LÄÄKKEEKSI SÄVELTEN TAIKAA Sillalla -seminaari 7.2.2014, Hanasaari Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012 Teppo Teppo SärkämöMusiikki Särkämö, PsT ja aivot Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö yksikkö (CBRU), (CBRU), Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, Jyväskylän yliopisto Jyväskylän teppo.sarkamo@helsinki.fi yliopisto teppo.sarkamo@helsinki.fi LUENNON TEEMAT Miksi musiikki on olemassa? Miten musiikkia käsitellään aivoissa? Miten musiikin harrastaminen muokkaa aivoja? Miten musiikin avulla voidaan kuntouttaa aivoja? 1
Musiikki on tunteiden pikakirjoitusta Leo Tolstoi Taiteista musiikki on lähinnä kyyneleitä ja muistoja Oscar Wilde Musiikki ilmaisee sen, mitä ei voi sanoa ja mistä on mahdotonta olla hiljaa Victor Hugo Aivan kuten Jeesus teki vedestä viiniä, kykenemme me ihmiset muuttamaan tunteen musiikiksi." Carlos Santana Ilman musiikkia elämä itsessään olisi virhe. Saksalaiset kuvittelevat jopa jumalan laulavan lauluja. Friedrich Nietzsche Musiikki voi muuttaa maailmaa, koska se voi muuttaa ihmisiä" Bono Musiikki itsessään on parantamista. Se on ihmisyyden räjähtävä ilmaisu. Se on jotain, joka koskettaa kaikkia. Kaikki rakastavat musiikkia, riippumatta mistä kulttuurista tulevat." Billy Joel Musiikki antaa maailmankaikkeudelle sielun, kasvattaa mielelle siivet, laittaa mielikuvituksen lentoon ja tuo elämän kaikkeen." Platon MUSIIKIN HISTORIA Kyky kommunikoida kielen ja musiikin avulla on poikkeuksellinen, sillä se on ilmennyt jokaisessa tunnetussa ihmiskulttuurissa kautta historian. Kykymme laulaa on saattanut kehittyä jo 200 000 vuotta sitten Mithen, 2005 Vanhimmat löydetyt soittimet ovat yli 35 000 vuotta vanhojaconard ym., 2009, Nature Eläinten musisointi on sukupuoli- ja hormonisidonnaista ja rajoittunutta oppimismekanismiensa ja käyttötarkoituksensa suhteen Patel, 2008 2
Snowball - Another One Bites The Dust http://www.youtube.com/watch?v=cjozp2zftcw Koska kyvystämme tuottaa musiikkia ja nauttia siitä ei ole meille mitään näennäistä hyötyä, on sitä pidettävä yhtenä ihmisten arvoituksellisimmista ominaisuuksista. Charles Darwin (1871) The Descent of Man 3
MIKSI MUSIIKKI ON KEHITTYNYT? Musiikin tuottamisen avulla urokset kykenivät paremmin välittämään haluttavia henkisiä ja fyysisiä ominaisuuksia kilpaillessaan naaraista Darwin, 1871; Miller, 2000 Musiikillinen, laulumainen esikieli muodosti perustan myöhemmälle puheen kehitykselle Darwin, 1871; Brown, 2000; Mithen, 2005 Musiikin juuret ovat laulumaisessa kommunikoinnissa, jonka esiäitimme omaksuivat osaksi lastenhoitoa Falk, 2004; Trehub, 2003 Musiikki tuki lapsen mielen kehittymistä edistämällä kognitiivista joustavuutta ja sosiaalisia taitoja Cross, 2003, 2009) Musiikin tuottaminen edisti ryhmän koheesiota ja hyvinvointia Dunbar, 2003; Kirschner & Tomasello, 2010; Merker, 2000 Musiikki kehittyi puheesta, kuuloaistista, emootioiden analysoinnista ja liikkeiden säätelystä vastaavien aivomekanismien varaan Pinker, 1997 Musiikin synty on seurausta mielen teorian ja aivojen sosioemotionaalisen verkoston kehittymisestä Livingstone & Thompson, 2009; Panksepp, 2009 KUN VIKA ON KUULIJAN AIVOISSA: AMUSIA synnynnäinen tai aivovaurion aiheuttama vakava häiriö musiikin havaitsemisessa tai tuottamisessa Peretz ym., 2003 Tunnen vain kaksi laulua: toinen on Yankee Doodle ja toinen ei - Ulysses S. Grant 4
