Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Sumen rakennerahast-hjelma Etelä-ja Länsi-Sumen alueellinen suunnitelma 25.5. 2014
Sisällys 1 Jhdant... 3 2 Etelä- ja Länsi-Sumi Eurppa 2020 strategian tteuttajana... 4 2.1. Investintistrategia... 5 2.2. Perustelut rahituksen jakamiselle temaattisille tavitteille... 8 3 Timintalinjat... 9 3.1 TL 1 Pk-yritystiminnan kilpailukyky... 9 3.2 TL 2 Uusimman tiedn ja saamisen tuttaminen ja hyödyntäminen... 11 3.3 TL 3 Työllisyys ja työviman liikkuvuus (ESR)... 14 3.5 TL 4 Kulutus, ammattitait ja elinikäinen ppiminen... 17 3.7 TL 5 Ssiaalinen sallisuus ja köyhyyden trjunta (ESR)... 20 4 Rahitus... 22 5 Yhdennetty alueellinen kehittäminen... 22 5.1. Kansalaistimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla... 22 5.2. Kestävä kaupunkikehittäminen... 23 5.3. Yhdennetyt alueelliset investinnit (ITI)... 25 5.4. EU:n Itämeren alueen strategia... 26 6 Krdinaati... 28 7 Hrisntaaliset periaatteet... 29 7.1. Kestävä kehitys... 29 7.2. Yhdenvertaisuus... 30 7.3. Sukupulten tasa-arv... 31 8 Harvaa asuttujen ja saaristalueiden erityistimet... 32 2
1 Jhdant Etelä- ja Länsi-Sumen alue (ELSA) mudstuu klmesta NUTS 2 alueesta (Helsinki-Uusimaa, Etelä-Sumi ja Länsi-Sumi) ja 11 maakunnasta. Tämä Etelä- ja Länsi-Sumen rakennerahastjen 2014 2020 alueellinen tteuttamissuunnitelma kattaa Etelä-Karjalan, Etelä-Phjanmaan, Hämeen, Keski-Sumen, Kymenlaaksn, Pirkanmaan, Phjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Uusimaan ja Varsinais-Sumen maakunnat. Etelä- ja Länsi-Sumi mudstavat Sumen ydinalueen, kun puhutaan yritystiminnasta, kulutuksesta tai innvaatiista. ELSA-alueen väkiluku n 75 % kk maan väkiluvusta ja se tuttaa nin 80 % maamme bruttkansantutteesta. Alue n siis Sumen menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta avainasemassa. Tisaalta alueen ssiaaliset ja työttömyysngelmat vat paikitellen maan pahimpia. ELSA-alue käsittää lähes kknaan Sumen kehittyvän kaupunkiseuturakenteen sekä niiden läheisyydessä sijaitsevat maaseutumaiset alueet. Maakuntien lähtökhdat ja valmiudet vastata niitä khtaaviin haasteisiin vaihtelevat kuitenkin suuresti: metrplialueen kehitystekijät vat aivan eri lukkaa kuin alueen phjisimpien tai kaakkissien. Lisäksi jkaisessa maakunnassa n sekä hyvin kehittyviä että haasteellisempia alueita. Eurppa 2020 Älykkään, kestävän ja sallistavan kasvun -strategia n hjannut rakennerahastkauden 2014-2020 kansallista ja alueellista valmistelua. Ohjelmakaudelle 2014 2020 Sumeen n laadittu yksi EU:n rakennerahastjen investinti kasvuun ja työllisyyteen tavitteen mukainen hjelma-asiakirja, jka sisältää sekä Eurpan aluekehitysrahastn että 3
Eurpan ssiaalirahastn timet. Hallinnn ja aluekehittämisen ministerityöryhmän (HALKE) linjauksen (23.3.2012) mukaisesti hjelma valmistellaan ja tteutetaan kahdella suuralueella eli Etelä- ja Länsi-Sumessa sekä Itä- ja Phjis-Sumessa. Tämä Etelä- ja Länsi-Sumen alueellinen timeenpansuunnitelma n laadittu vusien 2012 2013 aikana laajassa yhteistyössä alueen timijiden kanssa. Alueellisen suunnitelman valmistelusta vat aluekehityslain mukaisesti vastanneet maakunnan liitt yhteistyössä valtin viranmaisten, kuntien ja muiden hjelman tteuttamiseen sallistuvien sekä alueen kehittämisen kannalta merkittävien tahjen kanssa. Valmistelusta vastaavaksi liitksi n nimetty Päijät-Hämeen liitt, varalla Pirkanmaan liitt. Valmistelua varten n nimetty ELSA 2014+ -työryhmä, jssa n edustajat kustakin Etelä- ja Länsi- Sumen maakunnan liitsta ja ELY-keskuksesta sekä klme suurten kaupunkien edustajaa. ELSAtyöryhmän rinnalla timi lisäksi SOVA-työryhmä, jnka tehtävänä n llut kartittaa hjelman ympäristövaikutuksia. Kumppanuusperiaate valmistelussa n tteutunut laajasti maakunnan yhteistyöryhmien (MYR) kautta, jtka n kytketty tiiviisti valmisteluprsessiin sen eri vaiheissa. Alueellisen suunnitelman n perustuttava Eurpan uninin ja kansalliseen lainsäädäntöön sekä alueen maakuntahjelmiin ja työ- ja elinkeinministeriön antamiin valtakunnallisiin linjauksiin. Kansallisesti Eurpan uninin rakennerahastjen timintaa hjaavat laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahasttiminnan hallinninnista sekä laki alueiden kehittämisen ja rakennerahasthankkeiden rahittamisesta. Alueiden kehittämisestä annettu laki määrittelee alueiden kehittämis- ja hjelmatyön perustaksi pitkän aikavälin strategisen maakuntasuunnitelman ja sitä täsmentävän maakuntahjelman, jka n lyhyemmän aikavälin timenpidehjelma. Aluekehitysviranmaisena hjelmatyön krdininnista ja yhteensvituksesta rakennerahasttimien kanssa vastaa maakunnan liitt. EU:n kmissin tavitteena levat älykäs, kestävä ja sallistava kasvu vastaavat hyvin Etelä- ja Länsi-Sumen näkemystä aluetta khtaavista kehittämistarpeista. Rakennerahast-hjelman tteutuksessa tulee varmistaa maakuntien ja alueiden mista vahvuuksista ja erityispiirteistä kumpuava EU 2020-strategian tavitteisiin tähtäävä kehittäminen. Alueille tulee antaa mahdllisuuksia verkstitua ja kehittää uusia yhteisiä alueiden väliseen yhteistyöhön kannustavia timintatapja ja malleja. Tämä alueellinen tteutussuunnitelma sisältää kuvaukset Etelä- ja Länsi-Sumen yhdentista maakunnan sekä suurten kaupunkiseutujen nykytilasta ja kehitysnäkymistä niiden phjalta laaditut kehittämisen strategiset tavitteet sekä kehittämistyön määritellyt timintalinjat, rahitussuunnitelman ja menettelytavat. 2 Etelä- ja Länsi-Sumi Eurppa 2020 strategian tteuttajana ELSA-alue Etelä- ja Länsi-Sumen alue (ELSA) mudstuu klmesta NUTS 2 alueesta (Helsinki-Uusimaa, Etelä-Sumi ja Länsi-Sumi) ja 11 maakunnasta. ELSA:n väkiluku n 75 % kk maan väkiluvusta ja se tuttaa 79,9 % maamme bruttkansantutteesta. Alue n siis Sumen menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta avainasemassa. Tisaalta alueen ssiaaliset ja työttömyysngelmat vat paikitellen maan pahimpia. 4
