Sisältö. Kuulorata. Aivopuoliskot erikoistuvat mutta: MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS. Muusikkojen muovautuvat aivot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. Kuulorata. Aivopuoliskot erikoistuvat mutta: 26.11.2013 MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS. Muusikkojen muovautuvat aivot"

Transkriptio

1 Sisältö MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS Ritva Torppa, Monititeteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Langnet kielentutkimuksen tutkijakoulu Tampere, Musiikin tekeminen muokkaa normaalisti kuulevien aikuisten ja lasten aivoja Musisointi parantaa normaalisti kuulevien kielellisiä taitoja ja puheen havaitsemista Puheen musiikki prosodia - auttaa vauvoja puhekielen kehityksessä Musiikkia harrastavat lapset myös kuulovammaiset - havaitsevat prosodiaa tarkemmin Onko laulaminen tärkeää kuulovammaiselle lapselle? Voiko soittaminen vaikuttaa SI-lasten puheen havaitsemiseen? Millaiset musiikilliset harjoitukset sopivat erityisesti kuulovammaisille lapsille? Kuulorata MUSIIKIN TEKEMINEN MUOKKAA NORMAALISTI KUULEVIEN AIKUISTEN JA LASTEN AIVOJA 1. Sisäkorva 2. Aivorunko ydinjatke 3. Talamus 4. Kuuloaivokuori Aivopuoliskot erikoistuvat mutta: Aivorungon tasolla sekä puheen että musiikin äänten piirteiden analyysi on samanlaista (Patel, 2011). Myös aivotasolla musiikin ja puheen äänten akustisten piirteiden analyysi tapahtuu samoilla aivoalueilla ja samoissa verkostoissa (Besson ym., 2011). Muusikoilla on suurempi harmaan aineen tilavuus useilla aivokuoren alueilla. myös suurempi aivokurkiaisen etuosa Muusikkojen muovautuvat aivot päälaenlohkon ylä-etuosa liike- ja tuntoaivokuori vasen pikkuaivo alempi ohimolohko vasen etuotsalohko Gaser & Schlaug, 2003, J Neurosci 6 1

2 Normaalisti kuulevat lapset: soittopainotteisen musisoinnin vaikutuksia Vain 15 kk pianonsoittoa harrastaneiden lasten kuulo- ja tuntojärjestelmän sekä aivokurkiaisen alueella näkyy samansuuntaisia muutoksia, joita on nähty aikuisten muusikoiden aivoissa (Hyde ym., 2009). 4 5-vuotiailla Suzuki-opetukseen osallistuneilla lapsilla nähdään aivovasteiden voimistumista jopa kolme vuotta omaa ikätasoa suuremmiksi (Shahin, Roberts, & Trainor, 2004). Lapsilla aivojen rakenteen edulliset muutokset näyttävät siis olevan erittäin nopeita. Nämä muutokset ovat hyödynnettävissä myös puheen prosessoinnissa. Aivotutkimusten tuloksia Musiikkia harrastavat lapset havaitsevat paremmin äänten kestoja ja VOT (voice onset time) eroja (Chobert ym, 2011). Vain 6 kk kestävä musiikin harrastaminen parantaa lukutaitoa ja äänen korkeuksien erottelua enemmän kuin maalausharrastus (ranskankieliset lapset; Moreno ym., 2009). Musisointi ja puhekieli MUSISOINTI PARANTAA NORMAALISTI KUULEVIEN KIELELLISIÄ TAITOJA JA PUHEEN HAVAITSEMISTA Laulaminen helpottaa uusien sanojen oppimista (Wallace, 1994) Musiikin harrastaminen parantaa sanallista muistia (Ho ym., 2003) Muusikoilla on parempi lyhytkestoinen kuulomuisti (George & Coch, 2011). Paremmat musiikilliset taidot liittyvät parempaan fonologiseen prosessointiin (Anvari ym., 2002) Muusikot (myös lapset) havaitsevat puhetta taustahälyssä paremmin 5-6 v. saksalaiset lapset: Musiikin harrastaminen (laulu + rytmisoittimien soitto) parantaa fonologista tietoisuutta (riimien tunnistamista ja sanojen segmentointia = tavurytmien taputusta ) yhtä paljon kuin suunnattu kielellinen kuntoutus (Dege ym. 2011). Aikuiset: Parbery-Clark, Skoe, Lam, & Kraus, 2009; Parbery-Clark et al. 2011) Lapset: Strait et al, 2012: Musiikkia harrastavien lasten aivorunkovasteet puheäänten formanttien muutoksiin ovat nopeampia (Strait et al., 2012) 2