KUN VIKA ON KUULIJAN AIVOISSA: AMUSIA synnynnäinen tai aivovaurion aiheuttama vakava häiriö musiikin havaitsemisessa tai tuottamisessa Peretz ym., 2003 voi ilmetä useissa musiikin piirteissä tai rajoittua vain tiettyihin piirteisiin; useimmiten äänenkorkeuden erottelukyky on heikentynyt Foxton ym., 2004 ilmenee synnynnäisenä n. 4 % väestöstä Henry ym., 2010 ilmenee 35-69 % aivovauriopotilaista, etenkin ohimo- ja otsalohkojen vaurion jälkeen Särkämö ym., 2009; Stewart ym., 2006 voi olla yhteydessä myös vaikeuksiin puheen prosodian havaitsemisessa Liu ym., 2010; Patel, 2008 MUSIIKIN KÄSITTELY TERVEISSÄ AIVOISSA 5
TALAMUS KUULO Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) Binder ym. (2000) Cereb Cortex, Giraud ym. (2000) J Neurophysiol, Griffiths ym. (1998, 2001) Nat Neurosci, Hall ym. (2002) Cereb Cortex, Hart ym. (2002) Hear Res, Hyde ym. (2008) Neuropsychologia, Jamison ym. (2006,) Cereb Cortex, Jäncke ym. (1998) Neuropsychologia, Musacchia ym. (2007) PNAS, Pantev ym. (1988) Electroenceph Clin Neurophysiol (1998) Nature, Romani ym. (1982) Science, Patterson ym. (2002) Neuron, Schönwiesner ym. (2005) Eur J Neurosci, Sinex ym. (2003) Hear Res; Tervaniemi ym. (2006) J Neurosci, Warren ym. (2002) Neuron, Wong ym. (2007) Nat Neurosci, Zatorre & Belin (2001) Cereb Cortex; katsauksia: Hall ym. (2003) Audiol Neurootol, Kraus & Nicol (2005) TICS, Skoe & Kraus (2010) Ear Hear, Näätänen ym. (2001) TICS, Tervaniemi (2001) Ann N Y Acad Sci, Zatorre ym. (2002) TICS PÄÄLAKILOHKON ALAOSA PREMOTORINEN TALAMUS ETUOTSALOHKON SISÄOSA PLANUM TEMPORALE ALEMPI OTSALOHKOPOIMU YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KUULO Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) Alluri ym. (2012) NeuroImage, Brown & Martinez (2007) Brain Cogn, de Manzano & Ullén (2012) NeuroImage, Grahn & Rowe (2009) J Neurosci, Herdener ym. (2012) Cereb Cortex, Janata ym. (2002) Science, Koelsch ym. (2002, 2005) NeuroImage; Levitin & Menon (2003) NeuroImage, Maess ym. (2001) Nat Neurosci, Patterson ym. (2002) Neuron, Ruiz ym. (2009) Hum Brain Map, Sammler ym. (2013) Cortex, Tillmann ym. (2003) Cogn Brain Res (2006) NeuroImage, Zatorre ym. (1994) J Neurosci; katsauksia: Koelsch & Siebel (2005) TICS, Koelsch (2011) Front Psychol; Patel (2003) Nat Neurosci 6
PÄÄLAKILOHKON ALAOSA PREMOTORINEN DORSOLATERAALINEN ETUOTSALOHKON TALAMUS PIHTIPOIMU ETUOTSALOHKON SISÄOSA PLANUM TEMPORALE ALEMPI OTSALOHKOPOIMU YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KUULO Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) Brown & Martinez (2007) Brain Cogn, Ellis ym. (2012) NeuroImage, Gaab ym. (2003) NeuroImage, Green ym. (2012) Neurol Res Int, Griffiths ym. (1999) NeuroReport, Konoike ym. (2012) NeuroImage, Janata ym. (2002) Cogn Aff Behav Neurosci, Jerde ym. (2011) NeuroImage, Rogalsky e al. (2012) J Neurosci, Schulze & Koelsch (2011) Hum Brain Map, Uhlig ym. (2013) NeuroImage, Zatorre ym. (1994) J Neurosci PÄÄLAKILOHKON ALAOSA PREMOTORINEN DORSOLATERAALINEN ETUOTSALOHKON HIPPOKAMPUS TALAMUS PIHTIPOIMU ETUOTSALOHKON SISÄOSA KULMAPOIMU PRECUNEUS PLANUM TEMPORALE ALEMPI OTSALOHKOPOIMU YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KUULO KESKIMMÄINEN OHIMOLOHKOPOIMU Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) MUSIIKIN TUNNISTAMINEN JA MUISTOJEN MIELEENPALAAMINEN (SEMANTTINEN JA EPISODINEN MUISTI) Ford ym. (2011) Neuropsychologia, Groussard ym. (2010) NeuroImage, Janata (2009) Cereb Cortex, Peretz ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Plailly ym. (2007) Cereb Cortex Platel ym. (2003) NeuroImage, Saito ym. (2012) PLoS One, Satoh ym. (2006) Am J Neuroradiol, 7
