PÄLKÄNEEN KUNTA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA YHTEISTYÖLLÄ HYVÄÄ LAPSUUTTA JA NUORUUTTA PÄLKÄNEELLÄ KUNNAN ERI TOIMIALOJEN, SEURAKUNNAN JA KOLMANNEN SEKTORIN KESKEN TEHTÄ- VÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ: OSALLISUUS, YHTEISÖLLISYYS, ELINYMPÄRISTÖ, HARRASTUS- MAHDOLLISUUDET JA KUNNAN TARJOAMAT PALVELUT.
Sivu 2/37 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 1.1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN PERUSTA... 3 1.1.1 Lastensuojelulaki 2007/417 12... 3 1.1.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma... 3 1.1.3 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007-2011... 4 1.1.4 Pälkäneen kunta... 4 2 NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI... 5 2.1 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA... 5 2.2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT / ONGELMIA EHKÄISEVÄT PALVELUT... 6 2.2.1 Neuvola... 6 2.2.2 Kouluterveydenhuolto... 7 2.2.3 Päivähoito... 8 2.2.4 Esikoulu... 9 2.2.5 Koulu...10 2.2.6 Nuorisotyö ja vapaa-aika...11 2.2.7 Seurakunnan tarjoamat palvelut...12 2.2.8 Järjestöjen tarjoamat palvelut...12 2.2.9 Kotipalvelun perhetyö...15 2.2.10 Lastensuojelun perhetyö...15 2.2.11 Erityispalvelut...15 2.2.12 Sosiaalityö...16 2.3 LASTENSUOJELUN TILA KUNNASSA...17 2.3.1 Lastensuojeluilmoitukset...17 2.3.2 Lastensuojelutarpeen selvitys...17 2.3.3 Avohuolto...17 2.3.4 Sijaishuolto...17 2.3.5 Jälkihuolto...18 2.3.6 Huolto- ja tapaamissopimukset, oikeudelle annettavat selvitykset...18 2.3.7 Ottolapsitoiminta...18 3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN STRATEGINEN SUUNTA, VOIMAVARAT, KESKEISET PAINOPISTEET, KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA KONKREETTISET TOIMET...18 3.1 NEUVOLA...18 3.2 KOULUTERVEYDENHUOLTO...19 3.3 PÄIVÄHOITO...19 3.4 ESIKOULU...20 3.5 KOULU...20 3.6 NUORISOTYÖ JA VAPAA-AIKA...22 3.7 KOTIHOIDON LAPSIPERHETYÖ...22 3.8 LASTENSUOJELUN PERHETYÖ...23 3.9 ERITYISPALVELUT...23 3.10 LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖ...24 4 YHTEENVETO PAINOPISTEISTÄ JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET...25 4.1 KORJAAVAT TOIMENPITEET...25 4.2 TUKEVAT TOIMENPITEET...26 4.3 ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMENPITEET...26 5 PÄÄTÖKSENTEKO...31 6 SEURANTA...31 7 YHTEENVETO PAINOPISTEISTÄ JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TAULUKKO...32
Sivu 3/37 1 JOHDANTO 1.1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN PERUSTA Lasten ja perheiden tarpeet sekä lakien ja ohjelmien tavoitteet ohjaavat suunnitelman sisältöä. Kansainväliset sopimukset ja Suomen perustuslaki velvoittavat turvaamaan lapsen oikeudet ja ottamaan huomioon lapsen edun kaikessa yhteiskunnan toiminnassa. Lapsella ja nuorella on perustuslakimme mukaiset kansalaisen oikeudet: oikeudet osallistumiseen, oppimiseen, palveluihin sekä huolenpitoon ja erityiseen suojeluun (731/1999). Lapsen oikeuksien sopimuksen (Sops 59, L 60/1991) mukaan eri artiklat ryhmitellään usein kolmeen ryhmään; 1) lapsella on oikeus osallistua ja tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa, 2) lapsella on oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista ja 3) lapsella on oikeus erityiseen suojeluun. 1.1.1 Lastensuojelulaki 2007/417 12 Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma. Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelma kattaa laajasti eri toimialojen toiminnan ja palvelut, jotka liittyvät lasten ja nuorten kasvuoloihin ja heidän hyvinvointiinsa. Suunnitelman laadinta onkin eri toimialojen ja toimijoiden yhteistyöprosessi. Lastensuojelun suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Lastensuojelun suunnitelman tulee ylittää hallintokuntien rajat ja kattaa laajasti lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointiin liittyvät palvelut. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on kehittää lasten suojelua niin, että se vastaa paremmin kunnassa asuvien lasten ja nuorten tarpeisiin sekä tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Erityisesti suunnitelman lastensuojelun tarvetta sekä lastensuojeluun varattavia voimavaroja koskevat kohdat sisältävät kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan kannalta keskeistä tietoa. Suunnitelman sisältö tulee huomioida kunnan talousarviossa. Suunnitelma voidaan liittää osaksi kunnan tai seutukunnan hyvinvointi- tai lapsipoliittista ohjelmaa. Suunnitelman on oltava lapsilähtöinen, eli toiminnan keskiössä on koko ajan oltava lapsen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen. Lastensuojelun suunnitelma on tärkeä lastensuojelutyön laadun, asiakkaan oikeusturvan ja tasaarvon seuraamisen sekä toteuttamisen väline. Konkretisoitu suunnitelma sisältää kannanottoja lastensuojelun palvelujen saatavuuteen ja rakenteisiin. Lastensuojelun suunnitelman on tarkoitus toimia kunnan lastensuojelun lakisääteisenä ohjausvälineenä. Suunnitelmassa myös arvioidaan ja ennakoidaan lastensuojelutyön resurssien riittävyyttä ja sitä kautta myös lastensuojelutyöntekijöiden jaksamista. 1.1.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) on käynnistynyt vuoden 2008 alusta ja siinä hyödynnetään mm. kansallisen terveyshankkeen ja sosiaalihankkeen myötä kehitty-
Sivu 4/37 nyttä uutta työotetta. Ohjelmassa selvitetään uudistustarpeet ja viedään läpi haluttuja muutoksia yhteistyössä sidosryhmien ja kentän toimijoiden, erityisesti kuntien kanssa. Ohjelman päätavoitteet ovat, että kuntalaisten: osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot vähentyvät Laajaan tavoitteeseen osallisuuden lisääntymisestä ja syrjäytymisen vähentymisestä sisältyy lastensuojelun osalta osatavoite, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun. 1.1.3 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007-2011 Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan (lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma (2007-2011) strategiset painopisteet ovat lapsia, nuoria ja perheitä koskien: ennaltaehkäisevän peruspalvelujärjestelmän toimivuus palvelujärjestelmän toimivuus elämän siirtymä-, muutos- ja kriisivaiheissa palvelujärjestelmän varhainen puuttuminen ja tuki moniammatillisuus, poikkihallinnollisuus ja monitoimijuus osaamisen turvaaminen ja asiakaslähtöisyys päätöksenteon lapsi- ja perhevaikutusten ennakointi, arviointi ja seuranta Hallitusohjelman lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman tavoite- ja prioriteettilistaus on seuraavanlainen: lasten ja nuorten kansalaistaitojen, kuulemisen, harrastustoiminnan ja osallistumisen edistäminen vanhemmuuden tukeminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen lapsiperheiden hyvinvoinnin, taloudellisen aseman ja palveluiden parantaminen lasten ja nuorten huostaanottojen tarpeen vähentäminen lasten ja nuorten syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhainen tunnistaminen ja tuki nuorten koulutus ja työllisyys lasten ja nuorten terveyserojen kaventaminen sekä terveiden elintapojen ja mielenterveyden edistäminen lasten ja nuorten elinolojen, erityisesti lapsiköyhyyden seurannan tietopohjan parantaminen päätösten lapsivaikutusten arvioinnin kehittäminen lapsen oikeuksista tiedottamisen edistäminen 1.1.4 Pälkäneen kunta Pälkäneen kunnan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatiminen aloitettiin syksyllä 2008. Sosiaalityön johtaja Jarmo Tapola kutsui koolle työryhmän, joka muodostui eri toimijoiden edustajista. Työryhmä kokoontui 10 kertaa ja hyvinvointisuunnitelman kokosivat annettujen tietojen pohjalta projektityöntekijä Ulriika Kannas-Honkaniemi ja sosiaalityön johtaja Jarmo Tapola. Työryhmän puheenjohtajana toimi perusturvalautakunnan puheenjohtaja Rainer Zeitlin ja sihteerinä sosiaalityön johtaja Jarmo Tapola. Lisäksi työryhmään kuuluivat terveydenhoitajat Kirsi Urkko, Helena Romu ja Tuula Pehkonen, sosiaalityöntekijä Harri Hautakorpi, perhetyönohjaaja Kirsi Andrejeff-Keränen, rehtori Antti Anttila, opettaja Hanna Keino, päivähoidon johtaja Marja-Liisa Lehto,
