Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa"

Transkriptio

1 Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät 28 Aivot toimivat hermoverkkona 30 Aivorunko ja vireystilan säätely 32 Aivojen takaosat, aistitiedon käsittely ja yhdistely 32 Aivojen etuosat, toiminnanohjaus, käyttäytymisen ja tunteiden säätely 35 Oikean ja vasemman aivopuoliskon erikoistuminen kognitiivisissa toiminnoissa 36 Muita tiedonkäsittelyyn ja käyttäytymisen säätelyyn liittyviä aivoalueita 36 Aivot ja kognitiivinen toiminta 39 Kognitiivisten toimintojen ja käyttäytymisen säätelyyn osallistuu laaja aivojen hermoverkosto, joka on jatkuvasti muovautuva. Neuropsykologisten häiriöiden synnyssä on keskeistä mihin hermoverkoston osaan vaurio sijoittuu. Aivojen eri osat ovat erikoistuneet omiin toimintoihin, kuten isoaivojen vasen aivopuolisko kielellisten toimintojen säätelyyn ja oikea aivopuolisko avaruudelliseen hahmottamiseen. Aivorungolla on keskeinen merkitys vireystilan säätelyssä. Isoaivojen takaosat ovat tärkeitä aistitiedon käsittelemisessä merkityksellisiksi havainnoiksi ja aivojen etuosat puolestaan yleisen toiminnanohjauksen kannalta. Aivojen kuvantamisella voidaan saada tietoa erilaisista aivojen vaurioista, minkä vuoksi on tärkeää tuntea keskeiset aivoalueet ja niitä kuvaavat termit. Kognitiivisen toiminnan ja käyttäytymisen säätelyn kannalta keskeisimmät aivojen välittäjäaineet ovat asetyylikoliini, dopamiini, noradrenaliini ja serotoniini. Näiden välittäjäaineiden tuotannon häiriintyminen aiheuttaa usein sekä neurologisia että neuropsykologisia oireita. Hermoston rakenne Hermosto koostuu keskushermostosta ja ääreishermostosta (kuva 1). Ääreishermosto jakautuu somaattiseen ja autonomiseen hermostoon. Somaattinen hermosto tuo aistitietoa sensoristen ratojen välityksellä ja vie toimintakäskyjä motoristen ratojen kautta aivoja selkäydinhermojen välityksellä. Autonomisen 23

2 I Kliinisen neuropsykologian historia ja neuropsykologinen tutkimus hermoston tehtävänä on keskeisten elintoimintojen, kuten verenkierron, hengityksen ja ruoansulatuksen, hallinta. Autonominen hermosto jakautuu sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon, joista ensimmäisen aktivoituminen lisää sydämen sykettä, verenpainetta ja hengitystiheyttä ja jälkimmäisen aktivoituminen taas vähentää näitä ja vilkastuttaa suoliston toimintaa. Keskushermosto muodostuu selkäytimestä ja aivoista. Aikuisen aivot painavat keskimäärin noin 1,3 kg ja muodostuvat 100 miljardista herhermosto keskushermosto ääreishermosto aivot selkäydin somaattinen hermosto autonominen hermosto etuaivot keskiaivot taka-aivot aivohermot selkäydinhermot isoaivot väliaivot aivosilta ydinjatke pikkuaivot sympaattinen hermosto parasympaattinen hermosto Kuva 1. Hermoston rakenne. mosolusta. Kullakin hermosolulla on keskimäärin kytkentää, jolloin aivojen hermoverkossa arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 150 biljoonaa hermosolujen välistä yhteyttä. Lisäksi aivoissa on glia- eli tukisoluja ja verisuonia. Aivojen osat voidaan jakaa etuaivoihin, keskiaivoihin ja taka-aivoihin (kuva 2). Etuaivot jaetaan edelleen isoaivoihin ja väliaivoihin; taka-aivot puolestaan koostuvat aivosillasta, ydinjatkeesta ja pikkuaivoista. 1. Etuaivot (forebrain) isoaivot (telencephalon, cerebrum) väliaivot (diencephalon) 2. Keskiaivot (midbrain, mesencephalon) nelikukkulatumakkeet (superior & inferior colliculus), mustatumake (substantia nigra) 3. Taka-aivot (hindbrain, metencephalon) aivosilta (pons) ydinjatke (medulla) pikkuaivot (cerebellum) Kuva 2. Aivojen osien jaottelu. 24

3 2 Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa Jehkonen Saunamäki Aivojen kuvantaminen Aivojen rakenteita kuvataan kliinisessä käytännössä tietokonetomografialla (TT) ja magneettikuvauksella (magnetic resonance imaging, MRI). TT on neurologisten tilanteiden ensisijainen kuvantamismenetelmä nopean saatavuuden ja kustannustehokkuuden vuoksi. MRI:tä pidetään parhaana aivojen rakenteiden kuvantamismenetelmänä, mutta sen käyttöä rajoittavat korkeat kustannukset. Aivojen eri alueiden aktiivisuudesta toiminnan aikana, aineenvaihdunnasta ja välittäjäaineiden jakautumisesta saadaan tietoa muun muassa toiminnallisen eli funktionaalisen magneettikuvauksen (fmri) ja isotooppikuvausten (PET ja SPECT) avulla. Aivojen sähköistä toimintaa tutkitaan elektroenkefalografialla (EEG) ja magnetoenkefalografialla (MEG). Diffuusiotensorikuvantamisessa (DTI) mitataan MRI:n keinoin veden lämpöliikettä kudoksissa. Tällöin voidaan kuvata esimerkiksi aivojen valkean aineen ratoja kolmiulotteisesti. Keskeistä sanastoa anteriorinen = edessä sijaitseva posteriorinen = takana sijaitseva superiorinen = yläpuolella, ylempänä sijaitseva inferiorinen = alla, alempana sijaitseva dorsaalinen = selänpuoleinen ventraalinen = vatsanpuoleinen koronaalinen = otsansuuntainen eli frontaalinen horisontaalinen = vaakataso vertikaalinen = pystysuora, pystysuuntainen mediaalinen = keskitasossa sijaitseva lateraalinen = sivulla sijaitseva sagittaalinen = edestä taakse ja ylhäältä alas kulkeva taso midsagittaalinen = keskitaso rostraalinen = nenänpuoleinen kaudaalinen = hännänpuoleinen Aivojen rakenteita, näiden keskinäisiä suhteita ja sijaintia kuvatessa käytetään vakiintuneita perustermejä (kuva 3). Aivojen etuosiin viitataan termillä anteriorinen ja takaosiin termillä posteriorinen. Aivojen yläosista käytetään nimitystä superiorinen ja alaosista inferiorinen. Dorsaalinen tarkoittaa selänpuoleista, ventraalinen vatsanpuoleista. Koronaalinen leike kuvaa aivojen rakenteita edestä eli kasvojen puolelta (frontaalisuuunnasta), jolloin oikea aivopuolisko sijoittuu leikkeessä vasemmalle ja päinvastoin. Horisontaalinen leike puolestaan kuvaa aivojen rakenteita dorsaalisuunnasta aivojen päältä päin ja sagittaalinen leike kuvaa sivusuunnasta aivojen keskiosasta päin (mediaalinen). Aivojen rakenne Aivot muodostuvat aivorungosta, pikkuaivoista, väliaivoista (diencephalon) ja isoaivoista. Aivorunkoon luetaan usein myös keskiaivot (mesencephalon, midbrain). Sen alapuolella sijaitsevat aivosilta (pons) ja ydinjatke (medulla oblongata) (kuva 4). Aivorungon alueelle sijoittuu retikulaarinen aktivaatiojärjestelmä, jonka toimintaa kuvataan edempänä. Keskiaivot sisältävät alemmat ja ylemmät nelikukkulat (tectum) ja mustatumakkeen (substantia nigra). Väliaivot liittävät isoaivot aivorunkoon, ja niihin luetaan muun muassa talamus, hypotalamus, aivolisäke ja käpylisäke (osa rakenteista näkyy kuvassa 5). Tyvitumakkeet (basaaligangliot) sijaitsevat syvällä isoaivojen sisäosassa. Ne koostuvat harmaan aineen rakenteista, joita ovat nucleus caudatus, putamen, globus pallidus, claustrum ja mantelitumake (amygdala) (kuva 5). Limbiseen järjestelmään luetaan tyypillisesti kuuluvaksi mantelitumake, hippokampus, aivokaari (fornix), mamillaaritumake ja pihtipoimu eli gyrus cinguli (osa rakenteista näkyy kuvassa 5). Isoaivot jakautuvat vasempaan ja oikeaan aivopuoliskoon, joiden pintaa peittää harmaa aivokuori (korteksi eli cortex). Aivokuori on runsaasti poimuuntunut (aivopoimu eli gyrus), mikä lisää oleellisesti aivokuoren pinta-alaa. Vain kolmasosa aivokuoresta on näkyvissä, ja loppu jää 25

