KIELEN JA MUSIIKIN SUHDE
|
|
- Juha-Pekka Myllymäki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KIELEN JA MUSIIKIN SUHDE Kognitiotieteen perusteet kurssi, Mari Tervaniemi & Eino Partanen Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö (CBRU), HY Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Psykologian laitos, JY 1
2 Luennon teemat Miksi kieli ja musiikki ovat kehittyneet? Mitä eroja/yhtäläisyyksiä on kielen ja musiikin aivomekanismeilla? Miten musiikin harrastaminen vaikuttaa yleiseen neurokognitiiviseen kehitykseen? Puheen ja musiikin havaitsemisen kehitys vauvaiässä 2
3 Musiikin historia Kyky kommunikoida kielen ja musiikin avulla on poikkeuksellinen, sillä se on ilmennyt jokaisessa tunnetussa ihmiskulttuurissa kautta historian. Kykymme laulaa on saattanut kehittyä jo vuotta sitten (Mithen, 2005). Vanhimmat löydetyt soittimet ovat yli vuotta vanhoja (Conard ym., 2009, Nature). Eläinten musisointi on sukupuoli- ja hormonisidonnaista ja rajoittunutta oppimismekanismiensa ja käyttötarkoituksensa suhteen (Patel, 2008). 3
4 Kieli ja evoluutio Kielen kehitys on seurausta evoluution myötä tapahtuneesta biologisesta adaptaatiosta (luonnonvalinnasta). Ihmisen ääntöväylä on kehittynyt puheen tuottoa varten. Vauvoilla on luontainen taipumus jokeltaa ja oppia kielellisiä äänteitä. Kielen oppiminen on yleismaailmallinen ilmiö. Kielen oppimisessa on ns. kriittisiä kausia. Puhutun kielen ja viittomakielen välillä on useita rakenteellisia yhtäläisyyksiä. 4
5 Musiikki ja evoluutio Mikä on musiikin adaptiivinen merkitys? Musiikki on kehittynyt pääasiassa muita toimintoja, kuten kuuloaistia tai kieltä, palvelevien adaptiivisten funktioiden varaan (Pinker, 1997). Musiikki on kuuloaistin juustokakku, hedonistisen nautinnon väline, jota ilman ihminen selviäisi vallan mainiosti. Musiikilla on ollut tärkeä adaptiivinen merkitys erityisesti pariutumisessa, yksilön henkisessä ja sosiaalisessa kehityksessä sekä sosiaalisten suhteiden muodostamisessa (Fitch, 2006). Musiikki on ihmisen ainutlaatuinen keksintö, kuten tulenteko tai kirjoituskieli, joka on muuttanut maailmaamme pysyvästi ja jota ilman olisi lähes mahdotonta elää (Patel, 2008). Musiikin monet muodot eri kulttuureissa 5
6 Luennon teemat Miksi kieli ja musiikki ovat kehittyneet? Mitä eroja/yhtäläisyyksiä on kielen ja musiikin aivomekanismeilla? Miten musiikin harrastaminen vaikuttaa yleiseen neurokognitiiviseen kehitykseen? Puheen ja musiikin havaitsemisen kehitys vauvaiässä 6
7 Puheen ja musiikin rakenteelliset piirteet: Äänenkorkeus (pitch, height) ja sointiväri (timbre) Sekä puhe että musiikki koostuvat äänistä, joiden havaittu taajuus eli äänenkorkeus sekä sointiväri vaihtelevat ajassa. Näillä akustisilla piirteillä on erilainen merkitys puheen ja musiikin havaitsemisessa. Musiikilliset äänet jakautuvat korkeutensa mukaan intervalleihin, opittuihin mentaalisiin kategorioihin, jotka ohjaavat musiikin havaitsemista. Puheessa äänenkorkeutta vaihdellaan erityisesti ilmaistaessa emootioita tai lausetyyppejä (esim. kysymyslauseet), mutta korkeus ei ole tärkeä semanttisen merkityksen erottelussa (poikkeuksena tonaaliset kielet). Sointiväri on musiikissa esteettisesti tärkeä piirre (esim. eri soittimien äänten erottelussa). Sekä puheen että musiikin havaitsemisen perustana ovat kulttuurin kautta opitut äänikategoriat, erityisesti intervallit musiikissa ja vokaalit ja konsonantit puheessa. Vaikka kyse on eri kategorioista, saattaa niillä kuitenkin olla yhteinen oppimismekanismi. 7