Sivu 5/37 kiertävä erityislastentarhanopettaja Arja Löytynoja, nuorisotyönohjaaja Marianne Jaakkola Pälkäneen seurakunta, hallituksen jäsen Reija Siitonen Mannerheimin Lastensuojeluliitto Pälkäneen osasto ja sivistyslautakunnan jäsen Minna Virpinen sekä 15.9.2009 alkaen perusturvajohtaja Janita Koivisto, vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Jukka Kittilä, vapaa-aikalautakunnan jäsen Marja- Liisa Suomalainen, liikunta- ja vapaa-aikasihteeri Petri Ketola, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Esko Koskenvesa, sivistystoimenjohtaja Jukka Talka, vt. sivistystoimenjohtaja Mauri Nest, Mikko Niemi Salmentaan VPK, Tuomas Sihvola Sydän-Hämeen ratsastajat, Heidi Kiiltomäki Pälkäneen 4H-yhdistys ja Jaana Ahola Mannerheimin Lastensuojeluliitto Pälkäneen osasto. Suunnitelman toiseen osaan on kerätty tilastotietoa kuntalaisten hyvinvoinnin tilasta sekä tietoa kunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden järjestämistä lapsille, nuorille ja perheille suunnatuista palveluista. Suunnitelman kolmas osa sisältää työryhmän esityksen lastensuojeluun ja siihen varattavista voimavaroista sekä tarvittavista toimenpiteistä lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja tukemiseksi Pälkäneen kunnassa. 2 NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 2.1 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Pälkäne on 6 989 (31.12.2008) asukkaan kasvukunta Pirkanmaalla Tampereen kupeessa. Pälkäne muodostaa yhdessä Kuhmalahden kunnan kanssa Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Pälkäneen asukasluku tulee kasvamaan siten, että vuonna 2015 kunnassa on 7597 asukasta. Alle 19 -vuotiaiden osuus väestöstä on Pälkäneellä hieman pienempi kuin koko maassa; Pälkäneellä 22,8 % ja koko maassa 23,0 %. 65 -vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on 22,2 % (koko maa 16,7 %). Tilastokeskuksen mukaan Pälkäneellä on yhteensä 1934 perhettä, joista lapsiperheitä 38,5 %. Koko maassa lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on 40,5 %. Lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä (16,8 %) on Pälkäneellä vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (20,0 %). Pälkäneen työttömyysprosentti (10,4 %) on koko maahan verrattuna (11,3 %) pienempi. Myös nuorisotyöttömiä on vähemmän (5,9 % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta) kuin koko maassa keksimäärin (9,0 %). Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus kaikista lapsiasuntokunnista on Pälkäneellä (10,9 %) hieman yli koko maan keskiarvon (9,3 %). Lapsiperheistä toimeentulotukea vuonna 2007 sai 4,1 % kaikista lapsiperheistä, mikä on huomattavasti vähemmän koko maan keskiarvoon verrattuna (8,5 %). Pälkäneen yli 15 -vuotiaan väestön keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus (38,8 %) noudattaa koko maan keskiarvoa (38,4 %). Sen sijaan korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus on Pälkäneellä selvästi alhaisempi (19,8 %) kuin koko maassa (26,2 %). Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17 24 -vuotiaita on Pälkäneellä hieman vähemmän (10,9 %) kuin koko maassa (11,4 %). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastotietojen mukaan Pälkäneellä myydään 100 % alkoholia/asukas huomattavasti vähemmän kuin koko maassa. Pälkäneläisiä alle 24 -vuotiaita ei ole vuoden 2007 aikana ollut päihdehuollon kuntoutuslaitoksissa hoidettavana. Sen sijaan päihdesairauksien hoitojaksoja on 15-24 -vuotiailla ollut lähes yhtä paljon kuin koko maassa keskimäärin. Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä on vuonna 2007 ollut lasten psykiatriassa (0-12 -vuotiaat) 66 käyntiä tuhatta lasta kohti. Vastaava luku koko maassa oli 160 käyntiä. Nuorisopsykiatrian (13-17 -vuotiaat) avokäyntejä oli tilastojen mukaan 268 tuhatta vastaavanikäistä kohden, kun koko
Sivu 6/37 maassa vastaava luku oli 483 käyntiä. Psykiatrian kuntoutumiskodeissa ei ole vuonna 2007 ollut hoidettavana alle 18 -vuotiaita Pälkäneläisiä. Pälkäneen kunnan hallinnoiman KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) -hankkeen puitteissa toteutettiin keväällä 2008 laaja selvitystyö kuntalaisten ja työntekijöiden mielipiteiden selvittämiseksi koskien lapsi- ja perhepalveluja Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnassa (Pälkäne, Kuhmalahti). Selvitystyön toteutti Edufin Oy ja kuntalaisten mielipiteitä kysyttiin lapsiperheiden vanhemmilta sekä yläkouluikäisiltä nuorilta itseltään verkkokyselyn muodossa. Selvityksestä nousseiden johtopäätösten mukaan varsinaiset perhepalvelut saivat osakseen kohtalaisen kritiikin lisäksi runsaasti arvostusta ja niihin oltiin pääosin tyytyväisiä. Erityisen tyytyväisiä oltiin äitiys- ja lastenneuvolaan, päivähoitoon sekä kirjastopalveluihin. Sen sijaan nuorisoon, harrastustoimintaan, kouluun ja varhaiseen puuttumiseen liittyvät asiat nousivat kehittämiskohteiden kärkeen. Lisäksi selvitystyöstä käy ilmi lapsiperheiden kokemus siitä, että heillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia ja -kanavia kunnan päätöksentekoon ja toisaalta vastaajien kokemuksen mukaan päättäjät eivät ole erityisen kiinnostuneita lapsiperheiden asioista. 2.2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT / ONGELMIA EHKÄISEVÄT PAL- VELUT 2.2.1 Neuvola Pälkäneellä toimii kaksi erillistä neuvolaa, Onkkaalassa (jatkotekstissä Pälkäneen neuvola) ja Luopioisissa (Luopioisten neuvola). Molemmissa toimipisteissä on äitiysneuvola ja lastenneuvola. Pälkäneen neuvolassa yksi terveydenhoitaja työskentelee äitiysneuvolassa ja yksi terveydenhoitaja lastenneuvolassa. Pälkäneellä syntyy keskimäärin 50 vauvaa vuodessa, vaihteluvälin ollessa 45-60. Lastenneuvolan kirjoissa oli 1.1.2009 yhteensä 363 yhden kuukauden kuuden vuoden ikäistä lasta. Luopioisten neuvolassa yksi terveydenhoitaja toimii äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa ja koulu-terveydenhuollossa sekä toinen terveydenhoitaja lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Luopioisissa syntyy 20-25 vauvaa vuodessa. Lastenneuvolassa oli kirjoilla 170 lasta 1.1.2009. Raskauden seuranta hoidetaan valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Keskimäärin käyntejä raskauden aikana kertyy 11, näistä kolme käyntiä lääkärille, muut terveydenhoitajalle. Synnytyksen jälkeen tehdään yhdestä kolmeen kotikäyntiä. Neuvolakäynneillä