4 I Kliinisen neuropsykologian historia ja neuropsykologinen tutkimus koronaalinen (frontaalinen) midsagittaalinen (mediaalinen) horisontaalinen superiorinen - dorsaalinen posteriorinen anteriorinen inferiorinen - ventraalinen sagittaalitaso vasen oikea dorsaalinen superiorinen horisontaalitaso ventraalinen inferiorinen frontaalitaso mediaalinen lateraalinen anteriorinen posteriorinen Kuva 3. Keskushermoston anatomisten alueiden sijaintia kuvaavia termejä. 26

5 2 Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa Jehkonen Saunamäki Aivorunko: 1. keskiaivot 2. aivosilta 3. ydinjatke Kuva 4. Aivorungon rakenteet. uurteiden (sulcus) sisään. Aivopuoliskoista kumpikin on organisoitunut vastaanottamaan tietoa pääasiallisesti kehon vastakkaiselta puolelta ja vaikuttamaan vastakkaisen puolen liikkeisiin. Aivopuoliskot jakautuvat neljään aivolohkoon, jotka ovat keskiuurteen edessä sijaitsevat otsa- eli frontaalilohkot, keskiuurteen takana sijaitsevat päälaki- eli parietaalilohkot, aivojen sivuilla Sylviuksen uurteen alapuolella sijaitsevat ohimo- eli temporaalilohkot ja takimmaisena sijaitsevat takaraivo- eli okkipitaalilohkot (kuva 6). Aivokuori jatkuu aivojen sivulla sisäänpainaumana ja muodostaa insulan. Puoliskoja yhdistävät useat hermosyykimput, joista suurin on aivokurkiainen (corpus callosum). Yksi tunnetuimmista aivokuoren toiminnallisesti erikoistuneiden alueiden kuvauksista on Brodmannin luokittelu, jonka mukaisiin alueisiin viitataan myöhemmin tässä kirjassa (kuva 7). Aivokuoren alapuolella on paksu, valkean aineen muodostama subkortikaalinen kerros, joka koostuu aivoalueita toisiinsa yhdistävistä hermosyistä. Valkean aineen nimi johtuu siitä, että hermosyitä peittää vaalea, rasvapitoinen myeliinikerros. Pikkuaivot sijaitsevat isoaivojen taka-alapinnalla ja aivosillan dorsaalipuolella. Ne koostuvat harmaasta ja valkeasta aineesta sekä pikkuaivotumakkeista. Kahta pikkuaivopuoliskoa yhdistää vermis. Aivoja suojaavat yhdessä kallon kanssa aivokalvot, joista sisin on pehmytkalvo (pia mater), keskimmäinen lukinkalvo (arachnoidea) ja uloin kovakalvo (dura mater) (kuva 8). Aivokalvojen ja hermokudoksen välissä on aivo-selkäydinnestettä, jota valmistuu aivokammioiden seinämissä. Aivokammiot eli aivoventrikkelit ovat neljä aivojen sisällä sijaitsevaa aivo-selkäydinnesteen täyttämää onteloa, jotka ovat yhteydessä toisiinsa (kuva 9). Isoaivopuoliskojen sisällä sijaitsevat vasen ja oikea sivukammio, joita nimitetään yhteisnimityksellä sivukammiot eli lateraalivenrikkelit. Ne ovat kaarenmuotoisia ja yhtey dessä aivojen keskiviivassa väliaivojen tasolla sijaitsevaan kolmanteen aivokammioon. Kolmas aivokammio puolestaan on kapean tiehyen eli aivonesteviemärin välityksellä yhteydessä pikkuaivojen alla ja ydinjatkeen sisällä sijaitsevaan neljänteen aivokammioon. Neljäs aivokammio jatkuu kapeana selkäytimen keskuskanavana. Aivo-selkäydinnesteen tehtävänä on suojata keskushermostoa ja huolehtia sen aineenvaihdunnasta. Veri kulkeutuu aivoihin molemminpuolisia kaulavaltimoita (arteria carotis) ja niskassa kulkevia nikamavaltimoita (arteria vertebralis) pitkin. 27

6 I Kliinisen neuropsykologian historia ja neuropsykologinen tutkimus sivuaivokammio häntätumake (nucleus caudatus) talamus aivosaari (insula) globus pallidus putamen kolmas aivokammio hypotalamus mantelitumake (amygdala) näköhermoristeys aivokuori aivokuori sivuaivokammio häntätumake (nucleus caudatus) claustrum talamus kolmas aivokammio putamen ja globus pallidus mamillaaritumake Kuva 5. Aivojen rakenteita koronaalisesti tarkasteltuna kahdessa eri leikkeessä. Nikamavaltimot yhtyvät kallonpohjavaltimoksi (arteria basilaris). Tämä muodostaa aivojen pohjassa verisuonirenkaan (circulus Willisi), josta nousevat molemmin puolin isoaivoja kolme aivojen päävaltimoa (arteria cerebri anterior, arteria cerebri media ja arteria cerebri posterior). Aivojen laskimot eli sinukset kulkevat lähellä kalloa, ja veri palaa sinuksista yläonttolaskimon kautta takaisin sydämeen. Aivojen verisuonitusta on kuvattu tarkemmin luvussa Aivoverenkiertohäiriöt. Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät Aivojen välittäjäaineet ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka välittävät, voimistavat, estävät tai mukauttavat hermosolujen välistä tiedonkulkua eli sähköisten signaalien siirtymistä. Tärkeimpiä välittäjäaineita ovat aminohapot. Noin %:ssa keskushermoston synapseista välittäjäaineena toimii aminohappo, 5 10 %:ssa amiini ja 1 2 %:ssa peptidi. Välittäjäaineet syntyvät aivorungon tumakkeissa, 28

7 2 Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa Jehkonen Saunamäki otsalohko supplementaarinen motorinen alue premotorinen aivokuori primaarinen liikeaivokuori dorsolateraalinen etuotsalohko orbitofrontaalinen etuotsalohko Sylviuksen uurre eli lateraaliuurre keskiuurre päälakilohko takaraivolohko pikkuaivot ohimolohko ventromediaalinen etuotsalohko aivokurkiainen (corpus callosum) pihtipoimu (gyrus cinguli) otsalohko orbitofrontaalinen etuotsalohko ohimolohko aivosilta premotorinen aivokuori päälakilohko talamus takaraivolohko mustatumake (substantia nigra) mantelitumake (amygdala) pikkuaivot ydinjatke Kuva 6. Aivojen rakenteita sagittaalisesti tarkasteltuna Kuva 7. Eräitä aivokuoren toiminnallisia alueita Brodmannin mukaan. 29

