1.5 Musiikin ja puheen suhde
|
|
- Harri Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1.5 Musiikin ja puheen suhde Teppo Särkämö & Mari Tervaniemi s neither the enjoyment nor the capacity A of producing musical notes are faculties of the least use to man... they must be ranked among the most mysterious with which he is endowed. Charles Darwin, 1871, The Descent of Man Musiikki, kieli ja evoluutio Kyky kommunikoida kielen ja musiikin avulla on poikkeuksellinen, sillä se ilmenee jokaisessa tunnetussa ihmiskulttuurissa, mutta ei eläimillä. Eläimet tosin kykenevät kommunikoimaan tavoilla, jotka muistuttavat laulua (esimerkiksi lintujen ja valaiden laulu) tai soittamista (esimerkiksi apinoiden rummutus), mutta tämä kommunikointi on tyypillisesti sukupuoli- ja hormonisidonnaista. Lisäksi, toisin kuin ihmisillä, kommunikointi on hyvin rajoittunutta oppimismekanismiensa ja käyttötarkoituksensa suhteen. Evolutiivisesti tämä viittaa siihen, että ihmisen aivoissa ja ruumiissa on viimeisen kuuden miljoonan vuoden aikana tapahtunut muutoksia, jotka ovat mahdollistaneet kielen ja musiikin kehittymisen. Mutta onko noiden muutosten taustalla suora luonnonvalinnallinen paine kielen ja musiikin omaksumiselle, vai ovatko kieli ja musiikki seurausta ihmisen yleisestä kognitiivisesta, sosiaalisesta ja kulttuurillisesta kehityksestä? Ihmisen ääntöväylän (vocal tract) puheen tuottoon erikoistunutta rakennetta, vauvojen luontaista taipumusta jokeltaa ja oppia kielellisiä äänteitä, puheen oppimisen yleismaailmallisuutta, kriittisten kausien olemassaoloa, puhutun kielen ja viittomakielen yhtäläisyyksiä sekä puheen kehitykseen liittyvän geenin (FOXP2) löytymistä pidetään yleisesti vahvana osoituksena siitä, että puheen kehityksen taustalla olisi luonnonvalinta. Vastaavia tieteellisiä todisteita musiikin luonnonvalinnasta ei toistaiseksi ole olemassa. Siksi kysymys musiikin adaptiivisesta funktiosta, merkityksestä lajin selviytymiselle, onkin herättänyt keskustelua aina Darwinin ajoista lähtien. Yhden näkemyksen mukaan musiikilla ei ole omaa adaptiivista funktiota, vaan se on kehittynyt pääasiassa muita toimintoja, kuten kuuloaistia tai puhetta, palvelevien adaptiivisten funktioiden varaan. Pinker on esittänyt kärjistäen, että musiikki on kuin kuuloaistin juustokakku, hedonistisen nautinnon väline, jota ilman ihminen selviäisi vallan mainiosti. Patelin mukaan musiikkia ei tulisi edes ajatella evolutiivisena adaptaationa vaan pikemminkin ihmisen ainutlaatuisena keksintönä, kuten tulenteko, äännekirjoitus tai internet, joka on muuttanut maailmaamme pysyvästi ja jota ilman olisi lähes mahdotonta elää [1]. Vastakkaisen näkemyksen mukaan musiikilla on ihmisen evoluutiossa ollut tärkeä adaptiivinen merkitys erityisesti pariutumisessa, yksilön henkisessä ja sosiaalisessa kehityksessä sekä sosiaalisten suhteiden muodostamisessa, niin ryhmän kuin äidin ja lapsen kesken [2, 3]. Näiden näkemysten lisäksi monet evoluutioteoreetikot Darwinista lähtien ovat esittäneet, että puhe ja musiikki ovat saattaneet kehittyä yhteisestä kantamuodosta, primitiivisestä laulumaisesta kommunikaatiojärjestelmästä. Mithenin mukaan tällainen esikieli (proto- 43
2 1 Puhe ja ääni language) ei koostunut erillisistä merkitysyksiköistä (holistisuus), vaikutti tunnetiloihin ja sitä kautta käyttäytymiseen (manipuloivuus), pohjautui sekä ääneen että kehon liikkeisiin (multimodaalisuus), oli sekä melodista että rytmistä (musikaalisuus) ja perustui matkimiseen (miimisyys) [3]. Mithen käyttääkin tästä varhaisesta kommunikaatiomuodosta kuvaavaa nimitystä Hmmmmm ja esittää, että se alkoi kehittyä nykykieleksi vasta Homo Sapiensin ilmaantumisen myötä noin vuotta sitten. Ajatus puheen ja musiikin varhaisesta yhteydestä selittää osaltaan, miksi niillä on useita yhteisiä rakenteellisia piirteitä. Toisaalta se myös antaa viitteitä siitä, miksi puheen ja musiikin välille on ajan saatossa voinut kehittyä tärkeitä eroja, erityisesti viestin merkityksen ilmaisemisessa [2]. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan lähemmin puheen ja musiikin rakenteellisia piirteitä, kuten äänenkorkeutta ja sointiväriä, rytmiä, melodiaa, syntaksia sekä merkitystä. Samalla esitellään, mitkä neuraaliset mekanismit vastaavat kustakin rakenteellisesta piirteestä. Puheen ja musiikin rakenne Äänenkorkeus ja sointiväri Syntyessään lapsi on avoin havaitsemaan kaikkea puhetta ja musiikkia, mutta oppii jo ensimmäisen elinvuotensa aikana tunnistamaan erityisesti omalle äidinkielelleen ja musiikkikulttuurilleen tyypillisiä äänteitä ja ääniä, eli alkaa niin sanotusti kuulemaan aksentilla. Sekä puhe että musiikki koostuvat äänistä, joiden havaittu taajuus eli äänenkorkeus sekä sointiväri vaihtelevat ajassa, mutta näillä akustisilla piirteillä on erilainen merkitys puheen ja musiikin