lähtökohtana ovat kunkin asiakkaan ja perheen tarpeet; yksilöllisyys ja perhekeskeisyys korostuvat. Asiakastyössä tärkeintä on vuorovaikutuksellinen keskustelu, johon sisältyy terveysneuvontaa sekä vanhemmuuden ja parisuhteen tukemista. Äitiysneuvolan tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat TAYS (äitiyspoliklinikka, vauvaperhetyö jne.), mielenterveystoimisto sekä sosiaalityöntekijät. Perhevalmennus järjestetään neuvoloiden yhteisenä toimintana. Valmennusohjelma sisältää kolme terveydenhoitajan ohjauskertaa, myös fysioterapeutti, Kelan edustaja sekä suuhygienisti osallistuvat perheen ohjaukseen. Perhevalmennus on hakemassa uutta muotoaan osana moniammatillisen perhetyön kehittämistä. Nyt jo tästä käytössä on Haikarapäivä, jossa kaksi kertaa vuodessa eri tahojen edustajat kertovat toiminnastaan lapsiperheen hyväksi. Mukana ovat olleet Mannerheimin lastensuojeluliitto, seurakunta, päivähoito ja perhetyö. Lastenneuvolassa perheelle tarjotaan käyntejä valtakunnallisten suositusten mukaan: 0 6 kk käynti neuvolassa kuukausittain, ensimmäinen käynti kotikäyntinä, 3 kk iässä lääkärineuvola 6-12 kk käynti neuvolassa kahden kuukauden välein, 8 kk iässä lääkärineuvola 1-2 v kaksi käyntiä terveydenhoitajalla, lääkärikäynti 1,5 -vuotiaana 2-6 v käynti terveydenhoitajalla kerran vuodessa, lääkärineuvola 5 -vuotiaana
Sivu 7/37 Aikatauluissa pyritään joustavuuteen perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Koko perheen hyvinvointia seurataan hyvin kokonaisvaltaisesti. Vanhemmuuden tukeminen ja tarvittavien tukimuotojen löytäminen perheelle eri tilanteissa on tärkeä työmuoto. Perhekeskeinen työote ja ehdoton luottamus ovat perusta tälle työlle. Neuvolassa seurataan lapsen kehitystä ja kasvua, rokotusohjelma toteutetaan valtakunnallisen ohjeen mukaan. Lastenneuvolan tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat perhetyöntekijät, päivähoito ja esikoulu, sosiaalityöntekijät, erityistyöntekijät (psykologi, puheterapeutit, fysioterapeutti), seurakunta ja MLL. Myös TAYS eri poliklinikkoineen on merkittävä yhteistyön tekijä. MIKÄ TOIMII NEUVOLASSA HYVIN neuvolapalvelut tuotetaan lähipalveluina perheille on tarjolla tukea matalan kynnyksen palveluna vanhemmuuden tukeminen, vanhempien kasvatustehtävän tukeminen varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen seulonta eri työvälinein (testimenetelmät mm. Lene ja Lumiukko, haastattelu- ja seulontakaavakkeet) varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisevä työote terveydenhoitaja lääkäri -yhteistyö, lastenlääkärin vastaanotto Kangasalan terveysasemalla perhevalmennus MIKÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ yhteistyön tiivistäminen lapsiperhetyöhön osallistuvien toimijoiden kesken, esimerkiksi säännöllisesti kokoontuvan varhaiskasvatustyöryhmän muodossa kaikissa lapsiperheiden palveluissa painopisteen siirtäminen entistä varhaisempaan puuttumiseen ja avun saantiin, myös käytännön avun muodossa kotipalvelun perhetyön huomattava lisääminen lasten erityispalvelujen saanti, ainoastaan fysioterapeutille pääsee pitkään jonottamatta, mutta esimerkiksi psykologin ja puheterapian palveluja liian vähän, samoin lastenpsykiatrian palvelut riittämättömät lapsiperheen asioista tiedottaminen kunnan sisällä, esimerkiksi kunnan kotisivujen käyttö tiedotusvälineenä 2.2.2 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollossa valtakunnallinen tavoite on vuoden 2011 alusta tarkastaa koululaiset joka vuosi. Tämä tavoite toteutuu osittain Pälkäneen kouluissa ajanpuutteen vuoksi. Ensimmäinen koululaisen tarkastus on ennen ensimmäistä kouluvuotta, kouluuntulotarkastus. Lääkärintarkastus on ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla sekä lukion toisella luokalla. EMU (mukautettu opetus) ja EHA (harjaantumisopetus) luokkien oppilaat tarkastetaan joka vuosi. Heidän tarkastuksiinsa osallistuu sekä terveydenhoitaja että yksilöllisen tarpeen mukaan lääkäri. Lukion toisen luokan pojille tehdään samalla kutsuntatarkastus armeijaa varten. Nuorison terveystodistuksen saa 8. luokan ja lukion tarkastuksen yhteydessä, sitä tarvitaan mm. mopokorttia ja ajokorttia varten. Terveydenhoitajalla on lisäksi vastaanottoaikoja, jolloin hänen luokseen voi mennä ilman ajanvarausta.
Sivu 8/37 Kouluterveydenhuollon asiakkuussuhde perustuu lapsen ja nuoren kanssa rakentuvaan luottamussuhteeseen. Tärkein työmenetelmä on haastattelu ja havainnointi sekä luottamuksellinen keskustelu. Lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä seurataan eri mittaus- ja havainnointimenetelmin sekä kyselyin. Oppilashuoltoryhmä on tärkeä moniammatillinen toimintamuoto. Siinä paneudutaan yksittäisen oppilaan asioihin syvemmin, esille nousseiden tarpeiden pohjalta. Yhteistyötä tehdään vanhempien, opettajien, koulukuraattorin ja erityistyöntekijöiden (mm. perheneuvolan psykologit, puheterapeutit, fysioterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja) kanssa. Yksilöllisesti yhteistyössä saattaa olla mukana muitakin tahoja. Pälkäneen kouluterveydenhoitajalla oli vastuullaan vuoden 2008 lopussa noin 600 oppilasta. Luopioisten kouluilla oli 297 oppilasta sekä lisäksi Anna Tapion koulun 260 oppilasta. MIKÄ TOIMII KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA HYVIN kouluun siirtymisvaiheessa tieto oppilaasta siirtyy esikoulusta ja lastenneuvolasta koululle yhteisessä nivelvaiheen palaverissa yhteistyö eri osapuolten välillä (kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, koulukuraattori sekä sosiaalitoimi), oppilashuolto opettajat aktiivisia tuomaan oppilaan asioita kouluterveydenhuoltoon ja yhteistyö opettajien kanssa hyvää tarkastuksissa hyvät, yhtenäiset ohjeistukset kaikilla kouluilla MIKÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ aikaresurssien uudelleen mitoitus uuden asetuksen tullessa voimaan vuoden 2011 alusta, koskee niin terveydenhoitajaa kuin lääkäriä, jonka työpanosta kaivataan muutenkin lisää kouluille koulupsykologin palvelut yhteistyö ja kumppanuus nuorisotyön kanssa, nyt kaivataan ehdottomasti nuorisotyöntekijää/tekijöitä tukemaan omalta osaltaan nuorten tasapainoista kehitystä ja osallisuutta sekä tuomaan esille nuorisonäkökulmaa suunnittelussa ja päätöksenteossa 2.2.3 Päivähoito Pälkäneen kunnassa päivähoitoa järjestetään päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa sekä perhepäivähoitona hoitajan kotona. Kunnan järjestämää päivähoitoa käytti 2008 yhteensä 317 lasta ja päivähoidon käyttöaste oli 61 %. Yksityisen hoidon tukea maksettiin keskimäärin 8 lapsesta kuukaudessa ja kotihoidon tukea sai keskimäärin 91 perhettä kuussa. Pälkäneellä ei ole käytössä kotihoidon tuen kuntalisää. Päivähoidon lyhyen tähtäimen painopisteenä on palvelun tarjonnan kehittäminen kysyntää vastaavaksi. Hoitoa tarjotaan silloin, kun siihen on tarvetta ja päiväkodin aukioloajoissa joustetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että päiväkodin aukioloaikaa pidennetään kysynnän mukaan alkaen kello kuudesta kello kahdeksaantoista asti. Tämä vähentää painetta vuorohoitoon, eikä lapsen tarvitse vaihtaa ryhmää kesken hoitopäivän. Pitkän tähtäimen painopisteenä on avoimen päivähoidon kehittäminen.