8 Aivopuoliskojen erikoistuminen: Puhe vs. musiikki Tervaniemi et al., 2000, Human Brain Mapping8
9 Äänenkorkeuden ja keston lateralisaatio aivoissa Vasen kuuloaivokuori osallistuu enemmän puheelle tyypillisten nopeiden mutta korkeudeltaan toisistaan enemmän eroavien äänten analysointiin. Oikea kuuloaivokuori osallistuu enemmän musiikille tyypillisten hitaampien, korkeuden suhteen hienosyisempien erojen analysointiin. Schönwiesner et al., 2005, Eur J Neurosci 9
10 Äänenkorkeuden erottelu aivoissa Äänenkorkeuden erottelutarkkuus on suurempi oikealla kuin vasemmalla kuuloaivokuorella. Hyde et al., 2008, Neuropsychologia 10
11 Sointivärin havaitseminen aivoissa Sointivärin (timbre) havaitseminen aktivoi ohimolohkon keski- ja yläosia (STG, STS) molemmilla aivopuoliskoilla = bilateraalinen. Vocal vs. non-vocal Timbre A vs. timbre B (musical) Belin et al., 2000, Nature Menon et al., 2000, NeuroImage 11
12 Puheen ja musiikin rakenteelliset piirteet: Rytmi Puheen ja musiikin yhteydessä rytmillä tarkoitetaan äänten systemaattista jaottelua niiden keston, ajoituksen, painotuksen ja ryhmityksen suhteen. Musiikilliselle rytmille olennaisia piirteitä ovat jaksottaiset iskut (periodisuus) ja niitä painottamalla syntyvät tahtilajit, mikä mahdollistaa kehon liikkeiden synkronisoinnin musiikkiin. Puheen rytmi ei perustu minkään yksikön jaksottaiseen, periodiseen, esiintymiseen vaan on pikemminkin seurausta fonologisesta ilmiöstä, kuten tavujen painottamisesta, mikä muodostaa tietylle kielelle ominaisen äänirakenteen. 12
13 Rhythm n Brain Musiikin rytmin havaitsemiseen ja tuottamiseen (esim. taputtamalla) osallistuvat erityisesti liikkeiden säätelyyn erikoistuneet alueet, kuten tyvitumakkeet, motorinen aivokuori (SMA, PMC) ja pikkuaivot. Popescu et al., 2009, NeuroImage Grahn & Rowe, 2009, J Neurosci 13
14 Puheen ja musiikin rakenteelliset piirteet: Melodia Melodia on organisoitu äänenkorkeuksien sarja, joka välittää paljon erilaista informaatiota kuulijalle. Melodian havaitsemisen aikana irrallisten äänten sarja muunnetaan merkityksellisten suhteiden jatkumoksi. Musiikissa melodiat rakentuvat tonaalisen järjestelmän mukaisesti valittujen vakiintuneiden intervallien varaan. Musiikin melodiat ovat esteettisiä "objekteja, joissa yksittäisten sävelten väliset rakenteelliset suhteet ovat merkityksellisiä. Puheen "melodialla" tarkoitetaan intonaatiota, puheäänteiden äänenkorkeuden (erityisesti äänen perustaajuuden, F0:n) vaihtelua, joka välittää emotionaalista ja syntaktista tietoa ja palvelee siten puheen ymmärtämistä. 14
15 Melodian havaitseminen aivoissa Melodian prosessoinnin hierarkia: 1) Sarja lyhyitä suhinaääniä aktivoi laajaa aluetta Heschlin poimussa (HG) ja planum temporalessa (PT) bilateraalisesti. 2) Kun suhinalla on tietty äänenkorkeus, aktivoituu pienempi alue HG:ssä bilateraalisesti. 3) Kun suhina muodostaa melodian, aktivoituu pienet alueet oikeassa planum polaressa (PP) ja ylemmässä ohimolohkopoimussa (STG). Patterson et al., 2002, Neuron 15