havaitsemisessa. Musiikilliset äänet jakautuvat korkeutensa mukaan intervalleihin, musiikkikulttuurin kautta opittuihin mentaalisiin kategorioihin, jotka ohjaavat musiikin havaitsemista. Myös puheäänessä äänenkorkeutta vaihdellaan, erityisesti ilmaistaessa emootioita tai lausetyyppejä (esimerkiksi kysymyslauseiden lopuksi useissa kielissä), mutta sanojen semanttisen merkityksen erottelussa äänenkorkeutta käytetään ainoastaan tonaalisissa kielissä, kuten kiinan kielessä ja thaikielessä. Toisin kuin musiikissa, äänenkorkeudet eivät tonaalisissa kielissä ole kuitenkaan stabiileja vaan vaihtelevat puhujan äänialan mukaan. Äänen sointiväri, ominaisuus, joka erottaa sen muista korkeudeltaan, kestoltaan ja voimakkuudeltaan samanlaisista äänistä, on musiikissa esteettisesti tärkeä piirre, jonka avulla voidaan esimerkiksi erottaa saksofonin ja trumpetin äänet toisistaan. Myös yksittäisen instrumentin tuottamat äänet eroavat sointivärinsä suhteen, mutta toisin kuin korkeuseroja ei näitä sointivärin eroja yleensä käytetä perustana sävellettäessä musiikkia yksittäiselle instrumentille. Puheessa sointiväri on puolestaan tärkein piirre, jonka avulla yksittäiset äänteet (vokaalit ja konsonantit) opitaan kategorisoimaan ja siten erottamaan ja tunnistamaan. Ihmisen puheääni kykeneekin tuottamaan sointeja, jotka vastaavat noin 800 erilaista äännettä eli foonia. Puheen ja musiikin äänimaailmat siis eroavat selvästi toisistaan. Entä ovatko myös aivomme erikoistuneet käsittelemään puhe- ja musiikkiääniä eri tavoin? Vastaus on joko kyllä tai ei riippuen siitä, millä tasolla puhe- ja musiikkiääniä tarkastellaan. Hickokin ja Poeppelin sekä Zatorren ja Gandourin esittämien mallien mukaan kuuloinformaation käsittelyn varhaisessa vaiheessa sekä puheen että musiikin spektraalisia (äänenkorkeuteen ja sointiväriin liittyviä) ja temporaalisia (aikaan liittyviä) perusominaisuuksia käsitellään kuuloaivokuorella [4, 5]. Kuuloaivokuoret kuitenkin eroavat tässä käsittelyssä siten, että vasen kuuloaivokuori osallistuu enemmän puheelle tyypillisten nopeiden mutta äänenkorkeudeltaan toisistaan enemmän eroavien äänten analysointiin, kun taas oikea kuuloaivokuori osallistuu enemmän musiikille tyypillisten hitaampien, äänenkorkeuden suhteen hienosyisempien erojen analysointiin [5]. Puheinformaatio etenee kuuloaivokuorelta sekä vasemman että oikean ohimolohkon keskiosiin, joissa informaatiota käsitellään fonologisella tasolla [4]. Tämän jälkeen sensorinen ja fonologinen tieto yhdistetään puheen artikuloinnista vastaaviin motorisiin edustuksiin vasemman päälaki- ja otsalohkon alueista koostuvalla dorsaalisella reitillä ja leksikaalisiin edustuksiin vasemman ohimolohkon keski- ja alaosista koostuvalla ventraalisella reitillä [4]. Puheen käsittely näyttää siis lateralisoituvan, eriytyvän vasemmalle aivopuoliskolle, vasta siinä vaiheessa, kun sen tuottamisesta ja merkityksen käsittelystä vastaavat mekanismit aktivoituvat, toisin sanoen kun kuulija mieltää kuulemansa äänen puheeksi. Esimerkiksi thaikielisten puheäänteiden kuuleminen aktivoikin vasenta otsalohkoa ainoastaan thaikieltä puhuvissa kuulijoissa, ei kiinantai englanninkielisissä kuulijoissa. Eräs puhetta ja musiikkia yhdistävä piirre on se, että niiden molempien havaitsemisen perustana ovat kulttuurin kautta opitut äänikategoriat, erityisesti intervallit musiikissa ja vokaalit ja konsonantit puheessa. Vaikka kyse on eri katego- 44
3 1.5 Musiikin ja puheen suhde rioista, saattaa niillä kuitenkin olla yhteinen oppimismekanismi [1]. Osoituksena tästä musiikillisten taitojen, erityisesti sävelkorkeuden havaitsemisen, onkin havaittu olevan yhteydessä niin fonologiseen kehitykseen lapsuudessa kuin vieraan kielen oppimiseen aikuisuudessa. Samoin muusikot ovat ei-muusikkoja parempia erottamaan sointivärin ja äänenkorkeuden vaihteluja puheessa. Tämä johtuu mahdollisesti varhaisesta, jopa aivorungon tasolla tapahtuvan havaintoprosessin tehostumisesta. Rytmi Puheen ja musiikin yhteydessä rytmillä tarkoitetaan äänten systemaattista jaottelua niiden keston, ajoituksen, painotuksen ja ryhmityksen perusteella. Musiikilliselle rytmille olennaisia piirteitä ovat jaksottaiset iskut ja niitä painottamalla syntyvät tahtilajit. Puheessa rytmillä puolestaan viitataan erityisesti painotuksella äännettyjen yksiköiden, kuten tavujen, ajalliseen vaihteluun, joka muodostaa jokaiselle kielelle ominaisen äänirakenteen. Kielen puhuminen ulkomaisella korostuksella onkin usein seurausta juuri sen rytmin puutteellisesta hallinnasta. Puheen rytmi eroaa musiikin rytmistä erityisesti siinä, että se ei perustu minkään yksikön jaksottaiseen eli periodiseen esiintymiseen, vaan on pikemminkin seurausta fonologisista ilmiöistä, kuten tavujen rakenteesta. Tavu onkin puheen biomekaaninen perusyksikkö. Musiikin rytmin periodisuus mahdollistaa kehon