Periodit 3 ja 4 / 2009 Erkki Innola Rob Kling (ed.): Computerization and Controversy. Value Conflicts and Social Choices (2nd Edition). Academic Press, 1996. Laaja Ajan hammas purrut sisältöön Artikkelit ja sisältö epäyhtenäisiä Frank Webster (ed.): The Information Society Reader. Routledge, 2004 Suoritustapa: luennot ja essee Ajoitus opinnoissa Tietojärjestelmätiedettä Kurssin idea, mitä, miksi ja miten Tavoitteena antaa ideoita, ajatuksia ja opinnäytteiden aiheita Luentojen rooli (ilman luentoja ei pärjää) Esseen sisältö Kirjat oheislukemistoa, muu materiaali henkilö- ja tapauskohtaista Keskustelua koko ajan (aikaisemmin paneelikeskustelut) Luentotentti Teema 1: Tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttäminen Teema 2: Työ, ICT ja johtaminen Teema 3: Organisaatiometaforat Teema 4: Yksilöt organisaatiossa Teema 5: Työ, liiketoiminta ja tietojärjestelmät Teema 6: ICT ja työmarkkinat Klingin määrittelemiä tietokoneistumisen tutkimuksen soveltamisalueita: Työelämä Yhteiskunnallinen luokkajako Turvallisuus henkilökriittisissä sovelluksissa Demokratisoituminen Työllisyys 1
Opetus Tasa-arvo Tietokoneistuminen ja sotilassovellukset Terveysvaikutukset IT-taidot Yksityisyys Tutkimus Työkalumetafora apuväline, ei pääasia laaja sovellettavuus Usein korvataan aikaisempi käytäntö Kling: Tietokoneet ovat monimutkaisten institutionaalisten järjestelmien osia. Mahdollisuudet / lupaukset taloudellinen hyöty, tehokkuus toiminnan (sosiaalisten käytäntöjen) kehittäminen työn yksitoikkoisuuden vähentäminen Työkalumetafora yhdistettynä teknologisiin lupauksiin -> ei nähdä ongelmia Yleisellä tasolla ongelmien näkeminen ja niiden olemassaolon hyväksyminen on käytännössä vaikeaa -> KISS vs. holistisuus, yksi suurimpia todellisuuden ymmärtämiseen ja mallintamiseen liittyviä ongelmia Holistinen näkemys vs. KISS Mustavalkoisuuden vamma, valheelliset dikotomiat, ääriajatukset lähestyvät toisiaan Richard Scarry: Mitä ihmiset tekevät? Kaikessa tieteent ekemisessä olennaista ovat ontologiset (oppi olevaisesta, mitä on olemassa) ja epistemologiset (tieto-oppi, mitä voimme tietää ja miten) lähtökohdat Teorianmuodostuksen kirous -> lapsi teorian pesuvedessä Aikaperspektiivin nykyisyys on harhainen Todellisuuden subjektiivinen luonne (ontologiset ja epistemologiset lähtökohdat) tutkimus työ johtaminen Strategia (teoria) ja käytäntö -> todellinen suo, missä kuokka ja Jussi? Maailma on myyntiä Tutkimus Ajatukset Konseptit Johtaminen Motivointi Sitouttaminen Myynti on haluttujen tavoitteden saavuttamista tilanteessa, jossa päätöksentekijä ei ole myyjä itse 2
Autoistumisen tarkastelussa kiinnostuksen kohteena sosiaaliset vaikutukset. Esimerkki yksinkertaistava, antaa käsityksen tarkastelualueen laajuudesta ja moniulotteisuudesta. Yhdysvalloissa autoistuminen alkoi 1920- luvulla Puhdas teknologia Autoistumisen alkuaikana vaikea ennustaa tulevaa kehitystä ja sovellusalueen laajuutta Saastumisen ja autojen suhde esille 1960-luvulla Autojen rooli nykyisin nähtävissä yhteiskunnallisessa mittakaavassa Liikennekuolemat Vakiintunut (vaikea muuttaa) osa yhteiskuntaa Saasteet, öljy, ympäristövahingot, sodat Autot sosiaalis poliittis- teknisen järjestelmän osia. (esim. polttoaine, autojen suunnittelu ja kehittäminen, vakuutukset, infrastruktuurin rakentaminen, kaupunkisuunnittelu) Samanlainen moniulotteinen järjestelmä liittyy tietokoneistumiseen Kokonaiskuva rakentuu adaptoitumisen (ei meteori tai salamanisku) kautta. Sopeudutaan etuihin ja haittoihin, nykyhetkellä kokonaisuus yhä hämärä. (Nyt puhdas ja turvallinen teknologia