Kahtiajakisuus tai mni-ilmeisyys kuvaavatkin hyvin alueen lunnetta. Alueella n maamme aina metrplialue ja maamme kymmenestä suurimmasta kaupungista alueella n kahdeksan. Kuntia n yhteensä 196 ja niiden keskikk n lähes 21.000 asukasta. Klmessa kunnassa n alle 1.000 asukasta, kun taas Helsingissä asukkaita n yli 600.000. Alueen väkiluku ylitti 4 miljnan rajan vunna 2008. Vuden 2011 lpussa alueella asui 4.074.140 asukasta. Vudesta 2005 väkiluku n kasvanut nin 144.000:lla. Kk 2000-luvun väkiluku n kasvanut ja Sumen kknaisväkiluvun kasvu n khdistunut Etelä- ja Länsi-Sumeen muun maan menettäessä väestöään. 2.1. Investintistrategia Yritys- ja innvaatitiminta Haaste: YKSIPUOLINEN ELINKEINORAKENNE, YRITYSTEN HEIKENTYNYT KANSAINVÄLINEN KILPAILUKYKY JA KASVUYRITYSTEN VÄHÄINEN MÄÄRÄ Sumen elinkeinrakenne n llut hyvin tellisuusvaltainen, mutta käynnissä levan npean rakennemuutksen seurauksena palvelujen merkitys n kasvanut. Elinkeinelämän rakenteet vat kuitenkin useilla alueilla erittäin pitkälle keskittyneitä ja riippuvaisia yhdestä alasta, mikä tekee taludesta haavittuvan sektrikhtaisille ja rakenteellisille muutksille. Sumalaiset vientiä harjittavat yritykset vat pääsin keskittyneet kypsille, hitaasti kasvaville markkinille. Rakennemuuts n Sumessa muuttanut alueiden elinkeintimintaa ja kehityskuvaa ja sen myötä alueilta n kadnnut tutanta ja yritystimintaa, minkä seurauksena alueet vat menettäneet vertulja ja saavaa työvimaa. Äkilliset rakennemuutstilanteet vat viime vusina keskittyneet erityisesti eteläiseen Sumeen. Sumen yrityskanta n mikryritysvaltaista. Kasvuhakuisia ja työllistäviä keskisuuria yrityksiä n vähän. Alkavia yrityksiä suhteellisen paljn, mutta yritysten kasvu ja kansainvälisille markkinille eteneminen n sittautunut vaikeaksi. Taludellisen menestyksen jatkuminen vaatii saamisphjan ja innvaatitiminnan yhdistämistä kasvuhakuiseen yrittäjyyteen. Vientivetisena talutena Sumi tarvitsee kasvuyrityksiä, jtka nnistuneesti kaupallistavat ideita tutteiksi ja palveluiksi kansainvälisille markkinille. Kasvuhakuiset yritykset vat usein tute- ja palveluinnvaatiiden kehittäjiä tai muualla kehitettyjen innvaatiiden hyödyntäjiä. Elinkeinrakenteen mnipulistamiseksi ja kasvavien, innvatiivisten ja kansainvälistyvien yritysten lisäämiseksi n tarpeen tukea uusien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketiminnan kehittämistä, pk-yritysten uudistumista, kestävää kasvua ja kansainvälistymistä sekä uuden tiedn hyödyntämistä yrityksissä. Yrityksiä kannustetaan kehittämään uusia tutteita ja palveluita etenkin kansainvälistyville markkinille ja ttamaan käyttöön tuttavuutta edistäviä innvaatiita. Pkyrityksiä tuetaan myös kasvuptentiaalinsa ja uuden liiketiminnan kehittämisessä, erikistumisessa ja verkstmaisen yhteistyön lisäämisessä. Etelä- ja Länsi-Sumessa keskeisin kein vastata glbalisaatin haasteisiin n llut uuden tiedn luminen ja hyödyntäminen yritystiminnassa. Alue nkin Sumen innvaatitiminnan vahvaa ydintä. Innvaatiympäristöjä n kehitetty älykkään erikistumisen strategiilla j vusia. Alueet vat löytäneet mat erikistumisalansa ja kehittäneet älykkäitä tapja niiden kehittämiseen. 5
Alueiden verkstituminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin vaatii vielä lisätyötä. Etelä- ja Länsi-Sumen alueella n paljn ylipist-, krkeakulu-, muiden ppilaitsten yksiköitä ja tutkimuslaitksia. Alueen sisällä n kuitenkin erja sekä kulutus- että T&K&I-palvelujen saatavuudessa, mikä vaikuttaa pk-yritysten, julkisen sektrin ym. mahdllisuuksiin hyödyntää uutta tieta ja saamista timinnassaan. Pk-yrityksillä vi lla vaikeuksia käyttää maksullisia tutkimuspalveluja ja niiltä vi puuttua tieta spivista yhteistyötahista tai sveltuvasta tutkimusinfrasta. Tutkimus- ja kehittämistiminta Haaste: TUTKIMUS- JA INNOVAATIOPERUSTAN LAAJENTAMINEN Eurppa 2020 -strategian kansallisen hjelman mukaisesti kehittämistarpeet liittyvät tutkimus-, kehitys- ja innvaatitiminnan riittävän tasn eli 4 prsentin bruttkansantutesuuden varmistamiseen. Kansallisen hjelman (2013) mukaisesti krkeakulujen ja tutkimuslaitsten rakenteellista kehittämistä tulee jatkaa kkamalla laajja ja laadukkaita tutkimus- ja ppimisympäristöjä. Kansallisesti ja kansainvälisesti verkttuneiden innvaatiyhteisöjen lisäksi Sumeen tarvitaan vahvja alueellisia innvaatikeskittymiä, jssa hyödynnetään saamista mnialaisesti. Kknaisuutena tutkimus- ja kehittämistimintaan käytettävät pankset suhteessa BKT:een vat Sumessa tyydyttävällä taslla. Vunna 2011 t&k-timinnan suus bkt:stä li 3,73 prsenttia (Tilastkeskus, tutkimus- ja kehittämistiminta). Viime vusina T&K-timinnan suus suhteessa BKT:hen n llut kuitenkin laskussa. Etelä- ja Länsi-Sumessa maakuntien väliset ert vat hyvin suuria ja T&K-timinta n hyvin keskittynyttä, erityisesti Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais- Sumeen. Samaan aikaan sassa maakunnista käytetään vain nin 1% tai alle BKT:stä tutkimusja kehittämistimintaan (Kymenlaaks, Etelä-Phjanmaa ja Päijät-Häme). Sumen erityisenä haasteena n, että T&K -investinnit eivät le generituneet uudeksi liiketiminnaksi ja työpaikiksi dtetulla tavalla. Sumessa n melk vähän vimakkaan innvatiivista uutta yritystimintaa. Varhaisen vaiheen yritykset tuvat vain harvin markkinille uusia tutteita ja palveluja, jtka eivät khtaa suraan kilpailua muilta yrityksiltä tai jtka vat kknaan uusia asiakkaille. Kaiken kaikkiaan vain jka viides uusi yritys n llut vimakkaasti innvatiivinen siten, että yrityksellä n ainutlaatuisia tutteita ja palveluja tai yrityksellä ei le kilpailijita. Innvaatitiminnan keskeisenä tavitteena tuleekin lla tiedn, tutkimustulsten ja saamisen jalstaminen kestävän taluskasvun ja ilmastnmuutksen hillinnän rakennusaineiksi. Tuttavuuden parantaminen ei enää yksin riitä, vaan n pystyttävä lumaan kknaan uusia markkinita ja työpaikkja innvatiivisten tutteiden ja palveluiden avulla. Naisten suus innvaatitiminnassa n edelleen liian pieni ja nkin tunnistettava esteet naisten krkean kulutustasn ja saamisen muuntumisessa innvaatiiksi. Timenpiteillä vahvistetaan alueiden älykästä erikistumista ja verkttumista. Yritysrakenteen mnipulistamista jatketaan tukemalla pk-yritysten tutteiden ja palveluiden kehittämistä sekä kehittämällä ja ttamalla käyttöön innvaatiperustaa laajentavia timenpiteitä, jtka vahvistavat alueiden kilpailuetua edistävät tutavuuden kasvua. Keskeisessä asemassa n innvatiiviset kaupunkiympäristöt -hjelma (INKA). Panstuksia khdistetaan maakuntien älykkään erikistumisen strategiissa tunnistettuihin kärkitimialihin, saamisalueisiin ja kehittämiskhteisiin. Alueilla levalle saamisptentiaalille ja kyvykkyydelle annetaan mahdllisuudet kehittyä humiiden tiedn ja saamisen mnialainen yhdistäminen. 6
