2. Musisointi muokkaa aivoja. 3. Muita musisoinnin vaikutuksia. 4. Puheen musiikki prosodia tukee kielellistä kehitystä. 5.

Transkriptio

1 Esityksen sisältö MUSIIKKIA, MAESTRO! MUSIIKKI KUULOVAMMAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA Ritva Torppa, Monititeteisen musiikintutkimuksen yksikkö, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto 1. Esimerkkejä kuulovamman vaikutuksista sisäkorvaistutteen (SI) näkökulmasta 2. Musisointi muokkaa aivoja 3. Muita musisoinnin vaikutuksia 4. Puheen musiikki prosodia tukee kielellistä kehitystä 5. Laulaminen 6. Musisointi ja SI-lapset - tieteellisiä tuloksia 7. Missä kuulovammainen lapsi voi musisoida ja laulaa? 8. Miten musisoida kuulovammaisen lapsen kanssa? 9. Lopuksi Sisäkorvaistute (SI) Välittää kuulotiedon vain 8-12 elektrodin kautta kuulohermoon eikä välitä äänten ajallista hienorakennetta. ESIMERKKEJÄ KUULOVAMMAN VAIKUTUKSISTA SISÄKORVAISTUTTEEN (SI) NÄKÖKULMASTA Äänteiden, äänen korkeuksien, sekä musiikin ja puheen prosodian havaitseminen on epätarkkaa. Puheen havaitseminen taustahälyssä on vaikeaa Myös kuurousaika voi vaikuttaa Kuulomuisti on usein lyhyt Radat kuuloaivokuorelta muille aivoalueille voivat heikentyä (Emmorey ym., 2003). Myös kuurous ennen ensimmäistä ikävuotta voi johtaa: Tehottomaan kuulotiedon prosessointiin ja kuulotarkkaavuuden heikentymiseen (Moore & Linthicum, 2007) Visuaalisten ja tuntoaistimusten osittaiseen käsittelyyn kuuloaivokuorella (Sharma ym., 2014) Kuulomuisti on tärkeää kuulovammaisten lasten puhekielen omaksumisen kannalta (Pisoni ym., 2003; 2011) Musisointi voi auttaa! 1

2 Muusikkojen muovautuvat aivot Muusikoilla on suurempi harmaan aineen tilavuus useilla aivokuoren alueilla. Päälaenlohkon ylä-etuosa Liike- ja tuntoaivokuori Suurempi aivokurkiaisen etuosa MUSISOINTI MUOKKAA AIVOJA Aivoalueiden väliset yhteydet tehostuvat (mm. Halwani ym., 2011) Vasen pikkuaivo Alempi ohimolohko Vasen etuotsalohko Gaser & Schlaug, 2003, J Neurosci 8 Musiikkia harrastavat lapset Pianonsoiton harrastaminen 15 kk ajan johtaa samanlaisiin aivojen muutoksiin kuin aikuisilla muusikoilla (Hyde ym., 2009). Nämä muutokset ovat hyödynnettävissä myös puheen prosessoinnissa. MUITA MUSISOINNIN VAIKUTUKSIA Muusikot havaitsevat puhetta taustahälyssä paremmin Aikuiset: Parbery-Clark, Skoe, Lam, & Kraus, 2009; Parbery- Clark et al. 2011) Lapset: Strait et al, 2012 SI-lasten kuulomuisti on rajoittunut Musiikin harrastaminen parantaa lasten kuulomuistia (Parbery-Clark ym. 2009; Fujioka ym., 2006). 2