Sivu 9/37 Pälkäneen kunnassa toimii vuoden 2009 alusta alkaen kolme päiväkotia, joissa on yhteensä 126 yli kolmevuotiaan hoitopaikkaa. Kaksi päiväkotia sijaitsee Pälkäneen kirkonkylällä ja yksi Luopioisten kirkonkylällä. Henkilökuntaa päiväkodeissa on yhteensä 20 kokoaikaista työntekijää. Ryhmäperhepäivähoitoa järjestetään kymmenessä ryhmäperhepäiväkodissa, joissa on yhteensä 110 paikkaa ja 27 työntekijää. Lisäksi 7 perhepäivähoitajaa työskentelee kotonaan ja heillä on yhteensä 28 hoitopaikkaa. Esiopetuksessa on 86 paikkaa ja 8 työntekijää. Oman kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut ovat päivähoidon käytettävissä tarpeen mukaan. Pälkäneellä toimii myös yksityinen päiväkoti, jonka kanssa kunnalla on ostopalvelusopimus. Vuonna 2008 hoitoa ostettiin viidelle lapselle. MIKÄ TOIMII PÄIVÄHOIDOSSA HYVIN Perushoito sujuu hyvin ja kaikille lapsille on järjestynyt paikka erityislastentarhanopettajan palvelut Yhteistyö neuvolan, seurakunnan ja perheneuvolan kanssa MIKÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ Päivähoidon avoimet palvelut perheille, jotka hoitavat lapsia kotonaan (avoin päiväkoti, perhekerho, parkkitoiminta ym.) Psykologipalvelut kaukana 2.2.4 Esikoulu Esiopetusta annetaan lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna ja sen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta vahvistaa lasten oppimisedellytyksiä. Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää esiopetusta, joka toteutetaan perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Vanhemmat ratkaisevat lapsen osallistumisen esiopetukseen. Esiopetus on osallistujille maksutonta. Esiopetusta voidaan järjestää joko päivähoidossa tai opetustoimen alaisuudessa koulussa. Pälkäneellä esiopetuksen oppilailla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, kun koulumatka on yli kolme kilometriä. Esiopetusta annetaan neljä tuntia viitenä päivänä viikossa. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet määrittävät esiopetuksen sisällön ja tavoitteet. Esiopetuksen laajuus on vähintään 700 tuntia vuodessa. Esiopetukseen osallistuvalla lapsella säilyy subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan. Opetusministeriön suosituksen mukaan esiopetusryhmään saa kuulua enintään 13 lasta tai 20 lasta, jos ryhmässä on opettajan lisäksi toinen koulutettu aikuinen. Pälkäneen kunnassa esiopetusta järjestetään päiväkodeissa sekä koulujen yhteydessä olevissa tiloissa esiintyvän tarpeen mukaan. Esikoulu opetus sijoittuu hallinnollisesti sosiaalipalvelujen alle. Pälkäneen perusturvalautakunta on hyväksynyt 27.10.2009 esiopetussuunnitelman, jossa määritetään toiminnan arvot, päämäärät ja tavoitteet. Opetushallituksen vahvistamat valtakunnalliset ope-
Sivu 10/37 tussuunnitelman perusteet ohjaavat esiopetuksen sisällön suunnittelua ja toimivat perustana paikallisille opetussuunnitelmille. MIKÄ TOIMII ESIOPETUKSESSA HYVIN tilojen yhteiskäyttö pätevä henkilökunta erityisopetuksen palvelut yhteistyö neuvolan kanssa MIKÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ päivähoidon ja koulun yhteistyö selvitetään mahdollisuus vuosiluokattoman (0-2 luokan) alkuopetuksen järjestämisestä tiedon kulku kunnan sisällä käytäntöjen yhtenäistyminen selvitetään onko esikoulutoiminnan organisointi nykyisellä mallilla tarkoituksenmukaista vai onko syytä jatkossa tehdä myös hallinnollisia muutoksia 2.2.5 Koulu Pälkäneen kunnassa on kymmenen peruskoulua, joista kahdeksan alakoulua ja kaksi yläkoulua. Lisäksi kunnassa on oma lukio. Peruskouluissa opiskelee noin 750 ja lukiossa noin 110 oppilasta yhteensä 68 opettajan johdolla. Erityisopetusryhmiä on yhteensä neljä, kolme Kostian koulussa ja yksi yhteiskoululla. Laaja-alaista erityisopetusta (ei kiinteää ryhmää) annetaan kaikilla perusopetuksen luokka-asteilla. Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa opiskelee 20 oppilasta. Erityisopetuksen raja on löyhä ja oppilaita integroidaan joissakin aineissa erityisluokkaopetuksesta yleisopetukseen ja yleisopetuksesta erityisluokkaopetukseen. Pälkäneen kouluissa työskentelee koulukuraattori kolmena päivänä viikossa sekä sosionomi (AMK) kahtena päivänä viikossa. Koulupsykologipalvelut ostetaan Kangasalan terveyskeskuksesta. Kouluterveydenhoitajia, joiden toimenkuvaan kuuluu myös neuvolatyö, on kunnan alueella kolme. Kodin ja koulun yhteistyö on kirjattu perusopetuslakiin ja on luonteva osa koulujen toimintaa. Syksyllä 2008 on aloitettu koulujen kotiin lähettämien tiedotteiden kerääminen sivistyslautakunnan tietoon. Kouluilla toimii vanhempainneuvostoja, lisäksi koko kunnan alueella toimii Koti ja koulu ry., joka organisoi kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja järjestää tilaisuuksia. Koulun aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta laajeni vuonna 2009. Toimintaa on helppo muokata toimivaksi, koska kunnassa työskentelee paljon koulunkäyntiavustajia, joiden työpanosta voidaan hyödyntää. Lisäksi toimintaan saadaan merkittävää valtion tukea. Kerhotoimintaa järjestetään useimmilla kouluilla ja siihen saadaan valtionavustusta. Kerhojen aiheina ovat muun muassa bänditoiminta, ilmaisutaito, käsityö ja liikunta. Tukioppilastoimintaa on molemmilla yläkouluilla ja oppilaskuntatoimintaa Pälkäneen Yhteiskoulussa ja Kostian koululla. Koulunkäyntiavustajia on lähes kaikilla kouluilla, tällä hetkellä yhteensä 25. Koulunkäyntiavustajat auttavat ja tukevat oppilaita koulutehtävien teossa. Jotkut avustajista toimivat oppilaiden henkilökohtaisina avustajina. He ovat ohjaajina myös koulujen aamupäivä- ja iltapäiväkerhoissa.