Energiatalus Haaste: KORKEA ENERGIANKULUTUS ja ISOT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vähähiilinen talus ja ilmastnmuutksen hillitseminen edellyttävät bienergian käytön lisäämistä, mikä saltaan lu paineita mm. metsien mnikäytölle. Metsätaluden ja lunnn mnimutisuuden turvaaminen tulevaisuudessa n tärkeimpiä haasteita. Tukemalla hajautettua uusiutuvan energian käyttöä lisätään energiamavaraisuutta ja -varmuutta ja edistetään samalla vähähiiliseen taluteen siirtymistä. Ilmastnmuutksen hillinnässä suuri ptentiaali löytyy kaupungeista. Kaupungit tai kaupungistuminen ei sinänsä le syy suureen energiankulutukseen ja päästöihin vaan ennemminkin tapa, jlla kaupungeissa liikutaan, hajautuva kaupunkien rakenne sekä energiankäyttö asunnissa ja rakennusten lämmityksessä. Sumi n vahva energiateknlgian ja cleantechin viejä. Energiateknlgia n sa puhdasta teknlgiaa ja kk cleantech-vienti li nin 12 miljardia eura vunna 2011, mikä n lähes 20 % kk maamme viennistä. Näiden aljen pk-yritysten kannalta erityinen haaste n se, että tutteiden päämarkkinat vat kaukana eli lähinnä Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Timiminen näillä markkinilla edellyttää kykyä laajjen timituskknaisuuksien hallinnasta. Tässä ktimaisilla pilt-khteilla n merkitystä paitsi referenssien tuttajina mutta myös yhteistiminnan alustina. Energiankulutuksen ja kasvihunepäästöjen vähentämiseksi hjelma tähtää uusiutuvan energian suuden ja paikallisten energialähteiden käytön lisääntymiseen ja energia- ja materiaalitehkkuuden kasvattamiseen. Etelä- ja Länsi-Sumessa n merkittävää saamista ja yritystimintaa vähähiiliseen taluteen liittyen. Bitaluden edistäminen n sa timenpiteitä, jlla vähähiilisyyden tavitetta edistetään. Samin energiatehkkuus ja resurssiviisaus vat hjelman painpisteitä. Kaupunkiseuduilla tulee edistää rakenteellisia ja timinnallisia muutksia, jtka paitsi edistävät vähähiilisyyttä sinänsä myös avaavat edelläkävijämarkkinita alueen yrityksille. Työllisyys ja aluetaludet Haaste: TYÖTTÖMYYS, ERITYISESTI NUORET JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT Suhdannetilanteeseen nähden työllisyys kehittyi varsin myönteisesti vunna 2012 työllisyysasteen llessa 69 % ja työttömyysasteen laskettua 7,7 %:iin. Työttömyystilanne li vaikeinta Itä- Sumessa. Alimmat työttömyysasteet livat Keski-Phjanmaalla (4,9 %), Phjanmaalla (6,0 %) ja Uudellamaalla (6,9 %). Vuden 2012 lpulla talusnäkymät kuitenkin jälleen heikkenivät, minkä seurauksena myös työllisyystilanne alki heiketä erityisesti vientipaintteisilla kaupunkialueilla, mm. Tampere, Oulu, Jyväskylä, Sal. Työllisyyspliittisten timenpiteiden erityisinä khderyhminä mainitaan nuret, pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat. Nurten työllisyyden edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen vat keskeisiä haasteita kk Manner-Sumen alueella. Valtasa Sumen maahanmuuttajataustaisesta väestöstä asuu Etelä- ja Länsi-Sumen alueella, erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla. Työviman saatavuuden turvaamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi ELSA-aluella tteutetaan erityisesti maahanmuuttajille suunnattuja timenpiteitä. Työttömyyden kknaistilanteeseen vat vaikuttaneet leellisesti alueille khdistuneet äkilliset rakennemuutkset sekä ammattirakenteen muutksen aiheuttama kysynnän ja tarjnnan epäsuhta. Rakennemuutksesta aiheutuvien työttömyysngelmien dtetaan hjelmakauden alkuvaiheessa jatkuvan. Heikk suhdannetilanne aiheuttaa etenkin tellisuuden työpaikkjen vähenemistä. 7
Osaava työvima Haaste: MUUTTUVAT OSAAMISTARPEET JA JOUSTAVAT SIIRTYMÄT KOULUTUS- JA TYÖURILLA Osaavan työviman saatavuuden varmistamiseksi kulutuksella n merkittävä rli. Pelkän peruskulun varaan jäämisellä n kauaskantisia seurauksia. Vain perusasteen surittaneiden työllisyysaste nusee parhaimmillaankin vain 60 %:iin. Keskiasteen tutkint nstaa työllisyysastetta 10 20 prsenttiyksikköä miehillä ja 20 prsenttiyksikköä naisilla j nurten keskuudessa. On entistä tärkeämpää varmistaa, että kulutuksen laadullinen ja määrällinen tarjnta ja työviman kysyntä khtaavat tisensa, mahdllisimman mni nuri alittaa tutkintn jhtavassa kulutuksessa heti peruspetuksen jälkeen, työmarkkinille siirrytään mahdllisimman sujuvasti ammatillisen kulutuksen tai krkeakulutuksen jälkeen ja myös syrjäytymisvaarassa levien ja erilaisten ppijiden ammattisaamisesta hulehditaan. Rakennemuutkset ja väestön ikärakenteen kehitys näkyvät vahvasti työmarkkinilla ja kulutustarpeissa. Työikäisten määrän pienentyessä kulutustarjnnan ja sen ikean mitituksen merkitys krstuu. Työpaikkja avautuu kaikkiin ammattiryhmiin riippumatta niiden kknaiskehityksestä. Ssiaalinen sallisuus Haaste: HYVINVOINTI- JA TERVEYSEROJEN SEKÄ ERIARVOISTUMISEN KASVU On arviitu, että Eurppa 2020 -strategian yleistavitteen saavuttamiseksi Sumessa tulee köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrää vähentää nin 150 000 henkilöllä. Pienitulisen sekä pitkittyneesti pienitulisen väestön suus n kasvanut viime vusina. Suuri sa pienitulisista n työttömiä tai muusta syystä (esim. työkyvyttömyys) työelämän ulkpulelle jääneitä. Työikäisen väestön työvimaptentiaalin hyödyntämistä vaikeuttavat viimeisen parinkymmenen vuden aikana syventyneet hyvinvinti- ja terveysert. Sumen haasteena n erityisesti ssieknmisten terveyserjen kasvu. Työmarkkinille kiinnittyminen ja työn tekeminen vat ensisijaiset ja kestävimmät keint trjua köyhyyttä, eriarvisuutta ja syrjäytymistä. Ssiaalista eriarvisuutta vähennetään vaikuttamalla esimerkiksi kulutukseen ja työllisyysmahdllisuuksiin, tukemalla ssiaalisia verkstja ja haavittuvassa asemassa levia ja kehittämällä palvelujen saatavuutta ja laatua yhdenvertaiseksi. Erityistä humita tulee kiinnittää työttömien ja satyökykyisten hyvinvinnin ja terveyden edistämiseen. 