AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT
|
|
- Elsa Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT Synnöve Carlson 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot, eläinkokeet, käyttäytymiskokeet, aivotoiminnan kuvantamismenetelmät 3. Temporaalilohko: Näkö, Mitä -rata 4. Parietaalilohko: Missä -rata; Neglect oireyhtymä 5. Temporaalilohko- parietaalilohko-otsalohko: Kielelliset toiminnot 6. Otsalohkon assosiatiiviset alueet: Tarkkaavaisuus, mielikuvitus, lyhytkestoinen muisti 7. Aivotoimintojen lateralisoitumisesta, Split brain Isot aivot -kaksi aivopuoliskoa, joissa molemmissa neljä aivolohkoa (otsa-, päälaen-, takaraivo-, ja ohimolohko) Gyrukset Sulkukset Pikkuaivot Fissurat (syviä uurteita) Aivojen rakenteesta Primaariset ja assosiatiiviset aivoalueet I Molekulaarikerros (paljon aksoneja, vähän soomaosia) Isoaivokuoren kerrokset II Ulompi jyvässolukerros (granule cells) III Ulompi pyramidisolukerros IV Sisempi jyvässolukerros (afferentit hermosyyt) V Sisempi pyramidisolukerros (suuria pyramidisoluja, efferentit aksonit) VI Monimuotoisten solujen kerros (pyramidisoluja, interneuroneja) 1
2 Aivokuoren kerrosten yhteyksistä Cortical layers Primary sensory cortex Primary motor cortex Association cortex Yhteydet: Sensorinen tieto thalamuksen kautta pääasiallisesti IV kerrokseen Kortikokortikaaliset yhteydet lähtevät uloimmista kerroksista (I-II) ja päätyvät keskikerroksiin (III-IV) Kortiko-subkortikaaliset yhetydet: lähtevät V ja VI kerroksesta Aivoalueiden väliset yhteydet (1906) Assosiaatiosyyt: yhdistävät aivokuoren eri alueita Kommissuraalisyyt: yhdistävät aivopuoliskoja (suurin aivokurkiainen l. Corpus callosum) Aisteista tulevat yhteydet kulkevat thalamuksen kautta aivokuorelle (takaisinkytkentä aivokuorelta thalamukseen) Motoriset viestit kulkevat aivokuorelta aivorunkoon (Capsula interna) Brodmann (1909) numeroi aivoalueet histologisen solurakenteen ja aivokuorikerrosten paksuuden mukaan Mediaalinen Ohimolohko Hippocampus ja ympäröivät rakenteet Lateraalinen Pirmaarinen kuuloaivokuori Assosiatiiviset kuuloaivokuorialueet Wernicken alue Inferiorinen Assosiatiivinen näköaivokuori Ohimolohkon alueet Lateraalipinnalla kolme gyrusta: Superior Middle Inferior Primaarinen kuuloaivokuori Assosiatiiviset kuulaivokuorialueet Wernicken alue 2
3 OHIMOLOHKO Inferiorinen temporaalialue -Näköratojen Mitä alueet -Kasvojen tunnistaminen -Visuaalinen muisti Mediaalinen temporaalialue - Hippokampus ja ympäröivät kortikaaliset alueet - Pitkäkestoinen muisti Kasvojen tunnistus Inferiorinen temporaalialue Kasvojen tunnistus aivojen ohimolohkon näköalueella Aivojen inferotemporaalisen alueen vasteita erityisesti kasvojen profiilille Perrett et al Yksittäiset aivosolut apinan ohimolohkossa (inferotemporaalinen alue) reagoivat voimakkaasti kasvoärsykkeelle Perrett et al Fusiform face area (FFA) Science 236:448, 1987 Muista kasvot 300 ms x x x 1450 ms FFA Muista maisema x x x PPA Kanwisher ym