liikkeiden synkronisoinnin musiikkiin, mikä ilmenee erityisesti tanssissa. Musiikki ja tanssi ovatkin läheisessä yhteydessä; joissain kulttuureissa niille ei edes ole olemassa erillisiä sanoja. Musiikillisen rytmin motorisesta perustasta kertoo myös se, että rytmin havaitsemisen ja tuottamisen (esimerkiksi taputtamalla) yhteydessä aivoissa aktivoituvat erityisesti liikkeiden säätelyyn erikoistuneet alueet, kuten tyvitumakkeet, motorinen aivokuori ja pikkuaivot [6, 7]. Vaikka puherytmi ja musiikillinen rytmi eroavat periodisuuden suhteen, niissä molemmissa kuitenkin käytetään aikaa ryhmiteltäessä yksiköitä, kuten sanoja ja säveliä, lausekkeisiin ja säkeisiin. Tämän ryhmittelyprosessin yhtenäisyys mahdollistaa vuorovaikutuksen, jossa omalle äidinkielelle tyypillisen rytmin omaksuminen vaikuttaa siihen, miten myös muiden äänten rytmejä havaitaan [1]. Esimerkiksi tietyn kielen vokaalien keston on havaittu olevan yhteydessä nuottien kestoon kieltä äidinkielenään puhuvien säveltäjien teoksissa. Myös aivojen sähkömagneettisissa tutkimuksissa on löydetty eräs herätevaste (closure positive shift, CPS), joka ilmenee sekä lauseiden että melodioiden ryhmittelyn yhteydessä ja jonka lähde on mahdollisesti aivojen limbisillä alueilla, kuten pihtipoimussa ja hippokampuksessa. On olemassa siis alustavaa näyttöä, että puheen ja musiikin ajallisesta ryhmittelystä vastaavat osittain päällekkäiset aivomekanismit. Melodia Vaikka melodia on erään yleisimmän musiikinlajin, laulun, peruselementti, sen käsitteellinen määrittely on hankalaa. Patelin mukaan melodia voidaan laajassa merkityksessä ymmärtää organisoituna äänenkorkeuksien sarjana, joka välittää paljon erilaista informaatiota kuulijalle [1]. Melodian havaitseminen onkin konstruktiivinen, mielensisäinen prosessi, jossa äänten sarja muunnetaan merkityksellisten suhteiden verkoksi. Puheen melodialla tarkoitetaan intonaatiota, puheäänteiden äänenkorkeuden (erityisesti äänen perustaajuuden, F0:n) vaihtelua, joka välittää affektiivista, syntaktista ja pragmaattista tietoa. Toisin kuin puheessa, musiikissa melodiat rakentuvat tonaalisen järjestelmän mukaisesti valittujen vakiintuneiden intervallien varaan. Yhdessä rytmin kanssa intervallijärjestelmä saa aikaan myös sen, että musiikin melodiassa yksittäisten sävelten väliset rakenteelliset suhteet ovat erittäin rikkaita. Tästä johtuen musiikin melodiat ovat esteettisiä objekteja, kun taas puheen intonaatio palvelee ainoastaan puheen ymmärtämistä. Musiikin melodiat voivatkin jäädä soimaan päähän useiksi päiviksi, kun taas puhemelodiat harvemmin herättävät meissä puhtaasti esteettisen kiinnostuksen. Puheen ja musiikin melodioiden välillä on myös löydettävissä mielenkiintoisia yhteyksiä. On esimerkiksi havaittu, että puheen äänenkorkeuden vaihtelu tietyn kielen sisällä on yhteydessä äänenkorkeuden vaihteluun kieltä äidinkielenään puhuvien säveltäjien teoksissa. Kuten edellisessä kappaleessa mainittiin, on vastaava ilmiö havaittavissa myös puheen ja musiikin rytmissä. Näiden ilmiöiden taustalla saattaa olla yhteinen tilastollisen oppimisen mekanismi, jossa puheen prosodisten kuvioiden implisiittinen, tiedostamatta tapahtuva oppiminen vaikuttaa rytmisten ja tonaalisten kuvioiden luomiseen musiikissa [1]. Kehitystutkimus on osoittanut, että jopa pienet vauvat kykenevät puheen foneettisten kuvioiden sekä ei-kielellisten äänenkorkeuskuvioiden tilastolliseen oppimiseen. Myös melodisen muodon eli äänenkorkeuden nousujen ja laskujen erottaminen on yksi vauvojen ensim- 45
4 1 Puhe ja ääni mäisenä kehittyvistä musiikillisista taidoista, ja se vaikuttaa perustuvan puheen intonaation havaitsemiseen. Vauvalle suunnattu puhe onkin tyypillisesti melodiselta muodoltaan hyvin rikasta ja ohjaa vauvaa kiinnittämän huomionsa äänenkorkeusvihjeisiin. Sekä aivovauriopotilaiden tutkimukset että terveiden henkilöiden aivokuvantamistutkimukset ovat osoittaneet, että oikealla ylemmällä ohimolohkopoimulla on keskeinen rooli melodiseen muotoon pohjautuvassa melodioiden havaitsemisessa [6]. Vastaavasti oikean ohimolohkon alueista, erityisesti ylemmästä ohimolohkopoimusta ja alemmasta otsalohkosta koostuva verkosto on keskeinen puheen intonaation käsittelyssä [1, 8]. Syntaksi Syntaksilla tarkoitetaan periaatteita, joiden perusteella erilliset rakenteelliset yksiköt yhdistetään sarjoiksi: sanat lauseiksi ja sävelet melodioiksi ja sointukuluiksi. Sekä kielellä että musiikilla on olemassa oma syntaktinen rakenteensa. Toisin kuin kielissä, joissa on tunnistettavissa useita universaaleja syntaktisia ominaisuuksia, on musiikissa kuitenkin vain muutamia kaikille maailman musiikeille yhteisiä yleisen tason syntaktisia piirteitä, kuten äänenkorkeuden organisoituminen asteikkoihin. Kenties selvin ero kielen ja musiikin syntaksien välillä ovat kielen kieliopilliset