2.2. Perustelut rahituksen jakamiselle temaattisille tavitteille Etelä- ja Länsi-Sumen kehityshaasteet liittyvät glbalisaatin, ikääntyvään väestöön, työttömyyteen, eriarvistumiseen ja lunnnympäristön muutksiin, etenkin ilmastnmuutkseen. Nämä mudstavat keskeisimmät painpisteet alueen rakennerahasttiminnassa vusina 2014 2020. Sen lisäksi mitä Sumen rakennerahast-hjelman investintistrategiassa tdetaan, Etelä- ja Länsi-Sumen alueella krstuvat erityisesti maamme kilpailukyvyn uudistamisen kannalta keskeiset timenpiteet. ELSA-alueen merkitys n Sumelle elintärkeä, mutta hyvin rajallisten rakennerahastresurssien vuksi kehittämistimintaa tullaan fkusimaan vimakkaasti. Valintja ja investintien keskittämistä hjaavat Eurppa 2020 strategian lähtökhdat, mutta keskeisessä rlissa vat kunkin maakunnan mat älykkään erikistumisen linjaukset, jtka n esitetty 8
maakuntastrategiissa. Tästä jhtuu, että hjelman tteutuksen painpisteet vaihtelevat maakunnittain. Resurssien pienuudesta jhtuu, että kaikkia hjelman tarjamia kehittämismahdllisuuksia ei vida hyödyntää Etelä- ja Länsi-Sumen maakunnissa. Sumen rakennerahast-hjelma nkin valikk, jsta maakunnat tekevät valintja mista lähtökhdistaan ja ELSA-alueen kknaisuus mudstuu näiden valintjen summana. Tässä tilanteessa n entistä tärkeämpää krstaa kk ELSA-alueen saamisen hyödyntämistä kunkin maakunnan kehittämisessä. Paras saaminen n saatava käyttöön riippumatta siitä, missä maakunnassa se sijaitsee. Virtaviivaistettu ja yksinkertaistettu hjelmarakenne mahdllistaa hyvin hankkeiden kkamisen kk ELSA-alueelta. 3 Timintalinjat 3.1 TL 1 Pk-yritystiminnan kilpailukyky Timintalinjalla tteutetaan kahden Eurppa 2020 -strategian mukaisen temaattisen tavitteen timia: pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja vähähiilisen taluden parantaminen kaikilla alilla. Vähähiilinen talus ja resurssitehkkuus vat kiinteä sa yritysten kilpailukyvyn kknaisuutta myös vientimarkkinilla. Etelä- ja Länsi-Sumi tähtää kansainvälisesti kilpailukykyisten pk-yritysten syntyyn ja kasvuun alueellisten älykkään erikistumisen strategiiden mukaisesti. Yritysten timintayritysten parantamiseksi ja kilpailukyvyn sekä yrittäjyyden lisäämiseksi ludaan uusia, tulksellisia asiakasja aluelähtöisiä timintatapja. Vahvjen timialjen lisäksi alueella tuetaan uusia kasvualja. Yritysten kyky uudistaa ja kehittää liiketimintaansa timintaympäristön muutksissa parantuu, kuten myös yritysten pääsy asiakkaan arvtutannn saksi (esim. ympäristöliiketiminta). Edelläkävijä-markkiniden lumisella (hankintakäytäntöjen kehittäminen) ludaan mm. palveluliiketiminnan kasvua ja uusyrittäjyyttä. Etelä- ja Länsi-Sumen suuralueen eri pulilla yritysprfiilit vat erilaisia timiala-, vienti- ja palvelurakenteeltaan, jten rajaavia timialakhtaisia paintuksia ei suuralueella le. Tisin kuin Itä- ja Phjis-Sumessa, ei Etelä- ja Länsi-Sumen suuralueella kehitetä hjelmakauden 2014-2020 rakennerahituksella liikenne- ja lgistiikkayhteyksiä. Pk-yritysten syntyyn, kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät älyliikenteen kehittämishankkeet vat kuitenkin timintalinjan tavitteiden mukaisia. Investintipririteetti 1 suunnataan pääasiallisesti yrityskhtaisiin kehittämistimiin, investintipririteetissa 2 tteutetaan myös pk-yritystimintaa välittömästi tukevia timintaympäristö- ja yritysyhteistyöhankkeita. Investintipririteetti 1. Yrittäjyyden edistäminen, erityisesti helpttamalla uusien ideiden taludellista hyödyntämistä ja tukemalla uusien yritysten perustamista muun muassa yrityshautmiden avulla Erityistavite 1.1 Uuden liiketiminnan luminen 9
Erityistavitteen timien tulksena n syntynyt erityisesti uutta, saamisintensiivistä yritys- ja liiketimintaa tukemalla uusien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketiminnan kehittämistä ja pkyritysten ideiden, tutteiden ja palvelujen tutteistamista ja kaupallistamista. Tuls- ja tutsindikaattrit vat kansallisen hjelman liitteissä 2-3. Tuettava timinta Rahitettavissa hankkeissa tteutetaan pääsääntöisesti alla mainittuja timenpiteitä: tuetaan uusien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketiminnan kehittämistä (ml. innvaatialustjen hyödyntäminen, liiketimintasaamisen kehittäminen) tuetaan pk-yritysten ideiden, tutteiden ja palvelujen tutteistamista ja kaupallistamista sekä markkinille pääsyä Khderyhmät: pk-yritykset Erityiset alueelliset khdennukset: maakuntastrategiiden phjalta tehtävät erityispaintukset esimerkiksi timialan rakennemuutstilanteessa tai tätä ennakiden. Tuensaajat: Alittavat ja kasvuhakuiset yritykset, myös yritysryhmät ja -verkstt, elinkeinjen kehittämisrganisaatit, tutkimus- ja kulutusrganisaatit, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja suuskunnat Investintipririteetti 2: timet, jilla tuetaan pk-yritysten edellytyksiä situtua kasvu- ja innvaatiprsesseihin Erityistavite 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Erityistavitteen timien tulksena uudet pk-yritykset vat alittaneet kansainvälisen viennin tai j kansainvälistyneet yritykset alittaneet viennin uudella liiketiminta-alueella. Kasvavien pk-yritysten määrä n lisääntynyt. Tuls- ja tutsindikaattrit vat liitteissä 2-3. Timenpiteiden khteena vat erityisesti työllistävät, innvatiiviset kasvuhakuiset yritykset sekä alueiden mat vahvat ja uudet ptentiaaliset timialat. Tuettava timinta Rahitettavissa hankkeissa tteutetaan pääsääntöisesti alla mainittuja timenpiteitä: vahvistetaan kasvuhakuisten, kansainvälistyvien ja kansainvälisille markkinille tähtäävien pk-yritysten liiketimintasaamista ja kansainvälistymisvalmiuksia tuetaan kasvua, kansainvälistymistä ja kilpailukykyisyyttä (tuttavuus, uusiutumiskyky) edistäviä pk-yritysten investinteja ja kehittämishankkeita kehitetään yritysklustereita, yritysverkstja ja muita yritysten yhteistyömutja käytetään päämasijituksia yritysten kasvun turvaamiseksi Khderyhmät: pk-yritykset 10
