Opetussuunnitelma ja arvot Mistä opetussuunnitelmat eivät kerro? Luento Kuvataideope.ajien syyspäivillä 9.11.2012 KT, yliopistonlehtori Marjo Vuorikoski Tampereen yliopisto, KasvatusAeteiden yksikkö
Tutkimusalueet Julkisen sektorin naisvaltaiset ammadkunnat Ope.ajan sukupuoli.uneen idenateean rakentuminen KriiDnen ja feminisanen pedagogiikka: Ope.ajan ammaan yhteiskunnalliset valtakytkökset Elämänhistoriallinen lähestymistapa ope.ajien ja kasvatusaeteen tohtoreiden tutkimuksessa Koulutus vapau.ajaksi: bell hooksin osallistava pedagogiikka
Luennon teemat Opetussuunnitelmat erilaisten intressien kohteena Hallinnan uudet muodot koulutuksessa Opetustyön hallinnan historiallinen kerrostuneisuus arvosiirtymät Koulun arvoperusta naisten koulu onkin miesten Koulu sopeu.ajasta vapau.ajaksi
Pohdintatehtävä Mitkä ovat nykyisin keskeiset arvot, joita opetussuunnitelmilla halutaan edistää? Mitä arvoja te haluaisi.e edistää?
Opetussuunnitelmien arvonvaraisuus Opetussuunnitelmat ovat läpipoliidsia ja arvonvaraisia koulutusjärjestelmän joka tasolla Ne käyvät läpi poliidsen valmisteluprosessin ja pohjaavat yhteiskunnassa kulloinkin vallassa oleviin ideologioihin ja arvoihin On hämmästy.ävää, miten koulun käytännöissä opetussuunnitelmat näy.äytyvät poliidsesa neutraaleina asiakirjoina, jotka ohjaavat toimintaa
Koulutuksen kehi<ämisen intressiryhmät ValAovalta Kuntatyön- antaja OPS Ope.aja- kunta, ammad- järjestöt Yliopistot, ope.ajan- koulutus
Hallinnan uudet muodot Kurivallasta siirry.y aina vain hienojakoisempiin kontrollin muotoihin, joita on vaikea tunnistaa Hallinta muodostaa valvonnan verkostoja: ohjaaminen hallinnon asiakirjoilla (mm. ops), organisaaaossa tarkkailu useilta tahoilta (johto, kollegat, oppilaat, vanhemmat ym.), laatu- ja arvioinajärjestelmät Ulkoinen hallinta johtaa itsehallintaan, kun ihmiset sisäistävät ulkoapäin itseensä kohdistuvat odotukset > Missä ope<ajan @la yhteiskunnan uudistamiselle?
Hallinnan muodot ja opettajadiskurssit opettajan identiteettien rakentajina! " "Opettajadiskurssit naisopettajien identiteetin rakentajina (Vuorikoski, Kasvatus 5/2007)" "- Yhteiskunnassa ja koulutuskulttuurissa elää toisiinsa kietoutuvia opettajadiskursseja, joiden kautta rakennetaan opettajien identiteettejä. " "" "Opettajan identiteetti ja identiteettipolitiikat hallintakulttuurin murroksissa (Vuorikoski & Räisänen, Kasvatus ja Aika 4/2010)" "- Hallinnan muodot, joilla opettajien identiteettejä on rakennuttu legitimoimaan kulloistakin koulutusideologiaa ja -tavoitetta"
Koulun ja opetustyön historialliset kerrostumat 1. Kansallisval@on rakennuskauden kris@llissiveellinen ja isänmaallinen malliope<aja (1800- luvulta- 1960- luvulle) 2. Hyvinvoin@val@on rakennuskauden @eteellinen asiantun@jaope<aja (1960- luvulta 80- luvulle) 3. Markkinayhteiskunnan itseään kontrolloiva suori<ajaope<aja (1980- luvulta >)