kategoriat, kuten substantiivit, verbit ja adjektiivit, sekä niiden yhdistämistavat, joille musiikissa ei ole olemassa vastineita. Syntaktiset säännöt, joilla sanoja yhdistetään toisiinsa kielessä, johtavat yleensä lauseen yksiselitteiseen tulkintaan, toisin sanoen ymmärrämme lauseen viestin useimmiten sillä tavalla kuin se on tarkoitettu. Musiikin syntaksi sen sijaan ei luo yksiselitteistä tulkintaa; tulkinnan monimerkityksisyys on itse asiassa tärkeä osa musiikin esteettistä kokemusta. Näiden erojen lisäksi kielen ja musiikin syntaksien välillä on myös yhtäläisyyksiä niiden hierarkkisessa ja loogisessa rakenteessa. Ensinnäkin sekä kielen että musiikin syntaksissa on olemassa monia organisaation tasoja. Kielessä syntaksi ohjaa miten pienimpiä merkitysyksiköitä, morfeemeita, yhdistetään sanoiksi, miten sanoja yhdistetään lausekkeiksi ja miten lausekkeita yhdistetään lauseiksi. Vastaavasti musiikissa on olemassa syntaktisia (esimerkiksi tonaalisia) periaatteita, joiden avulla sävelten osajoukoista muodostetaan asteikkoja ja sointuja. Kielen syntaksi lisäksi määrittää lauseiden rakenneosien suhteita ja tehtäviä ( kuka teki mitä kenelle ), minkä seurauksena sanojen järjestyksen muuttaminen muuttaa lauseen merkitystä. Myös musiikissa syntaksi määrittää melodian harmonisten elementtien, sointujen, suhteita, minkä seurauksena näiden elementtien järjestyksen muuttaminen muuttaa sitä, miten melodia kuullaan. Toiseksi sekä kielen että musiikin syntaksissa tehdään ero lauseen ja melodian merkityksen kannalta keskeisten elementtien sekä näitä tarkentavien koristeellisten elementtien, kuten adjektiivien tai korusointujen, välillä. Sanoilla ja soinnuilla ei myöskään ole pysyvää roolia lauseessa tai melodiassa, vaan niiden looginen funktio määräytyy aina kontekstin mukaan: tietty sana voi lauseesta riippuen toimia joko subjektina, objektina tai epäsuorana objektina, ja tietty sointu voi sävellajista riippuen toimia joko toonikana, dominanttina tai subdominanttina. Edellä esitetyt kielen ja musiikin syntaksien samankaltaisuudet herättävät kysymyksen siitä, ovatko niiden aivomekanismit toisistaan riippumattomia (modulaarisia) vai päällekkäisiä. Terveiden henkilöiden sähkömagneettiset aivotutkimukset ovat osoittaneet, että lauseissa olevat syntaktiset virheet herättävät niin sanotun ELAN-vasteen (early left anterior negativity), joka muodostuu vasemman otsalohkon alaosassa ja vasemman ohimolohkon etuosassa, sekä myöhäisemmän P600-vasteen, joka muodostuu ohimolohkossa ja taaemmilla aivoalueilla [8]. Samoin aivokuvantamistutkimuksissa lauseiden syntaktisen prosessoinnin on havaittu aktivoivan vasemman otsalohkon alaosaa (Brocan aluetta) sekä vasemman ohimolohkon etuosaa. Vastaavia paradigmoja on käytetty myös musiikin syntaksin aivomekanismien tutkimuksessa. Näissä tutkimuksissa on havaittu, että sointusarjoissa tai melodioissa esiintyvät syntaktiset virheet (esimerkiksi harmonisesti sopimattomat soinnut) saavat aikaan saman P600-vasteen kuin lauseissa olevat syntaktiset virheet (ks. kuva 1) sekä myös niin sanotun ERAN-vasteen (early right anterior negativity), joka paikantuu sekä Brocan alueelle että vastaavalle oikean alaotsalohkon alueelle [1, 9]. Samoin aivokuvantamistutkimuksissa musiikin syntaktisen käsittelyn on havaittu aktivoivan alaotsalohkoa, ohimolohkon etuosaa sekä premotorista aivokuorta molemminpuolisesti, joskin vahvemmin oikeassa aivopuoliskossa. Aivotutkimuksista saadut tulokset näyttävät siis viittaavan siihen, että samat aivoalueet voivat osallistua sekä kielen että musiikin syntaksin käsittelyyn. Patel onkin esittänyt hypoteesin, jonka mukaan kielen ja musiikin syntaksien edustuksia itse asiassa säilöttäisiin ai- 46
5 1.5 Musiikin ja puheen suhde voissa eri alueilla (representation networks), kun taas säilöttyjen edustuksien aktivoinnista vastaisi yhteinen, alaotsalohkolle keskittynyt verkosto (resource network) [1]. Merkitys Kenties suurin ero musiikin ja puheen välillä on tavassa, jolla ne ilmaisevat merkityksen. Kielessä merkitys viittaa toisaalta siihen, miten sanat ja lauseet heijastavat todellisuutta (semantiikka), ja toisaalta siihen, miten kuulija tekee kontekstisidonnaisia päätelmiä kuulemastaan viestistä (pragmatiikka). Onko musiikilla olemassa vastaavaa merkitystä? Vastaus tähän riippuu siitä, miten kapeasti tai laajasti merkitys ymmärretään. Jos merkityksellä tarkoitetaan puhtaasti vastaavaa viittauksellisuutta kuin kielessä ( joku teki jotain jollekin ), on selvää, ettei musiikki pysty tällaista semanttista sisältöä välittämään. Jos taas merkityksen luominen ymmärretään dynaamisempana ja yleisempänä prosessina, jossa ärsykkeen havaintoa seuraa mielleyhtymä, voidaan musiikilla ajatella olevan useita erilaisia merkityksiä, jotka ovat niin sanotusti kuulijan korvassa. Esimerkiksi tietyn musiikkikatkelman