vaihe?) Tietokoneistumisen perinpohjaiset vaikutukset vasta osittain näkyvissä. (Kling: keskustelun kitka estää ongelmien näkemisen) Tarkastelun kohteena sosiaalis-tekninen järjestelmä, ei komponentti (tai työkalu). Sosiaalinen käyttäytymisen ymmärtäminen ja soveltaminen tietojärjestelmien suunnitteluun. Ei voida tietojärjestelmää ja sen toimintaa ilman, että samalla koko organisaation toimintaa (ja päinvastoin). Tietojärjestelmätutkimuksessa ei yleisteoriaa, vaan reikäleipä Tietojenkäsittelyn ja yhteiskunnan keskinäisen suhteen tutkimisessa näkökulmia ja sovellettavia tieteitä on lukuisia. Reikäleipämalli, lukuisat eri lähestymistavat / referenssitieteet. Moni- / poikkitieteisyyden siunaus ja kirous 3
Tietokonejärjestelmien nopea omaksuminen (johtajat, opettajat, opiskelijat) Tietokoneistumisen syitä: Taloudellisesti tehokas työvoiman ja vanhemman teknologian korvaaja Teollisen toiminnan dominointi muuttuu, nyt dominoi informaation prosessointi Ei-taloudelliset tietokoneistumisen syyt jäävät liian vähälle huomiolle (Kling 1996) Tästä lähtenyt liikkeelle tietokoneistumiseen liittyvä kansalaisliikkeet Kling käsittelee kirjassaan teknologista utopianismia ja antiutopianismia Utopiat teknologiafriikkien päiväunia, antiutopiat tuomiopäivän odottajien painajaisunia Utopioihin ja antiutopioihin liittyviä asioita: tulevaisuuden ennustamisen vaikeus teknologisten vs. sosiaalisten järjestelmien kehitysvauhti teknologiset keksinnöt muuttavat yhteiskuntaa, mutta miten ja kuinka paljon Tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttäminen Aikaisemmin tietojärjestelmien kehittämisprojektin epäonnistumiset olivat teknologiaperustaisia Nykyisin epäonnistumisten syyt ovat pääasiassa inhimillisissä ja organisatorisissa ongelmissa projektinhallinta koulutus metodit, tekniikka ja työkalut Perinteisessä ISD-projektissa avainroolissa (kehittäjän / kehittäjäryhmän ohella) ovat olleet käyttäjät ja johtajat. Organisatoriset lähtökohdat ja sosiaaliset aspektit huomioon ottavat lähestymistavat muuttavat menettelytapoja ja monipuolistavat osallistujakuntaa Perinteinen käyttäjäkategorisointi: säännölliset käyttäjät satunnaiset käyttäjät ulkoiset käyttäjät ammattikäyttäjät 4
ISD -projektiorganisaatio (yleisessä muodossa) strategiaryhmä ohjausryhmä kehittämistiimi / projektiryhmä Vaihe 1 Hardware-rajoitukset 1940 n.1965 Vaihe 2 Ohjelmistorajoitukset n.1965 1980 luvun alku Vaihe 3 Käyttäjärajoitukset 1980 luvun alku - nykypäivä Vaihe 4 Organisaatiorajoitukset nykypäivä -> Käyttäjien osallistuminen on yleensä kytketty osallistumiseen kehittämisprojektin määrittelyvaiheessa sekä (toteutuneen) järjestelmän testausvaiheessa Käyttäjien osallistuminen voi myös merkitä edustuksellista osallistumista kehittämistiimiin Käyttäjien osallistumisen asteen voi jakaa neljään eri ryhmään (Dorothy Leonard- Barton, 1999), jotka liittyvät myös tietämyksen siirtoon: Toimitus (Delivery) Konsultointi (Concultacy) Yhteiskehitys (Codevelopment) Oppipoika -malli (Apprenticeship) Tietojenkäsittelyllisten ongelmien ratkaisu vs. organisatorisesti käyttökelpoisten tietojärjestelmien suunnitteleminen Organisaation toiminta, vaikutus kehitettäviin / käytettäviin tietojärjestelmiin, tietojärjestelmien vaikutus työtehtäviin Esimerkiksi: Human-Computer Interaction tuottavuusparadoksi Ammattilaiset ovat kiinni teknologiassa, ei yhteyttä organisatoriseen kehittämiseen (vrt. Erottamattomuus-postulaatti) 5