3 Miten pieni lapsi oppii puhekielen? PUHEEN MUSIIKKI PROSODIA - AUTTAA VAUVOJA PUHEKIELEN KEHITYKSESSÄ Vauvat tekevät tilastollisia johtopäätöksiä siitä mitkä äänet ja tavut seuraavat toisiaan alkavat päätellä että jotkin tavut liittyvät yhteen ja muodostavat sanoja. Mutta: prosodialla on sanojen oppimisessa tärkeä merkitys, etenkin kuulovammaiselle lapselle joka ei havaitse äänteiden eroja tarkasti. Vauvat pilkkovat prosodian avulla lauseet kieliopillisiksi lausekkeiksi Sanapaino auttaa vauvoja oppimaan sanoja Jo 6 kk iässä vauvat huomaavat esim. nominilausekkeisiin liittyvät akustiset muutokset (äänen korkeuden ja äänteiden pituuden muutoksen) Vauvat pilkkovat prosodian avulla puheen pienemmiksi yksiköiksi, kieliopillisiksi lausekkeiksi tästä on apua kieliopin ja sanojen oppimisessa? (Soderstrom et al., 2003). voi ei Sanapaino: Äiti ostaa auton. Voi ei Vauva olettaa, että kun puheessa kuuluu korkeampi (ja voimakkaampi) tavu (sanapaino) niin silloin alkaa uusi sana. Vauvat jotka havaitsevat sanapainon paremmin ovat myöhemmällä iällä kielellisesti taitavampia (Friedrich ym., 2006). Lausepaino auttaa vauvaa oppimaan sanoja Lausepaino: Äiti ostaa auton. Vanhemmat painottavat lauseiden tärkeitä sanoja korkeammalla äänellä tämä auttaa vauvoja uusien sanojen omaksumisessa (Thiessen & Saffran, 2005). MUSIIKKIA HARRASTAVAT LAPSET MYÖS KUULOVAMMAISET - HAVAITSEVAT PROSODIAA TARKEMMIN 3

4 Musiikin harrastaminen vaikuttaa normaalisti kuulevien lasten prosodian havaitsemiseen Musiikin harrastaminen parantaa emotionaalisen prosodian havaitsemista Thompson, Schellenberg & Husain, 2004: Musiikkia harrastavien lasten kyky havaita prosodiaa on selvästi parempi. Muutos havaitaan aloittajilla jo muutaman kuukauden jälkeen (2xvko) 6- vuotiaat lapset: yhden vuoden kosketinsoittimien soiton (10 lasta) tai laulamisen (11 lasta) opiskelun jälkeen musiikkia harrastaneet havaitsivat paremmin puheen tunneprosodiaa kuin näytelmäkerholaiset. Moreno& Besson 2006 Sisäkorvaistute (SI-laite) Laite jakaa äänen taajuus (äänenkorkeus) kaistaan välittää käsitellyn kuulotiedon vain 8-12 elektrodin kautta kuulohermoon normaali kuulojärjestelmä pystyy paljon tarkempaan äänenkorkeuksien analysointiin. puheäänen korkeuksien ja äänteiden havaitseminen on epätarkkaa. Ei ole ihme, että SI-lapsilla on usein ongelmia Uusien sanojen oppimisessa (Houston ym., 2012) Sanavaraston, kielellisen tietoisuuden ja lukemisen kehityksessä (Johnson &Goswami, 2010). Äänen korkeuksien ja puheen prosodian havaitsemisessa (Peng ym., 2008). Verbaalisen kuulomuistin (numerotoisto eteenpäin) ja yleensä sarjallisen muistin kehityksessä (Pisoni ym., 2011; Conway ym., 2009, 2011). Ensimmäiset tulokset: Ensimmäisiä tuloksia: Mitä enemmän vanhemmat laulavat SI-lapselle, sitä paremmin he havaitsevat sanapainoa ja varsinkin lausepainoa (kuvassa) (Torppa ym., 2010). Laulupainotteista musiikkia sekä kotona että kodin ulkopuolella harrastaneet SI-lapset havaitsevat äänen korkeuden muutoksia yhtä hyvin kuin normaalisti kuulevat lapset muut SI- lapset selvästi huonommin kuin normaalisti kuulevat lapset. Musisoivat SI-lapset ovat myös parempia kuin muut SI-lapset äänen voimakkuuksien havaitsemisessa. 4