kuuleminen voi herättää kuulijassa odotuksen siitä, miten sen melodia jatkuu, käsityksen sen välittämästä tunnetilasta, tunnekokemuksen, kokemuksen liikkeestä, visuaalisia mielikuvia, mielleyhtymiä omaan elämänhistoriaan tai vaikkapa kokemuksen omasta identiteetistä tai kulttuuri-identiteetistä [1, 9]. Mielenkiintoisen esimerkin musiikin semanttisesta merkityksestä muodostavat niin sanotut johtomotiivit (leitmotif), joita käytetään oopperoissa ja elokuvamusiikissa viittaamaan johonkin tiettyyn teemaan. Eräässä viimeaikaisessa aivotutkimuksessa selvitettiin musiikin ja kielen semanttista suhdetta käyttämällä niin sanottua priming-paradigmaa, jossa koehenkilöt kuulivat lyhyitä klassisen musiikin pätkiä ja lauseita, joita seurasi visuaalisesti esitetty sana, joka joko liittyi tai ei liittynyt edellä kuultuun musiikkiin tai lauseeseen semanttisesti [9]. Musiikin kohdalla tämä semanttinen yhteys saattoi rakentua akustisten piirteiden varaan (esimerkiksi linnunlaululta kuulostava musiikki edelsi sanaa lintu ) tai olla abstraktimpi (esimerkiksi kappale, jossa säveltäjä pyrkii kuvaamaan sydänkohtauksen aikana kokemaansa pistävää kipua, edelsi sanaa neula ). Tuloksena oli, että sekä lauseisiin että musiikkiin semanttisesti liittymättömät sanat saivat aikaan suuremman semanttista prosessointia heijastavan N400-vasteen kuin niihin semanttisesti liittyvät sanat (ks. kuva 2). Lauseisiin Fz Cz Pz 2μv ms Kuva 1. Elektroenkefalografialla (EEG) mitatut aivovasteet odotusten vastaisiin kielellisiin (musta viiva) ja musiikillisiin (punainen viiva) ärsykkeisiin. Kokeen aikana koehenkilöille esitettiin lauseita ja sointukadensseja, joissa kielen ja musiikin säännönmukaisuuksiin (syntaksiin) perustuvia odotuksia rikottiin. Koehenkilöiden tuli osoittaa reaktioavainta painamalla, että ovat huomanneet lauseen tai kadenssin menevän väärin. Aivovasteet näihin odotuksia rikkoviin ärsykkeisiin olivat hyvin samankaltaiset yli puolen sekunnin ajan. Tulos osoittaa, että kielen ja musiikin syntaksia käsitellään aivoissa samalla tavoin. Kuva perustuu artikkeliin Patel, 2003, Nature Neuroscience 6: ja musiikkiin semanttisesti liittymättömien sanojen aiheuttamat N400-vasteet olivat myös voimakkuudeltaan yhtä suuria ja paikantuivat keskimmäisen ohimolohkopoimun takaosaan molemmissa aivopuoliskoissa. Johtomotiivien lisäksi musiikin ja kielen merkitys kietoutuu luonnollisesti yhteen myös lauluissa. Laulun melodinen muoto voi heijastaa sen sanojen semanttista merkitystä (esimerkiksi Swing Low, Sweet Chariot -negrospirituaalissa), ja musiikillinen konteksti vaikuttaakin voimakkaasti siihen, miten lyriikoiden tunnemerkitys tulkitaan. Puheella ja musiikilla on molemmilla myös tärkeä merkitys tunteiden välittämisessä. On esitetty, että osa musiikin emotionaalisesta ilmaisuvoimasta rakentuu samojen akustisten vihjeiden pohjalle, joiden avulla emootioita ilmaistaan 47
6 1 Puhe ja ääni Kieli 5 μv 5 N400 CZ semanttisesti liittyvät s 1.0 Kieli Musiikki Musiikki 5 μv 5 N400 CZ s 1.0 semanttisesti liittymättömät myös puheessa. Juslinin ja Laukan mukaan kuulija kykeneekin melko tarkasti arvioimaan mitä tunnetilaa lauseen puhuja tai musiikin esittäjä pyrkii ilmaisemaan, ainakin jos kyse on perustunteista, kuten ilosta, surusta, vihasta, pelosta tai hellyydestä [10]. Näitä perustunteita välitetään sekä puheessa että musiikissa samojen akustisten piirteiden avulla. Esimerkiksi vihaa ilmaistaan sekä puheessa että musiikissa nopealla tempolla, suurella äänenvoimakkuudella, korkealla äänen perustaajuudella sekä karkealla sointivärillä. On osoitettu, että muusikot ovat itse asiassa ei-muusikoita parempia tunnistamaan emootioita myös puheesta, erityisesti vieraskielisestä puheesta. Viimeaikaiset aivokuvantamistutkimukset ovat osoittaneet, että puheen affektiivisen prosodian käsittely aktivoi ohimolohkon kuuloalueita erityisesti oikeassa aivopuoliskossa sekä alaotsalohkon alueita molemmissa aivopuoliskoissa. Musiikin välittämien emootioiden käsittelyn on puolestaan havaittu aktivoivan laajaa limbisistä ja paralimbisistä alueista (esimerkiksi amygdala, hippokampus, pihtipoimu) sekä ohimolohkon etuosan ja otsalohkon alaosan alueista koostuvaa hermoverkkoa molemmissa aivopuoliskoissa. Nykytutkimuksen valossa on näin ollen vielä epävarmaa, vastaavatko puheen ja musiikin välittämien emootioiden käsittelystä samat aivoalueet. Onkin mahdollista, että aivojen fylogeneettisesti vanhat limbiset rakenteet, jotka liittyvät muun muassa vireystilan ja emootioiden säätelyyn sekä mielihyvän ja palkitsevuuden kokemiseen, osallistuvat enemmän musiikin kuin puheen käsittelyyn. Kun vika on kuulijan aivoissa: afasia ja amusia Kuva 2. Ylhäällä: Elektroenkefalografialla (EEG) mitatut aivovasteet sanoihin, jotka semanttisesti liittyvät (punainen viiva) tai eivät liittyneet (musta