1. Kansallisval@on rakennuskauden kris@llissiveellinen ja isänmaallinen malliope<aja (1800- luvulta- 1960- luvulle) Koulun kehi.ämisen eetoksena moraalikoodi Hallinnan muodot muu.uivat avoimesta valvonnasta ja kurista piiloiseen, hienostuneempaan hallinnan tapaan, jossa psykologisperustaisella pedagogiikalla oli keskeinen rooli Ope.ajia on historian eri vaiheissa sosiaaliste.u samoilla hallinnan muodoilla kuin he sosiaalistavat ja kasva.avat omia oppilaitaan
Kurin rinnalle psykologiset opit! Kristillissiveellinen mallikansalainen!! Tarkasti määritetyt ominaisuudet koulutukseen ja työhön rekrytoinnissa: siveys ja ruumiin normaalisuus "! Kurilla kouliminen opettajankoulutuksessa" " Vaadittiin esikuvallisuutta jota valvoi myös lähiyhteisö"! Opettajapersoona kutsumus, altruismi " "Tavallisesti käsitteellä viitataan siihen, että syvimmillään onnistuminen opettajan työssä edellyttää inhimillisiä valmiuksia, itsensä panemista likoon ihmisenä. " " pedagogiset opit kurivallan rinnalle" " äidillisten valmiuksien korostaminen " " vastakohtana käytetään nimityksiä leipäpappi tai virkamies "
MyyFset ope<ajakäsitykset elävät edelleen Ulkonäön ja käyttäytymisen (epävirallinen) kontrolli!! Puhe kutsumuksesta muuttunut puheeksi eettisestä ammatista!! "mutta uhrautuvaisuuden vaade elää edelleen. Tietyllä tavalla kutsumus-diskurssia voi pitää hallinnan keinona." "(Jyri Linden (2010): Kutsumuksesta palkkatyöhön)" Normatiivinen pitäisi puhe! "Opettajille lastataan suuria odotuksia, mutta ei kiinnitetä huomiota koulutuksen yhteiskunnalliseen kontekstiin: " " "idealisoidulle opettamiselle ei välttämättä ole tilaa koulutuksen nykykäytännöissä! "
2. Hyvinvoin@val@on rakennuskauden @eteellinen asiantun@jaope<aja (1960- luvulta 80- luvulle) "Rationaalinen opetussuunnitelmakoodi peruskouluun siirtymisvaiheessa > hallinnan tapoina keskusjohtoinen normiohjaus ja tieteellä ohjaus! "Opettajista tuli rationaalisesti rakennetun opetussuunnitelman toteuttajia, ja samalla ulkoisia valvonnan muotoja purettiin "" "Opettajakoulutuksen akatemisointi 70-luvulla > pyrkimys ammatin tieteellistämiseen ja professionaalistumiseen" "Opettajien ammattijärjestön asema vahvistui, mutta silti ammattikunnan riippuvuus valtiovallasta vahva" "Tieteelliseen tietoon ja koulutukseen pohjaava miehinen asiantuntijuuden malli " " Opettaja asiantuntijana Opettaja äitinä diskurssit"
3. Markkinayhteiskunnan itseään kontrolloiva suori<ajaope<aja (1980- luvulta >) Uusliberalistisen ideologian ja koulutuspolitiikan mukana tulleet markkinoistamisen opit ja kieli (tuloksellisuus, tehokkuus, kilpailu) ja koulutuksen laadun arviointi" " Laadun arviointi on tuonut aiempien valvonnan muotojen rinnalle (ja osin korvaten ne) uusia hallinnan tekniikoita (panoptinen valvonnan verkosto) " "> opettajista (kilpailevia) yksilösuorittajia, joista uusien hallinnan tekniikoiden kautta tulee itsensä kontrolloijia" Uusliberalismi on maskuliininen oppi, joka sitoo naisvaltaisen opettajakunnan oman logiikkansa toteuttajiksi"
