuvaus: Ensimmäisessä vaiheessa oppilaat selvittävät, mistä maito tulee ja mitä vaiheita lehmän elinkaaressa on. Toisessa vaiheessa tehdään luokkahuoneeseen julisteita aiheesta. Analyysi: Yrittäjyyskasvatus näkyy oppilaiden omatoimisuuteen kannustamisessa. Lisäksi internetin hyödyntäminen toteuttaa yrittäjyyskasvatuksen henkeä. 2. sessio: Sähkö o Tavoite: Yrittäjyyskasvatuksellista opetusta tukevat hyvin toiminnalliset tehtävät, joissa oppilaat saavat toimia aktiivisesti ja käyttää luovuuttaan. o Kuvaus: Ensin oppilaat miettivät, mihin he tarvitsevat sähköä päivän aikana. Tämän jälkeen he vierailevat paikkakuntansa elektroniikkaalan yrityksessä. Vierailun jälkeen oppilaat suunnittelevat rakennuksen, johon pääsee mahd. paljon luonnonvaloa. o Analyysi: Sähkön ja sähkövalojen käyttöön kuuluvien kustannusten minimointi harjoittaa talouteen liittyvää säästämistä. 3. sessio: Elämää vesissä: Oppilaat kalakauppiaina o Tavoite: Oppilas oppii sisäisen yrittäjyyden valmiuksia, oppii tuntemaan yritystoimintaa ja saa perustietoja tuotteen myynnistä. o Kuvaus: Oppilaat jaetaan ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle annetaan yksi kalalaji, josta on tarkoitus laatia mainos. o Analyysi: Oppilas laitetaan myymään omaa tuotettaan, jotta he ymmärtäisivät, että tuotetta on myytävä. 4. sessio: Veden kiertokulku o Tavoite: Opetellaan etsimään tietoa veden kiertokulkuun liittyvistä asioista mediasta ja oppikirjoista. o Kuvaus: Aihetta käsitellään pajatyylisesti. Ryhmille jaetaan aiheet, joista tehdään yhteenvedot. Kotitehtävänä perehdytään television ja internetin sääkarttoihin. o Analyysi: Yrittäjyyskasvatus näkyy suunnitelmassa siten, että oppilaita ohjataan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Heitä ohjataan myös aktiiviseen rooliin tiedon hakemisessa. 5. sessio: Veden kiertokulku o Tavoite: Tavoitteena on tutustuttaa oppilas veden kiertokulkuun. o Kuvaus: Aikaa käytetään tutkimiseen ja apuna käytetään arjen keinoja (esim. kattilalla lämmitetyn veden haihtuminen yläpuolella olevaan esineeseen). Ajan puitteissa käydään tutustumassa paikalliseen vesivoimalaan. o Analyysi: Käytetään hyväksi mediaa ja kehitetään oppilaiden taitoa etsiä tietoa tutkittavista asioista. Keskeisin sisältö: Julkaisussa on esimerkkejä ainekohtaisesti, miten yrittäjyyskasvatusta voidaan opettaa ja opiskella.
Lisätietoja: Juha-Matti Turpeinen Kajaanin opettajankoulutusyksikkö PL 51 87101 KAJAANI 040 525 4788 jmt@cc.oulu.fi Pentti Mankinen Kajaanin opettajankoulutusyksikkö PL 51 87101 KAJAANI 040 525 4789 mankinen@cc.oulu.fi Päivitetty 22.12.2009