Sivu 11/37 Kriisityön suunnitelmat on kunnassa päivitetty. Syksyllä 2008 sivistyslautakunnassa hyväksyttiin suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Lähtökohtana on varhainen puuttuminen varsinaisten kriisitilanteiden ehkäisemiseksi. Koulujen oppilashuoltoryhmät ovat toimiva ja moniammatillinen yhteistyöelin, joka työskentelee parantaakseen koko koulun olosuhteita ja yksittäisen oppilaan hyvinvointia. MIKÄ TOIMII KOULUPUOLELLA HYVIN Kouluilla on hyvä ja motivoitunut henkilökunta Perusopetus toimii hyvin ja pystytään tukemaan myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita perusopetuksen piirissä Koulujen henkilökunta kouluttautuu aktiivisesti ja pyrkii seuraamaan aikaansa Yhteistyö akselilla neuvola esikoulu koulu on toimiva Kaikkien koulujen opetuksen kehittämistä palvelevat hankkeet, joita tällä hetkellä ovat tehostetun ja erityisen tuen projekti, oppilashuollon projekti, oppilaanohjauksen projekti Alakoulun puolella (Kostian koulu) toteutetaan yhteistoiminnallista opetusta, jossa II - IV yleisluokka ja erityisluokka ovat tiiviissä yhteistyössä Kuraattoripalvelut toimivat hyvin, mutta eivät ole riittävällä määrällisellä tasolla Koulupudokkaita ei juuri ole, koko ikäluokka saa perusopetuksen päättötodistuksen Nivelvaiheyhteistyö siirryttäessä yläkouluista lukioon toimii, lukion oppilaista 80 85 % on omien koulujen oppilaita MIKÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ Koulupsykologipalvelut ovat riittämättömiä koko oppilasmäärään nähden Kuraattoripalvelut on koettu riittämättömiksi, kahden osa-aikaisen kuraattorin työpanoksella ei pystytä vastaamaan koko ajan kasvavaan tarpeeseen Opiskeluvaikeudet ovat aiempaa yleisempiä ja tukitoimia tarvittaisiin enemmän Oppilasarviointia tulee kehittää ja yhdenmukaistaa eri yksiköiden välillä Kriisitilanteisiin valmentautuminen vaatii kehittämistä ja koulukohtaisten valmiussuunnitelmien päivittämistä 2.2.6 Nuorisotyö ja vapaa-aika Pälkäneen kunnan nuorisotyön keskeinen ajatus on edistää nuorten kasvua ja hyvinvointia eri toimenpitein. Kunnassa ei ole perustyötä tekevää nuorisonohjaajaa, vaan osa-aikainen (50 %) nuorisosihteeri. Kunnan nuorisotoimen keskeisimmät tehtävät on tilojen varaaminen nuorison käyttöön, järjestöjen tukeminen sekä yhteistyössä seurakunnan ja järjestöjen kanssa tapahtumien ja leirien järjestäminen. Kunnalla on hyvin toimivat ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet niin ulko- ja sisäliikuntapaikkoina. Kunnan alueella sijaitsee myös laskettelukeskus. Kunnalla on myös omia erikoistiloja mm. teatteri, joka on myös nuorten käytössä. Teatterissa järjestetään esimerkiksi elokuvailtoja. Uusi kirjasto on vilkkaassa käytössä. Lisäksi kansalaisopisto tarjoaa erilaisia harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Se järjestää muun muassa taiteen perusopetusta, mikä antaa mahdollisuudet pitkäjännitteiseen opiskeluun musiikin sekä kuva- ja käsityötaiteen alalla. Kunnassa toimii myös Valkeakosken musiikkiopiston sivutoimipiste. Nuorisotoimen ongelma on nuoriso-ohjaajan puuttuminen eli kohtaavan työn tekijää ei ole. Aktiiviselle tekijälle olisi paljon työtä, mutta resurssia työntekijän palkkaamiseen ei ole. Erityisnuorisotyö-
Sivu 12/37 tä kunnassa ei ole lainkaan. Nuorisotyöntekijän toimenkuvaan kuuluu tilatoiminnan lisäksi monipuolinen nuorten aktivointi ja erilaisen toiminnan järjestäminen. Nuorisotyöntekijän on oltava aktiivinen ja toimittava moniammatillisesti yhteistyössä eri viranomaisten, eri kouluasteiden sekä seurakunnan ja järjestöjen kanssa. Pälkäneen kunnassa toimii runsaasti erilaisia aktiivisia yhdistyksiä, joiden toiminnasta tarkemmin järjestöjä esittelevässä luvussa (2.2.8). MIKÄ TOIMII NUORISOTYÖSSÄ HYVIN Seuratoiminta pääsääntöisesti hyvällä tasolla Harrastuspaikat ja -mahdollisuudet liikuntapuolella kohtuullisella tasolla Yhteistyö Aitopajan kanssa toiminut hyvin (nuorten nikkarointipaja) MIKÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ Yhteistyö koulujen kanssa Nuorisotilatoiminnan kehittäminen Nuorisojärjestöjen määrän lisääminen Nuorisotyöntekijä Tiedotus Nuorisovaltuuston toiminnan elvyttäminen 2.2.7 Seurakunnan tarjoamat palvelut Pälkäneen seurakunta järjestää viikoittaista toimintaa lapsille, nuorille ja perheille. Toimintamuotoina ovat kerhot, retket, tapahtumat, leirit, musiikkitoiminta ja jumalanpalvelukset. Lapset, nuoret ja perheet tulevat autetuiksi toiminnan ja henkilökohtaisten kontaktien kautta. Työalan tehtävä on antaa kristillistä kasvatusta sekä kulkea seurakuntalaisten rinnalla. MIKÄ TOIMII SEURAKUNNAN PALVELUISSA HYVIN Seurakunnan toiminta tavoittaa yli puolet kunnan lapsista ja nuorista Seurakunnan työntekijät ovat ruohonjuuritason tekijöitä, jotka kuulevat ja näkevät lasten ja nuorten hyvinvointia Yhteistyöllä ja tiedon jakamisella kunnan ym. työntekijöiden kanssa Pälkäneen alueen lapsista ja nuorista pidetään huolta MIKÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ Seurakunta toivoo kunnalta resursseja yhteistyöhön lasten ja erityisesti nuorten kanssa tehtävään toimintaan 2.2.8 Järjestöjen tarjoamat palvelut Pälkäneellä ns. kolmatta sektoria edustavat yhdistykset ja yhteisöt tarjoavat lapsille, nuorille ja perheille palveluja ja monipuolista toimintaa. Pääsääntöisesti ne järjestävät harrastus- ja virkistystoimintaa kaiken ikäisille kuntalaisille, mutta varsinaisten ostopalvelujen tuottaminen kunnalle on tällä hetkellä varsin vähäistä.
Sivu 13/37 Aitoon Taekwon-Do ry Taekwondo on monipuolinen itsepuolustuslaji, joka kehittää harrastajan kuntoa, voimaa, nopeutta, notkeutta ja koordinaatiota. Seura järjestää eri ikäluokille harjoitus- ja kilpailutoimintaa Aitoossa, Luopioisissa ja Onkkaalassa. Aitoon VPK:n nuoriso-osasto Onkkaalan VPK:n nuoriso-osasto Palokuntien alaisuudessa toimii viikoittain kokoontuvat nuoriso-osastot. Palokuntanuorten parissa opetellaan palo- ja pelastustoiminnassa tarvittavia taitoja. Harjoitusten lisäksi toimintaan sisältyy leirejä, opintomatkoja ja retkiä. Salmentaan VPK ry Salmentaan VPK:lla ei ole varsinaista nuoriso-osastoa, mutta nuoret osallistuvat palokunnan toimintaan soveltuvin osin. Lapset ja nuoret osallistuvat mm. viikoittain palokunnan vetämään Ukkoliikuntaan, missä liikutaan jumpaten ja pelaten pallopelejä. Palokunta ylläpitää kerhotiloja, jossa lapset ja nuoret voivat kokoontua. Koti ja Koulu ry Koti ja Koulu yhdistyksen johtotähtenä ovat yhteistyö ja avoin keskustelu vanhempien, koulun ja päättäjien välillä. Lasten hyvinvointi, turvallisuus ja oikeus laadukkaaseen koulutukseen ovat tärkeitä, eikä niitä saa unohtaa kunnallisessa päätöksenteossa. Kukkian haukut ry Kukkian Haukut ry järjestää koiraharrastustoimintaa kaikille ikäluokille Luopioisissa. Toiminta sisältää koulutusta, kilpailu-, koe- ja kurssitoimintaa ja jäsenistön yhteisiä tapaamisia. Laitikkalan nuorisoseura ry Laitikkalan nuorisoseura järjestää lapsille sekä koko perheelle suunnattua toimintaa mm. alle kouluikäisille suunnattua muskaria. Luopioisten urheilukalastusseura Seura järjestää kesä- ja talvikaudella kalastuskilpailuja, joihin osallistuminen on nuorille (alle 16 v.) maksutonta. Toimintaa esitellään vuosittain kunnan ja seurakunnan järjestämällä nuorten leirillä ja muissa soveltuvissa tilaisuuksissa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Luopioisten yhdistys Mannerheimin Lastensuojeluliitto Pälkäneen yhdistys MLL:n toiminnan tavoitteena on paikkakunnan lasten, nuorten ja heidän perheidensä turvallisuuden, hyvinvoinnin ja terveen kehityksen turvaaminen sekä lastensuojelun ennaltaehkäisevä toiminta. Vaikuttamisen tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja heidän perheidensä arvostusta ja hyvinvointia. MLL järjestää erilaisia tapahtumia, retkiä, kursseja, kerhoja ja perhekahvilatoimintaa.