SOMATOSENSORINEN PÄÄLAKILOHKON ALAOSA MOTORINEN PREMOTORINEN DORSOLATERAALINEN ETUOTSALOHKON HIPPOKAMPUS TALAMUS PIHTIPOIMU ETUOTSALOHKON SISÄOSA TYVITUMAKKEET KULMAPOIMU PRECUNEUS PLANUM TEMPORALE ALEMPI OTSALOHKOPOIMU PIKKUAIVOT KUULO YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KESKIMMÄINEN OHIMOLOHKOPOIMU Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) MUSIIKIN TUNNISTAMINEN JA MUISTOJEN MIELEENPALAAMINEN (SEMANTTINEN JA EPISODINEN MUISTI) MUSIIKIN TAHTIIN LIIKKUMINEN, SOITTAMINEN JA LAULAMINEN (MOTORISET TOIMINNOT) Bangert ym. (2006) NeuroImage, Baumann ym. (2007) Brain Res, Bengtsson ym. (2009) Cortex, Chen ym. (2008) Cereb Cortex (2012) NeuroImage, D'Ausilio ym. (2006) Eur J Neurosci, de Manzano & Ullén, (2012) NeuroImage, Haueisen and Knosche (2001) J Cogn Neurosci, Jungblut ym. (2012) Restor Neurol Neurosci, Kleber ym. (2007) NeuroImage, Kokal ym. (2011) PLoS One, Konoike ym. (2012) NeuroImage, Krause ym. (2010) NeuroImage, Lahav ym. (2007) J Neurosci, Perry ym. (1999) NeuroReport, Wilson ym. (2011) Hum Brain Map, Zarate ym. (2008) NeuroImage (2010) PLoS One katsaus: Zatorre ym. (2007) Nat Neurosci SOMATOSENSORINEN PÄÄLAKILOHKON ALAOSA KULMAPOIMU PLANUM TEMPORALE PIKKUAIVOT MOTORINEN KUULO PREMOTORINEN ALEMPI OTSALOHKOPOIMU YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KESKIMMÄINEN OHIMOLOHKOPOIMU Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti DORSOLATERAALINEN ETUOTSALOHKON PRECUNEUS HIPPOKAMPUS TALAMUS AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) PIHTIPOIMU ETUOTSALOHKON SISÄOSA MUSIIKIN TUNNISTAMINEN JA MUISTOJEN MIELEENPALAAMINEN (SEMANTTINEN JA EPISODINEN MUISTI) MUSIIKIN TAHTIIN LIIKKUMINEN, SOITTAMINEN JA LAULAMINEN (MOTORISET TOIMINNOT) MUSIIKIN HERÄTTÄMÄT EMOOTIOT JA MIELIHYVÄ VENTRAALINEN TEGMENTAALIALUE TYVITUMAKKEET Baumgartner ym. (2006) Int J Psychophysiol, Berns ym. (2010) NeuroImage, Blood ym. (1999) Nat Neurosci, Blood & Zatorre (2011) PNAS, Brown ym. (2004) NeuroReport, Brattico ym. (2011) Front Psychol, Chapin ym. (2011) PLoS One, Flores-Gutiérrez ym. (2007) Int J Psychophysiol, Koelsch ym. (2006) Hum Brain Map (2012) NeuroImage, Menon & Levitin (2005) NeuroImage, Mitterschiffthaler, ym. (2007) Hum Brain Map, Montag et al (2011) Behav Brain Res, Osuch ym. (2009) NeuroReport, Pereira ym. (2011) PLoS One, Salimpoor ym. (2011) Nat Neurosci (2013) Science, Trost ym. (2012) Cereb Cortex, Wong ym. (2011) J Cogn Neurosci katsauksia: Brattico ym. (2013) Front Psychol, Koelsch (2010) TICS, Zatorre (2005) Nature INSULA ACCUMBENS-TUMAKE ORBITOFRONTAALINEN MANTELITUMAKE 8