Tuensaajat: Alittavat ja kasvuhakuiset yritykset, myös yritysryhmät ja -verkstt, elinkeinjen kehittämisrganisaatit, tutkimus- ja kulutusrganisaatit, ylipistt, kunnat ja muut julkisyhteisöt Investintipririteetti 3: Tutkimuksen, innvinnin ja vähähiilisten teknlgiiden käyttööntn edistäminen Erityistavite 3.1. Pk-yritysten energiatehkkuuden edistäminen Erityistavitteen timien tulksena pk-yritysten energia- ja materiaalitehkkuus n parantunut uusien energia- ja materiaalitehkkuutta parattavien ratkaisujen käyttöön tn avulla ja energiaa säästynyt yrityksen timintaprsesseissa. Kasvihunekaasupäästöt vähenevät. Sutuisassa timintaympäristössä kaikki yritykset kykenevät sallistumaan vähähiilisen, resurssitehkkaan ja ympäristön kannalta kestävän taluden edistämiseen. Vähähiilisen taluden hyödyt perinteisillekin liiketiminta-alueille syntyvät, kun timinnan tehkkuus khenee, energiaa käytetään säästäväisesti ja raaka-aineita kierrätetään tehkkaasti. Vastuullinen ja ympäristömyönteinen imag lisäävät asiakkaiden uskllisuutta. Vähähiiliset ja eklgisesti kestävät tuteminaisuudet vivat timia markkinasuuden kasvun lähteenä. Tuettava timinta Rahitettavissa hankkeissa tteutetaan pääsääntöisesti alla mainittuja timenpiteitä: tuetaan uusien vähähiilisyyttä edistävien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketiminnan kehittämistä; tuetaan pk-yritysten vähähiilisten ja resurssiviisaiden ideiden, tutteiden ja palvelujen tutteistamista ja kaupallistamista sekä markkinille pääsyä tuetaan pk-yritysten kasvua, kansainvälistymistä sekä kilpailukykyisyyttä edistäviä hankkeita, jtka parantavat yrityksen vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta; kehitetään vähähiilisiä yritysklustereita, yritysverkstja ja muita yritysten yhteistyömutja; Khderyhmät: Pk-yritykset Tuensaajat: Alittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkstt, elinkeinjen kehittämisrganisaatit, tutkimus- ja kulutusrganisaatit, ylipistt, kunnat ja muut julkisyhteisöt 3.2 TL 2 Uusimman tiedn ja saamisen tuttaminen ja hyödyntäminen Timintalinjalla tteutetaan kahden Eurppa 2020 -strategian mukaisen temaattisen tavitteen timia: tutkimuksen, teknlgian ja innvinnin tukeminen ja vähähiilisen taluden parantaminen kaikilla alilla. 11
Investintipririteetti 4: Tutkimus- ja innvintitiminnan infrastruktuurin parantaminen, alan huippusaamisen kehittäminen ja etenkin Eurpan laajuisia etuja tuttavien saamiskeskusten edistäminen Erityistavite 4.1: Tutkimus-, saamis- ja Innvaatikeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien phjalta Kehitetään tutkimus-, saamis- ja innvaatitiminnan infratstruktuuria ja timintatapja alueen älykkään erikistumisen strategiiden mukaisesti. Vahvistetaan alueen yritysten, tutkimuslaitsten, krkeakulujen ja ammatillisten ppilaitsten sekä julkisen ja klmannen sektrin yhteistyötä. Tavitteena n kilpailukykyisten saamis- ja innvaatikeskittymien syntyminen sekä alueiden huippusaamisen ja teknlgian muutsvalmiuksien parantaminen ja uusien ideiden kaupallisen hyödyntämisen npeuttaminen. Tuettava timinta Rahitettavissa hankkeissa tuetaan pääsääntöisesti seuraavia timenpiteitä: kehitetään alueen elinkeintimintaa tukevaa tutkimus-, kehitys- ja innvaatitiminnan infrastruktuurien kehittäminen alueiden saamiskärkien phjalta, ml. piltinti-, kkeilu- ja demnstraatiympäristöt ludaan ja kehitetään tutkimus-, saamis- ja innvaatikeskittymiä kehitetään TKI -ympäristöjä ja kehitysalustja alueiden saamiskärkien phjalta lisätään ylipistjen, krkeakulujen, tutkimuslaitsten, ammatillisten ppilaitsten, julkisyhteisöjen ja yritysten TKI-yhteistyö Khderyhmät: pk-yritykset, tutkimus- ja kulutusrganisaatit Tuensaajat: Tutkimus- ja kulutusrganisaatit, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisrganisaatit, julkismisteiset teknlgia- ja saamiskeskukset ja -keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset Investintipririteetti 5: Yritysten innvaatin ja tutkimukseen tekemien investintien parantaminen. Yritysten, erityisesti tutkimus- ja kehityskeskusten ja krkeakulupetuksen välisten yhteyksien ja synergian kehittäminen. Tutteiden ja palveluiden kehityksen, teknlgian siirrn, ssiaalisten innvaatiiden ja julkisten palveluiden svellusten kysynnän tukeminen ja verkstituminen. Klustereiden ja avimen innvinnin edistäminen älykkään erikistumisen avulla. Teknlgisen ja sveltavan tutkimuksen, pilttitutantlinjjen, henkilöstövimavarjen, tutteiden varhaisen validinnin sekä kehitystä vauhdittaviin teknlgiihin liittyvien edistyneiden tutanttekniikiden ja ensitutannn sekä yleiskäyttöisten teknlgiiden levittämisen tukeminen. Erityistavite 5.1: Yritysten innvaatitiminnan vahvistaminen Tavitteena n innvaatimyönteisen liiketimintaympäristön kehittäminen pk-yrityksille ja pkyrityksissä tapahtuvan innvinnin tukeminen kannustamalla innvaatijärjestelmän hyödyntämiseen sekä auttaa yrityksiä kehittämään uusia tutantmenetelmiä, tutteita, prsesseja, markkinintia ja palveluita sekä saattamaan niitä markkinille. Ympäristömyönteisten innvaatiiden avulla edistetään elinkeinelämän kilpailukykyä ja timintaedellytyksiä. Tuettava timinta Rahitettavissa hankkeissa tuetaan pääsääntöisesti seuraavia timenpiteitä: 12