5 Vain SI-lapset jotka harrastivat musisointia kehittyivät lyhytkestoisessa kuulomuistissa yhtä hyvin kuin normaalisti kuulevat lapset ja olivat siinä parempia kuin muut SI-lapset Musiikkia harrastaneet SI-lapset havaitsivat sana- ja lausepainoa yhtä hyvin kuin normaalisti kuulevat lapset muut SI- lapset selvästi huonommin kuin normaalisti kuulevat lapset. Äänen korkeuksien ja voimakkuuksien havaitseminen sekä kuulomuisti ovat linkittyneet prosodian havaitsemiseen Laulupainotteista musisointia harrastaneet SI-lapset olivat parempia kuin muut SI-lapset kielellisissä taidoissa riimien tuotossa sananlöytämisessä ja kielellisessä ÄO:ssa Normaalisti kuulevat lapset: Laulupainotteista musiikkia harrastaneet lapset olivat parempia sananlöytämisessä. ONKO LAULAMINEN TÄRKEÄÄ KUULOVAMMAISELLE LAPSELLE? Kyllä Emotionaalinen yhteys tarkkaavuus Vauva pitää läheistensä laulusta enemmän kuin puheesta vaikka laulaisivat nuotin vierestä. Tunteiden kommunikaatiota (Papousek, 2003; Nakata & Trehub, 2004) Vauvalle suunnattujen laulujen korkeus, esitystahti, rytmi ja dynaaminen alue säilyvät yllättävän samoina (Bergeson & Trehub, 2002; Patel, Peretz, Tramo, & Labreque, 1998) Lapsen vireystila säilyy tasaisena, jolloin vireys säilyy pidempään (Nakata & Trehub, 2004; Tronick & Gianino, 1986). Laulamalla uudet sanat ja kertomukset muistetaan helpommin Laulaminen lisää motivaatiota ja laulujen strukturoidut rytmit ja äänenkorkeusmuutokset auttavat muistamaan uusia sanoja varsinkin silloin kun opetellaan uutta kieltä (Schön ym., 2008). Psykologian opiskelijat kuuntelivat balladeja joko puhuttuna tai laulettuina sanojen muistaminen oli tarkempaa kun ne kuultiin laulettuna (Wallace, 1994). Kalevala, Ilias ja Odysseia... Aakkoslaulut, viikonpäivälaulut... 5

6 Laulut ovat hidastettua puhetta Musiikki on hitaampaa kuin puhe - laulaminen on hitaampaa kuin puhe. Laulut sisältävät riimejä, kertausta ja äänen korkeuksien vaihtelua kaikki nämä voivat edistää puheen havaitsemista (Patel, 2013). Myös lapsen oma laulaminen voi olla tärkeää Ääniin jotka tuotetaan itse kiinnitetään huomiota ja oma tuotto yritetään muokata mielessä olevan mallin mukaiseksi. Sensomotorinen harjoittelu muokkaa voimakkaammin ja nopeammin kuuloaivokuorta kuin pelkkä kuunteluharjoitus (Patel, 2011; Lappe ym, 2008). Esim. tiedetään että vauvat havaitsevat tavujen järjestyksen muutokseen paremmin lauluissa kuin monotonisessa puheessa (Lebedeva & Kuhl, 2010). Monikanavaisuus! Voiko SI-lasten laulaminen muokata aivotason kuulotiedon prosessointia? Kyllä: aivovasteet ovat nopeampia tai kehittyvät nopeammiksi SI-lapsilla jotka laulavat kotona paljon SI-lapset: Voi laulaminen johtaa parempaan puheen havaitsemisen taustahälyssä? Kyllä. VOIKO SOITTAMINEN VAIKUTTAA SI-LASTEN PUHEEN HAVAITSEMISEEN? 6