16 Puheen ja musiikin rakenteelliset piirteet: Syntaksi Syntaksilla tarkoitetaan periaatteita, joiden perusteella erilliset rakenteelliset yksiköt yhdistetään sarjoiksi: sanat lauseiksi ja sävelet melodioiksi ja sointukuluiksi. Kenties selvin ero kielen ja musiikin syntaksien välillä ovat kielen kieliopilliset kategoriat, kuten substantiivit, verbit ja adjektiivit, sekä niiden yhdistämistavat lauseen muodostuksessa. Näille musiikissa ei ole olemassa vastineita. Syntaktiset säännöt, joilla sanoja yhdistetään toisiinsa kielessä, johtavat yleensä lauseen yksiselitteiseen tulkintaan, ts. ymmärrämme lauseen viestin useimmiten sillä tavalla kuin se on tarkoitettu. Musiikin syntaksi ei luo yksiselitteistä tulkintaa vaan tulkinnan monimerkityksisyys on itse asiassa tärkeä osa musiikin esteettistä kokemusta. 16
17 Puheen ja musiikin syntaksien hierarkkinen ja looginen rakenne Kielessä syntaksi ohjaa miten pienimpiä merkitysyksiköitä, morfeemeita, yhdistetään sanoiksi, miten sanoja yhdistetään lausekkeiksi ja miten lausekkeita yhdistetään lauseiksi. Musiikissa on olemassa syntaktisia (esim. tonaalisia) periaatteita, joiden avulla sävelten osajoukoista muodostetaan asteikkoja ja sointuja. * Erilaisissa musiikkityyleissä omat periaatteensa Kielen syntaksi määrittää lauseiden rakenneosien suhteita ja tehtäviä, minkä seurauksena sanojen järjestyksen muuttaminen muuttaa lauseen merkitystä. Myös musiikissa syntaksi määrittää melodian harmonisten elementtien, sointujen, suhteita, minkä seurauksena niiden järjestyksen muuttaminen muuttaa sitä miten melodia kuullaan. 17
18 Puheen syntaksin käsittely aivoissa Puheessa syntaktiset virheet saavat aikaa ns. early left anterior negativity (ELAN) ja P600-vasteet. Puheen syntaktinen käsittely aktivoi Brocan aluetta sekä yläohimolohkon etu- ja takaosia vas. puolella. Friederici & Alter, 2004, Brain Lang Grodzinsky & Friederici, 2006, Curr Opin Neurobiol 18
19 Musiikin syntaksin käsittely aivoissa Musiikissa syntaktiset virheet saavat aikaa ns. early right anterior negativity (ERAN) ja P600-vasteet. harmonic linguistic Koelsch & Siebel, 2005, TICS Patel et al., 1998, J Cogn Neurosci 19
20 Puheen ja musiikin rakenteelliset piirteet: Merkitys Kielessä merkitys viittaa siihen miten sanat ja lauseet heijastavat todellisuutta (semantiikka) ja siihen miten kuulija tekee päätelmiä kuulemastaan viestistä (pragmatiikka). Musiikissa ei ole vastaavaa viittauksellisuutta kuin kielessä ("joku teki jotain jollekin"). Musiikilla voi kuitenkin olla useita erilaisia merkityksiä, jotka riippuvat kuulijasta. Esimerkiksi tietyn musiikkikatkelman kuuleminen voi herättää kuulijassa odotuksen siitä miten sen melodia jatkuu käsityksen sen välittämästä tunnetilasta tunnekokemuksen kokemuksen liikkeestä visuaalisia mielikuvia mielleyhtymiä omaan elämänhistoriaan kokemuksen omasta identiteetistä tai kulttuuri-identiteetistä 20