4 Kasvot aktivoivat useita inferiorisen temporaalilohkon alueita (fmri) Parahippokampaalinen aivokuori (parahippocampal place area PPA) FFA = Fusiform face area, OFA = Occipital face area, fsts= Superior temporal sulcus Kanwisher & Yovel (2006) Epstein 2007 Elokuvaa katsottaessa Kasvot aktivoivat Fusiform gyruksessa olevan alueen. Visuaalinen Agnosia Agnosia = kyvyttömyys tunnistaa esineitä ja visuaalisia hahmoja Maisemat aktivoivat alueen Collateraali sulkuksessa (Cos) (=PPA) Hasson et al Kasvo agnosia = prosopagnosia Esine agnosia Sana-agnosia = rajoittuu visuaalisesti esitettyjen sanojen tunnistamiseen Simultanagnosia = kyvyttömyys havaita samanaikaisesti esitettyjä useita esineitä Mitä - ja Missä radat Päälaenlohko Tehtäviä: Tuntotiedon käsittely Aistitiedon yhdistäminen Avaruudellinen hahmottaminen Tietoisuus ruumiinjäsenten asennoista ja asemasta toisiinsa Rauschecker & Scott, Nature Neurosci
5 Päälaenlohkon aivokuorialueita Primaarinen tuntoaivokuori (BA 7) (Leinonen et al. 1979) Assosiatiiviset aivokuorialueet Integroivat tuntoaistin ja näköaistin kautta tulevaa tietoa. Spatiaalinen hahmotus. Osallistuu sensorismotoriseen ja visuomotoriseen koordinaatioon. Parietaalilohkon vaurio aiheuttaa neglect oireyhtymän Milanon tori (Piazza Del Duomo) Neglect oireyhtymä Oikeanpuoleinen parietaalivaurio aiheuttaa yleensä vasemmanpuoleisen hemineglect oireyhtymän Oikeanpuoleinen parietaalivaurio aiheuttaa yleensä vasemmanpuoleisen hemineglect oireyhtymän Miten neglect oireyhtymä selitetään? Normaali Oik. hemisf. vaurio Vas. hemisf. vaurio - Oikean aivopuoliskon parietaalialue ohjaa tarkkaavaisuutta vasemman ja oikean puolen (näkökentän/ympäristön) tapahtumiin. - Vasemman aivopuoliskon parietaalialue vastaa tarkkaavaisuudesta oikean puolen tapahtumiin 5
6 Line-cancellation test Viivanpuolitus testi Neglect potilas jättää vasemman puolen viivat merkitsemättä OTSALOHKON ALUEET -Motorinen aivokuori -Premotorinen ja supplementaarinen motorinen aivokuori -Dorsolateraalinen, ventraalinen/inferiorinen, orbitaalinen ja mediaalinen prefrontaalinen aivokuori -Anteriorinen cingulaari aivokuori Otsalohkon etuosa eri eläinlajeilla. Ihmisaivot Orbitaalinen alue (Fuster 1989) Otsalohkon assosiatiivisten alueiden toiminta Tarkkaavaisuus, häiriön sietäminen Puhe Muisti, erityisesti lyhytkestoinen Mielikuvitus Suunnittelukyky, päätöksenteko Monimutkaisen liikkeen ohjaus Emotionaalisuus Luovuus Eläytymiskyky TARKKAAVAISUUS - Moduloi primaaristen aivoalueiden toimintaa -Aktivoi fronto-parietaalisen hermoverkoston: anterior cingulate-, dorsolateraalinen prefrontaali-, posteriorinen parietaalinen aivokuori - Hierarkisesti alemmalla tasolla olevien aivoalueiden Top-down säätely 6