Organisaation toiminta vaikuttaa tietojärjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen Pelkästään teknologisten ratkaisujen onnistuneisuus ei takaa tietojärjestelmien optimaalista hyväksikäyttöä Työ, ICT ja johtaminen Työn tutkimus ja tietojärjestelmät linkittyvät toisiinsa teolliset vallankumoukset teknologian vaikutus työhön tietojärjestelmät apuvälineinä ja työnkuvan muuttajina Työn tutkimusta sosiologiassa, taloustieteissä, kauppatieteissä, psykologiassa jne. Teollinen vallankumous: ensin höyrykone nyt informaatiokone, vai enemmän? ICT:n hyödyntäminen mahdollistaa työn käsitteen perusteellisen muutoksen Organisaation muodossa ei mitään pyhää Muutoksen mahdollistajina myös globaali kilpailu, informaation kasvanut merkitys yrityksille sekä tietojenkäsittelykapasiteetin hinnan romahtaminen ICT:n vaikutukset näkyvät organisaatioissa sekä tuotantoettä koordinointiprosesseissa rutiinityö tiedon kerääminen / ennustaminen / seuranta organisatorinen muisti Löydös 1: ICT muuttaa perusteellisesti työtapoja tuotantotyö koordinointityö johtaminen Löydös 2: ICT mahdollistaa toimintojen integroinnin organisaation eri tasoilla sekä organisaatioiden välillä Arvoketjut, JIT, EDI, alihankinta, liittoutumat, sähköiset markkinat. Löydös 3: ICT muuttaa kilpailuympäristöä Suhteet kilpailijoihin ja asiakkaisiin lähentyvät / tiukentuvat Löydös 4: ICT tarjoaa strategisia mahdollisuuksia, jotka muuttavat tavoitteita ja toimintaa 6
Ympäristömuutoksen vaihejako yrityksen kannalta katsottuna automatisointi informointi transformaatio Löydös 5: ICT:n onnistunut soveltaminen aiheuttaa muutoksia johtamisessa ja organisaation rakenteessa Löydös 6: Kriittistä, miten organisaatio välttää globaalin kilpailuympäristön karikot Paljon samansuuntaisia käsitteitä Erkki Asp, Matti Peltonen: Työelämän sosiologia, Otava 1991 Teollistuminen on merkinnyt työnjaon jyrkkää muutosta; se on heijastunut perheen työfunktion vähentymisenä, miesten ja naisten töiden yhdentymisenä, elinkeinorakenteen muutoksena, tehtävien erikoistumisena, elämän mekanisoitumisena, väestön kasautumisena ja lukuisina muina vastaavina muutoksina Työläisestä on tullut hänen itsensä luoman koneen orja Työläisestä tulee työnsä tuotteen orja Marxin ajatukset ovat laajasti sovellettavissa tietoyhteiskunta-ajatteluun (jopa alkuperäistä paremmin) Tieteellinen liikkeenjohto, byrokratia, ihmissuhdekoulukunta, teknologia, kontingenssi, sosiotekniikka. Työkäyttäytyminen, työorganisaation rakenne, työtehtävien laajentaminen, työn rikastaminen, yritysdemokratia, työmotiivin rakentuminen ja työtyytyväisyys, organisaatiorakenne, päätöksenteko, kannustinjärjestelmät sekä yhteistyö ja osallistuminen. 7
Tuotannon ja teknologian suhde, vaihejako: käsityö liukuhihna automaatio Teknologian polarisoiva vaikutus työelämässä (määritelmä) Teknologian vaikutuksia (työn sosiologia) esimieskontrollin väheneminen spesialistien määrän lisääntyminen demokraattisen päätöksenteon lisääntyminen -> Tästä on johdettu tietoyhteiskunta käsitteen perusteesit Etenevä tieteellis-tekninen kehitys muuttaa työtä, ammatteja, työoloja ja koko yhteiskunnan elinkeino- ja ammattirakennetta. Työnsosiologia selvittää, miten ihminen sopeutuu näihin muutoksiin ja mitä sosiaalisia seurausvaikutuksia uudella teknologialla on. Yritys: tekninen ja sosiaalinen organisaatio, elinkeinoelämän toimintayksikkö, jolla on tuotannollisia ja / tai kaupallisia päämääriä. Organisaatio: ihmisryhmittymä, joka pyrkii järjestelmällisesti tiettyihin päämääriin ihmisten ja usein myös välineiden toimintaa säätelemällä. byrokratia tieteellinen liikkeenjohto administratiivinen koulukunta ihmissuhdekoulukunta matriisiorganisaatio vuorovaikutusta johtajan ja alaisten välillä tavoitteellista toimintaa Johtamisen roolit: liikkeenjohto (management) esimiestoiminta (leadership) 8