tuetaan pk-yritysten tutteiden, palveluiden ja tutantmenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknlgian käyttööntta kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys humiiden tuetaan uusien tutteiden, materiaalien ja tutantmenetelmien prttyyppejä, piltinteja ja demnstraatiita kehitetään elinkeinelämän kilpailukykyä tukevaa sveltavaa tutkimusta, selvityksiä ja kkeiluja sekä timinta-, palvelu- ja kaupallistamisprsesseja kehitetään ympäristöhaittja ja -riskejä vähentäviä uudistuksia edistetään lunnnvarjen laatuun ja kestävään hyödyntämiseen liittyvää elinkeinelämän edellytyksille tärkeää TKI-timintaa Khderyhmät: pk-yritykset Tuensaajat: Tutkimus- ja kulutusrganisaatit, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisrganisaatit, julkismisteiset teknlgia- ja saamiskeskukset ja keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset Investintipririteetti 3: Tutkimuksen, innvinnin ja vähähiilisten teknlgiiden käyttööntn edistäminen Erityistavite 3.2: Uusiutuvan energian ja energiatehkkaiden ratkaisujen kehittäminen Tavitteena n ympäristömyönteisen timinnan kehittäminen ja yhteistyön lisääminen pk-yritysten ja muiden timijiden kanssa. Kehittämistyön perustana n Etelä- ja Länsi-Sumen vahva energiaja ympäristösaaminen. Painpisteessä keskitytään uuden liiketiminnan kehittämiseen, pkyritysten energia- ja materiaalitehkkuuden lisäämiseen, uusiutuvien energiamutjen käytön edistämiseen sekä asukkaiden ilmastmyönteisten asenteiden tukemiseen ja arjen valintjen kannustamiseen erityisesti kaupunkialueilla. Tuettava timinta Rahitettavissa hankkeissa tuetaan pääsääntöisesti seuraavia timenpiteitä: tuetaan vähähiilisten tutteiden, palveluiden ja tutantmenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknlgian käyttööntta, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys sekä tutteiden elinkaaren aikaiset ympäristökustannukset humiiden; tuetaan uusien vähähiilisten tutteiden, materiaalien ja tutantmenetelmien prttyyppejä, piltinteja ja demnstraatiita; tuetaan vähähiilisyysstrategiiden tteuttamisen kannalta keskeisiä innvatiivisia ratkaisuja ja selvityksiä; kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismutja; kehitetään asumisen energiatehkkuutta parantavia innvaatiita ja teknlgiita; ludaan alueellisia materiaali- ja energiavirtjen hyödyntämistä tukevia verkstja sekä yhteistyömutja Khderyhmät: pk-yritykset, tutkimus- ja kulutusrganisaatit, kunnat Tuensaajat: Yritykset, yritysryhmät ja -verkstt, elinkeinjen kehittämisrganisaatit, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset 13
3.3 TL 3 Työllisyys ja työviman liikkuvuus (ESR) Etelä- ja Länsi-Sumen alueella työmarkkinatilanteessa ja työttömyyden rakenteessa n erja paitsi maakuntien välillä, myös maakuntien sisällä. Esimerkiksi rakennemuutksesta erityisesti kärsiviltä timialilta, kuten ICT-ala, meritellisuus ja metsätellisuus, n hävinnyt merkittävä määrä työpaikkja eri pulilla suuraluetta sijaitsevilla paikkakunnilla. Tisaalta suuralueella n menestyviä ja kasvavia yrityksiä, jihin syntyy uusia työpaikkja ja työviman tarvetta. Suurten ikälukkien eläköityminen jatkuu ja työmarkkinilta tulee pistumaan hjelmakauden aikana merkittävästi enemmän väkeä kuin työmarkkinille tulee. Taluden epävarmuus vaatii yrittäjien, yritysten ja työntekijöiden jatkuvaa mukautumista muuttuviin lsuhteisiin. Työmarkkinat vat suuralueella edelleen eriytyneet sukupulen mukaan vaikeuttaen saltaan työpaikkjen ja työviman khtaamista. Investintipririteetti 6: Työnhakijiden ja työviman ulkpulella levien pääsy työpaikkihin, myös paikallisten työllisyysalitteiden kautta, ja työviman liikkuvuuden tukeminen Erityistavite 6.1 Nurten ja muiden heikssa työmarkkina-asemassa levien työllistymisen edistäminen Tuettava timinta Työviman kysynnän ja tarjnnan ikea-aikainen khtaaminen edellyttää alueella tutetun ennakintitiedn hyödyntämistä. Lisäksi tarvitaan tehkkaita työvimapalveluita ja mnialaista verkst- ja yritysyhteistyötä. Nurten yhteiskuntatakuun tteutumista ja nurten npeaa siirtymistä työmarkkinille tuetaan humiiden ESR-hjelman valtakunnallisen teeman linjaukset ja timet. Kulutukseen ja työmarkkinille pääsyä edistetään kulutuksesta työelämään siirtymisen nivelvaiheissa mnipulisilla hallintrajat ylittävillä tukitimilla ja mahdllistamalla yksilölliset plut ja ja ratkaisut sekä vaihtehtiset tavat surittaa tutkintja tai niiden sia. Työviman saatavuuden kannalta haasteellisten aljen vetvimaa ja hukuttelevuutta lisätään yhteistyössä kulutuksen järjestäjien, alan yrityksien ja työnantajien kanssa. Etelä- ja Länsi-Sumen alueella, erityisesti syvän rakennemuutksen paikkakunnilla ja timialilla, työttömyyttä ja sen uhkaa lievennetään alueellisten ja paikallisten timijiden yhteistyössä tteuttamin timin. Timinnassa paintetaan erityisesti työttömyyden pitkittymistä trjuvia timia. Tisaalta humita kiinnitetään myös ikääntyviin mutta vielä työhön kykeneviin työnhakijihin, jiden työllistymistä tuetaan aiempaa yksilöllisemmin suunnitelluilla tukitimilla. Tukitimien tuttamiseen ja uusien timintamallien kehittämiseen sallistuvat valtin ja kuntien viranmaiset, kulutuslaitkset, muut palveluntuttajat ja klmannen sektrin timijat. Työnhakijiden saamista ja työkkemusta täydennetään sveltuvilla työvimapliittisilla timenpiteillä. Etelä- ja Länsi-Sumen alueella maahanmuuttajien ktutumista tuetaan ja työllistymistä edistetään timijiden verkstyhteistyöllä ja palvelujen kehittämisellä. Alueellisesta 14