7 Miten tarkkaavaisuus ilmenee solujen aktivoitumisessa? Tarkkaavaisuuden vaikutus näköaivokuoren toimintaan Tarkkaavaisuus voimistaa pariteaalialuen hermosolujen aktivaatiota. - tarkkaavaisuus voimistaa aktivaatiota Kastner et al. Neuron 1999 Tarkkaavaisuus aktivoi fronto-parietaalisen hermoverkoston Tarkkaavaisuuden vaikutus (top-down modulaatio) Parahippocampal place alueella (PPA) - Top-down modulaatio: Otsalohkon etuosa, joka hierarkisesti korkeamman tason aivoalue, vaikuttaa matalamman tason alueen toimintaan Maisemakuviin keskittyminen aktivoi PPA:n, kasvokuviin keskittyminen vaimensi PPA:n aktivaatiota (Gazzaley et al. 2005, 2007) Näköradat vievät tiedon ensin aivojen primaarisille näköalueille Otsalohkon etuosa ohjaa muiden aivokuorialueiden toimintaa Aivojen etuosa Aivojen takaosa 7
8 Otsalohkon etuosan vaurion oireet Apina - Muutoksia käyttäytymisessä: aggressiota/apatiaa (Hitzig 1874, Ferrier 1886) - Lyhytkestoisen muistin toimintahäiriö (Jacobsen 1936) - Kyvyttömyys estää ulkoisen häiriön vaikutus (Malmo 1942) - Keskittymishäiriöitä Otsalohkon etuosan vaurion vaikutukset ihmisellä: - Keskittymisongelmia (mediaalinen) - Persoonallisuuden muutoksia, mielialavaihteluita (mediaalinen, orbitofrontaalinen vaurio) - Ongelmia sosiaalisessa käyttäytymisessä, tilanteen arvioinnissa, tulevaisuuden suunnittelussa - Häiriöherkkyyttä, keskittymiskyvyn puutetta - Suoriutuminen työtehtävissä vaikeutuu (dorsolateraalinen) -Kielelliset ongelmat Vaurio otsalohkon alueella: Tapaus Phineas Gage (1848) Phineas Gage (1848) Science 1994 Warren Medical Museum, Harvard University Tapaus Phineas Gage (1848) William Harlow, M.D., kirjasi potilaan vaiheet tarkasti Modernien kuvantamismenetelmien avulla onnettomuuden aiheuttamat vauriot aivoihin rekonstruoitu Vaurio sijoittui vasemman ja oikean puolen mediaaliselle orbitofrontaaliselle ja ventraaliselle prefrontaalialueelle Alueiden toiminta liittyy mm. emotionaaliseen prosessointiin ja rationaaliseen ajatteluun Peilisolujärjestelmä Premotorisella (apinan) aivokuorella rekisteröityjä soluja, jotka aktivoituvat, kun apina tekee tietyn liikkeen (esim. tarttumisliikkeen), mutta myös kun apina tarkkailee toisen tekemää vastaavaa liikettä. Peilisolujärjestelmä oletettavasti myös ihmisellä. Rizzolatti & Craighero,
9 Ihmisen peilisolujärjestelmä (Mirror Neuron System l. MNS) Peilisolujärjestelmän oletettu merkitys: Opitaan ymmärtämään toisten yksilöiden liikkeiden merkitys. Uusien taitojen oppiminen matkimisen kautta. 1. Inferirorinen frontaali gyruksen takaosa ja ventraalinen premotorinen alue 2. Inferiorinen parietaalinen lohko (vastaa apinalla havaittua aluetta PF/PFG Kielen prosessointiin liittyviä aivoalueita Kielelliset toiminnot I Angular gyrus II Wernicken alue Fasciculus arcuatus III Brocan alue Aivojen kielelliset alueet sijaitsevat useimmilla oikeakätisillä vasemmassa aivopuoliskossa WADA TESTI -Testillä selvitetään puheen edustuksen lateralisoituminen aivoissa (vasen vai oikea hemisfääri) - Lyhytvaikutteista barbituraattia (natrium amytaali) ruiskutetaan ensin vas. sitten oik. A. carotis internaan -Seurataan vaikutuksia käsien motoriikkaan ja puheeseen Brocan alue Wernicken alue Angular gyrus Oikeakätisistä n.96%.lla puhekeskus vas. hemisfäärissä. Vasenkätisistä n. 70%:lla puhekeskus vas. hemisfäärissä. 9