7 Onko pianon äänten korkeuksien ja voimakkuuksien sekä äänen laadun muutosten havaitseminen yhteydessä puheen havaitsemiseen taustahälyssä? Kyllä Mitä voimakkaammat ja nopeammat erottelu (MMN) ja tarkkaavuusvasteet (P3a) äänen laadun muutoksille Mitä nopeammat erotteluvasteet (MMN) pianon äänen voimakkuusmuutoksille Yhteenveto SI-lasten pianon äänten havaitseminen, laulaminen ja puheen havaitseminen ovat yhteydessä toisiinsa. Ne voivat vaikuttaa toinen toisiinsa. Mitä voimakkaammat ja nopeammat tarkkaavuusvasteet (P3a) pianon äänen korkeuden muutoksille Sitä parempaa on SI-lasten puheen havaitseminen taustahälyssä Sekä laulaminen että soittaminen voivat johtaa parempaan puheen havaitsemiseen. Musiikki voi olla ensin helpompaa kuin puhe Musiikillisella kuntoutuksella voidaan vaikuttaa tarkkaavaisuuteen vaikuttaa kaikkeen oppimiseen Tallal & Gaab, 2006 Musiikkia harrastavat ovat parempia Tarkkaavuus tehostaa aivojen kapasiteettia analysoida esim. äänen korkeuksia: enemmän hermosoluja aktivoituu analysoimaan asiaa (mm. Tervaniemi ym., 2009). Passiivinen musiikin kuuntelu ei todennäköisesti hyödytä puheen neuraalista koodausta. Jotta musiikin harrastaminen vaikuttaa puheeseen, sen pitää olla aktiivista, monikanavaista toimintaa jossa tarkkaavuudella on suuri merkitys. Patel, 2011 Tehtävissä, joissa testataan kielellistä muistia, sanasujuvuutta, yleistä älykkyyttä, avaruudellista hahmottamiskykyä, tarkkaavaisuuden suuntaamista ja lukemista (Chan, Ho & Cheung, 1998; Torppa ym, lähetetty julkaistavaksi, Hassler, Birbaumer & Feil, 1985; Hurwitz, Wolff, Bortnick & Kokas, 1975; Milovanov, Tervaniemi, Takio & Hämäläinen, 2007; Schellenberg, 2004). 7

8 Musiikki parantaa mielialaa Musiikin harrastaminen voi auttaa kuulovammaisia Särkämön et a. (2008) tutkimusten mukaan mieliala parani lempimusiikkia kuuntelemalla - ei äänikirjoja kuuntelemalla. Lempimusiikkia kuuntelemalla myös kielellinen muisti parani! Havaitsemaan musiikkia paremmin Nauttimaan musiikista Saamaan musiikista myös virkistystä ja iloa Kuulovammaisille lapsille suunnatut materiaalit Pöllö ja poikaset, Musiikkihetket ja MUKULAmateriaalit MILLAISET MUSIIKILLISET HARJOITUKSET SOPIVAT ERITYISESTI KUULOVAMMAISILLE LAPSILLE? Pöllö ja poikaset Näin laulan lapselle (Lindforsin säätiö) Sopii erityisesti varhaiskuntoutukseen Mukana ei ole soittimia Mukula-materiaalit (Lindforsin säätiö) ja Musiikkihetket (Satakieli) Lähtökohtana musiikkiterapeutti, kuurojen opettaja Christine Roccan ja musiikkiterapeutti Catherine (Cathy) Bowkerin toiminta Mary Hare Schoolissa Musiikin aika ja MUKULA-materiaalit on mukautettu heidän musiikkimateriaaleistaan Suomen kielelle Seuraa lapsen tempoa ja reagoi laulun pysäytys - Pöllö ja poikaset- Tuulee tuulee Toistuvat intervallit Kirje eläintarhaan 8

9 Saman sävelkorkeuden kuuntelu ja toisto Kirahvit - Surullinen oon Asteikkolaulu ja ääniliuku Kolme pientä porsasta Ylös ylös Saman sävelkorkeuden etsintä, ääniliu ut Nuottitalo Soitetaan vuorotellen - Tutustutaan äänien laatuun ja korkeuteen Soitetaan kapuloita Soitetaan nopeasti ja hitaasti Harjoitellaan samanaikaisten äänten erottelua Kirahvit Kaikessa on musiikkia 9