Henkilöstön kehittäminen, toiminnan kehittäminen, innovointi, organisoiminen, delegointi, koordinointi, motivointi, kommunikointi (tiedotus) ja neuvottelu autokraattinen johtaminen demokraattinen johtaminen laissez faire johtaminen (Asp & Peltonen 1991) Tehokkaat: Virastointoilija Kehittäjä Hyväntahtoinen autokraatti Toimeenpanija Vähemmän tehokkaat: Karkuri Lähetyssaarnaaja Autokraatti Kompromissintekijä Johtamisen tekniikat, tulosjohtaminen, yrityspolitiikka Sisältö, keinot, johtaminen Tekniikka ratkaisee kaiken, tehtävien kehittäminen Patruuna, kuri Tulosjohtaminen, arvot, ryhmähenki, ilmapiiri, strategia Organisaatio ja organisaatiometaforat Merkittävä organisaatiometaforia käsittelevä teos: Gareth Morgan, Images of organization, 1986 Morgan tarkastelee organisaatioita eri organisaatiometaforien kautta (vrt. luennoilla esitetty reikäleipämalli) Lähtökohtana organisaatioiden kompleksisuus monimuotoisuus ja tutkimisen vaikeus 9
Kone, organismi, aivot, kulttuuri, poliittinen järjestelmä, psyykkinen vankila, virta sekä vallankäytön väline Eri metaforat tarjoavat selkeästi keskenään erilaisen näkökulman organisaatioon Laajemman tutustumisen kohteina tässä yhteydessä kone (byrokratia), kulttuuri ja poliittinen järjestelmä Mekanistiseen malliin (ja konemetaforaan) liitettäviä piirteitä ovat mm. tehokas ja rationaalinen hallinto pitkälle viety erikoistuneisuus ja työnjako hierarkkinen auktoriteettirakenne rajatuin komento- ja vastuualuein organisaation jäsenten välisten suhteiden persoonattomuus yksityisen ja virallisen eriytyminen Byrokratian ja klassisen johtamisteorian peruskäsitteitä: komentoyksikkö yhtenäinen hallintoketju valvonnan laajuus virkatie aloitekyky työn jako toimivalta ja vastuu vallan keskittyminen kuri henkilökohtaisten etujen alistaminen yhteiselle edulle tasavertaisuus virkojen pysyvyys Klassinen johtamisteoria on näkemykseltään mekanistinen (ja konemetaforaa tukeva) Tieteellisen liikkeenjohdon tavoitteena on tehokkuuden optimointi, etenkin työntekijöiden osalta. Jokaisen tehtävän suoritukseen on olemassa paras ja optimaalisin ratkaisu, joka on myös tieteellisesti perusteltu. Morgan luettelee taylorismin tehtävien määritykseen liittyvät periaatteet seuraavasti: vastuu työn organisoinnista siirretään esimiehelle työntekijä ei ajattele itse, hän vain tekee määrätyn työsuorituksen. tehokkain työtapa määritellään tieteellisesti paras henkilö valitaan tekemään työsuoritus työntekijää valmennetaan tekemään työ tehokkaasti tarkkaillaan, että työntekijä noudattaa ohjeitaan ja saavuttaa tarvittavat tulokset 10
organisaation osan, yksittäisen ihmisen päämäärän ja tunteiden vähättely yksittäistä ihmistä ei organisaation osana voi käsitellä kuten työkalua rajoittuu pelkästään tekniseen näkökantaan selvät tehtäväsuoritukset stabiili organisaatio samana pysyvä tuote tarkkuus asioiden käsittelyssä ihmisten suunniteltu käyttäytyminen Kulttuurimetafora perustuu pitkälti käsitykseen ihmisestä sosiaalisena olentona ja organisaatio tätä taustaa vasten tulkittuna sosiaalisten ihmisten yhteisönä. Tämä yhteisön sosiaalinen toiminta voidaan mieltää organisaatiokulttuuriksi. Kulttuuriksi sanotaan sekä tietynlaista toimintaa ja prosessia, että tämän prosessin tulosta Kulttuuri sisältää organisaation historiallisen kehittymisen aikana syntyneet toiminnan kannalta tärkeät olettamukset ja normit Organisaatiokulttuuri on käsitteenä merkityksellinen pyrittäessä selvittämään ihmisyhteisöjen