3 Musiikin harrastaminen parantaa lasten Äänen laatujen, musiikin rytmien ja melodioiden sekä epävireisyyden havaitsemista (Putkinen ym., 2014) Puheäänten kestojen ja äänten nousuaikojen (konsonanttien alukkeiden) havaitsemista (Chobert ym, 2012), Sekä puheen prosodian havaitsemista (Moreno ym., 2009). PUHEEN MUSIIKKI PROSODIA TUKEE KIELELLISTÄ KEHITYSTÄ Sanapaino auttaa vauvoja oppimaan sanoja Lausepaino auttaa vauvaa oppimaan sanoja Sanapaino: Äiti ostaa auton. Auttaa lasta pilkkomaan lauseet sanoiksi (Jusczyk ym., 1999) Vauvat jotka havaitsevat sanapainon hyvin ovat myöhemmällä iällä kielellisesti taitavampia (Friedrich ym., 2006). Lausepaino: Äiti ostaa auton. Vanhemmat painottavat lauseiden tärkeitä sanoja tämä auttaa vauvoja uusien sanojen omaksumisessa (Thiessen & Saffran, 2005). Prosodian havaitseminen on tärkeää kuulovammaisille lapsille Kun äänteiden havaitseminen on vaikeaa, pitää tukeutua pidempiin kokonaisuuksiin: prosodiaan Prosodia tukee kielellistä ja syntaktista kehitystä (Friedrich ym., 2006; LeNormand & Moreno-Torres 2013; Niparko, ym., 2010; Soderstrom ym., 2003) LAULAMINEN 3

4 Vetoaa tunteisiin ja Laulaminen on vanha tekniikka puheterapiassa (mm. Estabrooks) Vetää tehokkaasti lapsen huomion puoleensa (Ronkainen, 2011: kokemukset MUKULA-ryhmistä) Laulaminen luo perustan kuulovammaisen lapsen musiikin havaitsemiselle (Rocca, 2012, ks. myös Torppa & Lonka, Laulun ja soiton siivin puheen ja musiikin maailmaan, 2014) MUSISOINTI JA SI-LAPSET - TIETEELLISIÄ TULOKSIA Prosodian havaitseminen: Lausepaino Poika maalaa veneen Musiikkia harrastaneet SI-lapset havaitsivat sana- ja lausepainoa yhtä hyvin kuin normaalisti kuulevat lapset muut SI-lapset selvästi huonommin kuin normaalisti kuulevat lapset. Sanapaino Näytä kissankello/näytä kissan kello Äänen piirteiden erottelu Korkeus, kesto, voimakkuus. Kuulomuistin mittaus Kielelliset mittaukset Torppa ym., 2014a Vain SI-lapset jotka harrastivat musisointia kehittyivät lyhytkestoisessa kuulomuistissa yhtä hyvin kuin normaalisti kuulevat lapset ja olivat siinä parempia kuin muut SI-lapset Laulupainotteista musisointia harrastaneet SI-lapset olivat parempia kuin muut SI-lapset kielellisissä taidoissa riimien tuotossa sananlöytämisessä ja kielellisessä ÄO:ssa Normaalisti kuulevat lapset: Laulupainotteista musiikkia harrastaneet lapset olivat parempia sananlöytämisessä. 4