Esimerkki musiikin ja emootioiden aivotutkimuksesta Toiminnallinen magneettikuvaus (fmri) ja positroniemissiotomografia (PET): Voimakkaat mielihyvän kokemukset (chills) kuunneltaessa musiikkia ovat yhteydessä dopamiinin erittymiseen aivojen tyvitumakkeissa. Dopamiinia erittyy erityisesti tyvitumakkaiden yläosassa (caudate) odotettaessa kokemusta ja alaosassa (NAc) itse kokemuksen yhteydessä. PET fmri Salimpoor ym., 2011, Nature Neuroscience SOMATOSENSORINEN PÄÄLAKILOHKON ALAOSA KULMAPOIMU PLANUM TEMPORALE PIKKUAIVOT MOTORINEN KUULO PREMOTORINEN DORSOLATERAALINEN ETUOTSALOHKON ALEMPI OTSALOHKOPOIMU YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KESKIMMÄINEN OHIMOLOHKOPOIMU Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti PRECUNEUS HIPPOKAMPUS TALAMUS AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) INSULA PIHTIPOIMU ETUOTSALOHKON SISÄOSA TYVITUMAKKEET MUSIIKIN TUNNISTAMINEN JA MUISTOJEN MIELEENPALAAMINEN (SEMANTTINEN JA EPISODINEN MUISTI) MUSIIKIN TAHTIIN LIIKKUMINEN, SOITTAMINEN JA LAULAMINEN (MOTORISET TOIMINNOT) MUSIIKIN HERÄTTÄMÄT EMOOTIOT JA MIELIHYVÄ VENTRAALINEN TEGMENTAALIALUE ACCUMBENS-TUMAKE ORBITOFRONTAALINEN MANTELITUMAKE 9
Astor Piazzolla Adios Nonini ÄÄNIYMPÄRISTÖN VAIKUTUS AIVOJEN KEHITYKSEEN Virikkeellinen ääniympäristö parantaa eläinten aivoissa oppimista ja muistia Angelucci ym., 2007; Chikahisa ym., 2006; Kim ym., 2006 neuronien haaroittumista ja synaptista plastisiteettia kuuloaivokuorella Bose ym., 2010; Nichols ym., 2007; Xu ym., 2007 dopamiinin erittymistä tyvitumakkeissa Sutoo ym., 2004, 2011; Feduccia ym., 2008 hermokasvutekijöiden määrää ja uusien hermosolujen syntyä hippokampuksessa Angelucci ym., 2007, Chaudhury & Wadhwa, 2009; Chikahisa ym., 2006; Kim ym., 2006 TAVALLINEN YMPÄRISTÖ VIRIKKEELLINEN ÄÄNIYMPÄRISTÖ Bose ym. (2010) Synapse 10
MUSIIKIN HARRASTAMINEN MUOKKAA AIVOJA Musiikki-instrumentin soittaminen ammattitasolla on aivojen kannalta yksi vaativimmista toiminnoista, johon liittyy sensoristen, motoristen, kognitiivisten ja emotionaalisten aivoalueiden yhteistoiminta. monimutkaisen symbolisen merkkijärjestelmän hallinta ja muuntaminen liikkeiksi motoristen taitojen harjoittaminen (hienomotoriikka, karkea motoriikka) sävelkorvan ja rytmitajun harjoittaminen kuulo- ja tuntoaistin kautta saatavan palautteen käsittely ja liikkeiden hienosäätö sen pohjalta pitkien kappaleiden ulkoa opettelu ja muistaminen improvisointi, emotionaalinen ja luova tulkinta, yhdessä soittaminen MUSIIKIN HARRASTAMINEN MUOKKAA AIVOJA Pitkäkestoinen soittotaidon harjoittelu laajentaa aivoissa kuuloaivokuorta ja ohimolohkon takaosaa Schneider ym., 2002; Hyde ym., 2009 motorista ja premotorista aivokuorta Gaser & Schlaug, 2003; Hyde ym., 2009 otsalohkon aivokuoren alaosaa Gaser & Schlaug, 2003; Sluming ym., 2002 päälakilohkon aivokuoren yläosaa Gaser & Schlaug, 2003 aivokurkiaista ja muita eri aivoalueita yhdistäviä hermoratoja Schlaug ym., 1995; Hyde ym., 2009; Bengtsson ym., 2005; Schmithorst ym., 2002 Gaser & Schlaug, 2003, J Neurosci Hyde ym., 2009, J Neurosci 11
MUSIIKIN HARRASTAMINEN MUOKKAA AIVOJA Pitkäkestoinen soittotaidon harjoittelu kehittää äänten erottelua kuuloaivokuorella Pantev ym., 1998; Tervaniemi ym., 2001 äänten varhaista käsittelyä aivorungossa Wong ym., 2007; Strait ym., 2009 motorisen aivokuoren toimintaa Jäncke ym., 2000; Meister ym., 2005 sormien kortikaalista edustusta tuntoaivokuorella Elbert ym., 1995 tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta, päättelyä, muistia, kielellisiä kykyjä, matemaattisia kykyjä ja avaruudellista hahmottamista Gardiner ym., 1996; Schellenberg, 2004; Moreno ym., 2011; Anvari ym., 2002; Chan