viiva) niitä edeltäneisiin lauseisiin (vasen sarake) ja musiikkinäytteisiin (oikea sarake). Sekä lauseisiin että musiikkinäytteisiin liittymättömät sanat herättivät semanttista prosessointia ilmentävän N400-vasteen. Alhaalla: Sekä lauseiden (yläkuva) että musiikin (alakuva) yhteydessä N400-vaste muodostui molempien aivopuoliskojen keskimmäisen ohimolohkopoimun takaosassa (BA 21/37). Tulos osoittaa, että sekä kielellinen että musiikillinen konteksti vaikuttaa ohimolohkossa tapahtuvaan sanojen semanttiseen prosessointiin. Kuva perustuu artikkeliin Koelsch ym., 2004, Nature Neuroscience 7: Amusialla tarkoitetaan joko synnynnäistä tai aivovaurion aiheuttamaa häiriötä musiikin havaitsemisessa tai tuottamisessa, joka ei selity kuulovammalla tai motorisella häiriöllä. On arvioitu, että synnynnäisestä amusiasta kärsii noin 4 % väestöstä, kun taas keskimmäisen aivovaltimon suonitusalueen vaurion jälkeen amusia on melko yleinen oire, joka esiintyy % potilaista. Aivovaurion aiheuttama amusia voi ilmetä joko erillisenä häiriönä tai yhdessä puheen havaitsemisen häiriön (reseptiivinen afasia) tai ympäristön äänien havaitsemisen häiriön kanssa. Amusia voi myös ilmetä useissa musiikin piirteissä tai rajoittua vain tiettyihin piirteisiin, kuten äänenkorkeuden, sointivärin, rytmin, tonaalisen rakenteen tai musiikin välittä- 48
7 1.5 Musiikin ja puheen suhde mien emootioiden havaitsemiseen tai musiikin tunnistamiseen. Tyypillisesti amusiasta kärsivällä henkilöllä on vaikeuksia havaita alle sävelaskeleen suuruisia äänenkorkeuden muutoksia, jonka seurauksena hän ei kykene erottamaan peräkkäisiä säveliä ja siten tunnistamaan melodioita. Joidenkin amusiasta kärsivien henkilöiden korvaan musiikki voi kuulostaa lähinnä melulta. Erään laajan tapaus- ja ryhmätutkimusten meta-analyysin perusteella amusian taustalla voi olla ohimolohkon, otsalohkon, päälakilohkon tai limbisten alueiden vaurio joko vasemmassa tai oikeassa aivopuoliskossa [7]. Häiriöt äänenkorkeuden, sointivärin, tonaalisen rakenteen ja musiikin välittämien emootioiden havaitsemisessa ovat kuitenkin tyypillisimmin seurausta vauriosta oikean ohimolohkon yläosassa, insulassa, otsalohkon alaosassa tai päälakilohkossa [7] (ks. kuva 3). Afasian taustalla on sen sijaan useimmiten vasemman ohimolohkon tai otsalohkon alueiden vaurio, joskin erityisen vakava puheen havaitsemisen häiriö (pure word deafness) aiheutuu tyypillisimmin molemminpuolisesta vauriosta [4, 8]. Vaikka amusia on neurologisena oireena tunnettu jo 1800-luvun lopulta asti, tarkempaa tietoa sen aivomekanismeista on saatu vasta viimeisen 20 vuoden aikana. Näin ollen tutkimustietoa amusiasta toipumisesta tai sen kuntouttamisesta ei toistaiseksi ole olemassa. Varhaisissa tapaustutkimuksissa havaittu afasia- ja amusiaoireiden dissosioituminen, esiintyminen eri potilailla, tuki ajatusta puheen ja musiikin aivomekanismien riippumattomuudesta. Tuoreet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että Brocan afasiasta kärsivät potilaat, joilla ei ole musiikkitaustaa, suoriutuvat terveitä verrokkeja huonommin sekä lauseissa että sointusarjoissa esiintyvien syntaktisten virheiden havaitsemisesta [1]. Vastaavasti synnynnäisestä amusiasta kärsivillä henkilöillä on havaittu vaikeuksia paitsi musiikin piirteiden havaitsemisessa myös puheen intonaation havaitsemisessa, erityisesti silloin kun tehtävä edellyttää korkeusmuutosten suunnan havaitsemista [1]. Yhdessä viimeaikaisten terveiden henkilöiden aivokuvantamislöydösten kanssa nämä tulokset viittaavat siihen, että ainakin tiettyjen rakenteellisten piirteiden, kuten äänenkorkeuden, melodian ja syntaksin, käsittelystä musiikissa ja puheessa vastaavat osittain samat neuraaliset mekanismit. Musiikin käyttö afasiakuntoutuksessa Kenties selkein käytännön yhtymäkohta puheen ja musiikin välillä on laulu. Mutta vastaavatko amygdala aivokurkiainen tyvitumakkeet Kuva 3. Yhteenveto aivoalueista, joiden vaurioitumisen jälkeen amusiaa ilmeni yli 50% meta-analyysissä mukana olleista tutkimuksista. Ylimmässä kuvassa nimetään keskeiset musiikin havaitsemiseen osallistuvat alueet. Vasemmalla ylhäällä: äänen korkeuteen (turkoosi), tonaliteettiin (violetti) ja sointiväriin (keltainen) liittyvät alueet. Oikealla ylhäällä: äänen ajalliseen (vaaleansininen) ja rytmiseen (tummansininen) havaintoon liittyvät alueet. Vasemmalla alhaalla: musiikin muistamiseen ja tunnistamiseen liittyvät alueet (vihreä). Oikealla alhaalla: musiikkiemootioihin liittyvät alueet (punainen). Kuva artikkelista Stewart ym., 2006, Brain, 129: laulamisesta samat aivomekanismit kuin puheen tuotosta? Terveillä koehenkilöillä tehdyissä aivokuvantamistutkimuksissa on osoitettu, että laulaminen aktivoi puhumista enemmän ohimolohkon yläosaa oikeassa aivopuoliskossa sekä myös etuotsalohkon alaosaa ja somatosensorista aivokuorta molemminpuolisesti. Myös neurologiassa on havaittu jo yli 100 vuotta sitten, että vaikeastakin Brocan afasiasta kärsivät potilaat kykenevät usein laulamalla tuottamaan sanoja, joita he eivät kykene puhumaan. Tämän kliinisen havainnon pohjalta kehitettiin 1970-luvulla strukturoitu ja intensiivinen afasian kuntoutusmuoto nimeltään melodinen intonaatioterapia otsalohko ylimmän ohimolohkopoimun etuosa insula keskimmäinen/ alempi ohimolohkopoimu Heschlin poimu planum temporale päälakilohko 49