piirissä tapahtuvia selittämättömiä ja näennäisen järjettömiä ilmiöitä. Organisaatiokulttuurin alakäsitteistä tärkeimpiä ovat organisaatioideologia, myytit ja riitit, joiden avulla vahvistetaan organisaatiokulttuuria ja luodaan organisaatiolle omia erityispiirteitä Tietyn organisaation sisäisten arvojen, uskomusten ja normien muodostamaa, enemmän tai vähemmän integroitunut ajatuksellinen kokonaisuus, jonka pohjalta organisaation jäsenet luovat käsityksensä organisaation tavoitteista, ja tehtävistä sekä organisaatiota ympäröivästä todellisuudesta 11
uskomuksia, jotka tarjoavat vallankäyttäjille mahdollisuuden oikeuttaa tietyt asenteet ja toiminnat todenperäisyyttä ei ole osoitettu myyttien avulla organisaatioon tulevaa tietoa valikoidaan ja suodatetaan myyttien kautta organisaatio luo kuvansa sosiaalisesta todellisuudesta suunniteltuja ja organisoituja toimintoja, joilla on sosiaalisen yhteisön toiminnan kannalta käytännön merkitystä samalla kuvastaen yhteisön kulttuuria Organisaatio poliittisena ympäristönä on vastakohta mekanistiselle organisaatiokuvalle Organisaatiometaforan käsitteitä mm. valta ja sen käyttö neuvotteleminen kompromissit ristiriidat sovittelu Kokonaiskuvan muodostaminen metaforan avulla on vaikeaa, koska jokainen organisaatio toimii eri tavoin (esim. ilmapiiri) autokratiassa absoluuttinen valta on yksilöllä tai resursseja kontrolloivalla pienellä ryhmällä byrokratiassa toiminta nojaa rationaalisuuteen ja lakiin, toiminnan perustana kirjoitetut tai kirjoittamattomat säännöt sekä niiden noudattaminen teknokraattisessa organisaatiossa valta on kytkeytynyt suoraan tekniseen osaamiseen, tietoon tai kykyyn ratkaista relevantit ongelmat demokratia voidaan jakaa suoraan (kaikki päättävät), edustukselliseen (edustajat päättävät) ja jaettuun (päätäntävalta jaetaan voimasuhteiden ja intressien perusteella) demokratiaan Yleensä organisaatiotasolla (eli käytännössä) politiikan eri muodot sekoittuvat toisiinsa 12
Kun tarkastellaan organisaatiota poliittisena areenana, nähdään, että eri intressien yksilöllisyys aiheuttaa väistämättä konflikteja intressiryhmien välille konfliktit ovat luonnollinen osa organisaation sisällä esiintyvää yhteistoimintaa ja kilpailua Konfliktien lähtökohtina toimivat organisaation muodostavien ihmisten omaksumat asenteet, roolit, uskomukset, stereotypiat ja rituaalit konfliktit voidaan nähdä myös toivottavana osana organisaatioiden toiminnassa kilpailun synnyttämien konfliktien avulla voidaan organisaatiota kehittää haluttuun suuntaan konfliktien avulla voidaan löytää löydetään uusia näkökulmia ja informaatiota rohkaisee näkemään, miten intressiperusteinen järjestelmä toimii organisatorisilla tavoitteilla, rakenteella, teknologialla, työn suunnittelulla johtajuudella jne. on olemassa poliittista merkitystä. organisaatio toimii rationaalisesti ja tehokkaasti vain, jos tiedetään kenen tavoitteet ovat kyseessä, kuka on asettanut tavoitteet ja kuka hyötyy niiden saavuttamisesta (vrt. mekanistinen malli) rationaalisuuden myytin romuttaminen nostaa organisaation areenaksi sekä kilpailulle että yhteistyölle. yksilön odottamaton käyttäytyminen organisaation osana saattaa muuttua ymmärrettäväksi, jos tutkitaan kaikki kyseiseen ihmiseen vaikuttavat intressit organisaatiometafora auttaa myös tutkimaan poliittisen organisaation toiminnan vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan poliittista organisaatiometaforaa soveltavan tarkastelun yhteydessä tutkimus politisoituu ja politiikkaa nähdään kaikkialla poliittiset organisaatiot kuvautuvat