8 I Kliinisen neuropsykologian historia ja neuropsykologinen tutkimus Kuva 8. Aivokalvot. kallo kovakalvo lukinkalvo pehmytkalvo joista ne kulkeutuvat nousevia ratoja pitkin talamukseen, tyvitumakkeisiin ja aivokuorelle. Aivojen yleisin voimistava välittäjäaine on glutamaatti; gamma-aminohappovoi eli GABA on puolestaan yleisin estävä välittäjäaine. Sekä glutamaatti että GABA ovat jakautuneet melko tasaisesti koko aivojen alueelle, eli ne sijaitsevat epäspesifisesti aivojen toiminta-alueiden kannalta. Amiinit puolestaan sijaitsevat erityisissä tumakkeissa, jotka hermottavat laajoja aivojen alueita. Ne muodostavat neuroanatomisia välittäjäainejärjestelmiä, joiden liika- tai vajaatoiminta aiheuttaa muutoksia myös kognitiivisissa toiminnoissa. Kognitiivisia ja psyykkisiä toimintoja säätelevistä välittäjäainejärjestelmistä tunnetuimpia ovat dopamiini-, noradrenaliini-, serotoniini- ja asetyylikoliinijärjestelmät. Niiden vähentyneeseen ja lisääntyneeseen vaikutukseen liittyviä kognitiivisia ja käyttäytymisen säätelyyn liittyviä oireita on kuvattu taulukossa 1. Lisäksi histamiini osallistuu muun muassa neuroendokrinologisen järjestelmän, verenpaineen ja kivun säätelyyn. Aivot toimivat hermoverkkona Tiedonkäsittely perustuu laajojen hermoverkkojen toimintaan. Jokaiseen kognitiiviseen toimintoon tarvitaan useille eri aivoalueille ulottuvat hermoverkot sekä aivojen alemmista subkortikaalisista osista aivokuorelle ja aivokuoren alueelta toiselle ulottuvat kortikaaliset radat. Aivoalueilla on suo ria keskinäisiä yhteyksiä ja muiden aivoalueiden kautta välittyviä yhteyksiä. Hermoverkkojen lateraaliventrikkelit kolmas ventrikkeli aivonesteviemäri neljäs ventrikkeli keskuskanava Kuva 9. Aivokammiot. 30

9 2 Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa Jehkonen Saunamäki Taulukko 1. Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät ja niiden vaikutus kognitiiviseen ja psyykkiseen toimintaan. Välittäjäaine Vähäisyyden vaikutus Runsauden vaikutus Asetyylikoliini Dopamiini Noradrenaliini Serotoniini Muistihäiriöt Tarkkaavuuden häiriöt Apatia Harhaluulot ja näköharhat Masennus Agitaatio Aggressiivisuus Parkinsonismioireet Tiedonkäsittelyn hitaus Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen häiriöt Masennus, anhedonia Hyperkinesia Mania Addiktio Psykoosi Tarkkaavuuden häiriöt Masennus Ahdistuneisuus Agitaatio Aggressiivisuus Impulsiivisuus Masennus Ahdistuneisuus Aggressiivisuus Mania Psykoosi Tic-oireet Obsessiivis-kompulsiiviset häiriöt Masennus Agitaatio Aggressiivisuus Hyperkinesia Mania Addiktio Psykoosi Ahdistuneisuus Agitaatio Aggressiivisuus Mania Psykoosi Tic-oireet Obsessiivis-kompulsiiviset häiriöt monimutkaisuuden vuoksi tiedonkäsittelyssä on sekä peräkkäisiä että rinnakkaisia prosesseja. Hermoverkko on jatkuvasti muovautuva. Kokemusten ja oppimisen myötä tietyt hermoyhteydet vahvistuvat, uusia yhteyksiä syntyy ja tarpeettomia karsiutuu pois. Esimerkiksi jonkin taidon opetteluvaiheessa aktivoituvat eri taidot kuin silloin, kun kyse on tutusta harjaantuneesta taidosta. Aivot voivat joskus myös kompensoida primaaristi heikkoja tai aivovaurion seurauksena heikentyneitä kognitiivisia osa-alueita aktivoimalla laajempia hermoverkkoja prosessoinnin onnistumiseksi. Neuropsykologisten häiriöiden synnyssä on oleellista, mihin säätelyverkoston osaan vauriokohta tai aivojen toiminnan muu heikkous sijoittuu. Koska hermoverkot sijaitsevat aivoissa hajallaan, kognitiivinen toiminta ei häiriinny kokonaisuudessaan, vaan sen mukaan, mikä säätelyverkoston osa on vaurioitunut tai toimii vajavaisesti. Esimerkiksi kielelliseen prosessointiin osallistuu isoaivojen otsa-, ohimo- ja päälakilohkoihin sekä aivorungon, pikkuaivojen ja tyvitumakkeiden alueiden hermoverkkoja. Otsalohkojen vauriosta seuraa tyypillisesti puheen tuottamisen häiriöön painottuvia oireita, ohimolohkojen vauriosta taas ymmärtämiseen painottuvia oireita. Yhden alueen vaurio saattaa häiritä useaakin kognitiivista prosessia. Esimerkiksi otsalohkon vauriosta voi seurata puheen tuottamisen vaikeuden lisäksi myös tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen häiriöitä, kun vaurio ulottuu otsalohkon etuosaan. Myös aivoalueita yhdistävien hermoratojen vauriosta voi seurata samankaltaisia kognitiivisia häiriöitä 31