Sivu 14/37 Sydän-Hämeen Ratsastajat ry Sydän-Hämeen Ratsastajat järjestää ratsastustoimintaa kaikille ikäryhmille. Toiminta sisältää mm. heppakerhoja, harjoituksia, kilpailuja, kursseja ja retkiä. Partiolippukunta Kostian Kahlaajat ry Partio toimii Pälkäneellä partioperiaatteen mukaisesti kasvattaen lapsista ja nuorista vastuuntuntoisia ja aktiivisia, toisia ihmisiä kunnioittavia ja luonnosta välittäviä ihmisiä. Toimintaa järjestään kolmessa eri ryhmässä (Sudenpennut, Vartiot ja Vaeltajaryhmät) pääasiassa Onkkaalan alueella. Pälkäneen Hengitysyhdistys ry Yhdistyksen tarkoituksena on vammaisjärjestönä ja Hengitysliitto Helin jäsenenä edistää hengityssairaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua ja yhdenvertaisuutta kuntalaisina sekä toimia terveellisen elinympäristön puolesta. Yhdistys tarjoaa jäsenistölleen liikuntaryhmiä (vesivoimistelu, Boccia) ja järjestää erilaisia terveyttä edistäviä kampanjoita. Pälkäneen Luja-Lukko ry Luja-Lukko on liikunnan yleisseura, jonka alaisuuteen kuuluu seuraavia lajijaostoja: jalkapallo jääkiekko kuntojaosto (lasten liikuntakerhot, naisten kuntojumppa, keppijumppa, seniorijumppa, maratoonarit, frisbeegolf ja kyykkä) koripallo Laitikkalan kyläosasto lentopallo luistelu suunnistus salibandy yleisurheilu Pälkäneen musiikkiteatteri ry Pälkäneen Musiikkiteatteri ry on vuonna 2008 perustettu harrastajateatteri. Se toimii Sydän- Hämeen alueella olevien näyttelijöiden, laulajien, tanssijoiden sekä muusikoiden kesken. Pälkäneen 4H-yhdistys Pälkäneen 4H-yhdistys järjestää kerhoja ja koulutusta sekä yrittäjyyteen kannustavaa toimintaa nuorille. Pälkäneen 4H-yhdistys on vuosia toiminut sekä kunnan että seurakunnan yhteistyökumppanina nuorisotyössä. Ratsastusseura PR-88 ry Ratsastusseura PR-88 järjestää ratsastustoimintaa kaikille ikäryhmille. Toiminta sisältää mm. heppakerhoja, harjoituksia, kilpailuja, kursseja ja retkiä.
Sivu 15/37 Rautajärven kyläyhdistys ry Rautajärven kyläyhdistys on järjestänyt koko perheelle suunnattua toimintaa mm. yleisurheilukoulua, pesäpalloiltoja, patikkareissuja, laskiaistapahtumia, kuutamohiihtoja ym. Liiteosassa on edellä mainittujen yhdistysten yhteystiedot. 2.2.9 Kotipalvelun perhetyö Lapsiperhetyön osuus kotihoidon palveluista on noin 5-10 %. Tällä hetkellä kotihoidon saatavuus lapsiperheille on kohtuullisella tasolla. Ennalta tiedossa oleviin tarpeisiin pystytään pääsääntöisesti vastaamaan, mutta äkilliset esimerkiksi sairaan lapsen hoidosta johtuvat tarpeet ovat ongelmallisia, varsinkin jos tarve edellyttää kotiapua koko päiväksi tai useammaksi päiväksi. Kotihoidossa ei ole tällä hetkellä resurssia tehdä riittävästi ennaltaehkäisevää työtä. 2.2.10 Lastensuojelun perhetyö Lastensuojelun perhetyötä on kehitetty sekä Kehittäjä-sosionomi hankkeessa (2005-2006) että KEPEET -hankkeessa (2007 2009). Tämän kehittämistyön tuloksena Pälkäneen kunnassa toimii vakinainen perhetyön ohjaaja ja perhetyöntekijä. Lastensuojelun perhetyön kehittäminen on ollut välttämätön asiakasmäärien räjähdysmäisen kasvun vuoksi. Tavoitteena on, että hankkeissa aloitettu moniammatillinen kehittämistyö jatkuu kunnassa. Perhetyöntekijöiden toimenkuva koostuu tällä hetkellä sekä ennaltaehkäisevästä että korjaavasta työstä. Työtä tehdään toiminnallisella otteella, jossa lapsi on työn keskiössä. Perhetyöntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden, kuraattorin, terveydenhuollon, koulun ja päivähoidon kanssa. Perhetyö on Pälkäneellä vielä uusi toimintamuoto ja sen kehittäminen kunnan näköiseksi vie vielä aikaa. Perhetyön tavoitteena on ennaltaehkäisevyys ja perhelähtöisyys. Perhetyössä ohjataan ja neuvotaan perhettä sekä autetaan ja opetetaan erilaisissa käytännön asioissa. Perhetyöstä tehdään perheen kanssa suunnitelma, jonka mukaan edetään ja jossa määritellään perhetyön tarve, määrä ja kesto. Suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. 2.2.11 Erityispalvelut Erityispalveluiden osalta Pälkäneen kunta on pääosin muualla tuotettujen palveluiden varassa. Suurin osa palveluista saadaan kuntayhtymistä, joissa kunta on mukana. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri keskuspaikkanaan Tampere tuottaa kaikki erikoissairaanhoidon palvelut. Vuoden 2009 alusta myös kehitysvammaisten laitoshoito ja neuvola siirtyvät sairaanhoitopiirille. Kehitysvammahuollon avopalvelut siirtyivät yhteistoiminta-alueelle, jossa vastuukuntana toimii Kangasalan kunta. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluu Kangasalan ja Pälkäneen lisäksi Juupajoki, Kuhmalahti ja Oriveden kaupunki. Yhteistoiminta-alue, Kangasalan kunta isäntäkuntana, tuottaa perusterveydenhuollon palvelut, perheneuvolan, nuorisopsykiatrisen työryhmän ja mielenterveystoimiston palvelut. Nuorisopsykiatrinen työryhmä aloitti toimintansa 8/2007 ja työryhmään hakeudutaan terveydenhuollon kautta (lähete tarvitaan). Hoito on suunnattu 13 22 -vuotiaille nuorille (yli 18 vuotta täyttäneet ovat ensisijaisesti mielenterveystoimiston asiakkaita ainakin, jos ovat jo muuttaneet pois kotoa ja ovat jo työelämässä tai mielenterveysongelman voidaan olettaa jatkuvan pitkään aikuisiälle). Työryhmään
Sivu 16/37 kuuluu psykiatrinen sairaanhoitaja ja lääkäri. Yhteistoiminta-alueen kautta saa myös puhe- ja toimintaterapiaa, psykologin palveluita ja psykiatrian palveluita. Sovittelutoimintaan liittyvät palvelut rikos- ja riita-asioissa saadaan Pirkanmaan sovittelutoimistosta Tampereelta. Perheasioiden sovittelua sekä lapsen huoltoon ja tapaamiseen liittyvää sovittelua tehdään osana sosiaalityötä tarpeen mukaan. Perheasioiden sovittelua saa myös Kangasalan perheneuvolasta ja Tampereen ev. lut. seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksesta. Vammaispalvelulain mukaiset etuudet ja palvelut hoidetaan omassa kunnassa ja niitä hoitaa asioihin perehtynyt palveluohjaaja. Henkilötutkinnat ja päihdehuollon palvelut hoidetaan osana kunnan sosiaalityötä. Päihdehuollon tutkimusta ja laitoshoitoa ostetaan pääosin Kaivannon sairaalasta (PSHP) ja Mainiemen kuntoutumiskeskukselta (Lammi). Avopalvelut ostetaan Valkeakosken A-klinikalta ja Tampereen A-klinikkatoimelta (A-klinikkasäätiö). Lisäksi käytetään myös muita palveluiden tuottajia tilannekohtaisesti. 