kyynisiksi, itsekkäiksi ja toiminnaltaan jopa moraalittomiksi kilpailu organisaation sisällä voi haitata yhteisten tavoitteiden saavuttamista ja tappaa tehokkaasti yhteistyön ja avoimuuden organisaatiosta poliittisen organisaatiometaforan avulla ei välttämättä ole mahdollista saavuttaa todellisuutta vastaavaa kuvaa organisaation sisäisistä toimintamalleista ja valtasuhteista organisaatioiden rakenteelliset mekanismit, joita ei välttämättä saada esiin poliittista organisaatiometaforaa käyttäen, muodostavat merkittävän osan organisaation toimintatavoista 13
lähtökohtana ajatus organisaatioiden monesta yhtäaikaisesta roolista metaforiin perustuva organisaatioanalyysi antaa mahdollisuuden lukea samaa tilannetta monesta näkökulmasta kriittisesti ja informatiivisesti Kaksi ydinprosessia: diagnostinen lukeminen kriittinen evaluointi Tutkittava tilanne arvioidaan eri metaforia hyväksikäyttäen, tapahtumille pyritään löytämään selityksiä eri metaforien käytön avulla Saadut tulokset analysoidaan, tehdään tarvittavat painotukset ja integroidaan osanäkökulmat kokonaisuudeksi Yksilöt organisaatiossa Dominion-Swann Industries Yhteistyökumppanina SciexPlan Inc (human resource management -yritys) Erillinen esimerkkiesitys: Tietokoneistuminen tarjoaa uusia ulottuvuuksia yksilön ja organisaation välisiin suhteisiin IT-teknologian soveltaminen ei yksin määrittele yksilön ja organisaation välisten suhteiden muodostumista Yksilön ja organisaation keskinäsiä suhteita on mahdollista tarkastella organisaatiometaforien kautta IT voi olla muutoksen mahdollistaja tai apuväline, ei todellinen muutoksen syy Yksilön ja organisaation välinen suhde kytkeytyy useimmiten organisaation johtamiseen, ei esimerkiksi teknisiin tai tietohallinnon kysymyksiin Organisaatiotason ongelma: strategia = käytännön toiminta? Tällä jo aiemmin esitellyllä ongelmalla on erityinen rooli, kun tarkastellaan yksilön ja organisaation keskinäistä suhdetta 14
Yksilön toimintaan ja asennoitumiseen vaikuttaa merkittävästi organisaatiotason näkyvät ja ei-näkyvät ilmiöt Suhtautuminen yksilöiden heterogeenisyyteen, toimintaan, tavoitteisiin ja arvomaailmaan vaihtelee organisaatio- ja jopa osastokohtaisesti Henkilöstö on tärkein voimavaramme - vai oliko se - Henkilöstö on suurin menoerämme Konsulttiyritys Alpha Senior principals ja CIO aloittivat projektin Hierarkia: Principals Managers Seniors Support staff Projekti: Notes-käyttöönotto kerralla Empowering-tavoite Koulutus koko organisaation mittakaavassa Projektin Tavoitteena henkilökohtaisen ja organisatorisen tuottavuuden kasvattaminen Käytännön toteutus epäonnistui Palkitsemisjärjestelmät Tietämättömyys (muka-ongelmia) tietoturva luotettavuus CIO:n auktoriteetti organisatorisissa kysymyksissä Yrityskulttuuri ja työnormit yhteistyö ja tiedon jakaminen näennäistehokkuus Laaja esilletuonti (arvostamisen oppiminen käytännön kautta) Organisaation toiminta ja tietojärjestelmät Edustuksellisen ryhmän pilottihanke 15
Tietojärjestelmät vaikuttavat organisaation toimintaan tehokkuus uusien prosessien käyttöönottomahdollisuudet kokonaan uudet toimintamallit Tietojärjestelmien soveltaminen organisaatioissa ei rajoitu pelkästään organisaation toiminnan huomioimiseen tietojärjestelmiä kehitettäessä Organisaation toiminnan ymmärtämisen rooli korostuu erityisesti kehittämisprojektien yhteydessä (erottamattomuuspostulaatti) Esimerkki tietojärjestelmien kehittämisestä, lineaarinen elinkaarimallin vaihe 1, tehtävän määrittely: vaiheessa määritellään ratkaistava ongelma, sen rajat, suunnittelun tavoitteet ja käytettävät resurssit