Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Transkriptio

1 Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3) Jussi Talousteorian mukaan (1) luonnonvarat (2) reaalipääoma ja (3) työvoima mutta miten työelämä muuttuu ja millainen työ luo hyvinvointia? 1

2 Työelämä ja työmarkkinat: muutoksia ja kysymyksiä ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja jopa tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät keskipalkkaisia töitä. Työmarkkinoiden kahtiajako uhkaa kärjistyä: huippuosaajien asema parantua ja muiden heikentyä. Suomessa on paljon työvoiman ulkopuolisia ja melko vähän osa-aikatyötä tekeviä moniin muihin länsimaihin verrattuna. Epätyypillinen työsuhde ja erityyppinen yrittäjyys ovat yhä yleisempiä työn tekemisen malleja. Työmarkkinoiden pelisäännöt kuten työaikalainsäädäntö ovat kovin yksityiskohtaisia ja osin vanhentuneita. Tarvitaanko palkkatyön ja yrittäjyyden välille vielä uudenlainen työn tekemisen muoto? Työ ei lopu, mutta miten se jatkossa jakautuu palkkatyön, yrittäjyyden ja vapaaehtoistyön kesken? 3 Muutama pelkistys työn mahdollisista muutoksista VANHA TYÖ Kansallista Paikallaan pysyvää Materiaalista Kollektiivista Kasvotonta Rutiinimaista Toistavaa Tarkasti säädeltyä UUSI TYÖ Globaalia Liikkuvaa Immateriaalista Yksilöllistä Henkilöitynyttä Joustavaa Luovaa Vähemmän säädeltyä 4 2

3 Tehtyjen työtuntien määrä, milj.kpl Mikä on todellinen työtuntien määrä? Missä töissä työtunti on relevantti mittari? Miten palkka- ja muun työn suhde muuttuu? Lähde: Tilastokeskus Ovatko digitalisaatio ja automaatio katkaisseet alaspäin suodattuvan teknologian ketjun? Taloustiede on luottanut siihen, että uusi teknologia nostaa jatkuvasti työn tuottavuutta ja tuotannon tehokkuutta laskee tuotantokustannuksia ja lisää hyödykkeiden tarjontaa parantaa kuluttajien ostovoimaa ja laajentaa hyödykemarkkinoita luo uusia työpaikkoja markkinoiden laajenemisen myötä hävittää vanhoja ammatteja mutta luo myös jatkuvasti uusia.mutta millainen on työpaikkojen määrän nettomuutos?? 3

4 Työsuhteiden muutos henkilömäärillä mitattuna, indeksi 1997 = 100 Jatkuva osa-aikatyö Yksinyrittäjät Jatkuva kokoaikatyö Osa-aikatyö: ei vain olosuhteiden sanelema pakko vaan myös hyvinvoinnin lähde Elämä Elämän merkityksellisyys Tyytyväisyysmittarien keskiarvot Oma taloudellinen tilanne Lähde: Tilastokeskus, 2013 Ihmissuhteet Luottamus muihin Oikeusjärjestelmä Ajankäyttö Poliittinen järjestelmä Kokopäivätyö Osa-aikatyö Työttömyys 4

5 Automaation, tietotekniikan ja kilpailun mahdollinen vaikutus työpaikkojen määrään Fyysinen palvelutyö Tutkimus, johtaminen, elämykset Työn rutiinimaisuus Teollinen kokoonpanotyö Perinteiset toimistotyöt Työn manuaalisuus/kognitiivisuus Suomen väestön ja työvoiman rakenne vuonna 2014 Yritykset 1,75 milj. Työlliset 2,40 milj. Työvoima 2,70 milj. Julkinen sektori 0,65 milj. Työikäiset 3,60 milj. Työttömät 0,3 milj. KOKO VÄESTÖ 5,50 milj. Ei työvoimassa 0,90 milj. Muu väestö 1,90 milj. 2020e: koko väestö 5,65 milj. ja työikäisiä noin 3,40 milj. Lisää työpaikkoja ja työtunteja tarvittaisiin paljon. 5

6 Työelämään liittyviä talouspolitiikan kysymyksiä Miten työn tekemistä kannattaa tai voi jatkossa verottaa? Mistä veroeurot kerätään, jos palkkatyö ja kulutus eivät kasva? Kuinka paljon työllisyyttä voidaan nostaa tarjontapuolen keinoin? Millainen on kannustava ja oikeudenmukainen työttömyysturva? Löytyykö perustulosta työtä lisäävä ja rahoituskelpoinen malli? Onko rekrytointi- ja työllistämiskäytännöissä korjaamisen tarvetta? Ovatko työllisyyspalvelut riittävän asiakaslähtöisiä ja tavoitteellisia? Miten uudistaa koulutusta, miten käytännön osaaminen hankitaan? Millainen säätely on tarpeellista, mikä liian rajoittavaa? Mitä uusi rahoitusmalli mahdollistaa? Vaikuttavuusinvestoiminen (impact investing) tavoittelee taloudellista ja sosiaalista yhteiskunnallista hyötyä yhdistää taloudellisen tuoton ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistää toiminnan tuloksellisuuden arvioimista ja mittaamista pitää riskin pääosin rahoittajilla, julkinen sektori maksaa vain tuloksista korostaa eri toimijoiden uudenlaista yhteistyötä asemoituu lahjoittamisen ja tuottohakuisen sijoittamisen välille Sitra

7 13 Vaikuttavuusinvestoiminen sijoittamisen ja rahoittamisen kentässä Tuottopainotteinen Vastuullinen Kestävä Yhdistävä Vaikuttavuus painotteinen Rahallisesti vastikkeeton Rahallinen tuotto Vaikuttavuus Tuoton ja riskin optimointi ilman muita tavoitteita Sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset huomioitu Sijoituksissa huomioitu vastuullisuus ja pitkän ajan makrotrendit Sosiaalinen/ ekologinen vaikuttavuus ja kannustin tuoton tavoitteluun Vaikuttavuus tavoitteet ja niiden mahdollinen rahallinen arvo Yhteiskunnalliset tarpeet ilman rahallista tuottoa 14 7

8 Vaikuttavuusinvestoiminen käytännössä: Social Impact Bond (SIB) 15 8