2.2.12 Sosiaalityö Lastensuojelulain mukaan kunnan on tuettava lapsen vanhempia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Kunnan on huolehdittava siitä, että lastensuojelu on laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa avun ja tuen. Pälkäneellä toimii sosiaalityössä sosiaalityön johtaja ja kaksi sosiaalityöntekijää. Lisäksi sosiaalityöllä on käytettävissä asiakaspalvelusihteeri. Palveluohjaaja hoitaa vammaispalveluun liittyvät tehtävät, jotka koskevat myös lapsia ja perheitä. Sosiaalityön tiimissä toimii lisäksi kaksi perhetyöntekijää. Pälkäneellä sai toimeentulotukea vuonna 2008 33 perhettä joissa asui alaikäisiä lapsia yhteensä 61. Tukea saaneiden osuus on 4,1 % lapsiperheistä. Kaikki pienituloiset perheet eivät ole toimeentulotuen asiakkaita kuten työssäkäyvät pienituloiset yksinhuoltajat, vaikka heidän tulonsa voivat jäävät köyhyysrajan alapuolelle. Sosiaalityöntekijän vastaanotolle pääsee pääsääntöisesti lain edellyttämän viikon aikana. Kriisitilanteissa aika kyetään järjestämään samalle tai viimeistään seuraavalle päivälle. Lastensuojelussa asiakasmäärät ja menot ovat olleet viime vuosina kasvussa. Tämä on valtakunnallinen trendi. Osittain tähän vaikuttaa yhteiskunnassa tapahtunut asenteiden muutos. Perheiden sisäisiä asioita ei pidetä enää vain perheelle kuuluvina, vaan yhteiskunta on alkanut puuttua yhä enemmän perheiden asioihin. Samoin monet ennen hyväksyttyinä pidetyt kasvatusmenetelmät ovat tulleet lain vastaisiksi. Myös kynnys puuttua ongelmiin on madaltunut. MIKÄ TOIMII SOSIAALITYÖSSÄ HYVIN lastensuojelussa on toistaiseksi pystytty vastaamaan palveluiden kysynnän kasvuun kahden perhetyöntekijän avulla on kyetty auttamaan monia tukea tarvitsevia lapsia ja perheitä lastensuojeluilmoitukset kyetään käsittelemään lain edellyttämän seitsemän päivän aikana ja lastensuojelun tarpeen selvitykset kolmen kuukauden aikana sijoituspaikka on löytynyt kodin ulkopuolelle sijoitettaville lapsille ja nuorille
Sivu 17/37 MIKÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ kotiin annettavien ja kodin ja laitoksen välimaastoon sijoittuvia palveluita on kehitettävä laitoshoidon määrä on kasvanut perhehoidon kustannuksella perheille tarjottavia psykososiaalisia palveluja on jalkautettava 2.3 LASTENSUOJELUN TILA KUNNASSA 2.3.1 Lastensuojeluilmoitukset Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. (Lastensuojelulaki 417/2007 25 ) Lastensuojeluilmoituksia tuli vuonna 2008 35 lapsesta. Ilmoitukset koskivat 25:ttä eri perhettä. Ilmoittajina olivat neuvola, päivähoito, koulu, TAYS, poliisi ja sukulaiset. Ilmoituksen perusteina olivat lapsen kaltoinkohtelu, vanhemman päihdeongelma ja lapsen omaan käyttäytymiseen liittyvät ongelmat esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa. 2.3.2 Lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojelun tarpeen selvityksiä tehtiin kuusi vuonna 2008. Näistä kolme saatiin tehtyä määräajassa. Yksi perhe muutti kesken selvityksen pois ja kahdessa tapauksessa tutkimukset ovat kesken (perheneuvola ja lastenpsykiatrian poliklinikka). Yhteensä viidessä tapauksessa asiakkuus jatkuu. Näissä tapauksissa on tehty myös asiakassuunnitelma. 2.3.3 Avohuolto Lastensuojelun avohuollon asiakkaina on karkeasti ottaen noin viisi prosenttia alle 18-vuotiaista ja asiakkaiden määrä on ollut kasvussa. Jonkinasteista huolta on ollut lähes sadasta lapsesta. Tarjotut avohuollon toimenpiteet voivat vaihdella lapsen harrastuksen taloudellisesta tukemisesta päivähoitopaikan järjestämiseen. Perhetyö on yksi avohuollon tukimuoto jonka merkitys on kasvanut viime vuosina. Tukiperhe oli kolmella lapsella. 2.3.4 Sijaishuolto Pälkäneellä on sijoitettu kodin ulkopuolelle seitsemän lasta. Neljä lapsista oli sijoitettu perhehoitoon ja kolme laitoshoitoon. Vuonna 2008 tehtiin kaksi uutta huostaanottoa. Sijoitettujen lasten osuus
Sivu 18/37 alle 18-vuotiaista on noin 0,4 %. Pirkanmaalla kunnissa luku on keskimäärin 1 %. Sijoitukset tehtiin yhteisymmärryksessä vanhempien kanssa, jolloin ei tarvittu kiireellistä sijoitusta. Huostaanottojen syynä olivat lapsen oma käyttäytyminen ja toisessa lapsen vanhemmasta johtuneet syyt. Kaikille sijoitetuille lapsille tehdään asiakassuunnitelma, jota tarkistetaan kahdesti vuodessa. 2.3.5 Jälkihuolto Lapselle ja nuorelle on järjestettävä jälkihuolto sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto toteutetaan tukemalla sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta, hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on huolehdittava, että lapselle laaditaan jälkihuoltosuunnitelma. Jälkihuollon palvelut rakennetaan aina lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan ja suunnitelmallisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa. Jälkihuollossa oli vuonna 2008 kaksi nuorta. Molemmille on tehty jälkihuoltosuunnitelma opintojen kulkua varten. Tavoitteena heillä on ammatillisen tutkinnon suorittaminen. 2.3.6 Huolto- ja tapaamissopimukset, oikeudelle annettavat selvitykset Lastenvalvoja vahvisti vuonna 2008 27 avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden, joista yhdessä tapauksessa asia eteni tuomioistuimeen asti. Huolto- ja tapaamissopimuksia vahvistettiin 49. Käräjäoikeudelle annettiin kaksi selvitystä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. 2.3.7 Ottolapsitoiminta Pälkäneen kunnalla on ostopalvelusopimus adoptioneuvonnasta Pelastakaa lapset ry:n kanssa. Pälkäneellä oli kaksi ulkomaanadoptiota haluavaa perhettä vuonna 2008. 3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN STRATEGINEN SUUNTA, VOI- MAVARAT, KESKEISET PAINOPISTEET, KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA KONKREETTISET TOIMET 3.1 NEUVOLA Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä kouluterveydenhuollon terveydenhoitajien näkökulmasta varhainen puuttuminen ja tuen saanti turvataan säilyttämällä nykyiset peruspalvelut ja lisäämällä perhetyön resursointia. Perhetyöhön tarvitaan siihen kouluttautunutta henkilökuntaa ja sen tulee olla hyvin organisoitua. Perhetyöhön tarvitaan kahdenlaista resurssia: kotipalvelun tarjoamaa perushoidollisempaa perhetyötä sekä lapsiperheiden sosiaalityön tarjoamaa lastensuojelun avohuollon perhetyötä. Perhetyön täytyy olla helposti tavoitettavissa, sen tulee tarjota palveluja matalalla kynnyksellä ja reagoida kriisitilanteisiin tarvittaessa nopeastikin. Tämän perhetyön lisäresurssin avulla saadaan lastensuojelun painopistettä siirrettyä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsiperheiden parissa työskentelevien ammattilaisten heränneeseen huoleen tartutaan huolellisesti.