suunnitelmasta rahitettavien timien tteutuksessa humiidaan ESR:n valtakunnallisen Ktna Sumessa -teeman linjaukset ja timet. Rahitettavissa hankkeissa tteutetaan pääsääntöisesti alla mainittuja timenpiteitä: tuetaan nuristakuun timeenpana mm. nurille suunnatun hjauksen, kulutuksen ja tukipalvelujen keinin; kehitetään uudenlaisia ratkaisuja heikssa työmarkkina-asemassa leville khdennettaviin (ml. pitkäaikaistyöttömät ja satyökykyiset) palveluihin, mm. mnikanavaisia palveluita ja palveluun hjausta sekä eri timijiden välistä mnialaista verkst- ja yritysyhteistyötä edistämällä; kehitetään maahan muuttaneiden vastaantn palveluita ja tuetaan ktuttamistimenpiteitä sekä tuetaan pysyvän pikkihallinnllisen ktuttamistyön tukirakenteen lumista; tuetaan kansainväliseen rekrytintiin liittyviä timintamalleja erityisesti EURES-palveluja kehittämällä. Khderyhmät: työttömät, työttömyysuhan alla levat ja työmarkkiniden ulkpulella levat nuret ja heikssa työmarkkina-asemassa levat (mm. ikääntyvät, pitkäaikais- ja tistuvaistyöttömät, satyökykyiset ja vammaiset henkilöt sekä maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt); khderyhmälle palveluja tarjavat taht; khderyhmän ptentiaaliset työllistäjät erityisesti mikrja pk-yritykset. Tuensaajat: Työvimapalvelujen tarjajat ja kehittäjät, kunnat, kulutusrganisaatit, ssiaalipartnerit,järjestöt ja muut timialaan liittyvät rganisaatit. Investintipririteetti 7: Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutksiin Erityistavite 7.1 Tuttavuuden ja työhyvinvinnin parantaminen Tuettava timinta Glbalisaatin, teknlgisen kehityksen ja työviman ikääntymisen aiheuttamien muutsten ennakintiin ja hallintaan kehitetään praktiivisia palvelukknaisuuksia ja valmiuksia. Muutstilanteissa erityisesti ikääntyvien irtisanttujen ja lmautettujen työllistymistä n tuettava ja kannustinkynnyksiä madallettava. Työrganisaatiiden ja työn kehittämisessä krstetaan erityisesti mikr- ja pk-yritysten jhtamissaamista tuttavuuden ja työhyvinvinnin edistämiseksi. Työurien pidentämiseksi edistetään erityisesti ikääntyvien, yli 54-vutiaiden työntekijöiden saamista ammattitaita täydentävällä kulutuksella ja työssä jaksamista työhyvinvintia kehittävillä timilla. Pk-yritysten liiketimintasaamista ja saamisen kehittämistä laajasti tuetaan kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi muuttuvilla markkinilla Työrganisaatiita kehitetään muun muassa luvan saamisen ja luvien menetelmien avulla. Työelämän laatua ja kestävää kehitystä parannetaan edistämällä yritysten tietisuutta vastuullisesta liiketiminnasta ja yhteiskuntavastuusta sen kaikilla sa-alueilla: taludellinen, ympäristö- ja ssiaalinen vastuullisuus. 15
Työnantajien rli työntekijöiden saamisen lisäämisen mahdllistajina n tunnistettava sekä kehitettävä uudenlaisia yritysten tarpeista lähteviä timintamalleja saamisen systemaattiseen ennakintiin, nnistuneiden rekrytintien tekemiseksi ja työhön perehtymisen nnistumiseksi. Rahitettavissa hankkeissa tteutetaan pääsääntöisesti alla mainittuja timenpiteitä: tarjtaan ja kehitetään tuttavuutta ja työhyvinvintia parantavia kulutus-, hjaus-, neuvnta- ja asiantuntijapalveluita sekä vahvistetaan aiheeseen liittyvää vertaisppimista ja verkstitumista; kehitetään ja vahvistetaan työhyvinvintia ja työssä jaksamista edistäviä timintamalleja ja palveluja kiinnittäen erityisesti humita ikääntyvien työssä jaksamiseen; kehitetään ja levitetään yritysten ja työrganisaatiiden uudistumista ja kilpailukykyä edistäviä jhtamisen ja työn rganisinnin timintamalleja; vahvistetaan yrittäjien ja työntekijöiden speutumis- ja kilpailukykyä saamista, innvaatikykyä ja muutstilanteiden parempaa hallintaa kehittämällä. Khderyhmät: mikr- ja pk-yritysten henkilöstö ja jht, ml yrittäjät; khderyhmälle palveluja tarjavat taht; erilaisten työvima- ja yrityspalvelujen kehittäjät ja tarjajat; julkiset työrganisaatit Tuensaajat: yritykset, työvima- ja yrityspalvelujen kehittäjät ja tarjajat, kunnat, kulutusrganisaatit ja tutkimuslaitkset, ssiaalipartnerit ja muut timialaan liittyvät rganisaatit. Investintipririteetti 8: Naisten ja miesten tasa-arv sekä työ- ja yksityiselämän yhteensvittaminen Erityistavite 8.1 Työ- ja kulutusurien sukupulenmukaisen eriytymisen lieventäminen Tuettava timinta Etelä- ja Länsi-Sumen alueella rahitetaan alueellisella rahituksella timia työ- ja kulutusurien sukupulenmukaisen eriytymisen lieventämiseksi. Naisyrittäjyyden kannalta keskeistä yritystiminnan uudistumista sekä kasvun ja työnantaja-yrittäjyyden vahvistamista tuetaan. Rahitettavissa hankkeissa tteutetaan pääsääntöisesti alla mainittuja timenpiteitä: 16
kehitetään ja tarjtaan kulutusta, neuvntaa, hjausta, mentrintia ym. timenpiteitä, jilla vähennetään sukupulten välisiä kulutus- ja saamiserja; tarjtaan hjausta ja kulutusta työllistävillä alille ttaen humin sukupulen mukaisen eriytymisen lieventäminen; tuetaan naisten jhtajuutta ja yrittäjyyttä tukevaa saamista liittye n e rityis työnantajayrittäjyyteen ja innvaatiiden hyödyntämisestä lähtevään yrittäjyyteen. Khderyhmät: työssäkäyvät, työttömät ja työmarkkiniden ulkpulella levat naiset ja miehet; kulutusrganisaatit; työnantajat, työllisyys- ja ssiaalipalvelujen tarjajat; järjestöt, säätiöt ja ssiaalipartnerit. Tuensaajat: yritykset, kulutusrganisaatit, järjestöt, ssiaalipartnerit ja muut timialaan liittyvät rganisaatit. 3.5 TL 4 Kulutus, ammattitait ja elinikäinen ppiminen Investintipririteetti 9: Parannetaan pääsyä elinikäiseen ppimiseen, khennetaan työviman ammattitaita ja pätevyyttä ja lisätään kulutusjärjestelmien relevanttiutta työmarkkiniden kannalta. Yleistavite Etelä- ja Länsi-Sumi n timinta-alueena laaja ja hetergeeninen. Työvimatarpeet vat alueellisesti hyvinkin erilaisia. Alueellisessa ESR-timinnassa tulee lla mahdllista reagida kunkin alueen elinkeinrakenteesta jhtuviin saamiskapeikkihin ja erilaisiin työvimatarpeisiin. Tisaalta esim. hultsuhteen kasvaessa ja väestön ikääntyessä ssiaali- ja hiva-alan jatkuva lisääntyvä saajatarve jkaisella alueella n leellista. Myös perinteinen teknlgiatellisuus/ metallitellisuus uusine innvaatiineen kaipaa uusia mnisaajia. Krkeasti kulutettujen huippusaajien rinnalla tarvitaan ammatillisia saajia. Tavitteena n työn tuttavuuden parantaminen työviman saamista ja ammattitaita kehittämällä sekä saavan työviman saatavuuden turvaaminen työmarkkiniden tarpeita vastaavalla kulutuksella. Taviteltu muuts Etelä- ja Länsi-Sumi n vetvimainen alue, jssa n mnipuliset justavat kulutusmahdllisuudet, saava ja kulutettu väestö, jka työllistyy hyvin ja käyttää hyväkseen elinikäisen ppimisen mahdllisuudet. Opetushenkilöstön saaminen n ajantasaista ja työelämäyhteistyö sujuvaa ja lunnllinen sa kulutusta. Erityistavite 9.1: Siirtymävaiheita ja kulutuksellista tasa-arva tukevien palveluiden parantaminen Erityistavitteen tteuttaminen edellyttää alueellisista tarpeista lähtevää työelämäyhteistyötä ja työssä ppimista. Ait työelämälähtöinen ppiminen edellyttää sitä, että tunnistetaan aidn työelämävurvaikutuksen käytänteet ja ludaan pysyviä, pitkäjänteisiä elinikäistä ppimista 17