10 Kehonosalaulut Eläinlaulut Aakkoslaulut Vuodenaikalaulut Viikonpäivälaulut Kuukausilaulut Ryhmässä vai kotona/yksilöllisesti? Molemmat! Ryhmä: Motivoi, kannustaa Ryhmässä saman harjoituksen toistuvuus on luonnollista! Kahden kesken: Voidaan keskittyä hiomaan taitoja ja mukauttaa lapsen tason mukaan. Voidaan harjoitella uusien laulujen sanoja, niiden merkityksiä ja laulamista jotta ryhmästä hyödytään ja siellä pärjätään paremmin. Monikanavaisuus, Toistuvuus, Varhain liikkeelle, Laulu ja Soitto Musisoitaessa asioita tehdään aina monikanavaisesti. Musiikkia on helppo tehdä samalla tavalla monta kertaa sen lisäksi että laulut ja musiikki sisältävät jo sinänsä toistuvia elementtejä. Aivot ovat muokkautuvimmat tehokkaimmin ennen 3 ikävuotta (Kral & Sharma, 2012). Kiitos! OhjaajaniAndrew Faulkner, Minna Huotilainen ja Martti Vainio, Lindforsin säätiö (Helena Ahti and Eila Lonka), B.C.J Moore, Stuart Rosen, Christine Rocca, Catherine Bowker, Seija Laakso, Anita Forsblom, Suomen Audiologian yhdistys, Helsingin, Tampereen, Turun ja Kuopion kuulokeskusten henkilökunta(erityisesti audiologit ja kuulontutkijat sekä puheterapeutit Sari Vikman, Nonna Virokannas, Satu Rimmanen ja Teija Tsupari) sekä etenkin tutkimukseen osallistuneet lapset ja heidän vanhempansa. Laulaminen on tärkeää mutta myös soittaminen voi auttaa. Yhteystiedot: ritva.torppa@helsinki.fi 10

2. Musisointi muokkaa aivoja. 3. Muita musisoinnin vaikutuksia. 4. Puheen musiikki prosodia tukee kielellistä kehitystä. 5.

2. Musisointi muokkaa aivoja. 3. Muita musisoinnin vaikutuksia. 4. Puheen musiikki prosodia tukee kielellistä kehitystä. 5. Esityksen sisältö MUSIIKKIA, MAESTRO! MUSIIKKI KUULOVAMMAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA Ritva Torppa, Monititeteisen musiikintutkimuksen yksikkö, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot

MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN

MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi, professori Minna Huotilainen, professori Vesa Putkinen, PsT, tutkijatohtori Katri Saarikivi, PsM SISÄLTÖ 1. MUSIIKKIHARRASTUS MUUTTAA AIVOJEN

Lisätiedot

Musiikki puheenkehityksen tukena puheterapiassa ja kotona

Musiikki puheenkehityksen tukena puheterapiassa ja kotona Musiikki puheenkehityksen tukena puheterapiassa ja kotona u Ritva Torppa 1 Musiikki ja puhekielen kehityksen taustamekanismit 1. Aivojen kehitys - kuulotarkkaavuus 2. Puheen havaitseminen taustahälyssä

Lisätiedot

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen

Lisätiedot

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä

Lisätiedot

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen

Lisätiedot

MUSIIKIN MERKITYS KUULOVIKAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA

MUSIIKIN MERKITYS KUULOVIKAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA Puhe ja kieli, 30:3, 137 155 (2010) 137 MUSIIKIN MERKITYS KUULOVIKAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA Ritva Torppa, Käyttäytymistieteen laitos, Helsingin Yliopisto ja Musiikin laitos, Jyväskylän Yliopisto Minna

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Musiikkia kaikille miksi?

Musiikkia kaikille miksi? Musiikkia kaikille miksi? TUTKIMUSJOHTAJA MARI TERVANIEMI CICERO LEARNING JA KOGNITIIVISEN AIVOTUTKIMUKSEN YKSIKKÖ HELSINGIN YLIOPISTO Musiikki aivoissa motorinen somatosensorinen premotorinen talamus

Lisätiedot

KIELEN JA MUSIIKIN SUHDE

KIELEN JA MUSIIKIN SUHDE KIELEN JA MUSIIKIN SUHDE Kognitiotieteen perusteet kurssi, 16.11.2010 Mari Tervaniemi & Eino Partanen Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö (CBRU), HY Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Psykologian