ym., 1998 Elbert ym., 1995, Science Schellenberg, 2004, Psychol Sci MUSIIKKITERAPIAN VAIKUTTAVUUS: META-ANALYYSIT (COCHRANE) RYHMÄ Kipupotilaat Sairaalahoidossa olevat potilaat Syöpäpotilaat TULOS TUTKIMUSTEN MÄÄRÄ LÄHDE kivun voimakkuuden vähentyminen 51 Cepeda opioidien tarpeen vähentyminen 2010 ahdistuneisuuden vähentyminen 85 Drahota 2012 ahdistuneisuuden ja kivun vähentyminen mielialan ja elämänlaadun parantuminen sykkeen, hengityksen ja verenpaineen koheneminen ahdistuneisuuden ja kivun vähentyminen sykkeen, hengityksen ja verenpaineen koheneminen ahdistuneisuuden vähentyminen sykkeen ja hengityksen koheneminen 30 Bradt 2011 Sydänpotilaat 23 Bradt 2009 Hengityskoneessa 8 Bradt olevat potilaat 2010 Autistiset lapset kommunikoinnin parantuminen 3 Gold 2010 Masennuspotilaat mielialan parantuminen 5 Maratos 2009 Aivovauriopotilaat kävelykyvyn parantuminen 7 Bradt 2010 Skitsofreniapotilaat globaalin tilan parantuminen negatiivisten oireiden vähentyminen sosiaalisen toimintakyvyn kohentuminen 8 Mössler 2011 12
MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia Bradt ym. (2010) Cochrane Database Syst Rev, Jeong ym. (2007) Appl Nurs Res, Schauer & Mauritz (2003) Clin Rehabil, Thaut ym. (1997) J Neurol Sci (2002) Neuropsychologia (2007) Neurorehabil Neural Repair MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa käden liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistä suoriutumista Altenmüller ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Amengual ym. (2013) PLoS One, Fujioka ym. (2012) Ann N Y Acad Sci, Rojo ym. (2011) Brain Inj, Rodriguez-Fornells ym. (2012) Ann N Y Acad Sci, Schneider ym. (2009) J Neurol (2010) Music Percept, Villeneuve & Lamontagne (2013) Stroke Res Treat 13
MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa käden liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistä suoriutumista Puheen harjoittaminen laulumaisella intonaatiolla ja motorisella rytmityksellä (melodinen intonaatioterapia) voi parantaa afasiasta kärsivien potilaiden spontaania puheen tuottamista, artikulointia ja sanojen löytämistä Conklyn ym. (2012) J Speech Lang Hear Res, Schlaug ym. (2008) Music Percept (2009) Ann N Y Acad Sci, Stahl ym. (2011) Brain (2013) Front Hum Neuroci, Vines ym. (2011) Front Psychol, Yamaguchi ym. (2012) Int J Rehabil Res, Zipse ym. (2012) Ann N Y Acad Sci, katsauksia: Schlaug ym. (2010) Future Neurol, Norton ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Wan & Schlaug (2010) Neuroscientist MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa käden liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistä suoriutumista Puheen harjoittaminen laulumaisella intonaatiolla ja motorisella rytmityksellä (melodinen intonaatioterapia) voi parantaa afasiasta kärsivien potilaiden spontaania puheen tuottamista, artikulointia ja sanojen löytämistä Musiikin kuunteleminen voi hetkellisesti parantaa tarkkaavaisuuden suuntaamista vasemmalle neglect-potilailla Chen ym. (2013) Brain Inj, Hommel ym. (1990) Arch Neurol, Soto ym. (2009) PNAS, Tsai ym. (2013) NeuroRehabilitation 14
MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa käden liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistä suoriutumista Puheen harjoittaminen laulumaisella intonaatiolla ja motorisella rytmityksellä (melodinen intonaatioterapia) voi parantaa afasiasta kärsivien potilaiden spontaania puheen tuottamista, artikulointia ja sanojen löytämistä Musiikin kuunteleminen voi hetkellisesti parantaa tarkkaavaisuuden suuntaamista vasemmalle neglect-potilailla Musiikkiterapia voi vähentää masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta sekä lisätä sosiaalista vuorovaikutusta ja osallistumista kuntoutukseen Jeong ym. (2007) Appl Nurs Res, Jun ym. (2013) J Clin Nurs, Magee ym. (2002) J Music Ther, (2006) Disabil Rehabil, Nayak ym. (2000) Rehabil Psychol SUOMALAISTUTKIMUS: MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS AIVOHALVAUKSESTA TOIPUMISEEN AIKA 1 vko aivoinfarktipotilaat (n = 55) neuropsykologinen testaus, MEG & MRI satunnaistaminen kolmeen ryhmään MUSIIKKIRYHMÄ (n = 19) tavallinen hoito + mielimusiikin kuuntelu ÄÄNIKIRJARYHMÄ (n = 19) tavallinen hoito + äänikirjojen kuuntelu KONTROLLIRYHMÄ (n = 17) tavallinen hoito 3 kk 6 kk neuropsykologinen testaus & MEG neuropsykologinen testaus, MEG & MRI 15
MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS KOGNITIIVISEEN KUNTOUTUMISEEN AIVOHALVAUKSEN JÄLKEEN Musiikin kuuntelu paransi potilaiden kielellisenmuistin jatarkkaavuuden suuntaamisen kuntoutumista Control group (n = 17)Audio book group (n = 19)Music group (n = 19) Särkämö ym. (2008) Brain MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS EMOTIONAALISEN TOIPUMISEEN AIVOHALVAUKSEN JÄLKEEN Musiikin kuuntelu vähensi aivohalvauksen jälkeistä masennusta ja sekavuutta Profile of Mood States (POMS) Control group (n = 17)Audio book group (n = 19)Music group (n = 19) Särkämö ym. (2008) Brain 16
MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS EMOTIONAALISEN TOIPUMISEEN AIVOHALVAUKSEN JÄLKEEN Kielellisen muistin kuntoutuminen korreloi masentuneisuuden ja sekavuuden vähentymiseen musiikin kuuntelijoilla Control group (n = 17)Audio book group (n = 19)Music group (n = 19) Särkämö & Soto (2012) Ann N Y Acad Sci MUSIIKIN KUUNTELUN SUBJEKTIIVINEN VAIKUTUS AIVOHALVAUKSESTA TOIPUMISEEN ÄÄNIKIRJARYHMÄ Tarinoiden kuunteleminen on aina kivaa. Tarina Juurakon Huldasta oli niin hauska! Äänikirjat ovat niin mielenkiintoisia. Ne tuovat mieleen lapsuuden muistot, nuoruuden maiseman. Muistan kun kuuntelimme Suomisen perhettä ja muita kuunnelmia sota-aikana. Muistan myös isäni tarinat noilta ajoilta. Forsblom ym., 2010, Music Medicine MUSIIKKIRYHMÄ Kun kuuntelin musiikkia sairaalassa, niin nukahdin heti. Oli hienoa, että musiikin avulla pystyi rentoutumaan. Kun laitan musiikin päälle, minun ei tarvitse ajatella tätä aivohalvausta tai muita surullisia asioita koko ajan. Kokeilimme jopa tanssia kotona. Rokataan beibi niin kuin silloin ennen! Ihme, että pystyin siihen vielä. Kaiken tämän elämäni murheen keskellä musiikki tuo iloa ja nautintoa. Aiemmin en löytänyt sanoja tai voinut keskittyä lukemiseen. Nyt kuuntelen musiikkia ennen kuin aloitan. Se auttaa. Tämä on erinomainen menetelmä. Alussa tunsin oloni niin sekavaksi sairaalassa. Musiikki oli kuin avain, joka avasi minut. 17
MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS AIVOJEN TOIPUMISEEN: MAGNETOENKEFALOGRAFIA (MEG) Musiikin ja äänikirjojen kuuntelu lisäsi aivoissa äänenkorkeuden muutoksille syntyvän poikkeavuusvasteen (MMN) voimakkuutta oikealla aivopuoliskolla Äänikirjojen kuuntelu voimisti myös äänen keston muutoksille syntyvää MMNvastetta oikealla aivopuoliskolla Särkämö ym., 2010 J Cogn Neurosci MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA Musiikkiharrastukset (tanssi, soittaminen) ovat vanhuusiällä yhteydessä parempaan henkiseen hyvinvointiin, toiminnanohjaukseen ja työmuistiin sekä pienentyneeseen riskiin sairastua dementiaan Bugos et al (2007) Aging Ment Health, Cohen et al (2006) Gerontologist, Kattenstroth ym. (2010) Front Aging Neurosci, Skingley & Bungay (2010) Br J Community Nurs, Verghese et al (2003) N Engl J Med 18
MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA Musiikkiharrastukset (tanssi, soittaminen) ovat vanhuusiällä yhteydessä parempaan henkiseen hyvinvointiin, toiminnanohjaukseen ja työmuistiin sekä pienentyneeseen riskiin sairastua dementiaan Alzheimerin tautia sairastavat vanhukset kykenevät usein havaitsemaan musiikkia ja sen välittämiä tunteita sekä tunnistamaan tuttua musiikkia ja muistamaan tuttujen laulujen sanoja Cuddy ym. (2005) Med Hypotheses, Drapeau ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Johnson ym. (2010) Cogn Behav Neurol, Prickett & Moore (1991) J Music Ther, Samson ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Vanstone & Cuddy (2010) Aging Neuropsychol Cogn MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA Musiikkiharrastukset (tanssi, soittaminen) ovat vanhuusiällä yhteydessä parempaan henkiseen hyvinvointiin, toiminnanohjaukseen ja työmuistiin sekä pienentyneeseen riskiin sairastua dementiaan Alzheimerin tautia sairastavat vanhukset kykenevät usein havaitsemaan musiikkia ja sen välittämiä tunteita sekä tunnistamaan tuttua musiikkia ja muistamaan tuttujen laulujen sanoja Musiikin kuuleminen saattaa hetkellisesti kohentaa muistisairaiden mielialaa sekä parantaa heidän kognitiivista toimintakykyä, esim. muistia, puheen tuottoa tai hahmotuskykyä Cacciafesta ym. (2010) Arch Gerontol Geriatr, Foster & Valentine (2001) Exp Brain Res, Irish ym. (2006) Dement Geriatr Cogn Disord, Thompson ym. (2005) Exp Brain Res 19
ALIVE INSIDE Music and Memory projekti Henryn tarina http://www.youtube.com/watch?v=5fwn4jb2ylu&feature=related MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA Musiikkiharrastukset (tanssi, soittaminen) ovat vanhuusiällä yhteydessä parempaan henkiseen hyvinvointiin, toiminnanohjaukseen ja työmuistiin sekä pienentyneeseen riskiin sairastua dementiaan Alzheimerin tautia sairastavat vanhukset kykenevät usein havaitsemaan musiikkia ja sen välittämiä tunteita sekä tunnistamaan tuttua musiikkia ja muistamaan tuttujen laulujen sanoja Musiikin kuuleminen saattaa hetkellisesti kohentaa muistisairaiden mielialaa sekä parantaa heidän kognitiivista toimintakykyä, esim. muistia, puheen tuottoa tai hahmotuskykyä Musiikkiterapia voi vähentää muistisairaiden levottomuutta, ärtyisyyttä, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta sekä neuropsykiatrisia ja käytösoireita Brotons & Koger (2000) J Music Ther, Bruer ym., (2007) J Music Ther, Guétin ym. (2008) Dement Geriatr Cogn Disord, Hokkanen ym. (2008) JAGS, Lin ym. (2011) Int J Geriatr Psychiatry, Okada ym. (2009) Int Heat J, Raglio ym. (2008) Alzheimer Dis Assoc Disord, Sung ym. (2011) Int J Geriatr Psychiatry. Svansdottir ym. (2006) Int Psychogeriatr, Takahashi & Matsushita (2006) J Music Ther, Van de Winckel ym. (2004) Clin Rehabil, katsaus: Särkämö ym. (2012) Music Med 20