8 1 Puhe ja ääni (MIT), jossa puheen tuottoa pyritään parantamaan korostamalla puheen melodisia ja rytmisiä elementtejä, esimerkiksi lausumalla painotetut tavut aina korkeammalla äänellä ja taputtamalla joka tavun kohdalla tahtia vasemmalla kädellä [11]. Vaikka selvää tieteellistä näyttöä terapian vaikuttavuudesta ei toistaiseksi ole, on MIT:n muutamissa tutkimuksissa havaittu parantavan afasiapotilaiden spontaania puheen tuottamista, artikulointia ja sanojen löytämistä. Tämä perustuu mahdollisesti siihen, että laulaminen tehostaa ohimo- ja otsalohkoalueiden sekä niitä yhdistävien valkean aineen ratojen toimintaa oikeassa aivopuoliskossa. Lisäksi laulettaessa sanojen tuottaminen tapahtuu tavallista puhetta hitaammin ja ääntäminen on jatkuvaa, mikä helpottaa yksittäisten äänteiden erottelua ja liittämistä toisiinsa. Myös tahdin taputtaminen vasemmalla kädellä voi helpottaa puheen rytmittämistä aktivoimalla oikean aivopuoliskon sensomotorista aivokuorta, joka säätelee sekä käden että suun liikkeitä. Yhteenveto Kielen ja musiikin välinen suhde on kiinnostanut filosofeja ja evoluutiotutkijoita aina Platonista ja Darwinista lähtien. Viimeisen vuosisadan kuluessa sitä on lisääntyvästi tutkittu puhe- ja musiikkitieteiden sekä kasvatustieteen, neurologian ja kognitiivisen neurotieteen aloilla. Tämä tutkimus on osoittanut, että musiikki eroaa puheesta erityisesti äänenkorkeuksien hierarkkisen rakenteen, periodisen rytmin sekä syntaktisen ja semanttisen monimerkityksisyyden suhteen. Yhtäläisyyksiä on kuitenkin havaittavissa niissä neuraalisissa prosesseissa ja mekanismeissa, joiden avulla erilaiset rakenteelliset piirteet lopulta havaitaan puheena ja musiikkina. Tällaisia mekanismeja ovat oppimiseen pohjautuva kyky muodostaa äänikategorioita, poimia tilastollisia säännönmukaisuuksia rytmisistä ja melodisista sarjoista, yhdistää saapuvat yksiköt (kuten sanat ja sävelet) syntaktisiksi rakenteiksi sekä poimia ääniärsykkeistä vivahteikkaita emotionaalisia merkityssisältöjä. Lähteet [1] Patel, A. D. (2008). Music, language, and the brain. NY: Oxford University Press. [2] Fitch, W. T. (2006). The biology and evolution of music: a comparative perspective. Cognition, 100, [3] Mithen, S. (2005). The singing Neanderthals: the origins of music, language, mind and body. Cambridge: Harvard University Press. [4] Hickok, G. & Poeppel, D. (2007). The cortical organization of speech processing. Nature Reviews Neuroscience, 8, [5] Zatorre, R. J., Gandour, J. T. (2008). Neural specializations for speech and pitch: moving beyond the dichotomies. Philosophical Transactions of the Royal Society of London - Series B: Biological Sciences, 363, [6] Peretz, I. & Zatorre, R. J. (2005). Brain organization for music processing. Annual Review of Psychology, 56, [7] Stewart, L., von Kriegstein, K., Warren, J. D. & Griffiths, T. D. (2006). Music and the brain: disorders of musical listening. Brain, 129, [8] Friederici, A. D. & Alter, K. (2004). Lateralization of auditory language functions: a dynamic dual pathway model. Brain and Language, 89, [9] Koelsch, S. & Siebel, W. A. (2005). Towards a neural basis of music perception. Trends in Cognitive Sciences, 9, [10] Juslin, P. N. & Laukka, P. (2003). Communication of emotions in vocal expression and music performance: different channels, same code? Psychological Bulletin, 129, [11] Norton, A., Zipse, L., Marchina, S. & Schlaug, G. (2009). Melodic intonation therapy. Shared insights on how it is done and why it might help. Annals of the New York Academy of Sciences, 1169,
KIELEN JA MUSIIKIN SUHDE
KIELEN JA MUSIIKIN SUHDE Kognitiotieteen perusteet kurssi, 16.11.2010 Mari Tervaniemi & Eino Partanen Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö (CBRU), HY Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Psykologian
LisätiedotMUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto
MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen
LisätiedotMUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN
MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi, professori Minna Huotilainen, professori Vesa Putkinen, PsT, tutkijatohtori Katri Saarikivi, PsM SISÄLTÖ 1. MUSIIKKIHARRASTUS MUUTTAA AIVOJEN
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1
Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.