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

ÄÄNEN KORKEUTEEN JA PUHEKIELEEN LIITTYVÄT TAIDOT: TEORIASTA KUULOVAMMAISTEN LASTEN KUNTOUTUKSEEN

ÄÄNEN KORKEUTEEN JA PUHEKIELEEN LIITTYVÄT TAIDOT: TEORIASTA KUULOVAMMAISTEN LASTEN KUNTOUTUKSEEN Näkökulmia vuorovaikutukseen. Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ry:n julkaisuja 49, 2017. ÄÄNEN KORKEUTEEN JA PUHEKIELEEN LIITTYVÄT TAIDOT: TEORIASTA KUULOVAMMAISTEN LASTEN KUNTOUTUKSEEN Ritva Torppa

Lisätiedot

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö

Lisätiedot

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

Klaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen

Klaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen Klaara-työpaja Miten selkokieltä puhutaan? 5. 4. 2019 Sari Karjalainen Pilkahduksia puheen ja kielen häiriöiden tutkimuksen kentiltä Logopediassa liikutaan monilla selkokieleen liittyvillä alueilla, mutta

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä

Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä Minna Huotilainen Kognitiotieteen dosentti FinnBrain-hanke, Turun yliopisto Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn

MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn 1 MUSIIKKI Vaikuttaa ihmisen kehoon ja psyykeen, neurologisiin ja fysiologisiin systeemeihin ja psyykkiseen rakenteeseen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan instrumentteja (PI1)

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan instrumentteja (PI1) Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan instrumentteja (PI1) Tehdään erilaisia ääniä arkisilla esineillä (esim. paperi, pöydät, kupit, tikut, pallot), rummuilla tai melodisilla instrumenteilla, ja kuvaillaan ääniä

Lisätiedot

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä

Lisätiedot

L AU LU T JA LORU T. Luetaan yhdessä -syysseminaari. Jenni Alisaari, Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos

L AU LU T JA LORU T. Luetaan yhdessä -syysseminaari. Jenni Alisaari, Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos SUOMEA LAULAEN L AU LU T JA LORU T KIELEN OPPIMISEN TUKENA Luetaan yhdessä -syysseminaari Jenni Alisaari, Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos LAULAMINEN Yksi varhaisimmista vuorovaikutuksen muodoista

Lisätiedot

Musiikillisen toiminnan vaikutus 2 6-vuotiaiden lasten kuulotiedon prosessointiin: ERP-tutkimus

Musiikillisen toiminnan vaikutus 2 6-vuotiaiden lasten kuulotiedon prosessointiin: ERP-tutkimus Musiikillisen toiminnan vaikutus 2 6-vuotiaiden lasten kuulotiedon prosessointiin: ERP-tutkimus Tuuli Vattulainen Pro gradu -tutkielma Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Elokuu 2013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa. Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio

Taiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa. Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio Taiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia 2 2010-2014 Ohjelman strategiset

Lisätiedot

MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1. Sisällön kuvaus:

MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1. Sisällön kuvaus: MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1 Sisällön kuvaus: Oppilas tutustuu instrumenttinsa perustekniikkaan, opiskelee ohjelmistoa ja löytää musiikillisia ilmaisukeinoja henkilökohtaisten edellytystensä

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen

Lisätiedot

Hau hau - hauva - musta koira murisee teoriaosa ja harjoituksia Lindforsin säätiö, 33. Ääninuppi palapelit Sari Satuli, 20

Hau hau - hauva - musta koira murisee teoriaosa ja harjoituksia Lindforsin säätiö, 33. Ääninuppi palapelit Sari Satuli, 20 Materiaalivinkkejä kuulovikaisen lapsen arkeen ja kuntoutukseen Koonneet puheterapeutit Satu Rimmanen (TYKS) ja Hannele Hyvärinen (Satakieliohjelma) 1/2011 Päivitetty 1/2013 (ei hinnat) / HH Kuuntelutaidot

Lisätiedot

kasvatustieteen professori Aivotutkimus suosii varhaista kaksikielistä opetusta Minna Huotilainen

kasvatustieteen professori Aivotutkimus suosii varhaista kaksikielistä opetusta Minna Huotilainen kasvatustieteen professori Aivotutkimus suosii varhaista kaksikielistä opetusta Minna Huotilainen Miten kielenoppimista tutkitaan aivotutkimusmenetelmin? Aivoista voidaan mitata vaste äänteen tai sanan

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Melun aiheuttamat muutokset kuulotiedon käsittelyssä, kielellisissä taidoissa ja oppimisessa