tässä vaiheessa tehdään useimmiten projektisuunnitelma projektin tulosten seuranta ja arviointi tapahtuvat usein tehtävän määrittelyn perusteella merkittävä osa organisatorisesta analyysistä tulisi tehdä tässä vaiheessa (vrt järjestelmän analyysi) Organisaation toiminnan ymmärtäminen osana tietojärjestelmätutkimusta: erilaisia malleja tiedon keräämiseen esim. ymmärtääksemme vanhan tietojärjestelmän tarvitsemme siitä informaatiota mikä on tarkastelun todellinen kohde? miksi tietoa kerätään (tutkimus vai käytännön [tietojärjestelmä]työ)? Tietojärjestelmän kehittäminen on toiminnan kehittämistä Tämän ajatuksen myyminen organisaatiolle on haasteellista, periaatteellinen hyväksyntä on helppo saada, mutta käytännön tekeminen voi kohdata ylitsepääsemättömiä vaikeuksia Tee sinä vain se tietojärjestelmä, toiminnan kehittämistä mietitään sitten erikseen Määrä on suuri ja budjetti pieni, harmaan eri sävyt vs. lomakkeen musta ja valkoinen, kato Kysymyksien mielekkyys ja relevanssi, rasti ruutuun vs. sanalliset vastaukset, kuka kysyy ja mitä, kuka vastaa ja mitä; keskinäinen ymmärrys onnistumisen henkilösidonnaisuus, objektiivisuus, taustamuuttujat ja niiden huomioiminen, valmistautuminen, yksilöllisyyden huomioiminen, kysymykset valmisteltava huolellisesti ennalta määritellyt / valmistellut kysymykset (struktutoitu vai ei)? haastattelun nauhoitus? yhteenveto, käsitysten varmistaminen 16
Osana edellä mainittuja tiedonkeruumenetelmiä Rikas kuva Osa kokonaisuutta vai ulkoinen havainnoija Tiedon keräämisen rooli kehittämisprojektin näkökulmasta Taustalla sopimus, rahallinen analyysi Projektinhallintamielessä määritellään suhde kohdeorganisaatioon Usein rajoitutaan edellä mainittuihin, mutta miksi tietoa kerätään, liittyisikö erottamattomuuspostulaatti jotenkin tähän? Organisaation toiminnan mallintamiseen ja kehittämiseen on olemassa lukuisia erilaisia lähestymistapoja riippumatta siitä, onko kyseessä organisaation toiminnan kehittäminen vai tietojärjestelmien tarkastelu Ongelma-alueita: organisatorisen toiminnan monimutkaisuus subjektiivinen vs. objektiivinen tulkinta tavoitteiden ja tulokselllisuuden määrittely (kenen kannalta) Mitä ollaan tekemässä (tavoitteiden määrittely, mitkä tavoitteet, kenen tavoitteet, kuka tukee, ketkä sitoutuvat) Miten ollaan tekemässä (toimintatapojen määrittely) Milloin ollaan onnistuttu (tulosten mittaaminen) Miten onnistuminen varmistetaan myös tästä eteenpäin (tulosten seuranta) Miten työtä jatketaan (kehittämissuunnitelma) Kehittäminen vaatii (johdon) tuen ja sitoutumisen Jos ja kun kehittäminen aiheuttaa muutosvastarintaa, miten se voitetaan (leimahtavat tekosyyt, valtapelit, epävarmuus) Millä lihaksilla kehittäjä voi viedä asiaansa eteenpäin (raha, asiantuntemus, organisatorinen asema, vieraskoreus jne.) IT ja työmarkkinat 17
Tietokoneistuminen yhteiskunnallisena ilmiönä kytkeytyy merkittävästi työmarkkinoihin tietotekniikan soveltaminen uudet osaamisvaatimukset nuori ammattikunta / jatkuva muutos Polarisaatiopelot eivät ole merkittävissä määrin toteutuneet Tietokoneistumisen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat laajoja ja vaikeasti mitattavissa Yleinen ja perusteltu näkemys on, että tietokoneistuminen (esim. toimistoautomaatio) lisää tuottavuutta Tietokone on työkalu, miksi tämä silti aiheuttaa intohimoja Automatisoinnin vaikutukset: työn määrä vs. laatu IT-investointiperusteen määräytyminen johdon käsitykset / asiantuntemus suhde henkilöstökustannuksiin Tuottavuus (tässä): Output / Input Apuvälineet ja tuottavuuden mittaaminen esim. laserkirjoittimen hankinta Perusteellisia panos-tuotos analyyseja vaikea löytää Tuottavuusparadoksin olemassaoloa on perusteltu seuraavilla tekijöillä: mittausvirhe oppimisaika voittojen hajautuminen systemaattinen informaatio- ja teknologiakysymysten huono hoito (Kling III-A) Sektori 1948-1973 1973-1989 Business 2,9 1,1 Goods Producing 3,2 1,7 Farming 4,6 2,0 Manufacturing 2,9 2,8 Service Producing 2,5 0,7 Communications 5,2 4,6 Utilities 5,9 2,5 Trade (Wholes.