5 Laulaminen vie nopeampiin ja voimakkaampiin kuulotarkkaavuusvasteisiin (Torppa ym., 2014b) Paljon laulavat lapset laulavat paremmin: erityisesti rytmejä, mutta myös äänen korkeuksia ja sanoja Tämä tarkoittaa että paljon laulavat SI-lapset Huomaavat aivotasolla rytmien, äänen korkeuksien ja laatujen muutoksia tehokkaammin ja nopeammin Aivojen kuulotarkkaavuusverkostot kehittyvät tehokkaammin? Voivat havaita nopeammin myös liikenteen muuttuvat äänet, puhujat, äänisarjojen säännönmukaisuudet Hyvä tarkkaavuuden kääntyminen ja suuntautuminen ääniin tehostaa aivojen kuuloalueiden toimintaa ja on perusta kuulon kuntoutukselle (Cole ja Flexer, 2011) Puheen havaitseminen taustahälyssä on parempaa jos SI-lapsi laulaa kotona paljon Musiikin havaitseminen on yhteydessä puheen havaitsemiseen ja näköhavaintotaitoihin Hausen, Torppa ym., 2013 Linkki kulkee erityisesti musiikin rytmin havaitsemisen kautta Sekä rytmien että äänen korkeuksien havaitsemisen kuntoutus lienee siis tärkeää Age Kannattaa käyttää visuaalisia vihjeitä MISSÄ KUULOVAMMAINEN LAPSI VOI MUSISOIDA JA LAULAA? Päiväkoti: jos mahdollista, ns. tukilapsiryhmä on oikein hyvä ratkaisu Ryhmään osallistuu kuulovammainen lapsi/lapsia ja esim. 4 normaalisti kuulevaa lasta Monimuototerapiaryhmät Musiikkiterapiaryhmät tai yksilöllinen musiikkiterapia Muskarit (ohjaajalle materiaalia ja tietoa! Mielellään pieni ryhmä ainakin taaperoille) Bändit 5

6 Lindforsin säätiön puhemusiikkiryhmät Osa MUKULA (MUsiikin käyttö KUulovammaisen LApsen puhekielen kuntoutuksessa) projektia Osallistujat juuri kuulolaitteen/si:n saaneista 1-2 v. lapsista kouluikäisiin Kiinnitetty erityisesti huomiota puheen havaitsemisen ja kielellisen kehityksen tukemiseen musiikin ja laulamisen avulla Kokeiltu MUKULA-materiaalit (Lindforsin säätiö) Kirja Laulun ja soiton siivin puheen ja musiikin maailmaan (Lindforsin säätiö) Puheterapia Kotona! Vaikka lapsi osallistuisi ryhmäänkin! Soitto/laulutunnit musiikkiopistoissa tai yksityisissä musiikkikouluissa Resonaari Lapci-RY:n leirit Merikartanon koulun bändi Miksi musiikki tehoaa? MITEN MUSISOIDA KUULOVAMMAISEN LAPSEN KANSSA? Hitaus antaa aikaa huomata yläsävelten ja puheen formanttien - sekä äänenkorkeuksien muutoksia Toisto muovaa aivoja ja auttaa havaitsemaan Ennakoitavuus, jota musiikin rytmit lisäävät on tärkeää kuulohavaintojemme rakentumisessa Palkitsevuus: jos musiikista nauttii, se aiheuttaa mielihyvähormonien eritystä tehostaa aivojen muovautumista Itsesoittaminen/laulaminen tehostaa aivojen muovautumista Lauluissa lisäksi etuna sanat! (Patel, 2014) Laulut suuntaavat lapsen huomion äänteisiin (Lebedeva & Kuhl, 2010) Lauluista on hyvä lähteä liikkeelle Lauluja voidaan käyttää äänteiden kuuntelemiseen, minimiparien erottelun harjoitteluun, äänteiden tuoton treenaamiseen, kielellisen tietoisuuden harjoittamiseen, sanavaraston harjoittamiseen, kuulomuistin pidentämiseen Pöllö ja poikaset (Lindforsin säätiö) Laulakaa ilman säestystä ja sen kanssa. Varokaa ettei säestys peitä laulujen sanoja. Laulun pysäytys voi houkutella lasta laulamaan. Mutta odottakaa tarpeeksi Innostakaa lasta laulamaan materiaalit ja harjoitteet kotiin! (Myös muskareista, päiväkodeista, puheterapiasta ) Kaikki taaperoryhmäläisemme alkoivat laulaa kotona, vaikka eivät uskaltaneet aina ryhmässä laulaakaan Ryhmässä laulaminen on haastavaa! 6