Melun aiheuttamat muutokset kuulotiedon käsittelyssä, kielellisissä taidoissa ja oppimisessa Melun aiheuttamat muutokset kuulotiedon käsittelyssä, kielellisissä taidoissa ja oppimisessa 30.10.2017 FT Elina Niemitalo-Haapola /Logopedia Tavoitteet Seminaarin jälkeen: Kuulija ymmärtää melu-käsitteen

Lisätiedot

Kepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä. Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela

Kepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä. Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela Kepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela Aikataulu 7.11.2017, Sofianlehdonk. 5 Keholliset menetelmät kotoutumisen tukena Testaa

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2014 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3

Lisätiedot

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018

Lisätiedot

KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand

KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009

MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009 MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena Eija Kauppinen 18.11.2009 Musiikkia koskevia uskomuksia Musiikki on musiikillisesti lahjakkaita varten. Musiikkia voivat oppia vain musiikillisesti lahjakkaat. Musiikin

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tehdään ääniä vartaloa käyttämällä (BP1) Tehdään erilaisia ääniä käsillä ja jaloilla.

Musiikkipäiväkirjani: Tehdään ääniä vartaloa käyttämällä (BP1) Tehdään erilaisia ääniä käsillä ja jaloilla. Musiikkipäiväkirjani: Tehdään ääniä vartaloa käyttämällä (BP1) Tehdään erilaisia ääniä käsillä ja jaloilla. Musiikkipäiväkirjani: Tehdään ääniä vartaloa käyttämällä (BP1) Tehdään erilaisia ääniä käsillä

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

Työmuisti ja sen merkitys

Työmuisti ja sen merkitys Kielellisen ja visuaalis-spatiaalisen työmuistin spesifi varhainen harjoittaminen Kaisa Kanerva, HY Minna Kyttälä, TY Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Työmuisti ja sen merkitys LYHYTKESTOINEN MUISTI: VARASTOINTI

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kanteleen vapaa säestys

Kanteleen vapaa säestys Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Musiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen.

Musiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Musiikki Musiikin opetus perustuu opettajan työtään varten määrittelemiin käsityksiin musiikista tiedonalana. Musiikkipedagogiset valinnat opettaja tekee koulun arvoperustan, yleisten oppimis- ja tiedonkäsitysten

Lisätiedot

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Riikka Heikkilä, PsM Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti riikka.heikkila@nmi.fi Mitä nopea nimeäminen on? Rapid automatized naming(ran), rapid serial

Lisätiedot

MUSIIKKIHARRASTUKSEN VAIKUTUS ESITIETOISEN KUULOPROSESSOINNIN KEHITTYMISEEN KOULUIÄSSÄ

MUSIIKKIHARRASTUKSEN VAIKUTUS ESITIETOISEN KUULOPROSESSOINNIN KEHITTYMISEEN KOULUIÄSSÄ MUSIIKKIHARRASTUKSEN VAIKUTUS ESITIETOISEN KUULOPROSESSOINNIN KEHITTYMISEEN KOULUIÄSSÄ Pauliina Elina Ojala Pro Gradu -tutkielma Psykologia Käyttäytymistieteiden laitos Helmikuu 2013 Ohjaajat: Vesa Putkinen

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Neljännen luokan opetettavat asiat

Neljännen luokan opetettavat asiat Neljännen luokan opetettavat asiat MTOIOS Rytinää LULMINN hyvä asento seisten ja istuen asennon vaikutus ääneen äänen synty äänen voimakkuuden säätely hengityksen voimakkuuden säätely selkeä artikulaatio

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Tampereen perusopetuksen musiikkiluokkien opetussuunnitelma

Tampereen perusopetuksen musiikkiluokkien opetussuunnitelma Tampereen perusopetuksen musiikkiluokkien 7.-9. opetussuunnitelma 7-9-luokkien kursivoidut lisätään valtakunnallisen OPS:n tavoitteiden perään Oppiaineen tehtävä Vuosiluokkien 7-9 painotetussa musiikinopetuksessa

Lisätiedot

MUSIIKKI, HYVINVOINTI JA IKÄÄNTYVÄT AIVOT. Musiikki ja aivot. Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012