10 AFASIA = puheen/kielen ymmärtämisen ja/tai tuottamisen häiriö. Johtuu dominantin aivopuoliskon toimintahäiriöstä (aivopuolisko, joka vastaa kielellisistä toiminnoista) Brocan afasia Wernicken afasia Angular gyruksen vaurion tuottama afasia Konduktio afasia Brocan alue Inferiorirnen frontaaligyrus Brocan afasia: -Vaurio vas. inferiorisella frontaalisella assosiatiivisella aivokuorialueella (BA 44/45) -Vaikeammissa tapauksissa vaurio myös ympäröivillä premotorisilla ja prefrontalisilla alueilla (BA 6,8,9,10 ja 46) - Puheen ymmärtäminen säilyy kokonaan tai osittain -Puheen tuottaminen häiriintynyt Wernicken aphasia: Wernicken alue -Vaurio vas. temporaalilohkon takaosassa (BA 22), lisäksi usein myös temporaalilohkon ylä- (BA 39, 40) ja inferiorisissa osissa (BA 37) -Puheen tuottaminen sujuvaa, mutta puheessa on virheitä, esim. keksittyjä sanoja - Empty speech kyvyttömyys ilmaista ajatuksiaan Angular gyrus Angular gyrus vaurio: - Alexia (kyvyttömyys lukea) - Agrafia (kyvyttömyys kirjoittaa) - Puheen ymmärtäminen erittäin puutteellista - Lukeminen ja kirjoittaminen saattaa häiriytyä Konduktio aphasia: Fasciculus arcuatus - Vaurio fasciculus arcuatuksessa, joka yhdistää Wernicken ja Brocan alueen - Potilaat puhuvat sujuvasti, mutta puheessa on virheitä; sanoja korvataan väärillä sanoilla - Ääneen lukeminen on epänormaalia, hiljaa lukeminen onnistuu Kielen edustus aivoissa vaihtelee yksilöittäin: A: Penfieldin tutkimus. Aivokuoren stimulaatio punaisella merkityissä kohdissa häiritsi puheen tuottamista. B: Ojemannin aineisto (n= 117). - Kirjoittamisessa myös häiriöitä 10
11 Puhealueiden aktivoituminen kuuroilla Brocan aluetta vastaava aivokuorialue aktiivinen kuuron seuratessa viittomakieltä Viittomakieli aktivoi kuuroilla myös näköaivokuoren (V5) liikealueen Normaalikuuloisilla viittojilla vastaavat alueet aktiivisia Normaalikuuloisilla ei-viittojilla puhe aktivoi Brocan alueen ja Wernicken alueen Yhteenveto: Brocan alueen toiminta liittyy kielellisiin toimintoihin riippumatta siitä onko puhe kuulo- vai näköaistin kautta kuultua. Aivojen aktivoituminen kuuroilla ja kuulevilla. 1. Kuurot 2. Kuulevat (v+) 3. Kuulevat (v-) Aivojen aktivoituminen tutkittavien katsoessa viittomakieltä (1. & 2.) ja kuulevien kuunnellessa (ja katsoessa) puhetta (3.) (MacSweeney et al. Brain 2002 ;125,1583) Toimintojnen lateralisoituminen aivoissa SPLIT BRAIN = hemisfäärejä yhdistävien ratojen katkaisun seuraus Sagittal SPLIT BRAIN: Corpus Callosum Coronal Split brain Corpus Callosum Ohimolohko 11
12 Split brain SPLIT BRAIN potilaan testaaminen Mitä näit? Ota vasemmalla kädelläsi mitä näit! Mitä näit? Verbaalinen vasen aivopuolisko Nonverbaalinen oikea aivopuolisko En nähnyt mitään! Näin omenan! 12
AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT
Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 16.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 3. Aivot kehityksestä syntymän jälkeen 4. Temporaalilohko:
LisätiedotMoniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset
Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.
LisätiedotHyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia
LisätiedotAivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa
Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät
LisätiedotMusiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto
Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian
LisätiedotMusiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin
Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotMUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto
MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen
LisätiedotTietoisuuden tutkimus
Tietoisuuden tutkimus lari.vainio@helsinki.fi Tietoisuus ennen ja nyt Mitä on tietoisuus (mm. Daniel Dennett: Consciousness Explained, 1991)? Dualismi Tietoisen mielen ja kehon erillisyys Mm. Descartesin
LisätiedotMotoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus
Motoriikan säätely 2 Supraspinaaliset Mekanismit 2013 Pertti Panula Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus 15.1 Overall organization of neural structures involved in the control of movement.
Lisätiedot3 Missä aivojen kieli on?
3 Missä aivojen kieli on? Alex kärsi geneettisen mutaation aiheuttamasta parantumattomasta synroomasta, joka aiheuttaa laajan verenkiertohäiriön vasemmalle aivopuoliskolle. Vasemman aivopuoliskon laaja
Lisätiedot1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1.
1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. Sagittal plane: sagitaalitaso, jakaa alueet oikeaan ja vasempaan puoleen Corona plane: Horisontaalitaso jakaa alueen ylä- ja alaosaan horizontal
LisätiedotNucleus caudatus. Putamen. Globus pallidus. Cingulum. anterior Uncinatuskimppu
Neurobiologia/ Anatomia 1/ 2012 Neurobiologia-jaksossa käsitellään anatomiasta: 1) aivojen rakenne ja selkäytimen rakenteet (kertautuvat osin motorisen ja sensorisen järjestelmän käsittelyn yhteydessä)
LisätiedotLuentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)
Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud A132 Lari Vainio,
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotAKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON
AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON Riina Flink Pro gradu- tutkielma Syksy 2011 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän Yliopisto
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotKOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA
KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA Taru Tammela Kirjallisuuskatsaus Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto
LisätiedotMUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN
MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi, professori Minna Huotilainen, professori Vesa Putkinen, PsT, tutkijatohtori Katri Saarikivi, PsM SISÄLTÖ 1. MUSIIKKIHARRASTUS MUUTTAA AIVOJEN
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1
Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.
LisätiedotKrista Ylönen LAPSEN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KEHITYS KIELENKEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA
Krista Ylönen LAPSEN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KEHITYS KIELENKEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi 2019 Krista Ylönen LAPSEN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KEHITYS KIELENKEHITYKSEN
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, akatemiatutkija teemu.rinne@helsinki.fi Käyttäytymistieteiden laitos HY
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä
Kielijärjestelmä Kieli merkitys ja logiikka 3: Kielen biologinen perusta Marc Hauser, Noam Chomsky ja Tecumseh Fitch (2002): The Faculty of Language: What Is It, Who Has It, and How Did It Evolve? Science
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) luentokuvat: http://www.helsinki.fi/~tjrinne/neuroi_syksy2009_espoo/ Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori
LisätiedotEvolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen
Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa
LisätiedotIhmisaivojen peilautumisjärjestelmät
Katsaus Riitta Hari Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät Totunnainen tys liikejärjestelmästä pelkästään liikkeiden tuottajana on murtumassa, kun motoriikka on osoittautunut tärkeäksi myös korkean tason
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotPelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto
Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotPerseveraatiota vähentävät harjoitukset
KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.