tukevia timintatapja. Oppimisen tulee tapahtua nykyistä paremmin työelämän rajapinnassa ja vertaisppimisen kautta. Erityistavitteen tulksena: nurten mahdllisuudet tutustua työelämään ja sitä kautta tehdä tulevaisuutensa kannalta suvia kulutus- ja uravalintja paranevat. työikäisen väestön saamista ja saamisen päivittämistä n parannettu lisäämällä mahdllisuuksia elinikäiseen ppimiseen ja ikea-aikaisella laadukkaalla hjauksella. kulutuksen keskeyttäneiden, ppilaitsta vaihtavien ja alanvaihtajien kulutukseen pääsyä n tuettu siirtymävaiheiden palveluiden kehittämisellä justavuutta n lisätty kulutusjärjestelmiin kaikilla kulutusasteilla ja kulutuksen ja työn vurttelu n mahdllistettu uudella tavalla. täydennyskulutuksessa paintetaan yksittäisten kurssien sijaan kknaisuuksia, esim. myöhemmin tutkintn mahdllisesti liitettäviä kulutusmduleita tai sa-aikaisesti työn hessa tteutettavia pintkknaisuuksia, jista vidaan mudstaa uusia mniammatillisia kknaisuuksia. maahanmuuttajien hjaaminen tisen asteen ja krkeakulutukseen n tehstunut ja mniammatillinen eri timijiden ja hallinnnaljen välinen yhteistyö n parantunut. kulutuksellinen tasa-arv n parantunut alueella ja aikuisten saamistas n nussut Erityistavite 9.2: Kasvu- ja rakennemuutsaljen kulutuksen tarjnnan ja laadun parantaminen Erityistavitteessa tutetaan laadukkaampaa kulutustarjntaa kasvu- ja rakennemuutsaljen tarpeisiin kunkin alueen mista lähtökhdista. Tämä edellyttää myös alueellisten ennakintiverkstjen kehittämistä saamistarpeiden tunnistamiseksi sekä vahvistettu ppilaitsten, krkeakulujen ja työelämän systemaattista yhteistyötä alueella. Erityistavitteen tulksena: n tunnistettu alueen kasvu- ja rakennemuutsaljen saamistarpeet n tutettu laadukkaampaa alueellisista tarpeista lähtevää kulutustarjntaa näiden aljen tarpeisiin Rahitettavissa hankkeissa tteutetaan pääsääntöisesti alla mainittuja timenpiteitä: kehitetään ja vahvistetaan kulutuksesta kulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevia menetelmiä ja palveluita; lisätään kulutuksen ja työelämän vurvaikutusta mm. ppispimuskulutuksella ja piskelijiden työelämävalmiuksia parantamalla; tuetaan älykkääseen erikistumiseen liittyviä saamistarpeita ja parannetaan innvaativalmiuksia; kehitetään erityisryhmien (ml. maahanmuuttajat, rmanit, vammaiset henkilöt, satyökykyiset ja erilaiset ppijat) perustaitja, kulutusvaihtehtja ja kulutuksessa aliedustettujen ryhmien kulutukseen sallistumista; 18
kehitetään aikuiskulutuksen ennakintimenetelmiä ja parannetaan kulutustarjnnan suvuutta kasvu- ja rakennemuutsaljen tarpeet humin ttaen; tuetaan uuden ammatin hankkimista työpaikkja tarjavilta alilta sukupulinäkökulma humin ttaen; tuetaan työssä levien miesten ja naisten saamisen ja ammattitaidn parantamista. Khderyhmät: piskelijat, työntekijät (ml. yrittäjät), työttömät ja työmarkkiniden ulkpulella levat naiset ja miehet; erilaiset kulutusrganisaatit; pint-hjaajat, uraneuvjat ja muut hjaus- ja kulutuspalveluiden asiantuntijat; hankkeiden timintaan liittyvät työnantajat. Tuensaajat: kulutusrganisaatit ja tutkimuslaitkset, kunnat ja kuntayhtymät, järjestöt, säätiöt, ssiaalipartnerit ja timintaan liittyvät yritykset ja muut rganisaatit. 19
3.7 TL 5 Ssiaalinen sallisuus ja köyhyyden trjunta (ESR) Investintipririteetti 10: Aktiivinen sallisuus Timintalinjan tavitteena n edistää ssiaalista sallisuutta sekä edistää syrjäytyneiden ja vaikeasti työllistyvien tai työmarkkiniden ulkpulella levien ryhmien työllistymistä tai työllistymisedellytyksiä. Etelä- ja Länsi-Sumen alueella vat Sumen suurimmat kaupungit, jissa vat myös suurimmat erityisryhmät, mutta alueella n myös taantuvia tellisuuspaikkakuntia ja maaseutua, jissa palveluiden järjestäminen erityisryhmille n haastavaa. Rakennetyöttömyyden purkaminen edellyttää uusia palveluratkaisuja. Tärkeää n myös yhteisöllisyyden kehittäminen maaseudulla ja kaupungeissa. Lisäksi timintalinjan tavitteena n yleisemmällä taslla lisätä yhteisöllisyyttä ja ssiaalista sallisuutta erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla. Timenpiteillä pyritään myös vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan ja klmannen sektrin sallistumista syrjäytymisen trjuntaan ja köyhyyden ehkäisemiseen. Tästä jhtuen timenpiteisiin vi sallistua myös muita kuin ensisijaiseen khderyhmään kuuluvia, mikäli timinnan tavitteena n yhteisöllisyyden kasvattaminen, jka trjuu myös khderyhmän syrjäytymisriskiä, khderyhmän työllistymisedellytysten parantaminen tai ympäristön tilan khentaminen. Ohjelman timenpiteillä tuetaan ja täydennetään Sumen kansallisen köyhyydentrjuntahjelman tavitteita erityisesti aktiivisen sallisuuden salta. Tällä n kytkös maaseudun kehittämishjelman timenpiteisiin, kuten maaseutukylien yhteisöllisyyden kehittämiseen. Taviteltu muuts Tavitteena n lisätä kansalaisten sallistumista man elinympäristönsä ja elinpiirinsä kehittämiseen parantaa työelämän ulkpulella levien mahdllisuuksia hakeutua kulutukseen ja työelämään edistää mnikulttuurisuutta parantaa syrjäytymistä ehkäisevien palveluiden laatua tukea syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa levien elämänhallintaa ja työllistymisedellytyksiä Erityistavite 10.1: Työelämän ulkpulella levien työ- ja timintakyvyn parantaminen Timinnan khteena vat erityisesti ne väestöryhmät, jtka tarvitsevat työ- ja timintakyvyn parantamista tai jtka työmarkkinille pyrkiessään khtaavat taustansa vuksi keskimääräistä enemmän ennakkluulja ja jiden syrjäytymisriski n tämän vuksi pikkeuksellisen krkea. Timenpiteitä vidaan khdistaa myös henkilöihin, jiden työttömyys n pitkittynyt ja nuriin, jtka vailla kulutusta ja työkkemusta. Timinnassa paintetaan erityisesti ennaltaehkäisyä. 20