10 I Kliinisen neuropsykologian historia ja neuropsykologinen tutkimus kuin vastaavan aivokuoren alueen muutoksesta (ns. diskonnektio-oireyhtymä). Aivovauriot ovat yleensä rajallisia ja useimpien hermoverkostojen toiminta säilyy normaalina ja mahdollistaa useat säilyneet kognitiiviset prosessit. Esimerkiksi laaja-alaisen vasemmanpuoleisen aivoinfarktin seurauksena vaikean afaattisen oireiston eli kielellisten toimintojen häiriön saanut potilas voi tehokkaasti käyttää eleitä ja ilmeitä ilmaistakseen itseään ja kykenee tulkitsemaan myös muiden oheisviestintää oikean aivopuoliskon säätelemien oheisviestinnän taitojen avulla. Aivojen äkillisestä vauriosta (esimerkiksi aivoinfarktissa ja aivovammassa) seuraa myös ohimeneviä viereisten aivoalueiden toiminnan häiriöitä sen vuoksi, että hermoverkoston vaurio ja sitä seuraavat välittäjäaineiden muutokset aiheut tavat ohimeneviä muutoksia vauriota laajemmilla aivoalueilla (diaskiisi-ilmiö). Vaurioitunut aivoalue saattaa kudosturvotuksen (ödeema) vuoksi häiritä muiden aivoalueiden toimintaa. Kognitiivinen toimintakyky onkin yleensä laaja-alaisimmin häiriintynyt heti sairastumisen jälkeen. Aivorunko ja vireystilan säätely Kliinisen neuropsykologian kannalta aivorungon tärkein toiminto on vireyden säätely. Se perustuu retikulaarisen aktivaatiojärjestelmän (RAS) toimintaan. RAS on levittäytynyt koko aivorungon alueelle ydinjatkeesta aivosiltaan ja ulottuu väliaivoihin saakka. Lisäksi talamuksen eräät tumakkeet luetaan osaksi aktivaatiojärjestelmää. Aivorunko on myös väliasema aistitiedon ja liikekäskyjen kulussa. Aivorungon läpi kulkevat motoriselta aivokuorelta selkäytimeen laskeutuvat motoriset radat ja selkäytimestä pikkuaivoihin ja talamuksen kautta aivokuorelle nousevat sensoriset radat. Vireystilaa säätelevät aistinelimistä tuleva tieto (esimerkiksi ympäristön äänet, valoisuus), etuotsalohkojen toiminnanohjaukseen liittyvät tavoitteet ja tunteet (esimerkiksi murehtiminen) sekä otsalohkojen säätelemä tahdonalainen motorinen toiminta (esimerkiksi kävelylle lähteminen). Lisäksi hypotalamuksen säätelemät elimistön perustarpeet, kuten ravinnon tarve, lämpötila ja ruumiintoimintojen sisäinen tasapaino eli homeostaasi vaikuttavat vireystilaan. Aivorungon eri osat vastaavat useista tärkeistä elintoiminnoista, kuten verenpaineen, hengityksen ja sydämen sykkeen säätelystä. Aivorungon alueen vauriosta voi seurata eritasoisia vireyden häiriöitä aina poikkeavasta väsymyksestä tajuttomuuteen. Aivorungon kriittisten alueiden vaurioista seuraa elintoimintoja uhkaavia häiriöitä. Aivohermojen tumakkeet sijaitsevat aivorungon alueella näköja hajuhermoa lukuun ottamatta, minkä vuoksi neurologisessa tutkimuksessa voidaan paikantaa aivorungossa oleva vaurio tutkimalla aivohermojen toimintaa. Aivojen takaosat, aistitiedon käsittely ja yhdistely Aivojen keskiuurteen takaiset aivoalueet vastaanottavat aistitietoa, käsittelevät sitä ja yhdistävät eri aistitoimintojen kautta saatua tietoa merkityksellisiksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi nämä alueet ovat tärkeitä pitkäkestoisen muistin tallennusalueita. Aistitieto kulkeutuu aivokuorelle pääasiassa talamuksen kautta. Talamuksen tumakkeet ovat erikoistuneet eri aistipiireihin kuuluvan tiedon käsittelyyn. Esimerkiksi kuulon ja näön kautta tuleva tieto kulkeutuu talamuksen eri tumakkeisiin ja niiden kautta spesifeille aivokuoren alueille. Aistitieto saapuu aivokuorella ensin primaareille vastaanottoalueille, josta käsittely etenee sekundaarisille eli unimodaalisille ja tertiaarisille eli polymodaalisille assosiaatioalueille (kuvat 10 ja 11). Sekundaariset eli unimodaaliset assosiaatioalueet käsittelevät yksittäiseen aistiin liittyvää tietoa, kun taas tertiaariset eli polymodaaliset assosiaatioalueet yhdistävät useista aisteista tulevaa tietoa. Aivopuoliskojen saama ja lähettämä tieto koskee ensisijaisesti kehon vastakkaista puolta. Aistien osalta vastakkaisuus pätee kuuloon, näköön sekä tunto- ja asentoaistiin. 32

11 2 Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa Jehkonen Saunamäki primaarinen motorinen alue primaarinen sensorinen alue kuulon primaarialue primaarialue näön primaarialue sekundaarialue Kuva 10. Aivokuoren primaari- ja sekundaarialueet. Kuva 11. Aivokuoren tertiaari- eli polymodaalialueet. 33

12 I Kliinisen neuropsykologian historia ja neuropsykologinen tutkimus Primaarit vastaanottoalueet ovat erikoistuneet aistipiireittäin. Näköinformaatio kulkeutuu takaraivolohkoilla sijaitsevalle näköaivokuorelle, kuuloaistimukset taas ohimolohkoilla sijaitsevalle kuuloaivokuorelle ja tuntoaistimukset päälakilohkoilla sijaitsevalle tuntoaivokuorelle. Liikkeitä säätelevä primaarinen motorinen aivokuori sijaitsee otsalohkon takimmaisessa osassa. Primaarialueilla on somatotooppinen järjestys. Tämä tarkoittaa sitä, että eri aistitoiminnot ovat aivokuorella edustettuina erilaajuisesti suhteessa havaintoalueen tärkeyteen. Esimerkiksi tunto- ja asentoaistissa käsien ja suun seutu ovat toiminnallisen tärkeytensä mukaisesti edustettuna aivokuorella laaja-alaisemmin kuin vartalon alue. Sama painotus pitää paikkansa myös motorisella aivokuorella. Näköaistin osalta keskeisen näkemisen alue on vahvemmin edustettu kuin näkökentän reunaosat. Toisen aivopuoliskon primaarialueisiin kohdistuvasta vauriosta seuraa osittaisia aistitoimintojen puutoksia, esimerkiksi toispuoleinen näkökenttäpuutos. Silloin kun vauriot kohdistuvat kummankin aivopuoliskon primaarialueisiin, seuraa täydellisiä puutoksia, kuten kortikaalinen sokeus. Primaarisia vastaanottoalueita ympäröivät sekundaarialueet (unimodaalialueet), joilla aistitieto alkaa jäsentyä mielekkäiksi hahmoiksi. Tiedonkäsittely on sekundaarisilla aistialueilla kuitenkin vielä aistipiirin sisäistä. Näön sekundaarialueet sijaitsevat näköaivokuoren ympärillä takaraivolohkoilla. Hahmottumisen ensimmäisenä tasona ovat näön osalta muoto, väri ja liike. Kuulon sekundaarialueet sijaitsevat kuuloaivokuoren ympärillä ohimolohkon yläosassa ja Sylviuksen uurteessa. Kuuloaistissa ensimmäisenä käsittelyn tasona ovat äänen korkeus ja äänen suunta. Tunnon sekundaarialue sijaitsee päälakilohkolla tuntoaivokuoren takana. Primaarin motorisen aivokuoren edessä sijaitsee premotorinen alue, jonka perustehtävänä on vastata liiketoimintojen sujuvasta etenemisestä. Sekundaarialueiden vauriosta seuraa kapea-alaisia aistipiirin sisäisiä häiriöitä, esimerkiksi näköhahmotuksen osalta vaikeuksia läheisten muotojen vertailussa. motorinen premotorinen prefrontaalinen limbinen Kuva 12. Otsalohkojen alueet. 34