Koulun yhteiskunnallisten kerrosten arvojärjestelmät elävät ajassamme Nykyinen tehokkuu.a, taloudellisuu.a ja kilpailua korostava ideologia ei ole täysin korvannut aiempia arvojärjestelmiä, jotka piiloisesa vaiku.avat koulua ja sen tavoi.eita koskeviin käsityksiin. Ne myös hämärtävät sitä, e.ä nykykoulun tavoi<eena tuo<aa tehokasta ja kilpailemiseen sopeutunu<a työvoimaa. Koulun arjessa elää esim. hyvinvoinavalaon ajan tasa- arvodiskurssi, joka osin sekoi.uu uusliberalisaseen tehokuu.a ja menestystä korostavaan kilpailukykydiskurssiin (S. Hannus, Kasvatus 5/2007) NeutralisaaAopoliAikka ja abstraka puhe häivy.ävät yksilöiden kollekaiviset erot (oppilas, ope.aja, kansalainen...) ja tasa- arvo- ongelmat " "
Hallinta pyrkii taivu<amaan ope<ajankin tehokkuusdiskurssiinsa " Opettaja nähdään abstraktina opetussuunnitelman toteuttajana" "> joka on tehokas ja tuloksellinen, jatkuvasti työtään kehittävä, yhteistyöverkostoissa toimiva, toimii arvioijana ja on itse jatkuvan arvioinnin kohteena." "> Hallinnan tavoitteena on tuottaa opettajalle identiteetti, joka legitimoi kulloisenkin kauden yhteiskuntapoliittiset tavoitteet ja arvot." "> Eri aikakausien opettajakäsitysten kerrostumat elävät piiloisesti vaikuttaen opettajien identiteettien rakentumiseen. Siksi opettajan voi olla vaikea hahmottaa nykyiset markkinaideologian tavoitteet."
NAISTEN KOULU MIEHISET ARVOT! Oppiaineiden ja pedagogiikan tiedeperustaisuus miehinen tiede " " Miehet johtavat, naiset tekevät käytännön työn "! Naisopettajien hartioilla seisoo aina joukko miehiä. (Elina Lahelma) " " Asiantuntijaopettajan miehinen malli" Uusliberalismi on miehinen oppi" "" "
Naisiseksi naamioitu miehinen koulu! Sukupuolten merkitystä voi etsiä yhteiskunnan perusrakenteessa elävien dikotomioiden kautta. " " "Ne arvottavat miehisinä ja naisisina pidettyjä ominaisuuksia eri tavoin: mieheyteen liitetyt ominaisuudet arvotetaan aina naiseuteen liitettyjä ominaisuuksia korkeammalle." (Ks. Vuorikoski, M. 2005. Onko naisen Aedolla sijaa koulutuksessa? Teoksessa Kenen kasvatus? KriiDnen pedagogiikka ja toisin kasvatuksen mahdollisuus.)
Dikotominen arvojärjestelmä kul<uurin ja koulutuksen perusrakenteessa NAINEN MIES Ruumis Tunteet IrraAonaalinen Henki Järki RaAonaalinen YKSITYINEN JULKINEN
Opetussuunnitelman abstrak@ puhe sisältää oletuksen normaalista > häivy<ää erot ja erilaisuuden " "Koulun normatiiviset oletukset! "keskiluokkainen tausta" "valkoihoinen, suomalainen" "luterilainen" "sukupuolineutraali" "heteroseksuaali" > normista poikkeamisesta tulee poikkeavuutta" "(Ks. Kiilakoski & Tomperi & Vuorikoski 2005. Kenen kasvatus? Kriittinen pedagogiikka ja toisin kasvattamisen mahdollisuus.)"