LisätiedotTyömuisti on säilömuistin aktivoitunut osa
Mitä muisti on? Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa 1.Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.1 Työmuisti = prosessointi ja ylläpito rajoitettu: lyhytkestoinen
LisätiedotAivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä
Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä Minna Huotilainen Kognitiotieteen dosentti FinnBrain-hanke, Turun yliopisto Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti
LisätiedotVALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko
Luvan saatuasi m erkitse vastauslomakenumerosi eli vastauslomakkeen 3 o i keassa yläreunassa oleva numero. Vastauslomakenumero VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Copyright Helsingin
LisätiedotMusiikkia kaikille miksi?
Musiikkia kaikille miksi? TUTKIMUSJOHTAJA MARI TERVANIEMI CICERO LEARNING JA KOGNITIIVISEN AIVOTUTKIMUKSEN YKSIKKÖ HELSINGIN YLIOPISTO Musiikki aivoissa motorinen somatosensorinen premotorinen talamus
LisätiedotKATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN
Markku Gardin 2012 KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN Aivojen peilisolut perustana: katso tai kuvittele, tee ja tunne Aivojen ja hermoston tutkimus on mennyt viime vuosina pitkin askelin
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta
Kielen biologinen perusta Kieli merkitys ja logiikka 2: Kielen biologinen perusta Onko olemassa kielellinen systeemi, jota puhujat tiedostamattaa noudattavat? merkkien, rakenteiden ja sääntöjen psykologinen
LisätiedotSisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25
Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen
LisätiedotLiikehallintakykytestaus
Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla
LisätiedotNäköjärjestelmän toiminta
Näköjärjestelmän toiminta Simo Vanni Valo muodostaa elinympäristöön merkittävän informaation lähteen, niin merkittävän että suurimmalle osalle eläinlajeista on lajikehityksen myötä muodostunut näköaisti.
LisätiedotVanhan intiaaniviisauden mukaan toista ei
Neurotiede Sosiaalisen kognition hermostollinen perusta Riitta Hari Toimintamme monimutkaisessa ihmiskontaktien verkostossa edellyttää aivoiltamme erityisiä sosiaalisen kognition mekanismeja, jotka mahdollistavat
LisätiedotMiksi aivot hyötyvät liikunnasta?
Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin
LisätiedotMuistin jaottelua Muistin keston ja sisäll llön n mukaan Sensoriset muistit: ikonimuisti ja kaikumuisti Työmuisti Säilömuisti Taitomuisti = proseduraalinen muisti Asiamuisti = deklaratiivinen muisti Tietomuisti
LisätiedotSimo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto.
Simo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto Näön fysiologia 2 Luennon rakenne 1. Visuaalinen informaatio 2. Näön aivomekanismit Visuaalisen
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotKeskeisiä asioita edelliseltä luennolta
Keskeisiä asioita edelliseltä luennolta Semanttisessa muistirepresentaatiossa keskeisissä rooleissa toimii 1) sensoriset alueet (esim. kuulo ja näkö), 2) motoriset alueet, 3) assosiatiiviset alueet (esim.
LisätiedotMUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSPOTILAAN FYSIOTERAPIASSA
MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSPOTILAAN FYSIOTERAPIASSA Kirjallisuuskatsaus musiikin käytöstä, hyödyistä ja vaikutuksista puheentuoton, motoriikan ja sensoriikan ongelmissa Riina Riikonen Tytti Sandström Opinnäytetyö
LisätiedotSisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot
Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................
LisätiedotMiten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja?
Kielen kärjestä ja juurista Riitta Salmelin Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? K ielen oppimisessa on monia eri tasoja. Usein tarkoitamme kielen oppimisella vieraan kielen opiskelua, mutta itse
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
LisätiedotHughlings Jackson (1876)
Pekka RŠsŠnen Neuropsykologian erikoispsykologi HahmotushŠirišt Lyhyt johdanto tutkimuksen historiaan Hughlings Jackson (1876) HJ raportoi aikuispotilaasta, jolla oli laaja aivokasvain oikean aivopuoliskon
LisätiedotPerusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru
Emootioiden neurobiologiaa Antti Pertovaara Perusemootioita Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru Korkeamman asteen emootioita Mukana kognitiivisia komponentteja Ylpeys Kiitollisuus Le Doux n teesit
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotKUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN
KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty
LisätiedotToisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston
Toisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston Hermosto jaetaan keskushermostoon ja ääreishermostoon. Keskushermostoon kuuluvat aivot selkäydin. Aivoihin kuuluvat isoaivot pikkuaivot aivorunko.