13 2 Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa Jehkonen Saunamäki Tertiaarialueilla (polymodaalialueilla) jäsentyy eri aistialueilta tuleva havaintotieto yhtenäisiksi mielikuviksi ja tulkinnoiksi. Nämä alueet sijaitsevat aivokuorella ohimo-, takaraivo- ja päälakilohkoissa sekä otsalohkon etuosissa. Tertiaarialueiden laajuus aivokuoresta on suuri verrattuna sekä primaari- että sekundaarialueisiin (vertaa kuvat 10 ja 11). Tertiaarialueiden vauriosta seuraa laajaalaisia kognitiivisia ongelmia, jotka eivät rajoitu yhden aistipiirin alueeseen. Tällaisia häiriöitä ovat esimerkiksi toimintatilan toisen puolen huomiotta jääminen (neglect-oire), esineiden nimeämisen vaikeudet (anomia) ja yleiset muistihäiriöt (amnesia). Aivojen etuosat, toiminnanohjaus, käyttäytymisen ja tunteiden säätely Etuotsalohkot sijaitsevat keskusuurteen etupuolella primaarin motorisen ja premotorisen alueen edessä (kuva 12). Etuotsalohkot käsittelevät tertiaarialueilla valmiiksi prosessoitua tietoa, ja niiden erityistehtävä onkin yhdistää tätä tietoa mahdollistamaan tarkoituksenmukainen toiminta muuttuvissa tilanteissa. Ihmisen etuotsalohkojen koko suhteessa muihin eläinlajeihin on suuri. Näiden lohkojen säätelemien toiminnanohjauksen, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyn monimutkaisuus erottaakin ihmisen muista eläinlajeista selvimmin. Etuotsalohkot ovat yhteydessä useampiin aivokuoren kortikaalisiin ja subkortikaalisiin alueisiin kuin mikään muu alue. Tämän vuoksi puhutaankin otsalohkopiireistä. Etuotsalohkopiirien radat kulkevat aivokuorelta subkortikaalisiin rakenteisiin, ja erityisen tärkeitä ovat tyvitumakkeiden ja talamuksen tietyt tumakkeet. Otsalohkopiirien vuoksi etuotsalohkojen toiminta voi häiriintyä, vaikka vaurio kohdentuisikin muihin kortikaalisiin alueisiin, subkortikaalisiin tumakkeisiin tai valkeaan aineeseen. Esimerkiksi päälakilohkon vaurio voi joissain tapauksissa aiheuttaa yhteyksien katkeamisen takia häiriöitä etuotsalohkojen säätelemiin toiminnanohjauksen taitoihin, samoin subkortikaalisten ratayhteyksien vaurio. Etuotsalohkolla on tiiviit yhteydet limbiseen järjestelmään, mikä mahdollistaa kognitiivisten sisältöjen integroinnin tunteisiin ja sisäisiin motivaatiotiloihin. Kliinisen neuropsykologian kannalta oleellisimmat etuotsalohkojen alueet ovat dorsolateraalinen, orbitofrontaalinen ja pihtipoimun etuosien alue (kuva 13). Eri otsalohkopiirien vauriosta seuraa erityyppisiä häiriöitä. Esimerkiksi dorsolateraalisten ratojen vauriosta seuraa toiminnanohjauksen, työmuistin ja tarkkaavuuden häiriöitä, orbitofrontaalisten ratojen vauriosta käyttäytymisen kontrolloinnin ja tunnereagoinnin muutoksia ja pihtipoimun etuosien vauriosta motivaation ja mielenkiinnon muutoksia. Näitä on kuvattu tarkemmin luvussa Toiminnanohjauksen häiriöt. orbitofrontaalinen etuotsalohkoalue dorsolateraalinen etuotsalohkoalue pihtipoimun etuosa Kuva 13. Etuotsalohkojen toiminnalliset alueet. 35

14 I Kliinisen neuropsykologian historia ja neuropsykologinen tutkimus Oikean ja vasemman aivopuoliskon erikoistuminen kognitiivisissa toiminnoissa Isoaivopuoliskot toimivat tiiviissä yhteistyössä kaikissa kognitiivisissa toiminnoissa, mutta niillä on myös toiminnallista eriytymistä. Vasen aivopuolisko on oikeakätisillä ja suurimmalla osalla vasenkätisistä vallitseva aivopuolisko ja erikoistunut etenkin kielellisten taitojen säätelyyn. Oikea aivopuolisko on erikoistunut ei-kielellisiin toimintoihin, kuten havainto- ja tarkkaavuustoimintoihin. Taulukossa 2 on tavallisia kognitiivisia häiriöi tä vasemman ja oikean aivopuoliskon vauriossa. Muita tiedonkäsittelyyn ja käyttäytymisen säätelyyn liittyviä aivoalueita Limbinen järjestelmä on keskeinen tunnereagoinnin säätelyssä (kuva 14). Limbinen alue ja sen ympärille sijoittuvat paralimbiset alueet ovat kiinteässä yhteydessä aivojen muihin alueisiin, mikä mahdollistaa tunteiden vaikutuksen kaikkiin kognitiivisiin toimintoihin, kuten ajatteluun ja muistamiseen. Etenkin mantelitumakkeella eli amygdalalla on keskeinen merkitys tunteiden säätelyssä, sillä se vaikuttaa miten tarkkaavuus kohdentuu emotionaalisesti tärkeisiin asioihin ja miten tunnereaktiot osallistuvat pitkäkestoisen muistin toimintaan. Hippokampus (kuva 14) ja sitä ympäröivät parahippokampaaliset alueet ovat keskeisiä uuden oppimisessa. Ne sijaitsevat ohimolohkon sisällä ja kuuluvat paralimbisiin alueisiin. Hippokampus on oleellinen muistijäljen väliaikaisessa tallennuksessa ennen muistijälkien vahvistumista ja tallentumista eri puolelle aivokuorta. Hippokampuksen vauriosta seuraa tuoreiden, uusien asioiden unohtumista. Läheinen yhteys limbiseen järjestelmään selittää myös tunteiden vaikutusta muistamiseen. Tyvitumakkeiden eli basaaliganglioiden keskeiset rakenteet on esitetty kuvassa 15. Anatomisesti tyvitumakkeisiin kuuluvat nucleus caudatus, putamen, globus pallidus, claustrum (kuva 5) ja mantelitumake eli amygdala. Niiden keskeinen toiminta liittyy liikkeiden ja liikesarjojen säätelyyn, etenkin liikkeiden suunnitteluun ja tarkoituksenmukaisen järjestyksen hallintaan, mutta myös uusien liikesarjojen oppimiseen ja muistamiseen sekä ehdolliseen oppimiseen. Nucleus caudatuksen ja putamenin väliin jää capsula interna, aksonikimppu, jossa kulkevat aivokuoren nousevat ja laskevat radat. Claustrumin ja putamenin väliin puolestaan jää capsula externa, jossa kulkee subkortikaalisia assosiaatioratoja. Taulukko 2. Vasemman ja oikean aivopuoliskon vaurioon liittyviä kognitiivisia häiriöitä. Vasen aivopuolisko Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen häiriöt eli afasiat Kirjoittamisen, lukemisen ja laskemisen häiriöt Tilasuhteiden käsittelyn häiriöt eli visuokonstruktiiviset häiriöt Kielellisen muistamisen häiriöt Kehon ja ympäristön oikean puolen huomioinnin heikentyminen Tahdonalaisten liikkeiden säätelyn häiriöt eli apraksiat Oireiden tiedostamisen korostuminen Neurologisia liitännäishäiriöitä: Kehon oikean puolen halvausoireita ja tuntopuutoksia Oikean näkökentän puutoksia Oikea aivopuolisko Oheisviestinnän eli sanattoman viestinnän tuottamisen ja ymmärtämisen häiriöt Tilasuhteiden hahmottamisen ja käsittelyn merkittävät häiriöt eli visuospatiaaliset ja konstruktiiviset häiriöt Ei-kielellisen muistamisen häiriöt Kehon ja ympäristön vasemman puolen huomiotta jääminen eli neglect-oire Tarkkaavuuden säätelyn häiriöt Oireiden tiedostaminen on usein heikentynyt Neurologisia liitännäishäiriöitä: Kehon vasemman puolen halvausoireita ja tuntopuutoksia Vasemman näkökentän puutoksia 36

15 2 Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa Jehkonen Saunamäki pihtipoimu septum fornix hajuhermo hypotalamus mantelitumake mamillaaritumake hippokampus Kuva 14. Limbinen järjestelmä. nucleus caudatus putamen (talamus) globus pallidus amygdala Kuva 15. Tyvitumakkeiden keskeiset rakenteet. Putamen ja globus pallidus muodostavat nucleus lentiformiksen, nucleus caudatus ja putamen taas striatumin (aivojuovio). 37