MUSIIKKI, HYVINVOINTI JA IKÄÄNTYVÄT AIVOT. Musiikki ja aivot. Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012 MUSIIKKI, HYVINVOINTI JA IKÄÄNTYVÄT AIVOT Terveyttä taiteesta -seminaari Savonlinna 21.7.2014 Dos. Teppo Särkämö PsT, psykologi, tutkija Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012 Musiikki ja aivot Teppo

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2017 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

1. jakso / Kartta ja matkustaminen

1. jakso / Kartta ja matkustaminen 1. jakso / Kartta ja matkustaminen Kesto 4 viikkoa Teemana: kartta ja matkustaminen Ympäristöopin sisällöt ja tavoitteet: o kartan perusperiaatteen ymmärtäminen o luokkakarttaan tutustuminen sekä oman

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Puhumaan oppii vain puhumalla. Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Toisto-menetelmän periaatteet ja selkopuhe oppijoiden tukena Luetaan yhdessä -verkoston syysseminaari Paasitorni

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,

Lisätiedot

Musiikin keinot osana suomalaista puheterapiaa

Musiikin keinot osana suomalaista puheterapiaa Musiikin keinot osana suomalaista puheterapiaa Kyselytutkimus puheterapeuteille Martta Maria Vinberg Lääketieteellinen tiedekunta Logopedia Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2017 Ohjaajat: Ritva Torppa ja

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Laulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LAULUN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Signaalinkäsittely Musiikin sisältöanalyysi Rumpujen nuotinnos Muotoanalyysi Yhteenveto. Lectio praecursoria

Signaalinkäsittely Musiikin sisältöanalyysi Rumpujen nuotinnos Muotoanalyysi Yhteenveto. Lectio praecursoria Lectio praecursoria Signal Processing Methods for Drum Transcription and Music Structure Analysis (Signaalinkäsittelymenetelmiä rumpujen nuotintamiseen ja musiikin muotoanalyysiin) Jouni Paulus 8.1.2010

Lisätiedot

Muisti ja musiikki. Ti klo 15 Kouvolan kansalaisopiston auditorio Johanna Hasu

Muisti ja musiikki. Ti klo 15 Kouvolan kansalaisopiston auditorio Johanna Hasu Muisti ja musiikki Ti klo 15 Kouvolan kansalaisopiston auditorio Johanna Hasu Mitä muistamme keitä olemme? Muisti on yhtä kuin me se määrää minäkuvamme Muisto voi olla hätkähdyttävän elävä mitä muistoja

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet

Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotasolla oppiminen rakentuu perustasolla saavutettujen tietojen ja taitojen varaan. Musiikkiopistotason

Lisätiedot

Iloa ja hyvinvointia musiikista ja muusta mukavasta. Mitä tutkimukset ja kokemukset kertovat?

Iloa ja hyvinvointia musiikista ja muusta mukavasta. Mitä tutkimukset ja kokemukset kertovat? Iloa ja hyvinvointia musiikista ja muusta mukavasta. Mitä tutkimukset ja kokemukset kertovat? Ava Numminen Musiikin tohtori, psykologi, laulunopettaja/www.lauluavain.fi Aijjoos-hanke 2.5.2013 Kauhava Ava

Lisätiedot

Musiikkipainotuksen opetussuunnitelma Mainingin koulussa

Musiikkipainotuksen opetussuunnitelma Mainingin koulussa Musiikkipainotuksen opetussuunnitelma Mainingin koulussa Mainingin koulun musiikkipainotuksen opetussuunnitelman pohjana on musiikin yleisopetuksen opetussuunnitelma (Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

viittomat kommunikoinnissa

viittomat kommunikoinnissa viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7

Lisätiedot

MUSIIKKI ILONA JA LAPSEN KUNTOUTUMISEN TUKENA. Päivi Saukko

MUSIIKKI ILONA JA LAPSEN KUNTOUTUMISEN TUKENA. Päivi Saukko MUSIIKKI ILONA JA LAPSEN KUNTOUTUMISEN TUKENA Päivi Saukko Musiikki ihmisen elämässä Jokaiselle lapselle tulisi tarjota mahdollisuus löytää omakohtainen suhde musiikkiin, jotta laulaminen, soittaminen

Lisätiedot

Terapeuttinen musiikki- kasvatus

Terapeuttinen musiikki- kasvatus Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen

Lisätiedot

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa Mitä muisti on? Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa 1.Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.1 Työmuisti = prosessointi ja ylläpito rajoitettu: lyhytkestoinen

Lisätiedot