& Retail) 2,7 1,2 Finance/Real Estate 1,4 0,2 Services 2,1 0,3 General Government 0,2 0,3 18
1980-luvulla tietokoneinvestoinnit lisääntyivät 24% vuosittain Samaan aikaan tuottavuus ei kasvanut Yhdysvaltojen talouskehityksestä viime vuosikymmeninä (erittäin yleisellä tasolla): talouden kehittyminen hidastui 1960-luvulla öljykriisin aikaan romahdus 1980-luvun alkuvuosina yleinen tuottavuuden kehitys on ollut hidasta, alakohtainen vaihtelevaa Tietokoneteollisuus on ollut kasvava ala, tällä ei ole ollut vaikutusta yleiseen tuottavuuteen Mittausongelma: miten mitataan taloudellinen tulos inflaation ongelmallinen rooli Toimistoympäristön tietokoneistuminen on muuttanut henkilöryhmien välisiä suhteita (keskijohto vs. toimistotyöntekijät) Erilaisten raporttien ja raportointikäytäntöjen muuttunut rooli, toimintatapojen uudelleenarvioinnin tarve Stabiilissa markkinatilanteessa markkinaosuuden kasvattaminen ei kasvata tuottavuutta Ratkaisumallia on vaikea löytää, relevanttien kysymysten esittäminen on helpompaa työtehtävä / käyttäjän asema organisaatiossa vaikuttaa todelliseen hyötyyn investointipäätösten oikeellisuuden varmistaminen on yhä olennainen kysymys Ensimmäiset IT-ammattilaisten työmarkkinat 1960-luvulla Matemaattinen tietotekniikka ja suurkoneympäristöt ja näihin liittyvä osaaminen hallitsivat työmarkkinoita 1970- luvulla Mikrotietokoneiden esiinmarssi muutti työmarkkinoiden volyymin 1980-luvulla 19
IT-työmarkkinoiden laajentuminen jatkui läpi 1980-luvun. Aikaan liittyivät kasvava työvoimapula yhdessä työmarkkinoiden kasvun kanssa (80-luvun lopun lopun hullut vuodet ) Atk / IT-alaan 1990-luvun lama vaikutti jälkijunassa Ala nousi lamasta yleisen yhteiskunnallisen kehityksen mukana (ensimmäinen käänne parempaan n. vuonna 95) Nousun mahdollistajina olivat tietoliikenne, ERP ja e-business odotukset Työmarkkinat ja työvoimapula kasvoivat taas 1990-luvun loppua kohti. (1999 uusi hullu vuosi ) IT-kuplan puhkeaminen 2000/2001 Stabiili vaihe 2002-2008 (alkuvuosi) Tämänhetkinen tilanne: ollaanko lamassa vai taantumassa (ICT-alalla)? Alkuvaiheissa työvoimapula, osaajia vaikea löytää, in-house koulutusta jne Atk tulevaisuuden ala Sovelluskentän kasvaessa työmarkkinakenttää hallitsi edelleen teknologinen determinismi. Yleisesti laman aikana pyrittiin pitämään avainhenkilöt (osaajat) yrityksissä 1990-luvun puolenvälin jälkeen krooninen työvoimapula (alan ulkopuolinen työvoima, kansainvälinen rekrytointi, IT-ammattilaisen ja soveltajan välinen eriytyminen alkoi) IT-ammattilainen moniosaajana, erikoisala vs sovelluskenttä, polarisoituminen vahvistui vuosituhannen vaihteessa Paradoksi: työvoimapula ja työttömyys yhtä aikaa, työmarkkinat eivät toimi? Mikä on henkilökohtainen menestysresepti? Mitä osaan (paremmin kuin muut)? Koulutus, erityisosaaminen (=kokemus), kommunikointitaidot, sitoutuminen ja motivaatio, substanssi vs. sovellusala Mitä osaamisestani voi laskuttaa? Millä myyn osaamiseni? Todisteet, kokemus, rahallinen hyöty? Kenelle myyn osaamiseni? Verkostot, henkilökohtaiset kontaktit, luottamus, REFERENSSIT Tärkeintä tässäkin: Mitä ihmiset tekevät 20