16 I Kliinisen neuropsykologian historia ja neuropsykologinen tutkimus Liiketoimintojen säätely Primaarinen motorinen aivokuori säätelee kehon vastakkaisen puolen liikkeitä. Oikea aivopuolisko säätelee kehon vasemman puolen motoriikkaa, vasen aivopuolisko puolestaan kehon oikean puolen liiketoimintoja. Oikean aivopuoliskon motorisen alueen vaurio aiheut taa halvausoireita kehon vasemman puolen raajoissa. Kehon eri osat heijastuvat motoriselle aivokuorelle karkeasti siten, että tarkempaa liikettä suorittavien (esimerkiksi käsien, sormien) ja toiminnallisesti tärkeimpien (esimerkiksi suun, kielen) kehon osien säätelyyn osallistuu merkittävästi suurempi alue kuin muiden kehon osien säätelyyn (vartalon, alaraajojen). Motoriselta aivokuorelta selkäytimeen kulkeva motorinen rata on nimeltään pyramidirata. Sekä motorisen aivokuoren että pyramidiradan vaurioon liittyy toispuolinen halvaus, joka vaihtelee vaikeudeltaan. Premotorinen alue, joka sijaitsee motorisen kuorikerroksen edessä, vastaa liikkeiden suunnittelusta ja koordinoinnista tilanteen mukaisesti, esimerkiksi oikea-aikaisesta liikkeen aloittamisesta ja lopettamisesta. Premotorisen alueen vaurioista aiheutuu liikesuoritusten kömpelyyttä, liikkeiden sujuvuuden ongelmia ja esimerkiksi käden liikkeen tai suun seudun liikkeiden juuttumista johonkin liikkeen osavaiheeseen. Liikkeiden säätelyyn osallistuvat myös tyvitumakkeet (kuva 15) ja ns. ekstrapyramidaalijärjestelmä. Tyvitumakkeista nucleus caudatus, putamen ja globus pallidus osallistuvat lihasjänteyden eli tonuksen ja liikkeiden säätelyyn, ja ne kuuluvat ekstrapyramidaalijärjestelmään. Myös aivorungossa sijaitseva mustatumake (substantia nigra) kuuluu ekstrapyramidaalijärjestelmään, vaikka se ei anatomisesti ole osa tyvitumakkeita. Tyvitumakkeiden tietyt alueet osallistuvat opittujen liiketaitojen automaattiseen toteutukseen sekä lihasjänteyden ja pystyasennon ylläpitämiseen. Ekstrapyramidaalijärjestelmän välityksellä isoaivojen motorisiin säätelypiireihin yhdistyy talamukseen saapuva aistitieto, esimerkiksi tuntoaistin kautta välittyvä tieto lihaksista. Pikkuaivot ovat oleellisia liikkeiden ja liikesarjojen koordinoinnissa sekä tasapainon säätelyssä. Ne saavat aivokuoren motoriselta ja premotoriselta alueelta aiottua liikettä koskevaa palautetietoa, jonka mukaisesti pikkuaivoissa tapahtuu liikkeiden suunnittelu, valmistelu ja aloitus tilanteen mukaan. Pikkuaivojen vauriosta aiheutuvia tyypillisiä häiriöitä ovat liikkeiden kömpelyys ja haparoivuus (ataktisuus), tarkkojen liikkeiden hallinnassa esiintyvä vapina, viiveet liikkeiden aloittamisessa ja lihasjänteyden heikkeneminen. Liikekäskyt välittyvät aivorungon ja selkäytimen motoneuroneihin ja niiden kautta kehon eri lihaksiin. Erityisesti puheen motorinen säätely on erittäin monimutkainen prosessi ja edellyttää kaikkien edellä mainittujen aivoalueiden tiivistä yhteistyötä. Dysartriaksi kutsutaan puheen artikuloinnin häiriöitä, jotka aiheutuvat puheen motoristen järjestelmien vauriosta. Pikkuaivoilla on motorisen säätelyn lisäksi osuutensa kognitiivisten toimintojen säätelyssä. Etenkin niiden lajinkehityksellisesti uusin osa, neocerebellum, on kognitiivisten toimintojen kannalta oleellinen alue. Pikkuaivoilla on tiiviit ja vastavuoroiset yhteydet etuotsalohkoille ja sensomotoriselle aivokuorelle talamuksen ja tyvitumakkeiden kautta. Pikkuaivot ovat yhteydessä myös isoaivojen vastakkaiseen aivopuoliskoon, millä saattaa olla vaikutusta kognitiivisiin oireisiin. Isoaivojen vaurioitumisen on voitu todeta heikentävän vastakkaisen pikkuaivopuoliskon aineenvaihduntaa noin puolessa tapauksista. Myös pikkuaivovaurion on todettu heikentävän vastakkaisen isoaivopuoliskon verenkiertoa tai aineenvaihduntaa. Pikkuaivovaurioita aiheuttavat alueen infarktit, atrofia eli kudoskato sekä aivoleikkaukset. Koska pikkuaivot osallistuvat niin sanotun taitomuistin eli proseduraalisen muistin toimintaan, pikkuaivovaurio voi heikentää tuttujen motoristen taitojen 38

17 2 Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa Jehkonen Saunamäki hallintaa ja uusien oppimista (pianonsoitto, taitoa vaativat liikesarjat). Muita tyypillisiä kognitiivisia muutoksia ovat tarkkaavuuden säätelyn ongelmat, etenkin tarkkaavuuden suuntaamisen ja ylläpitämisen vaikeus sekä erityyppiset toiminnanohjauksen muutokset, etenkin aloitekyvyn ja toiminnan tehokkuuden heikentyminen, tahdonalaisen ponnistelua vaativan muistin käytön heikentyminen ja nopeasti vaihtuvien tilanteiden hallinnan vaikeus vaativissa tehtävissä. Aivot ja kognitiivinen toiminta Ihmisen kognitiivista toimintaa voidaan kuvata jatkuvana tiedonkäsittelynä ja tiiviinä molemminpuolisena vuorovaikutuksena ympäristön ja yksilön kesken. Aivot käsittelevät jatkuvasti sekä kehosta ja sisäelimistä että ympäristöstä tulevaa informaatiota. Suuri osa tiedonkäsittelystä on tiedostamatonta, eikä yksilö kiinnitä siihen erityistä huomiota, ellei jokin häiriötekijä estä sujuvaa vuorovaikutusta. Osa kognitiivisista toiminnoista käynnistyy automaattisesti tilanteen vaatimusten mukaisesti. Osassa toimintoja yksilön omat tavoitteet ovat oleellisia ja välttämättömiä päämäärään suuntautuneen toiminnan mahdollistamiseksi. Tietoista kognitiivista työskentelyä tarvitaan erityisesti uusissa ja muuttuvissa tilanteissa. Keskeisimpiä kognitiivisen toiminnan muotoja ovat tarkkaavuus, toiminnanohjaus, muistaminen, havaitseminen, kielelliset toiminnot, tahdonalaiset liiketaidot, tunne-elämä ja motivaatio. Riittävä vireystaso on kaiken kognitiivisen toiminnan perusta. Tarkkaavuuden tehokas ja riittävän pitkäkestoinen suuntaaminen on puolestaan edellytys muun muassa kaikelle uuden oppimiselle ja muistamiselle. Toiminnanohjauksen taidot mahdollistavat sen, että yksilö kykenee ennakoimaan, suunnittelemaan ja käynnistämään oma-aloitteisesti ja vaihtuvien tilanteiden mukaisesti toimintaansa. Havaitsemisen kannalta on keskeistä, että yksilö kykenee erottamaan olennaiset ja epäolennaiset asiat toisistaan. Kielelliset toiminnot mahdollistavat kommunikoinnin toisten ihmisten kanssa, ja kielelliset käsitteet mahdollistavat havaintojen ja muistikuvien jäsentämisen. Kielellisiä taitoja tarvitaan myös ajattelussa, ongelmanratkaisussa ja päätösten tekemisessä. Tahdonalaiset liiketaidot puolestaan ovat tarpeellisia tekojen käytännön toteuttamisessa. Tunteilla ja motivaatiolla on keskeinen osuus tavoitteiden synnyssä. Yksilölliset erot tunnereagoinnissa ja motivaatiossa selittävät, miten eri henkilöt reagoivat eri tavoin samanlaisessa tilanteessa. Neuropsykologisella häiriöllä tarkoitetaan muutosta yksilön kognitiivisessa toimintakyvyssä tai käyttäytymisessä. Muutos voi olla yhteen spesifiseen toimintoon rajoittuva tai laaja-alainen, jolloin useampi psyykkisen toiminnan osa-alue on samanaikaisesti heikentynyt. Kognitiivisia toimintoja ja niihin liittyviä neuropsykologisia häiriöitä käsitellään tarkemmin kirjan osassa II. Kirjallisuutta Juva K, Hublin C, Kalska H ym., toim. Kliininen neuropsykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Kolb B, Whishaw I Q. Fundamentals of Human Neuropsychology. New York: Worth Publishers, Soinila S, Kaste M, Somer H, toim. Neurologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim,