Arvostusten muutostarve koulutuksessa Hallintavallan mekanismien tiedostaminen tärkeää" Koulutuksen ihmiskäsityksen laajentaminen > sukupuoleen kytkeytyvien arvodikotomioiden tiedostaminen. Nyt painotetaan liikaa rationaalisuutta ja tietoa. Keskeistä olisi tunteiden ja ruumiillisuuden nivominen osaksi koulutusta." Koulujärjestelmä keskittyy työelämän valmiuksiin entä yksityiselämän valmiuksien opettaminen?" Sukupuolineutraalius ja harhakuva yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumisesta ovat esteinä tasa-arvolle > erojen tiedostaminen ja eroille sensitiivisyys (sukupuolisensitiivisyys, luokkasensitiivisyys )"
bell hooks: Vapau<ava kasvatus Koulutuksen tulisi toimia vapau<ajana eikä sopeu<ajana! Yhteiskunnan ja koulutuksen vakiintuneita aja.elu- ja määri.elytapoja, rajoja ja valtasuhteita puretaan luomalla tasa- arvoinen oppimisyhteisö. Dialogisen opetustavan tavoi.eena on kaikkien osallistaminen ja samalla Aedon rakentaminen yhteisessä prosessissa. Osallistujat niin ope.ajat kuin oppijatkin nähdään akaivisina toimijoina ja kokonaisina ihmisinä tunteineen ja kehoineen.
bell hooksin kasvatusaja<elu Keskeiset kasvatusta koskevat kehitelmät teoksessa Teaching to Transgress. Educa2on as a Prac2ce of Freedom (1994) (suomennos 2007 nimellä Vapau.ava kasvatus) Lisäksi kasvatusta käsi.elevään trilogiaan kuuluvat teokset: - Teaching Community: A Pedagogy of Hope (2003) - Teaching Cri9cal Thinking: Prac9cal Wisdom (2010)
Osallistavan pedagogiikan keskeiset periaa<eet Pyrkimys yhteiseen Aedon rakentamiseen Teorian ja käytännön kuilun yli.äminen Opetuksen vastavuoroisuus Monikul.uurisuuden ja muiden kollekaivisten erojen huomioon o.aminen opetussuunnitelmissa ja opetuksen käytännöissä Tunteiden ja ruumiillisuuden merkitys Koulutuksen ihmiskäsityksen laajentaminen: Tavoi.eena ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvoina
Lisälukemistoa: bell hooks 2007. Vapau.ava kasvatus. Suom. J. Vainonen. Toim. M. Vuorikoski & H. Rekola. Helsinki: Kansanvalistusseura. Freire, Paulo 2005. Sorre.ujen pedagogiikka. Suom. J. KuorD. Toim. T. Tomperi. Tampere: Vastapaino. Hannus, Susanna 2007. Monikerroksinen uusi hallinnan tapa alakouluissa. Kasvatus 38(5), 400 416. Kiilakoski, Tomi, Tomperi, Tuukka & Vuorikoski, Marjo (toim.) 2005. Kenen kasvatus? KriiDnen pedagogiikka ja toisin kasvatuksen mahdollisuus. Tampere: Vastapaino. Rekola, Hilkka & Vuorikoski, Marjo 2006. FeminisAnen pedagogiikka rajojen yli.äjänä. Kasvatus 37(1), 16-25. Vuorikoski, Marjo 2007. Dialogini bell hooksin kanssa: Toisintekemisen Ala akatemiassa. Teoksessa T. Ai.ola, J. Eskola & J. Suoranta (toim.) KriiDsen pedagogiikan kysymyksiä. Tampere: Tampereen yliopiston kasvatusaeteiden laitos, 39-57. Saatavissa myös www- dokumendna: h.p://tampub.uta.fi/aihealue.php?cont_sub=41 Vuorikoski, Marjo & Räisänen, Mirka 2010. Ope.ajan idenateed ja idenateedpoliaikat hallintakul.uurien murroksissa. Kasvatus ja Aika 4(4), 2010, 63 81. Vuorikoski, Marjo 2012. bell hooks: Vapau.ava kasvatus. Teoksessa T. Ai.ola (toim.) Kasvatussosiologian suunnannäy.äjiä. Helsinki: Gaudeamus. Vuorikoski, Marjo 2012. bell hooksin osallistavan pedagogiikan lupaus ja rajat. Teoksessa H. Ojala, T. Palmu & J. Saarinen (toim.) Eroja ja vaarallisia suhteita: Keskustelua feminisasestä pedagogiikasta. (tulossa)