7 Perusharjoitteet taaperoryhmästä alkaen Perusrytmin hakeminen (liikkuminen laulun tahtiin, kehosoittimet, muut soittimet lauluja rytmittämään, mutta ei aina) (Laiva, Karhuperhe, Elefanttimarssi, ) Toistuvat intervallit (Kirje eläintarhaan) Asteikko ylös ääniliuku alas (Äänenkorkeustalo, kellopeli) Isommille myös: mikrofoni ja kaikuna laulaminen (intervallit, ääni-liut, lyhyet fraasit - Eläinpussi, Miten pöllö laulaa, Onnikonni, Jaakko kulta, Surullinen oon ) Saman äänen etsiminen (Äänenkorkeustalo) Käytäntöjä: Taaperoryhmät Pieni ryhmä parempi (6 lasta tai vähemmän) Käyttäkää kuvia toiminnan strukturointiin, yhdistäkää tähän äänen korkeuden havaitsemisen harjoitusta, jekkuja, vuorottelua, toisten huomioimista (video Pallo pomppii) Kuuloiän alkutaipaleella lapset hypnotisoituvat soittimien kuuntelusta soittakaa lapsille Aloittakaa ja lopettakaa musiikkituokiot aina samalla tavalla (video Vauvaryhmän aikamatka) Tärkeää Visuaalisuus Itse soittaminen/laulaminen muokkaa aivoja enemmän kuin kuuntelu - antakaa lasten soittaa (video Lapset tässä soittaa) Paljon eri soittimia harjoittaa musiikin hahmottamista eri äänen laaduissa ja puheen havaitsemista taustahälyssä (video Kille kuuntele) Pelle Pelikaani Viisi pientä kalaa Äänenkorkeustalo (Lindforsin säätiö) Käyttäkää musiikkisatuja (Lindforsin säätiö) Kirjojen kuvat toimivat visuaalisena struktuurina Tarina tuo toimintaan kielellisen struktuurin ja musiikkisatu vie hauskalla tavalla eteenpäin tarinoiden ymmärtämistä Perusharjoitteita eri viitekehyksissä, toisto syntyy ryhmässä helposti! (video Kirahviliuku) Kirjat ja äänitteet myös kotiin! Kirje eläintarhaan, Kolme pientä porsasta, Jaakko ja Pavunvarsi, Kirahvit eivät osaa tanssia Muita hyviä toimintatapoja Kapellimestarileikit Kuvionuotit Laulukortit Ryhmässä: huomioikaa kaikki lapset jokainen saa vuorollaan tehdä asiat! 7

8 Musiikki Voi kulkea mukana läpi kuulovammaisen lapsen koko elämän ja vaikuttaa paitsi musiikin havaitsemiseen sekä soitto- ja laulutaitoon, myös puheen havaitsemiseen ja tuottoon sekä laajemminkin oppimiseen LOPUKSI Ja voi tuoda elämään aivan uutta sisältöä, rentouttaa, auttaa tunteiden käsittelyssä, virkistää ja auttaa vanhuuteen asti (video Venlan aikamatka) (Särkämö ym., 2013 ja 2014; Torppa et al., 2014a, b) Kiitos! OhjaajaniAndrew Faulkner, Minna Huotilainen ja Martti Vainio, Lindforsin säätiö (Helena Ahti and Eila Lonka), Christine Rocca, Catherine Bowker, Seija Laakso, Anita Forsblom, Suomen Audiologian yhdistys, Helsingin, Tampereen, Turun ja Kuopion kuulokeskusten henkilökunta(erityisesti audiologit ja kuulontutkijat sekä puheterapeutit Sari Vikman, Nonna Virokannas, Satu Rimmanen ja Teija Tsupari) sekä etenkin tutkimukseen osallistuneet lapset ja heidän vanhempansa. Ja myös väitöskirjatyöni rahoittajat Signe and Ane Gyllenbergin säätiö, Audiologian yhdistys, Suomalainen Konkordia-liitto, Ella and Georg Ehrnroothin säätiö, Emil Aaltosen säätiö ja Langnet kielentutkijakoulu Yhteystiedot: 8