Sivu 19/37 Neuvolatyössä painotetaan erityisesti perheitä joissa: useita alle kouluikäisiä lapsia pieniä lapsia ja/tai odotetaan lasta, jotka ovat muuttaneet paikkakunnalle, rakennetaan ja joilla on turvaverkko kaukana ilmenee uusavuttomuutta sairas lapsi tai vanhempi vauva ja nukutaan huonosti päihteiden väärinkäyttöä Terveydenhoitajien mukaan varhainen tuki mahdollistuu neuvolatyön näkökulmasta myös verkostoitumalla nykyistä tiiviimmin viranomaistasolla. Alle kouluikäisten asioita pohtimaan voidaan perustaa oppilashuoltotyöryhmää muistuttava, säännöllisesti kokoontuva varhaiskasvatustyöryhmä, jossa pohditaan huolta aiheuttavia asioita. Myös hyvinvointineuvola tyyppinen, moniammatillinen tiimityö lapsiperheiden asioissa edistää varhaista puuttumista ja tuen kohdentamista. Neuvolassa toteutettavaa perhevalmennusta tulee kehittää perhekoulu tyyppiseksi, jossa kouluttajina toimii terveydenhoitajien ja lääkärin lisäksi muitakin lapsiperheiden parissa työskenteleviä. Neuvolassa tavoitetaan suurin osa kunnan pikkulapsiperheistä. Palveluohjausmalli ja sen myötä yhteiset pelisäännöt palveluohjauksessa tulee saada käyttöön. Vanhempien tietämystä lapsiperheille suunnatuista palveluista voidaan lisätä ilmoittelemalla lehdissä ja internetissä. 3.2 KOULUTERVEYDENHUOLTO Terveydenhoitajat pitävät esikoulun fyysistä sijaintia alakoulun kanssa varhaisen tuen kannalta erittäin hyvänä asiana: lasten ei tarvitse jokaisessa elämänsä suuressa nivelvaiheessa vaihtaa tuttua ympäristöä ja ryhmäytyminen voi alkaa jo esikoulussa. Varhainen tuki tulee mahdollistaa tarjoamalla iltapäiväkerho ainakin kolmanteen luokkaan asti ja pitämällä perusopetusryhmän ryhmäkoot sopivina. Koulukuraattorinpalveluita tulee lisätä siten, että hän on tavoitettavissa ja reagoimassa akuutteihin tilanteisiin, tämän hetkinen tilanne vaatii kahta kokoaikaista kuraattoria. Jotta varhainen tuki mahdollistuu, kuntaan täytyy saada riittävät, laadukkaat ja fyysisesti lähellä olevat koulupsykologin palvelut. Tällä hetkellä psykologin palveluita tarjoaa perheneuvola, jonne on pitkät jonot ja pitkä matka. Nuorten mielenterveyspalveluihin on saatu lisäresurssia, mutta uudetkin palvelut ovat ruuhkautuneet. Jos kunnassa aiotaan saavuttaa valtakunnalliset tavoitteet vuosittaisista terveystarkastuksista, täytyy kouluterveydenhuoltoon saada lisäresurssia. Lisäksi terveydenhoitajille tulee tarjota työnohjausta ja mahdollisuus vertaistapaamisiin. Kouluterveydenhuollon painopistealueita ovat: valtakunnallisiin suosituksiin vastaaminen lapsesta ja nuoresta huolehtiminen kokonaisvaltaisesti nuorten psyykkinen ongelmatiikka terveydenhoitaja ja koululääkärin tavoitettavuus 3.3 PÄIVÄHOITO Varhainen tuki päivähoidossa mahdollistuu kuntouttavan arjen lisäksi varhaisen puuttumisen ja puheeksioton keinoin. Päivähoidon henkilökunta tapaa lapsia ja heidän perheitään päivittäin, kun vanhemmat aamuisin tuovat lapsiaan hoitoon ja hakevat heidät iltapäivisin kotiin. Nämä arkiset kohtaamiset mahdollistavat keskustelun ja huolista puhumisen matalalla kynnyksellä. Tämä tarkoit-
Sivu 20/37 taa sitä, että henkilökunnalla tulee olla riittävän kouluttautumisen myötä valmiuksia vaikeidenkin asioiden käsittelyyn ja perheiden tukemiseen. Päivähoidossa tehdään moniammatillista yhteistyötä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Pälkäneellä on järjestetty 3 6 -vuotiaille yksi kerhokerta viikossa. Kaikille avointa päivähoitoa ei ole järjestetty. Kunnassamme on alkanut valtakunnallisen KASTE-hankkeen alla Pirkan perhepalvelut -projekti, jonka puitteissa työstetään kolmannen sektorin (esim. MLL ja seurakunta) kanssa erilaisten avointen palvelujen järjestämistä kunnan alueella. Nämä edellä mainitut toiminnot ovat lähinnä kotona lastaan hoitavien vanhempien tukemista ja tärkeää ennaltaehkäisevää työtä. Lastensuojelun ehkäisevä ja korjaava työ päivähoidon näkökulmasta mahdollistetaan järjestämällä henkilöstölle riittävästi asianmukaista koulutusta, tukea lastensuojelun työntekijöiltä sekä varaamalla työhön riittävästi resursseja, jotta lastensuojeluperheen lapsille/lapselle pystytään järjestämään tarpeen mukainen tuki. Päivähoidon eri muodot tukevat lasten yksilöllisiä tarpeita ja hyvinvointia monin eri tavoin. Pälkäneen kunnassa on varhaiskasvatussuunnitelma, mikä ohjaa kaikkien päivähoidon toimijoiden työskentelyä. Päivähoidon painopistealueita ovat: Päivähoitoryhmät toimivat vertaisryhminä lapsille. Hoitohenkilöstö ylläpitää ja tukee perheiden välisiä suhteita, jotta vanhemmat voisivat olla vertaistukena toisilleen Päivähoidon tiloja annetaan ulkopuolisten ryhmien käyttöön iltaisin Kotona lapsiaan hoitaville perheille järjestetään avointa toimintaa; perhekerhoja, parkkitoimintaa, avointa päiväkotitoimintaa ym, missä on mahdollisuus tavata tosia samassa tilanteessa olevia, verkostoitua ja saada vertaistukea sekä tarjota näin myös selkeä vaihtoehto kokopäiväiselle hoidolle Yksityinen päivähoito on vanhempien oma valinta ja sitä tulee kunnan toimesta valvoa riittävästi Tulevaisuudessa päivähoito ja koulu muodostavat tiiviimmän kokonaisuuden 3.4 ESIKOULU Esiopetuksessa tuetaan ja edistetään lapsen yksilöllistä ja yhteisöllistä kehitystä ja kasvua. Lasta ohjataan toimimaan vastuuntuntoisesti ja samalla huomioimaan se, miten hänen toimintansa vaikuttaa häneen itseensä ja ympäristöönsä. Yhteistyössä eri osapuolien kanssa rakennetaan pohjaa elinikäiselle oppimiselle, jossa korostuu oppimaan oppimisen, elämänhallinnan ja yhteistoiminnallisuuden taidot. 3.5 KOULU Nopeat yhteiskunnalliset ja ympäristön muutokset, kansainvälistyminen ja teknologian nopea kehittyminen asettavat koulullemme monia haasteita. Näin ollen haluamme kasvattaa oppilaistamme vastuuntuntoisia, rehellisiä, tasapainoisia ja muita ihmisiä kunnioittavia nuoria, jotka käyttäytyvät hyvin, ovat suvaitsevaisia ja yhteistyökykyisiä. Tavoitteisiin pääsemiseksi pyrimme käyttämään monipuolisia työtapoja, joiden avulla nuori oppii arvioimaan rehellisesti omaa ja muiden työtä ja siten hallitsemaan omaa elämäänsä ja kehittymään sosiaalisissa taidoissaan. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää opetuksen järjestämistä niin, että se tukee oppilaan kulloistakin oppimis- ja kehitysvaihetta.