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian

Lisätiedot

Nucleus caudatus. Putamen. Globus pallidus. Cingulum. anterior Uncinatuskimppu

Nucleus caudatus. Putamen. Globus pallidus. Cingulum. anterior Uncinatuskimppu Neurobiologia/ Anatomia 1/ 2012 Neurobiologia-jaksossa käsitellään anatomiasta: 1) aivojen rakenne ja selkäytimen rakenteet (kertautuvat osin motorisen ja sensorisen järjestelmän käsittelyn yhteydessä)

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, akatemiatutkija teemu.rinne@helsinki.fi Käyttäytymistieteiden laitos HY

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) luentokuvat: http://www.helsinki.fi/~tjrinne/neuroi_syksy2009_espoo/ Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori

Lisätiedot

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu

Lisätiedot

Hermosto. Enni Kaltiainen

Hermosto. Enni Kaltiainen Hermosto Enni Kaltiainen Hermoston kehittyminen Neurulaatiossa ektodermin solut muodostavat hermostouurteen, joka sulkeutuu hermostoputkeksi ( 8vk ) samalla liitoskohdan solut muodostavat hermostopienan.

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus Motoriikan säätely 2 Supraspinaaliset Mekanismit 2013 Pertti Panula Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus 15.1 Overall organization of neural structures involved in the control of movement.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1.

1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. 1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. Sagittal plane: sagitaalitaso, jakaa alueet oikeaan ja vasempaan puoleen Corona plane: Horisontaalitaso jakaa alueen ylä- ja alaosaan horizontal

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Asiaa Aivovammasta - koulutus Mikä on aivovamma?

Asiaa Aivovammasta - koulutus Mikä on aivovamma? Mikä on aivovamma? Titta Ilvonen, neuropsykologian erikoispsykologi, PsT, Synapsia 1 Aivovaurio yläkäsite, yleisnimi: Käytetään kuvaamaan mistä tahansa syystä johtuvaa aivojen vauriota, esim. aivokasvaimet,

Lisätiedot

Aivojen rakenne HEIKKI HERVONEN. Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW

Aivojen rakenne HEIKKI HERVONEN. Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW Aivojen rakenne HEIKKI HERVONEN Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW HEIKKI HERVONEN Aivojen rakenne Neurobiologia-jaksossa käsitellään anatomiasta: - aivojen rakenne ja selkäytimen rakenteet (kertautuvat

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

externan haaroja. Jälkimmäiset kulkevat duran lehtien luuhun ja veriviemäriin ja falx cerebriin. Mikä suoni mihinkin vuotaa?

externan haaroja. Jälkimmäiset kulkevat duran lehtien luuhun ja veriviemäriin ja falx cerebriin. Mikä suoni mihinkin vuotaa? 1 Aivodissektio /Neurobiologia/ 2012 Aivodissektio on järjestetty siten, että kohteista on tehty valmiit preparaatit, joita kurssityössä tarkastellaan ja joista etsitään monisteessa nimetyt rakenteet.

Lisätiedot

AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON

AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON Riina Flink Pro gradu- tutkielma Syksy 2011 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän Yliopisto

Lisätiedot

Hermosto (L/H1k) ydinaines

Hermosto (L/H1k) ydinaines Hermosto (L/H1k) ydinaines A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA Taru Tammela Kirjallisuuskatsaus Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto

Lisätiedot

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin

Lisätiedot

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella keskimäärin 10 000-15

Lisätiedot

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.

Lisätiedot

NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN

NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN Laura Mattila Anna Mäkivaara Heini Ranta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen

Lisätiedot

Muistihäiriöt. Eeva-Liisa Kallio, Laura Hokkanen, Marja Hietanen, Tuomo Hänninen

Muistihäiriöt. Eeva-Liisa Kallio, Laura Hokkanen, Marja Hietanen, Tuomo Hänninen 6 Muistihäiriöt Eeva-Liisa Kallio, Laura Hokkanen, Marja Hietanen, Tuomo Hänninen Muistitoimintojen jaottelu ja neurobiologinen perusta 87 Muistin osavaiheet 91 Muistihäiriöiden yleisyys: normaali vs.

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

NEUROLOGIA copyright 2012

NEUROLOGIA copyright 2012 NEUROLOGIA copyright 2012 NEUROLOGIA Neurologian erikoisalaan kuuluvat hermoston eli aivojen, selkäytimen ja ääreishermojen sekä lihasten elimellisten sairauksien selvittely ja hoito. Erikoisalan nimi

Lisätiedot

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella

Lisätiedot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I Taksonomiaa ja vertailua Sisällys Historiaa Selkärankaisten taksonomiaa Aikuisten aivojen vertailua Aivoalueet Solutyypit Historiaa Geoffroy Saint-Hillaire:

Lisätiedot

Tuuli Laaninen ja Juha Pirttijärvi Traumaperäisten aivovammojen ensihoitotyö ja potilaan päihtymystilan huomiointi hoidossa

Tuuli Laaninen ja Juha Pirttijärvi Traumaperäisten aivovammojen ensihoitotyö ja potilaan päihtymystilan huomiointi hoidossa Tuuli Laaninen ja Juha Pirttijärvi Traumaperäisten aivovammojen ensihoitotyö ja potilaan päihtymystilan huomiointi hoidossa Opinnäytetyö Kevät 2012 Koskenalan yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN

Lisätiedot

Autonominen sympaattinen hermosto Autonominen parasympaattinen hermosto. Kirsi Sainio

Autonominen sympaattinen hermosto Autonominen parasympaattinen hermosto. Kirsi Sainio Kirsi Sainio 14.5.2013 Kertausta varhaisesta kehityksestä Keskushermosto ja ääreishermosto: erilaistumisen pääpiirteet Toiminnallinen jakautuminen somaattiseen ja viskeraaliseen l. autonomiseen hermostoon

Lisätiedot

1. TOM-PERUSVALMENNUS

1. TOM-PERUSVALMENNUS 1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Toisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston

Toisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston Toisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston Hermosto jaetaan keskushermostoon ja ääreishermostoon. Keskushermostoon kuuluvat aivot selkäydin. Aivoihin kuuluvat isoaivot pikkuaivot aivorunko.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 16.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 3. Aivot kehityksestä syntymän jälkeen 4. Temporaalilohko:

Lisätiedot

Musiikkia kaikille miksi?

