Tilinpäätös 2013 Järvenpään Vesi 19.3.2014 1
Sisältö TOIMINTAKERTOMUS... 3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 4 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 5 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 5 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 6 Arvio merkittävimmistä riskeistä... 7 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 8 Tilinpäätös ja sen tunnusluvut... 9 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 18 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 19 TALOUSARVIOTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 20 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN... 25 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 27 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 28 TULOSLASKELMA... 29 RAHOITUSLASKELMA... 30 TASE... 31 LIITETIEDOT... 32 LUETTELOT JA SELVITYKSET... 37 TOSITELAJIT JA -MÄÄRÄT... 38 SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTTÄMISESTÄ... 38 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 39 2
TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomuksessa annetaan tiedot Järvenpään kaupungin vesiliikelaitoksen toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista. 3
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Järvenpään kaupungin vesiliikelaitos on Järvenpään kaupunginhallituksen alaisena toimiva vesiliikelaitos, joka käyttää toiminnoissaan nimeä Järvenpään Vesi. Järvenpään Vesi huolehtii toiminta-alueellaan kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden ja palvelusopimuksen mukaisesti Järvenpään kaupungin vesihuollosta. Järvenpään Vedellä vuosi 2013 oli kahdeksas toimintavuosi. Palvelusopimuksessa on Järvenpään Vedelle asetettu pääoman tuottovaatimus. Tuottovaatimus on 6 %:a laitoksen peruspääomasta. Järvenpään Vesi saavutti tämän tavoitteen tulouttaen kaupungille toimintavuonna 1,41 Meuroa. Toimintavuoden merkittävimpinä investointikohteina olivat mm. Lepola II ja Lepola III sekä Poikkitien alueen vesihuollon suunnittelutytöt ja rakentaminen. Rakentaminen toteutettiin yhteistyössä kaupunkitekniikan rakentamispalveluiden kanssa. Toimintavuoden aikana vesihuollon toimintavarmuutta ja vesihuoltoverkostojen suunnitelmallista uusimista toteutettiin Sibeliuksenkadulla, jonka vesihuolto uusittiin katusaneerauksen yhteydessä. Järvenpään Veden omina hankkeina jatkettiin Seutulan alueen vesihuollon uusimista Usvapolun, Päiväpolun ja Ruskopolun alueella. Alueen vesijohto- ja jätevesiverkostoa uusittiin ja alueelle rakennettiin uutta hulevesiverkostoa. Vesihuollon laajentumista jätevesiverkoston osalla toteutettiin, kun yhteys Annankulmalta Koivutielle saatiin rakennetuksi. Koivutielle rakennettiin myös jätevedenpumppaamo, millä mahdollistetaan Koivutien, Katajatien, Vaahteratien ja Pyökkitien alueen jätevesien johtaminen kunnallisen jätevesihuollon piiriin. Järvenpään Veden tiedottamista jatkettiin ja kehitettiin mm. investointikohteiden toteuttamisen yhteydessä ja vesihuoltoon liittyneille kiinteistöille syntyvien kustannuksien tiedottamisessa. Asukkaille järjestettiin lisäksi asukasiltoja suunnittelun ja rakentamisen aloittamisen yhteydessä. Helmikuussa ilmestyi kolmas Järvenpään Vesi tiedotuslehti, jonka kaupungin asukkaat ottivat positiivisesti vastaan. Kokonaisuutena vesihuollon tavoitteet saavutettiin hyvin ja vesihuollon toimintavarmuudessa ei suuria ongelmia ilmennyt esim. veden saastumisen taikka suurten tulva- tai ympäristövahinkojen suhteen. 4
OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2013 alusta alkaen Järvenpään Vesi aloitti toiminnan Kaupunkikehitys-yksikössä (KAUKE), jonka kautta saavutetaan yhteisesti parhaimmat prosessien toimintatavat ja vaikuttaminen kaupungin muutoksissa ja kehittymisessä. Uusi toimintatapa on osoittautunut hyväksi tavaksi toimia, koska vesihuolto tulee paremmin huomioiduksi jo hankkeiden alkuvaiheessa. Järvenpään Veden toimielimenä on kaupungin valtuuston valitsema johtokunta, jossa on seitsemän jäsentä. Johtokunnan tehtäviin kuuluu Järvenpään Veden johtosäännön mukaan mm. vesiliikelaitoksen tilinpäätöksen valmistelu. Vesiliikelaitoksen toimitusjohtaja johtaa, kehittää ja vastaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Järvenpään Veden johtokunta puheenjohtaja Tamm, Pertti SDP varapuheenjohtaja Lummi, Markus VAS jäsen Hämäläinen, Tea KOK jäsen Kujasalo, Anne PS jäsen Meronen, Hermanni KOK jäsen Taipale, Satu VIHR jäsen Tihveräinen, Kalevi Järvenpää Plus KH:n edustaja Berg, Henry Järvenpää Plus esittelijä Ari Kaunisto toimitusjohtaja pöytäkirjanpitäjä Pekka Hippi hallintopäällikkö Johtokunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina 2007-2013 Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous 2007 7 36 5,1 2008 9 47 5,2 2009 8 40 5,0 2010 10 53 5,3 2011 7 44 6,2 2012 8 68 8,5 2013 9 43 4,8 5
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Järvenpään Veden toiminnassa investointien toteuttamisessa käytettiin määrärahaa n. 3 prosenttia talousarviota enemmän. Ylitykseen vaikutti mm. vuodelta 2012 siirtyneet kohteet vuoden 2012 kohteiden viimeistelytyöt. Talousarvion valmistelun yhteydessä ei myöskään ollut käytettävissä vielä kaikista hankkeista täydellisiä suunnitelmia, jolloin määrärahavaraukset eivät olleet tarkkoja. Merkittävää toiminnan ja talouden kannalta on se, että vesihuoltolain periaatteen mukaisesti laitos kattaa toimintansa menot tulorahoituksellaan. Järvenpään Veden talousveden käyttömaksua tarkistettiin 1.4.2013 alkaen 5 %:lla ja jäteveden käyttömaksua 5 %:lla. Perusmaksuja tarkistettiin 5 %:lla. Liittymismaksuja tarkistettiin 15 %:lla. Perusteena maksujen tarkistamiselle on mm. vuonna 2009 tehty taksatarkastelu ja siihen liittyvät taksapäätökset, joissa on huomioitu lähivuosien investointitarve ja näiden investointien rahoituksen turvaaminen ilman suurta lainanottoa. Vuoden 2013 ja tulevien vuosien investointitasoksi on määritetty 4,0 M / vuosi ja korotuksilla pyritään vastaamaan näin kohonneeseen investointimäärärahan tarpeeseen. Talousveden myynti ja myyntitulot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Jäteveden osalla laskutettavan jäteveden määrässä jäätiin alle talousarviossa olevan määrän. Jätevesimäärään vaikutti mm. kaatopaikkavesien määrän vähentyminen ja teollisuuden jätevesimäärän arviota pienempi toteutunut määrä. Tuotoissa jäätiin kokonaisuudessaan talousarviotavoitteesta 194.789 Toimintakulut alittuivat 90.699. Kulujen toteutumaan vaikutti mm. suhteellisen sateeton vuosi, mikä vähensi jätevesiviemäriin johtuvaa hulevesimäärää. Kulujen toteutumassa saatiin lisäksi säästöä mm. rakennusmateriaalien ja tarvikkeiden osalla sekä lietteenkäsittelyssä. Toimintakate jäi talousarviosta 3.530. Järvenpään Veden käyttösuunnitelman sitovana tavoitteena oli vuotovesien / mittaamattomien vesien alhainen määrä. Puhtaan veden osalta tavoite oli <6 %, mittaamattomien vesien määrän oltua 7,2 %. Syynä mittaamattomaan vesimäärään on mm. vesijohtovuodot. Vuotojen lisäksi saneeraustyön yhteydessä tehtävät huuhtelut, joita joudutaan tekemään uuden putken käyttöönoton yhteydessä vaikuttavat mittaamattomaan vesimäärään. Mittaamaton vesimääräprosentti on hyvä, kun se alittaa 12 %. Jätevesipuolella asetettu tavoite < 35 % saavutettiin, jätevesien vuotovesiprosentin ollessa 33,5 %. Tavoitteeseen vaikutti suhteellisen sateeton vuosi ja viime vuosina tehdyt verkostojen saneeraukset. Vuotoja aiheuttaneita vesijohtorikkoja korjattiin kertomusvuonna 7 kappaletta. Vesijohtorikot olivat putkien pistesyöpymiä (5 kpl), valurautaputken katkeaminen ja putken halkeaminen. Toimintavuonna yhteistyötä jatkettiin Järvenpään Veden, kaupunkitekniikan ja muiden kaupungin yhteistyökumppaneiden kanssa. Vesihuoltoon liittyvää yhteistyötä jatkettiin myös naapurikuntien laitoksien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. 6