SUOMALAISTUTKIMUS: MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUS MUISTISAIRAIDEN HYVINVOINTIIN MENETELMÄT lähtötaso muistisairaat (n = 89) & omaiset ja hoitajat (n = 89) neuropsykologinen testaus, mieliala- ja elämänlaatuarviot satunnaistaminen kolmeen ryhmään MUSIIKIN KUUNTELURYHMÄ (n = 29) tuttujen laulujen kuunteleminen ryhmässä ja kotona LAULURYHMÄ (n = 30) tuttujen laulujen laulaminen ryhmässä ja kotona KONTROLLIRYHMÄ (n = 30) tavallinen hoito 3 kk neuropsykologinen testaus, mieliala- ja elämänlaatuarviot 9 kk neuropsykologinen testaus, mieliala- ja elämänlaatuarviot 21
MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUS MUISTISAIRAIDEN KOGNITIIVISIIN TOIMINTOIHIN Laulamisella ja musiikin kuuntelulla oli lyhytkestoinen positiivinen vaikutus kognitiiviseen statukseen (MMSE) sekä tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen Laulamisella oli lyhytkestoinen positiivinen vaikutus myös kielelliseen työmuistiin Särkämö ym. (2013) Gerontologist MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUS MUISTISAIRAIDEN KOGNITIIVISIIN TOIMINTOIHIN Laulamisella ja musiikin kuuntelulla oli pitkäkestoinen positiivinen vaikutus orientaatioon ja episodiseen muistiin (lapsuudesta muistetut henkilöt) Särkämö ym. (2013) Gerontologist 22
MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUS MUISTISAIRAIDEN MIELIALAAN JA ELÄMÄNLAATUUN JA OMAISTEN JAKSAMISEEN Laulamisella ja musiikin kuuntelulla oli lyhytkestoinen positiivinen vaikutus mielialaan Musiikin kuuntelulla oli pitkäkestoinen positiivinen vaikutus myös elämänlaatuun Laulamisella oli pitkäkestoinen vaikutus omaisten psyykkiseen kuormittuneisuuteen Särkämö ym. (2013) Gerontologist www.miinasillanpaansaatio.fi 23
YHTEENVETO MUSIIKISTA APUA KUNTOUTUKSEEN Musiikki on rikas ja monipuolinen virike, joka on yhteydessä emootioiden, kognitiivisten toimintojen ja motoriikan käsittelyyn ja aktivoi aivoja erittäin laajalti Musiikin päivittäinen kuuntelu voi edistää muistin ja tarkkaavaisuuden kuntoutumista, ehkäistä masentuneisuutta ja sekavuutta sekä saada aikaan plastisia muutoksia toipuvissa aivoissa aivoinfarktin jälkeen. Tuttujen laulujen säännöllinen laulaminen tai kuuntelu yhdessä omaisen/hoitajan kanssa voi tukea muistisairaiden mielialaa, elämänlaatua ja kognitiivista toimintakykyä sekä vähentää omaisten psyykkistä kuormitusta. KIITOS! Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö (Helsingin yliopisto) Mari Tervaniemi, Minna Huotilainen, Henna Vepsäläinen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö (Jyväskylän yliopisto) Jaakko Erkkilä, Anita Forsblom Neurologian ja radiologian klinikat ja BioMag-laboratorio (HYKS) Seppo Soinila, Marja Hietanen, Taina Autti, Heli Silvennoinen, Eero Salli, Mikko Mikkonen, Elina Pihko, Suvi Heikkilä, Jyrki Mäkelä Åbo Akademi Matti Laine Montrealin yliopisto Isabelle Peretz Barcelonan yliopisto Antoni Rodriguez-Fornells, Pablo Ripolles Miina Sillanpään Säätiö Sari Laitinen, Merja Kurki Sibelius-Akatemia Ava Numminen, Jennie Lillandt Rahoittajat Suomen Akatemia RAY Suomen Aivosäätiö Psykologian tutkijakoulu Wihurin säätiö Ehrnroothin säätiö Jahnssonin säätiö Miina Sillanpään säätiö yhteydenotot: teppo.sarkamo@helsinki.fi 24