Musiikkia kaikille miksi? Musiikkia kaikille miksi? TUTKIMUSJOHTAJA MARI TERVANIEMI CICERO LEARNING JA KOGNITIIVISEN AIVOTUTKIMUKSEN YKSIKKÖ HELSINGIN YLIOPISTO Musiikki aivoissa motorinen somatosensorinen premotorinen talamus

Lisätiedot

Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille

Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille Lotta Christersson, Hanna Partanen Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulu Röntgenhoitaja (AMK) Radiografia ja

Lisätiedot

3 Missä aivojen kieli on?

3 Missä aivojen kieli on? 3 Missä aivojen kieli on? Alex kärsi geneettisen mutaation aiheuttamasta parantumattomasta synroomasta, joka aiheuttaa laajan verenkiertohäiriön vasemmalle aivopuoliskolle. Vasemman aivopuoliskon laaja

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Autonominen sympaattinen hermosto Autonominen parasympaattinen hermosto. Kirsi Sainio

Autonominen sympaattinen hermosto Autonominen parasympaattinen hermosto. Kirsi Sainio Kirsi Sainio 8.5.2012 Kertausta varhaisesta kehityksestä Keskushermosto ja ääreishermosto: erilaistumisen pääpiirteet Toiminnallinen jakautuminen somaattiseen ja viskeraaliseen l. autonomiseen hermostoon

Lisätiedot

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE Nina Sajaniemi 19.1.2015 1 Kaikki leikkivät miksi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 19.1.2015 2 Ilo on hyvinvoinnin perustunne Ilon ja mielihyvän kokemukset kumpuavat

Lisätiedot

Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä

Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä Minna Huotilainen Kognitiotieteen dosentti FinnBrain-hanke, Turun yliopisto Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti

Lisätiedot

2. Tiedonkäsittelyn tutkimus

2. Tiedonkäsittelyn tutkimus 2. Tiedonkäsittelyn tutkimus Opetusvinkkejä ja taustatietoa 1. Opetusvinkki: aivotutkimusmenetelmien havainnollistaminen (videot) Oppikirjan sivuilta 25 26 löytyy videoita, joissa havainnollistetaan MEG-mittausta

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari 3.10.2018 Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy Sisältö Ikääntyvän

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

Näköjärjestelmän toiminta

Näköjärjestelmän toiminta Näköjärjestelmän toiminta Simo Vanni Valo muodostaa elinympäristöön merkittävän informaation lähteen, niin merkittävän että suurimmalle osalle eläinlajeista on lajikehityksen myötä muodostunut näköaisti.

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen

Lisätiedot

Toiminnallisen kuntopiirin kehittäminen ASPA Palvelut Oy:n Käpytien päivätoimintayksikölle. Fyysisen toimintakyvyn näkökulma

Toiminnallisen kuntopiirin kehittäminen ASPA Palvelut Oy:n Käpytien päivätoimintayksikölle. Fyysisen toimintakyvyn näkökulma Toiminnallisen kuntopiirin kehittäminen ASPA Palvelut Oy:n Käpytien päivätoimintayksikölle Fyysisen toimintakyvyn näkökulma Kangasniemi Pinja Kivisalo Laura Opinnäytetyö Lokakuu 2010 Fysioterapian koulutusohjelma

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen. Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen. Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy Sisältö Ikääntyvät tiedonkäsittelytaidot Turvallisen liikkumisen edellyttämät kognitiiviset

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriökuntoutujan asennonhallintaan vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen. Tutkimislomakkeen ja tutkimisen ohjeistuksen kehittäminen

Aivoverenkiertohäiriökuntoutujan asennonhallintaan vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen. Tutkimislomakkeen ja tutkimisen ohjeistuksen kehittäminen Aivoverenkiertohäiriökuntoutujan asennonhallintaan vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen Tutkimislomakkeen ja tutkimisen ohjeistuksen kehittäminen Susanna Risku Sanna Rosendahl Kehittämistehtävä Toukokuu

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt

Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt Sisällys Lukijalle... 3 Neuropsykologiset yleishäiriöt aivoverenkiertohäiriön yhteydessä... 4 Tavallisimmat oikean ja vasemman aivopuoliskon

Lisätiedot

LIIKUNTA & KOGNITIO. Pekka Hämäläinen

LIIKUNTA & KOGNITIO. Pekka Hämäläinen LIIKUNTA & KOGNITIO Pekka Hämäläinen Mistä puhutaan? KOGNITIO: tiedon prosessointia tiedon vastaanottaminen (havaitseminen, tarkkaavaisuus) + varastointi (muistaminen, oppiminen) + muokkaaminen (ajatteleminen,

Lisätiedot

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Onko nuorella oppimisvaikeus? Mitä ja miten sitä selvitetään? Oulu Liisa Paavola FT, neuropsykologian erikoispsykologi

Onko nuorella oppimisvaikeus? Mitä ja miten sitä selvitetään? Oulu Liisa Paavola FT, neuropsykologian erikoispsykologi Onko nuorella oppimisvaikeus? Mitä ja miten sitä selvitetään? Oulu 22.9. 2016 Liisa Paavola FT, neuropsykologian erikoispsykologi Neuropsykologinen lähestymistapa psykologian erikoisala, jonka kohteena

Lisätiedot

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä

Lisätiedot

Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko

Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016 Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Ohjelma 12.00-12.05 Avaus ylilääkäri Eeva Huikko 12.05-13.35 Vittu sä oot lehmä"- koulun keinot koetuksella

Lisätiedot

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

FYYSISEN AKTIIVISUUDEN JA AIVOJEN TILAVUUDEN YHTEYDET MONOZYGOOTTISILLA KAKSOSILLA

FYYSISEN AKTIIVISUUDEN JA AIVOJEN TILAVUUDEN YHTEYDET MONOZYGOOTTISILLA KAKSOSILLA FYYSISEN AKTIIVISUUDEN JA AIVOJEN TILAVUUDEN YHTEYDET MONOZYGOOTTISILLA KAKSOSILLA Laura Toivanen Liikuntalääketieteen Pro Gradu tutkielma Kevät 2016 Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii

Lisätiedot

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

Aivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa

Aivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa Sinikka Hiltunen 23.8.2013 1/12 Aivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa Julkaistu alun perin kirjassaterävä pää kaiken ikää, Valitut palat, 2011, ss. 266 279. Joiltakin osin korjattu versio sanastosta

Lisätiedot

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Rakastavatko aivot liikuntaa? RAKASTAVAT! Liikunta ja

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

AVH, neuropsykologiset oireet ja työelämä

AVH, neuropsykologiset oireet ja työelämä AVH, neuropsykologiset oireet ja työelämä Hannu Nyrkkö Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Neuropsykologi, PsT Fysioterapeutti Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus Lähtökohdat: 1. AVH ei juuri koskaan

Lisätiedot

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Luvan saatuasi m erkitse vastauslomakenumerosi eli vastauslomakkeen 3 o i keassa yläreunassa oleva numero. Vastauslomakenumero VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Copyright Helsingin

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan?

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan? AIVOVAMMA JA ARKI Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Työnohjaaja/kouluttaja Mehiläinen Turku 2014 Mihin aivoja tarvitaan? silmien räpyttely porkkanoiden kuoriminen paperin valmistaminen soutaminen rottien

Lisätiedot