21 Puheen ja musiikin rakenteelliset piirteet: Emootiot Puheella ja musiikilla on tärkeä merkitys tunteiden välittämisessä. Osa musiikin emotionaalisesta ilmaisuvoimasta rakentuu samojen akustisten vihjeiden pohjalle, joiden avulla emootioita ilmaistaan myös puheessa. Kuulija kykenee tarkasti arvioimaan mitä tunnetilaa lauseen puhuja tai musiikin esittäjä pyrkii ilmaisemaan, ainakin jos kyse on perustunteista (ilo, suru, viha, pelko, hellyys). Perustunteita välitetään sekä puheessa että musiikissa samojen akustisten piirteiden avulla (esim. vihaa ilmaistaan nopealla tempolla, suurella äänenvoimakkuudella, korkealla äänen perustaajuudella sekä karkealla sointivärillä). Juslin & Laukka, 2003, Psychol Bull 21
22 Puheen ja musiikin rakenteelliset piirteet: YHTEENVETO Musiikki eroaa puheesta rakenteellisesti. äänenkorkeuksien hierarkkisuus (intervallit, tonaliteetti) periodinen rytmi (jaksottaiset iskut, tahtilajit) syntaktinen ja semanttinen monimerkityksisyys Musiikin ja puheen havaitsemisen taustalla ovat samanlaiset oppimismekanismit. kyky muodostaa äänikategorioita kyky yhdistää saapuvat yksiköt (kuten sanat ja sävelet) syntaktisiksi rakenteiksi kyky poimia ääniärsykkeistä vivahteikkaita emotionaalisia merkityssisältöjä 22
23 Luennon teemat Miksi kieli ja musiikki ovat kehittyneet? Mitä eroja/yhtäläisyyksiä on kielen ja musiikin aivomekanismeilla? Miten musiikin harrastaminen vaikuttaa yleiseen neurokognitiiviseen kehitykseen? Puheen ja musiikin havaitsemisen kehitys vauvaiässä 23
24 Musiikin harrastamisen vaikutus kognitiivisiin toimintoihin Musiikin havaitseminen korreloi lapsilla spatiaaliseen päättelykykyyn, lukemiseen ja foneemien havaitsemiseen sekä yleiseen älykkyyteen (Nelson & Barresi, 1989; Lamb & Gregory, 1993; Barwick ym., 1989; Douglas & Willats, 1994; Lynn ym., 1989). Musiikkia opiskelleet suoriutuvat musiikkia opiskelemattomia paremmin kielellisen muistin, sanasujuvuuden, visuospatiaalisen hahmottamisen, tarkkaavaisuuden suuntaamisen sekä lukemisen tehtävistä (Chan ym., 1998; Hassler ym., 1985, 1987; Hurwitz ym., 1975). Musiikkituntien määrä korreloi älykkyysosamäärään (Schellenberg, 2004). Kun lapset saavat satunnaistetusti joko musiikkiopetusta tai muuta opetusta, suoriutuvat musiikkiopetusta saaneet lapset paremmin matemaattisissa ja spatiaalisissa tehtävissä, päättelytehtävissä, lukemisessa ja kirjoittamisessa sekä puheen prosodian havaitsemisessa (Gardiner ym., 1996; Rauscher ym., 1997; Standley & Hughes, 1997; Gromko & Poorman, 1998; Bilhartz ym., 2000; Costa-Giomi, 1999; Rauscher & Zupan, 2000; Graziano ym., 1999; Thompson ym., 2002) 24
25 Muusikkojen muovautuvat aivot Muusikoilla on suurempi harmaan aineen tilavuus useilla aivokuoren alueilla. päälaenlohkon ylä-etuosa liike- ja tuntoaivokuori myös suurempi aivokurkiaisen etuosa vasen pikkuaivo alempi ohimolohko vasen etuotsalohko Gaser & Schlaug, 2003, J Neurosci 25
26 Musiikin harrastamisen vaikutus kielelliseen oppimiseen Musiikkia lapsena harrastaneet opiskelijat (n = 30) suoriutuvat paremmin sanalistan oppimistehtävässä kuin musiikkia harrastamattomat opiskelijat. Chan et al., 1998, Nature 26
27 Musiikillisten taitojen yhteys vieraan kielen ääntämiseen Englantia hyvin ääntävät lapset suoriutuvat paremmin musikaalisuustestissä ja heillä on suuremmat MMN-vasteet epävireisiin sointuihin. Kuorolaulua harrastavilla on parempi vasemman korvan erottelukyky dikoottisessa kuuntelussa kokeessa (ts. tarkkaavaisuuden suuntaaminen tehostunutta). LPG APG Milovanov et al., 2007, 2008, Brain Res 27