LisätiedotViimeisen vuosikymmenen aikana on tullut
Äyräpää-luento 2001 Magnetoenkefalografia aivotutkijan työkaluna Riitta Hari Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut mahdolliseksi tutkia toimivia ihmisaivoja monilla uusilla menetelmillä. Aivojen rakenne
LisätiedotKuka on erilainen oppija
Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet
Lisätiedot800 Hz Hz Hz
800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta
LisätiedotVisuaalisten objektien tunnistus
Visuaalisten objektien tunnistus Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Tietokone osaa kyllä etsiä reunoja kuvasta, mutta mitkä reunat ovat olennaisia? Page 1 of 29 Page 3
LisätiedotPerusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru
Emootioiden neurobiologiaa Antti Pertovaara Perusemootioita Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru Korkeamman asteen emootioita Mukana kognitiivisia komponentteja Esim. Ylpeys Kiitollisuus Le Doux
LisätiedotWhy our Brains Love Crafts?
Why our Brains Love Crafts? Professor Minna Huotilainen Swedish Collegium for Advanced Studies and University of Helsinki Design: Anna Bananna Brain research methods are approaching everyday- life questions
LisätiedotMiten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus
LisätiedotIhminen käyttäjänä 2006-07. Ärsykkeestä havaintoon
Ihminen käyttäjänä 2006-07 Ärsykkeestä havaintoon Luennon tavoitteena on tutustua näköaistimukseen visuaaliseen piirre- ja käsiteohjattuun havaitsemiseen 1 1. Essee http://www.cs.tut.fi/ihte/ Deadline:
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset
LisätiedotTaitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja
Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä
LisätiedotMitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan
Mitä voidaan tutkia Aivojen kuvantamisemenetelmistä 14. 9. 2012 Synnöve Carlson Aalto-yliopisto & Helsingin yliopisto, Biolääketieteen laitos/fysiolgia Rakennetta Toimintaa ja toiminnan sijoittumista Ajallisia
LisätiedotMIELIHALUN NÄKYMINEN AIVOJEN SÄHKÖISESSÄ AKTIVAATIOSSA
MIELIHALUN NÄKYMINEN AIVOJEN SÄHKÖISESSÄ AKTIVAATIOSSA Aapeli Lahtinen Kandidaatintyö Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen Yliopisto Maaliskuu 2017 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,
LisätiedotAfaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
LisätiedotLuennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud K170
Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Marjaanan materiaali on haettavissa sieltä vasta luennon jälkeen Luennot maanantaisin (klo
LisätiedotTuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset
Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö
LisätiedotAIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu
AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail
LisätiedotMitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?
Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600
Ihminen havaitsijana: Luento 11 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 11 Somatosensorinen järjestelmä 2 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asento- ja liiketunto
LisätiedotMuisti Aivojen muovautuvuus l. plastisiteetti MUISTILUENTO. Varhain alkanut sokeus muovaa aivoja
Muisti 18.09.2013 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi MUISTILUENTO Aivojen muovautuvuus Muistin lajit Muistin solumekanismeista Habituaatio, Sensitisaatio Lyhytkestoinen muisti Pitkäkestoinen muisti
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta
LisätiedotAivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)
Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima
LisätiedotLuentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)
Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Lari Vainio Luento 1 (Metsätalo, sali 24): Ke 1.11. klo 12:15-14:45 (Esineen tunnistaminen)
LisätiedotAivot, luovuus ja työyhteisö. Hasse Karlsson, Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori, Turun yliopisto Ylilääkäri, VSSHP/ Psykiatria
Aivot, luovuus ja työyhteisö Hasse Karlsson, Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori, Turun yliopisto Ylilääkäri, VSSHP/ Psykiatria 1. Aivotutkimuksen mahdollisuudet 2. Luovuus ja aivot
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotOtsalohkojen toiminnan arviointi aivovamman jälkeen
Otsalohkojen toiminnan arviointi aivovamman jälkeen Tuulia Isoviita, LK Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Fysiologian laitos 2008 Ohjaaja: Kaisa Hartikainen Fysiologian yliassistentti
LisätiedotOi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti
Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti Petteri Viramo Geriatri, LT Oulun Diakonissalaitos Musiikki elämään Oulu 20.1.2012 Sisältöä Ikääntyvä muisti, muistihäiriöt ja -sairaudet Mitä
LisätiedotLIIKUNTA & KOGNITIO. Pekka Hämäläinen
LIIKUNTA & KOGNITIO Pekka Hämäläinen Mistä puhutaan? KOGNITIO: tiedon prosessointia tiedon vastaanottaminen (havaitseminen, tarkkaavaisuus) + varastointi (muistaminen, oppiminen) + muokkaaminen (ajatteleminen,
LisätiedotLEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE
LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE Nina Sajaniemi 19.1.2015 1 Kaikki leikkivät miksi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 19.1.2015 2 Ilo on hyvinvoinnin perustunne Ilon ja mielihyvän kokemukset kumpuavat
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotErityislapset partiossa
Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti
LisätiedotToiminnallisen näön profiili
Toiminnallisen näön profiili siirtämässä tietoa lääkäreiden, kuntoutusryhmän ja koulujen välillä Lea Hyvärinen, LKT Helsingin yliopisto Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi 2 Toiminnallinen
LisätiedotAivojen kehitys ja mentalisaatio
Aivojen kehitys ja mentalisaatio Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari 21-22.10.2014, Helsinki Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, vt. yl., vastuualuejohtaja, Lasten terveyden tutkimuskeskus
LisätiedotMagnetoenkefalografia: Laitteisto ja tutkimukset
RISS / EIS lounaskokous Magnetoenkefalografia: Laitteisto ja tutkimukset Helsinki, 2007 02 13 Lauri Parkkonen Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Teknillinen korkeakoulu lauri@neuro.hut.fi Elekta Neuromag
LisätiedotLasten visuaaliset. Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, kapeutta (alle 20 ) molemmissa. voimakasta nššn tarkkuuden. 1Ð8/10 000 syntynyttš lasta
Lasten visuaaliset hahmotushširišt Pekka RŠsŠnen JyvŠskylŠ, 1998 NŠkšhŠirišt Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, jolla tarkoitetaan erittšin voimakasta nššn tarkkuuden heikkoutta tai nškškentšn kapeutta (alle
LisätiedotToiminnallisen näön profiili
Toiminnallisen näön profiili siirtämässä tietoa Lea Hyvärinen, LKT Helsingin yliopisto Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi 2 Toiminnallinen näkö Silmien motoriset toiminnot - Fiksaatio, seuraamisliikkeet,
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotToiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho)
Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (functional Magnetic Resonance Imaging; fmri) [1] on aivotoiminnan
LisätiedotDIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
LisätiedotVISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010
VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010 MUISTA! LAPSI JOLLA ON PULMIA NÄKEMISESSÄ JA VISUAALISESSA HAHMOTTAMISESSA VÄSYY NÄKÖTIEDON KÄSITTELYYN HERKEMMIN!
Lisätiedot1.5 Musiikin ja puheen suhde
1.5 Musiikin ja puheen suhde Teppo Särkämö & Mari Tervaniemi s neither the enjoyment nor the capacity A of producing musical notes are faculties of the least use to man... they must be ranked among the
Lisätiedot