Henkilöstö Henkilöstömäärään tuli muutos, kun vuoden alussa aloitti rakennuttajainsinööri uudessa tehtävässä. Henkilöstömäärä on henkilöstösuunnitelman mukainen. Henkilöstö osallistui erilaisiin alan ja kaupungin järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja henkilöstön TYKY- toimintaan liittyen järjestettiin työkykyä edistävä toimintapäivä. Kertomusvuonna jatkettiin laitoksen johtoryhmätoimintaa sekä säännöllisiä asentajapalavereita ja muita eri osa-alueiden kehittämispalavereita. Henkilöstökulut olivat vuonna 2013 yhteensä 905.940 euroa. Kulut ovat 5,2 %:a suuremmat kuin vuoden 2012 henkilöstökulut (861.038 euroa). Vuoden 2013 henkilöstökulut olivat 0,3 %:a (2.272 ) suuremmat talousarvioon nähden. Muutokset johtuvat rakennuttajainsinöörin palkkaamisesta ja tuntipalkkaisten muuttamisesta teknisten sopimuksen piiriin kuukausipalkkaisiksi. HENKILÖSTÖ- MÄÄRÄN SEURANTA VUONNA 2013 JÄRVENPÄÄN VESI Henkilöstö yhteensä Henkilöstö yhteensä Vakinaiset Vakinaiset Muutos 2012 2013 henkilöstö yht. Muutos 2012 2013 vakinaiset Työpanos Työpanos 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2013 15 16 15 16 1 1 14,2 15,3 Arvio merkittävimmistä riskeistä Järvenpään Veden merkittävimpinä riskeinä voidaan pitää toiminnallisia, taloudellisia ja ympäristöön kohdentuvia riskejä. Toiminnallisena riskinä on henkilökunnan vähyys, esimerkiksi maailmanlaajuisen sairausepidemian yhteydessä taikka talousveden saastumisen yhteydessä. Tällaisessa tapauksessa riskinä on myös vedenjakeluun tarvittavan kaluston, säiliöiden, astioiden ja riittävän talousvesimäärän toimittamiseen liittyvät asiat. Näihin toiminnallisiin riskeihin on varauduttu mm. naapurilaitoksien kanssa yhteisesti sovituilla käytännöillä, joita ovat avun ja laitteiden sekä kaluston lainaaminen erityistilanteissa. Näihin on saatavana apua myös puolustusvoimilta ja Punaiselta Ristiltä. Talousveden saastuminen on myös taloudellinen riski, siitä aiheutuvat taloudelliset korvaukset voivat olla merkittäviä. Taloudelliseen riskiin on vaikea varautua ja asia koskee silloin myös koko kaupunkia. Näissä tapauksissa on turvauduttava vakuutuksiin ja lainanottoon. Riskeinä on myös rankkasateiden tai viemärien sortumisien aiheuttamat viemäritulvat, joista saattaa aiheutua ympäristöhaittoja ja korvausvaatimuksia. Näihin on varauduttu mm. 7
tekemällä pumppaamoille varavirransyöttöpistokkeita ja uusimalla pumppaamoihin liittyvää automaatiota ja sähkölaitteita. Lisäksi on hankittu viemärien kuvauslaite, jolla saadaan ongelmatilanteissa nopeasti kuvattua viemärien tilaa ja tukoksien mahdollista aiheuttajaa. Vuoden 2013 aikana ei esiintynyt edellä oleviin riskeihin liittyviä tapahtumia, joista olisi aiheutunut ympäristöhaittoja tai korvausvaateita. Vesihuollon varautumisen ja erityistilanteisiin liittyvät valmiussuunnitelma ja riskianalyysi ovat vuonna 2010 valmistuneet. Edellä oleviin liittyen, Järvenpään Veden kriisiohje ja Järvenpään Veden viestintäohje sekä Varallaolijan käsikirja ovat päivitetty ajantasaisiksi. Vuoden 2012 alussa otettiin käyttöön siirrettävä varavoimakone, jota käytettiin vuonna 2013 sähkökatkoksien aikana jätevesipumppaamoiden toiminnan ylläpidossa. Myös verkostojen suunnitelmallista uusimista on edelleen parannettu, kun Sibeliuksenkadulla ja Seutulan alueella uusittiin vesihuoltoverkostoa. Järvenpään Vedelle 2011 laaditun työturvallisuussuunnitelman ja toimintojen riskianalyysin mukaisia toimenpiteitä jatkettiin esille nousseiden asioiden korjaamisella ja toteuttamisella työyhteisössä yhteisesti sovitulla tavalla. Vuoden 2013 aikana BDO Audiator Oy:n toimesta suoritettiin Järvenpään Vedelle sisäisen valvonnan tarkastus, hallinnon tarkastus ja kirjanpidon tarkastus. Järvenpään Veden ja kaupungin sisäisen valvonnan raportointi ja riskienhallinnan järjestämisen arviointi on tehty yhdessä kaupunkikehityksen kanssa ja liitetty kaupungin raportointiin. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Järvenpään Veden toiminnan kehittämiseen laadittiin vuoden 2009 lopulla taksatarkastelu. Taksatarkastelun perusteella on vuosittain määritetty linjaukset taksamuutoksille ja vuosittaisille investointimäärärahoille. Toiminnan kehittäminen tarvittavilla taksamuutoksilla ja investoinneilla uusiin alueisiin sekä verkostojen saneerauksiin on ollut laitoksen toiminnan kannalta hyvä ratkaisu. Verkostojen vuotoja on saatu vähenemään ja vesihuollon toimintavarmuutta on pystytty näin turvaamaan. Toiminnan tulevaisuuden todennäköinen kehityksen arvio tulee olemaan samansuuntainen eli mahdollisilla taksamuutoksilla pyritään vastaamaan mahdolliseen investointien rahoittamiseen. Haasteena on lähivuosina mm. haja-asutusalueen vesihuollon kehittäminen, johon käytetään lähivuosina investointimäärärahoja. Toiminnassa kuntien yhteenliittymiset tuovat myös vesihuollolle haasteita ja lähialueen vesihuoltolaitoksien yhdistymisiä joudutaan myös varmasti harkitsemaan. Kuluvana vuonna hyväksyttävä uusi vesihuoltolaki tuonee myös muutoksia mm. kunnan ja vesihuoltolaitoksen toimintaan mm. hulevesien johtamisen suhteen. 8
Järvenpään Vesi toimii liikelaitoksena ja sen mukaan toiminnassa ei näyttäisi kuitenkaan olevan isompia muutoksia toiminnan suhteen. Tilinpäätös ja sen tunnusluvut Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 2012 1000 euroa 1000 euroa Liikevaihto 7 250 6 943 Valmistus omaan käyttöön 101 2 Liiketoiminnan muut tuotot 11 11 Materiaalit ja palvelut -2 155-2 226 Henkilöstökulut -906-861 Poistot ja arvonalentumiset -2 009-1 968 Liiketoiminnan muut kulut -136-143 LIIKEYLIJÄÄMÄ 2 155 1 758 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0 1 Muut rahoitustuotot 2 3 Korvaus peruspääomasta -1 407-1 407 Muut rahoituskulut -2-1 YLIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA 748 355 ERIÄ, VARAUKSIA JA RAHASTOJA YLIJÄÄMÄ ENNEN 748 355 VARAUKSIA JA RAHASTOJA Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -568-210 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -96-49 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 84 96 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,9 5,8 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 7,7 6,4 Voitto, % 10,3 5,1 9
Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + muille maksetut korkokulut + korvaus peruspääomasta) / (oma pääoma + sijoitettu korollinen vieras pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona. Tunnusluku kertoo liikelaitokseen sijoitetun pääoman tuoton eli mittaa liikelaitoksen suhteellista kannattavuutta. Tunnusluvun vertailtavuutta liikelaitosten kesken voi heikentää se, että pysyvien vastaavien hyödykkeiden kirjanpitoarvo saattaa poiketa olennaisesti käyvästä arvosta. Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maksetut korkokulut + korvaus peruspääomasta) / (oma pääoma + lainat kunnalta/kuntayhtymältä + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona. Tunnusluku kertoo kunnan liikelaitokseen sijoittaman pääoman tuoton. Kunnan sijoittaman pääoman tuottoprosentti ei ole sama asia kuin korvaus peruspääomasta tai sisäinen lainakorko, koska sijoitetun pääoman tuottoprosentin laskennassa otetaan mainittujen erien lisäksi huomioon myös yli-/alijäämäerät sekä poistoero ja vapaaehtoiset varaukset. Voitto, % = 100 * (yli-/alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) Tunnusluku kertoo, kuinka suuren prosentuaalisen osuuden liikelaitoksen yli-/alijäämä ennen varauksia ja veroja muodostaa liikevaihdosta. Jos prosenttiluku on negatiivinen, liikelaitoksen toiminta on tappiollista. 10
Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 2012 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 2 155 1 758 Poistot ja arvonalentumiset 2 009 1 968 Rahoitustuotot ja -kulut -1 407-1 403 Investointien rahavirta Investointimenot -4 110-3 610 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -1 352-1 287 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos 794 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -13 3 Saamisten muutos kunnalta 44 16 Saamisten muutos muilta 149-217 Korottomien velkojen muutos kunnalta -418 304 Korottomien velkojen muutos muilta 706 397 Rahoituksen rahavirta 1 262 503 Rahavarojen muutos -91-785 Rahavarojen muutos -91-785 Rahavarat 31.12. 0 91 Rahavarat 1.1. 91 875 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euroa -4 364 200-3 755 275 Investointien tulorahoitus, % 67,1 64,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 67,1 64,2 Lainanhoitokate, % 276,2 Kassan riittävyys (pv) 0,0 4,0 Quick ratio 0,1 0,3 Current ratio 0,2 0,6 11
Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, euroa Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % = 100 * (ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus % -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu varsinaisella tulorahoituksella (ilman satunnaisia tuloja). Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa liikelaitoksen tuloista investointeihin kulujen jälkeen jäävän nettomäärän prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Antolainojen nettolisäys voi kaavassa olla myös negatiivinen, jos lyhennykset ovat lainanantoa suuremmat. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan kaavassa rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoitokate = (ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset + korkokulut - tuloverot) / (korkokulut + lainanlyhennykset) 12
Lainanhoitokate kertoo liikelaitoksen tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos liikelaitoksen lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvon on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan konsernin omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan liikelaitoksen lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Liikelaitoksen lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvon on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Liikelaitoksen maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa liikelaitoksen rahavaroilla. Quick ratio = (rahat ja pankkisaamiset + rahoitusarvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Quick ratio eli maksuvalmiussuhde kertoo, miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. tunnuslukua voidaan vertailla vain saman toimialan liikelaitosten kesken. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä: yli 2, tyydyttävä: 1-2, heikko: alle 1. Current ratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Current ratio eli käyttöpääomasuhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten velkojen suhteen. Tunnuslukua voidaan parhaiten vertailla saman toimialan liikelaitosten kesken, mutta se sopii quick ratio -tunnuslukua paremmin myös eri toimialojen yritysten vertailuihin. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä: yli 1, tyydyttävä: 0,5-1, heikko: alle 0,5. 13
Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 1 000 eur 1 000 eur PYSYVÄT VASTAAVAT 35 297 33 196 Aineelliset hyödykkeet 21 290 19 189 Maa- ja vesialueet 27 27 Rakennukset ja rakennelmat 209 229 Kiinteät rakenteet ja laitteet 20 993 17 935 Koneet ja kalusto 61 71 Keskeneräiset hankinnat 0 927 Sijoitukset 14 007 14 007 Osakkeet ja osuudet 14 007 14 007 VAIHTUVAT VASTAAVAT 397 668 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 106 93 Saamiset 291 483 Lyhytaikaiset saamiset 291 483 Myyntisaamiset 282 408 Muut saamiset 8 75 Rahat ja pankkisaamiset 0 91 VASTAAVAA YHTEENSÄ 35 693 33 864 14