28 Miten musiikin harrastaminen vaikuttaa yleiseen neurokognitiiviseen kehitykseen - YHTEENVETO Kun lapset saavat satunnaistetusti joko musiikkiopetusta tai muuta opetusta, suoriutuvat musiikkiopetusta saaneet lapset paremmin matemaattisissa ja spatiaalisissa tehtävissä, päättelytehtävissä, lukemisessa ja kirjoittamisessa sekä puheen prosodian havaitsemisessa Muusikoilla enemmän neuroneita useilla eri aivoalueilla; lisäksi vastaavien aivoalueiden toiminta on heillä nopeampaa/voimakkaampaa/automaattisempaa kuin musiikillisesti harjaantumattomilla koehenkilöillä Musiikillinen harjaantuneisuus myös yhteydessä kielellisiin taitoihin: sanalistan oppiminen ja vieraan kielen ääntäminen 28
29 Luennon teemat Miksi kieli ja musiikki ovat kehittyneet? Mitä eroja/yhtäläisyyksiä on kielen ja musiikin aivomekanismeilla? Miten musiikin harrastaminen vaikuttaa kielelliseen kehitykseen? 29
1.5 Musiikin ja puheen suhde
1.5 Musiikin ja puheen suhde Teppo Särkämö & Mari Tervaniemi s neither the enjoyment nor the capacity A of producing musical notes are faculties of the least use to man... they must be ranked among the
LisätiedotMUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto
MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen
LisätiedotAivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä
Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä Minna Huotilainen Kognitiotieteen dosentti FinnBrain-hanke, Turun yliopisto Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti
LisätiedotMUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN
MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi, professori Minna Huotilainen, professori Vesa Putkinen, PsT, tutkijatohtori Katri Saarikivi, PsM SISÄLTÖ 1. MUSIIKKIHARRASTUS MUUTTAA AIVOJEN
LisätiedotSisältö. Kuulorata. Aivopuoliskot erikoistuvat mutta: 26.11.2013 MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS. Muusikkojen muovautuvat aivot
Sisältö MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS Ritva Torppa, Monititeteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin
LisätiedotMusiikkia kaikille miksi?
Musiikkia kaikille miksi? TUTKIMUSJOHTAJA MARI TERVANIEMI CICERO LEARNING JA KOGNITIIVISEN AIVOTUTKIMUKSEN YKSIKKÖ HELSINGIN YLIOPISTO Musiikki aivoissa motorinen somatosensorinen premotorinen talamus
LisätiedotMusiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto
Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä
Lisätiedot2. Musisointi muokkaa aivoja. 3. Muita musisoinnin vaikutuksia. 4. Puheen musiikki prosodia tukee kielellistä kehitystä. 5.
Esityksen sisältö MUSIIKKIA, MAESTRO! MUSIIKKI KUULOVAMMAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA Ritva Torppa, Monititeteisen musiikintutkimuksen yksikkö, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Käyttäytymistieteiden
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.
Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.
Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1
Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.
LisätiedotMusiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin
Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).
Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotMusiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet
Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotasolla oppiminen rakentuu perustasolla saavutettujen tietojen ja taitojen varaan. Musiikkiopistotason
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotMUSIIKKI, HYVINVOINTI JA IKÄÄNTYVÄT AIVOT. Musiikki ja aivot. Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012
MUSIIKKI, HYVINVOINTI JA IKÄÄNTYVÄT AIVOT Terveyttä taiteesta -seminaari Savonlinna 21.7.2014 Dos. Teppo Särkämö PsT, psykologi, tutkija Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012 Musiikki ja aivot Teppo
LisätiedotMusiikin harrastuneisuuden vaikutus matematiikan ja englannin kursseilla menestymiseen
Musiikin harrastuneisuuden vaikutus matematiikan ja englannin kursseilla menestymiseen Taina Eskola 15F ja Jemina Harjuranta 15A 4.10.2016-24.11.2016 Lohjan Yhteislyseon lukio Psykologia 7v,1 Sisältö:
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Soitetaan instrumentteja (PI1)
Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan instrumentteja (PI1) Tehdään erilaisia ääniä arkisilla esineillä (esim. paperi, pöydät, kupit, tikut, pallot), rummuilla tai melodisilla instrumenteilla, ja kuvaillaan ääniä
LisätiedotTänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.)
Tänään ohjelmassa Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 26.2. Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 autoassosiaatio, attraktorin käsite esimerkkitapaus: kolme eri tapaa mallintaa kategorista
LisätiedotVALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko
Luvan saatuasi m erkitse vastauslomakenumerosi eli vastauslomakkeen 3 o i keassa yläreunassa oleva numero. Vastauslomakenumero VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Copyright Helsingin
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta
Kielen biologinen perusta Kieli merkitys ja logiikka 2: Kielen biologinen perusta Onko olemassa kielellinen systeemi, jota puhujat tiedostamattaa noudattavat? merkkien, rakenteiden ja sääntöjen psykologinen
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotSanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa
Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotLÄÄKKEEKSI SÄVELTEN TAIKAA
LÄÄKKEEKSI SÄVELTEN TAIKAA Sillalla -seminaari 7.2.2014, Hanasaari Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012 Teppo Teppo SärkämöMusiikki Särkämö, PsT ja aivot Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö yksikkö
LisätiedotHyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotVarhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
LisätiedotMiten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä
Kielijärjestelmä Kieli merkitys ja logiikka 3: Kielen biologinen perusta Marc Hauser, Noam Chomsky ja Tecumseh Fitch (2002): The Faculty of Language: What Is It, Who Has It, and How Did It Evolve? Science
Lisätiedotf k = 440 x 2 (k 69)/12 (demoaa yllä Äänen väri Johdanto
Äänen väri vs. viritysjärjestelmät Anssi klap@cs.tut.fi www.cs.tut.fi/~klap Lähdemateriaali: Tuning, Timbre, Spectrum, Scale by William A. Sethares Johdanto Oktaaviesimerkki: perusidea Länsimaisen virityksen
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotKitara 1. Luovat taidot (improvisointi, säveltäminen) Yhteissoitto
Kitara 1 - soittimen rakenne - miten ääni syntyy - kitaran osien nimet - istuminen tukevasti tuolin reunalla - kitara pysyy tukevasti sylissä - sormien asento, käden muoto - jalkatuki - vuoronäppäilyn
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotLuento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:
Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin
LisätiedotHuittisten musiikkiopiston opetussuunnitelma Liite 1
Huittisten musiikkiopiston opetussuunnitelma 13.6.2018 Liite 1 HUITTISTEN MUSIIKKIOPISTON MUSIIKIN PERUSOPINTOJEN SISÄLLÖLLISET TAVOITTEET TAVOITEALUEITTAIN EKAT SÄVELET myönteisten tunnekokemusten saaminen
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotProsodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus
Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus Martti Vainio Helsingin yliopisto, Fonetiikan laitos; Kieliteknologia Juhani Järvikivi, Turun yliopisto, Psykologia; University of Dundee Yleistä Lingvistisen
LisätiedotMoniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset
Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden
LisätiedotKieli ja aivot. Kieli ja aivot
Kieli ja aivot Hyvinkään opisto, 4.10.2012 19.30 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer
LisätiedotPOP/JAZZ LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento
POP/JAZZ LAULU Opintokokonaisuus 1 Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento - Syvähengitykseen tutustuminen - Hartioiden rentous hengittäessä - Leuan rentouttaminen - Laulaminen sävelkorkeudellisesti
LisätiedotHyvinvoiva kansalainen työelämässä
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
LisätiedotVerbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotLaulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus
Esitelmä 29.3.2008 / Powerpoint -esityksen tekstit Musiikki ja tutkimus 2008 Esitys, kuulija ja musiikin välittyminen -symposium. Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos. Anne Tarvainen Tampereen
LisätiedotSana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)
Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat
LisätiedotMUSIIKKI. Oppiaineen tehtävä
1 MUSIIKKI Oppiaineen tehtävä Musiikin opetuksen tehtävänä on luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen. Opetus ohjaa oppilasta tulkitsemaan
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.
Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan
Lisätiedot8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät
8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme
LisätiedotMiksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille.
Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Webinaari 28.11.2013 Mirja Kopra TAMK Musiikki Tampere University of Applied Sciences 2013 Yleistä:
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotMusiikkia aivoille läpi elämän
Teppo Särkämö PsT, tutkija Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Jyväskylän yliopisto, musiikin laitos, monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö
LisätiedotNeurologia-seminaari: Käytöksen muutos muistisairaus vai muuta?
MUSIIKIN VOIMA Neurologia-seminaari: Käytöksen muutos muistisairaus vai muuta? Biomedicum, 22.5.2014 Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012 Teppo Teppo SärkämöMusiikki Särkämö, PsT, psykologi, ja tutkija
LisätiedotLausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
LisätiedotSuomen prosodian variaation tutkimuksesta
Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tommi Kurki Turun yliopisto Prosodian käsitteestä prosodia käsittää kaikki ne puheen ilmiöt, jotka eivät ole segmentoitavissa
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme ja johdetaan musiikkia (CTM1)
Musiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme ja johdetaan musiikkia (CTM1) Opetetaan jollekulle uusi rytmi käyttämällä ääniä, joita voidaan tehdä suulla ja vartalolla. Musiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme
LisätiedotKLASSINEN LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento
KLASSINEN LAULU Opintokokonaisuus 1 Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento - Syvähengitykseen tutustuminen - Hartioiden rentous hengittäessä - Leuan rentouttaminen - Laulaminen sävelkorkeudellisesti
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tehdään ääniä vartaloa käyttämällä (BP1) Tehdään erilaisia ääniä käsillä ja jaloilla.
Musiikkipäiväkirjani: Tehdään ääniä vartaloa käyttämällä (BP1) Tehdään erilaisia ääniä käsillä ja jaloilla. Musiikkipäiväkirjani: Tehdään ääniä vartaloa käyttämällä (BP1) Tehdään erilaisia ääniä käsillä
LisätiedotKanteleen vapaa säestys
Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli
Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa
LisätiedotUUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN
UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN Muistilista 1) Yleiset havainnot - kokonaisuuden hahmottaminen, harjoitettava alue osana kokonaisuutta - kokoonpano, oma stemma - läpi silmäily: kertausmerkit, pomppamerkit,
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotSoittaminen jumppaa aivojamme
Aivojaan kannattaa bodata soittamalla ja laulamalla. Aivotoiminta kehittyy ja aivojen massa jopa kasvaa. Tarkkaavaisuus paranee ja oppiminenkin saattaa helpottua. Tehokkaimpia vaikutukset ovat, jos musiikkia
LisätiedotMitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?
Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen
LisätiedotKielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).
Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava
LisätiedotMusiikki puheenkehityksen tukena puheterapiassa ja kotona
Musiikki puheenkehityksen tukena puheterapiassa ja kotona u Ritva Torppa 1 Musiikki ja puhekielen kehityksen taustamekanismit 1. Aivojen kehitys - kuulotarkkaavuus 2. Puheen havaitseminen taustahälyssä
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotImprovisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA.
Improvisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA. Improvisointi - ALOITA ALUSTA IMPROVISOIMME AINA KUN PUHUMME. KUN IMPROVISOIMME
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi
LisätiedotVakka-Suomen musiikkiopisto
Vakka-Suomen musiikkiopisto MUSIIKIN PERUSTEIDEN AINEOPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Vakka-Suomen musiikkiopiston johtokunnassa 15.9.2015. Voimassa 1.10.2015 alkaen. 1 INTRO Tämä aineopetussuunnitelma koskee
LisätiedotMiten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus
LisätiedotMupe Ops. Musiikkitaito 1. Tavoitteet:
Mupe Ops Musiikkitaito 1 Tavoitteet: Nuotinluvun ja musiikin kielen alkeiden ymmärtäminen ja integroiminen omaan soittimeen. Helppojen laulujen ja rytmien oppiminen ja säveltapailutaitojen vahvistaminen.
LisätiedotValttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.
Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta
LisätiedotSGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info
1 SGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info 04.04.2012 Joonas Nikunen Harjoitystyö - 2 Suorittaminen ja Käytännöt Kurssin pakollinen harjoitustyö: Harjoitellaan audiosignaalinkäsittelyyn tarkoitetun
LisätiedotPerusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa
LisätiedotMUSIIKKI TERVEEN IKÄÄNTYMISEN JA KUNTOUTUMISEN TUKENA
MUSIIKKI TERVEEN IKÄÄNTYMISEN JA KUNTOUTUMISEN TUKENA Tapiolan palvelukeskus 14.10.2016 Akatemiatutkija, dosentti Teppo Särkämö, PsT Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö (CBRU) Käyttäytymistieteiden laitos
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
Lisätiedot3 Missä aivojen kieli on?
3 Missä aivojen kieli on? Alex kärsi geneettisen mutaation aiheuttamasta parantumattomasta synroomasta, joka aiheuttaa laajan verenkiertohäiriön vasemmalle aivopuoliskolle. Vasemman aivopuoliskon laaja
LisätiedotKlaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen
Klaara-työpaja Miten selkokieltä puhutaan? 5. 4. 2019 Sari Karjalainen Pilkahduksia puheen ja kielen häiriöiden tutkimuksen kentiltä Logopediassa liikutaan monilla selkokieleen liittyvillä alueilla, mutta
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotMonta polkua hahmotustaitoihin
Monta polkua hahmotustaitoihin Miten hahmotustaitojen opetus voi tavoittaa soittajan kokemusperäisen ja toiminnallisen hahmotuksen? Esimerkkeja ja opettajan työkaluja Musiikin perusteiden teemavuosiseminaari
LisätiedotMonilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center
Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito
LisätiedotFONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA
FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotSukupolvien välistä vuorovaikutusta
Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit
LisätiedotTunnetaitojen merkitys mielenterveydelle
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja
LisätiedotRYTMILAULU. TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas
RYTMILAULU TASO 1 - laajuus 70 tuntia Oppii käyttämään ääntä terveellä tavalla Tutustuu laulamisen perustekniikoihin oppii harjoittelun perusteita: säännöllisyyttä, itsenäisyyttä ja monipuolisuutta saa
LisätiedotL AU LU T JA LORU T. Luetaan yhdessä -syysseminaari. Jenni Alisaari, Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos
SUOMEA LAULAEN L AU LU T JA LORU T KIELEN OPPIMISEN TUKENA Luetaan yhdessä -syysseminaari Jenni Alisaari, Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos LAULAMINEN Yksi varhaisimmista vuorovaikutuksen muodoista
LisätiedotMUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1. Sisällön kuvaus:
MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1 Sisällön kuvaus: Oppilas tutustuu instrumenttinsa perustekniikkaan, opiskelee ohjelmistoa ja löytää musiikillisia ilmaisukeinoja henkilökohtaisten edellytystensä
Lisätiedot