VASTATTAVAA 31.12.2013 31.12.2012 1 000 eur 1 000 eur OMA PÄÄOMA 26 093 26 009 Peruspääoma 23 448 23 448 Arvonkorotusrahasto 1 554 1 554 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 1 008 912 Tilikauden yli-/alijäämä 84 96 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 2 420 1 756 Poistoero 1 675 1 107 Vapaaehtoiset varaukset 745 649 VIERAS PÄÄOMA 7 180 6 098 Pitkäaikainen 5 005 4 211 Muut velat 5 005 4 211 Lyhytaikainen 2 175 1 887 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 794 0 Saadut ennakot 0 1 Ostovelat 1 118 683 Muut velat 29 216 Siirtovelat 233 988 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 35 693 33 864 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 79,9 82,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 98,9 87,7 Kertynyt ylijäämä, 1000 1 092 1 008 Lainakanta, 1000 794 0 Lainasaamiset, 1000 0 0 15
Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa liikelaitoksen vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon liikelaitoksen käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku liikelaitosten välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet liikelaitoksella on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko liikelaitoksella on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Lainakanta 31.12. = vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Liikelaitoksen lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset 31.12. = sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 16
Kokonaistulot ja -menot TULOT 1 000 eur MENOT 1 000 eur Toiminta Toiminta Toimintatuotot 7 261 Toimintakulut 3 197 - Valmistus omaan käyttöön -101 Verotulot 0 Valtionosuudet 0 Korkotuotot 0 Korkokulut 0 Muut rahoitustuotot 2 Muut rahoituskulut 1 409 Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut 0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pakollisten varausten lis. (-), väh. (+) 0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0 Investoinnit Investoinnit Investointimenot 4 110 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 Antolainasaamisten lisäykset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 794 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä 8 057 Kokonaismenot yhteensä 8 615 Täsmäytys: Kokonaistulot - kokonaismenot -558 Muut maksuvalmiuden muutokset - rahavarojen muutos 558 Erotus 0 17
TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tällöin tilikauden ylijäämää ennen varaussiirtoja. Investointivaraus saadaan tehdä taloussuunnitelmassa yksilöidyn tulevaisuudessa toteutuvan investointihankkeen menoja varten. Tilikauden ylijäämä ennen varaussiirtoja on 747.929,34 euroa. Tilikauden ylijäämästä ennen varaussiirtoja esitetään käytettäväksi 745.000 euroa investointivarauksena vuoden 2014 Järvenpään Veden 100 %:n investointihankkeille siten, että 200.000 euroa käytetään Koivutien, Katajatien ja Pyökkitien vesihuollon rakentamiseen, 250.000 euroa Itänummenkylän vesihuollon rakentamiseen ja 295.000 euroa runkolinjojen ja pumppaamojen rakentamiseen Halkiantie-Vähänummentie-Laurilantie alueelle. Valmistuneiden hankkeiden investointivarausta kirjataan poistoeron lisäykseksi 649.000 euroa (Saunaniityn vesihuolto, Annankulman ja Koivutien vesihuolto sekä Usva-, Päivä- ja Ruskopolun vesihuolto) ja poistoeron vähennykseksi 80.694,60 euroa. Tilikauden ylijäämä 83.623,94 euroa lisätään Järvenpään Veden omaan pääomaan. Esitykset sisältyvät laadittuun tilinpäätökseen. 18
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Liikelaitoksen tilinpäätöksessä tulee esittää talousarvion toteutumisvertailu johtokunnan liikelaitokselle hyväksymistä tavoitteista tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosasta. 19
TALOUSARVIOTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Järvenpään Vesi -liikelaitoksen toiminnallisista tavoitteista ensimmäinen sitoo kaupunginvaltuustoon. Muut toiminnalliset tavoitteet ovat sitovia Järvenpään Veden johtokuntaan. Toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteuma Sitova tavoite Mittari Toteuma Mittari Toteuma Järvenpään Vesi huolehtii, että toimintavarmuuteen liittyvät keskeiset tekijät on tiedostettu ja huomioitu toiminnan suunnittelussa. Osallistumme toimintaympäristöpalvelujen ja muiden osapuolten kanssa yhteistyössä käynnissä olevaan muutoshankkeeseen. kun kaupunki siirtyy asiakaslähtöiseen prosessimaista toimintaa tukevaan organisaatioon. Muutoshankeen toteutuman seuranta eri prosessivaiheiden muodustumisen myötä. Järvenpään Veden toimintavarmuuteen liittyvät seikat on huomioitu toimintojen eri prosesseissa ja niiden suunnittelussa. Järvenpään Vesi on siirtynyt 1.1.2013 alkaen osaksi kaupunkikehityspalveluja (KAUKE). Siirtyminen on toteutunut suunnitellusti ja hyvin. Toimintaympäristöpalvelut yksikön toiminta päättyi 31.12.2012. Investointihankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen (Kärki-hankkeet. korjausrakentaminen ja Järvenpään Veden 100 %:set) toimivana yhteistyönä kaupungin eri toimijoiden kanssa.oma seuranta. Kärkihankkeiden suunnittelua (mm. Lepola II ja Lepola III alueilla, Poikkitiehankkeessa) on toteutettu suunnitellusti. Kärkihankkeiden rakentamista on tehty mm. Lepola II alueella. Korjausrakentamiskohteiden suunnittelua on tehty mm. Sibeliuksenkadun ja Wärtsilänkadun osalle. Järvenpään Veden omia hankkeita on rakennettu mm. Annankulma - Koivutie, Vähänummentie - Kiteentie osalla sekä Seutulan alueella. Sibeliuksenkadun vesihuoltoa on myös uusittu, kadunsaneerauksen yhteydessä. Sitova tavoite Mittari Toteuma Sitova tavoite Mittari Toteuma Mittari Toteuma Tuloutamme palvelusopimuksen mukaisen omistajakorvauksen (6 % peruspääomasta) kaupungille. 1.4 miljoonaa euroa vuonna 2013. Kaupunki on laskuttanut vuodelta 2013 omistajakorvausta 1,4 M. Verkostojen ennakkohuolto on suunnitelmallisesti toteutettu. Vesihuoltoverkostojen huuhtelut ja kaivojen tyhjennykset ongelmapaikoissa Verkostojen huuhteluita ja kaivojen tyhjennyksiä on tehty suunnitellusti. Pumppaamoiden vuosittaiset huollot suoritetaan ohjelman mukaisesti. Pumppaamojen vuosihuoltollossa 28 jätevesipumppaamoa on huollettu. Yksi hulevesipumppaamo on huollettu. Normaalit huoltokäynnit on hoidettu. Sitova tavoite Mittari Toteuma Mittari Toteuma Toimintamme on asiakaslähtöistä. Asiakaspalautteet (veden laatu. tiedottaminen. laskutetut työt, muut palautteet) kerätään ja käsitellään systemaattisesti. / Oma seuranta. Asiakaspalautteita on muutamia lähinnä veden väristä johtuen. Syynä on uusien alueiden saneeraustöiden ja liittämisten aiheuttamat paineiskut ja virtaussuuntamuutokset vanhassa verkostossa. Kaksi hajuhaittailmoitusta on tullut jv-viemäristä. Vesilaskutuksessa on otettu käyttöön sähköinen laskutus. Asiakaspalautteiden perusteella ryhdytään tilanteen mukaan tarvittaviin nopeisiin jatkotoimenpiteisiin. / Oma seuranta Vesijohtoverkostoja on huuhdeltu tarvittaessa saatujen palautteiden mukaisesti. Hajuhaitan estämiseksi on jv-viemäriin asennettu aktiivihiilisuodatin. Sitova tavoite Mittari Toteuma Mittari Toteuma Tehostamme edelleen viestintää palveluistamme ja lisäämme asiakkaidemme tietoisuutta heidän vaikutusmahdollisuuksistaan kestävän kehityksen mukaisen ja toimivan vesihuollon edistämiseksi. Asiakasohjeiden ja tiedotteiden päivittäminen. laatiminen ja julkaisu. Järvenpään Vesi- tiedotuslehti jaettuna joka talouteen / Oma seuranta. Järvenpän Vesi tiedotuslehti on jaettu joka kotiin helmikuun puolivälissä. Asiakkaille on jaettu tiedotteet mm. työkohteiden aloittamisesta ja pidetty asiakasiltoja. Laaditaan tiedotteta nettiin. paikalliseen tiedotuslehteen ja postilaatikkojakeluna tarvittavalle kohdealueelle. / Oma seuranta. Tiedotteita on laadittu ja laitettu nettiin, asiakkaille kirjeinä sekä postilaatikkojakona. Laaja-alaisista haittaa liikenteelle aiheuttavista työkohteista on laadittu mediatiedota. Taksojen muutoksista on tiedotettu lehdessä, netissä ja vesilaskun yhteydessä. 20