LisätiedotMusiikkia kaikille miksi?
Musiikkia kaikille miksi? TUTKIMUSJOHTAJA MARI TERVANIEMI CICERO LEARNING JA KOGNITIIVISEN AIVOTUTKIMUKSEN YKSIKKÖ HELSINGIN YLIOPISTO Musiikki aivoissa motorinen somatosensorinen premotorinen talamus
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotPerseveraatiota vähentävät harjoitukset
KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.
LisätiedotMusiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto
Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotHyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia
LisätiedotMusiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet
Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotasolla oppiminen rakentuu perustasolla saavutettujen tietojen ja taitojen varaan. Musiikkiopistotason
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.
Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.
Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta
Kielen biologinen perusta Kieli merkitys ja logiikka 2: Kielen biologinen perusta Onko olemassa kielellinen systeemi, jota puhujat tiedostamattaa noudattavat? merkkien, rakenteiden ja sääntöjen psykologinen
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotVALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko
Luvan saatuasi m erkitse vastauslomakenumerosi eli vastauslomakkeen 3 o i keassa yläreunassa oleva numero. Vastauslomakenumero VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Copyright Helsingin
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotSanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa
Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004
LisätiedotMusiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin
Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö
LisätiedotMusiikkia aivoille läpi elämän
Teppo Särkämö PsT, tutkija Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Jyväskylän yliopisto, musiikin laitos, monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä
Kielijärjestelmä Kieli merkitys ja logiikka 3: Kielen biologinen perusta Marc Hauser, Noam Chomsky ja Tecumseh Fitch (2002): The Faculty of Language: What Is It, Who Has It, and How Did It Evolve? Science
Lisätiedot3 Missä aivojen kieli on?
3 Missä aivojen kieli on? Alex kärsi geneettisen mutaation aiheuttamasta parantumattomasta synroomasta, joka aiheuttaa laajan verenkiertohäiriön vasemmalle aivopuoliskolle. Vasemman aivopuoliskon laaja
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi
LisätiedotMitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?
Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen
LisätiedotTänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.)
Tänään ohjelmassa Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 26.2. Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 autoassosiaatio, attraktorin käsite esimerkkitapaus: kolme eri tapaa mallintaa kategorista
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotSignaalinkäsittely Musiikin sisältöanalyysi Rumpujen nuotinnos Muotoanalyysi Yhteenveto. Lectio praecursoria
Lectio praecursoria Signal Processing Methods for Drum Transcription and Music Structure Analysis (Signaalinkäsittelymenetelmiä rumpujen nuotintamiseen ja musiikin muotoanalyysiin) Jouni Paulus 8.1.2010
LisätiedotMuistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista
Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede
LisätiedotVerbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotMUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn
MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn 1 MUSIIKKI Vaikuttaa ihmisen kehoon ja psyykeen, neurologisiin ja fysiologisiin systeemeihin ja psyykkiseen rakenteeseen
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).
Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).
Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Soitetaan instrumentteja (PI1)
Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan instrumentteja (PI1) Tehdään erilaisia ääniä arkisilla esineillä (esim. paperi, pöydät, kupit, tikut, pallot), rummuilla tai melodisilla instrumenteilla, ja kuvaillaan ääniä
LisätiedotMupe Ops. Musiikkitaito 1. Tavoitteet:
Mupe Ops Musiikkitaito 1 Tavoitteet: Nuotinluvun ja musiikin kielen alkeiden ymmärtäminen ja integroiminen omaan soittimeen. Helppojen laulujen ja rytmien oppiminen ja säveltapailutaitojen vahvistaminen.
LisätiedotUUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN
UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN Muistilista 1) Yleiset havainnot - kokonaisuuden hahmottaminen, harjoitettava alue osana kokonaisuutta - kokoonpano, oma stemma - läpi silmäily: kertausmerkit, pomppamerkit,
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotLausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
LisätiedotEvolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen
Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa
LisätiedotLuento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:
Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotEvoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä
Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt
LisätiedotSisältö. Kuulorata. Aivopuoliskot erikoistuvat mutta: 26.11.2013 MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS. Muusikkojen muovautuvat aivot
Sisältö MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS Ritva Torppa, Monititeteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin
LisätiedotMUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009
MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena Eija Kauppinen 18.11.2009 Musiikkia koskevia uskomuksia Musiikki on musiikillisesti lahjakkaita varten. Musiikkia voivat oppia vain musiikillisesti lahjakkaat. Musiikin
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotLuentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)
Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud A132 Lari Vainio,
LisätiedotLuento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
LisätiedotKanteleen vapaa säestys
Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotMUSIIKKI, HYVINVOINTI JA IKÄÄNTYVÄT AIVOT. Musiikki ja aivot. Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012
MUSIIKKI, HYVINVOINTI JA IKÄÄNTYVÄT AIVOT Terveyttä taiteesta -seminaari Savonlinna 21.7.2014 Dos. Teppo Särkämö PsT, psykologi, tutkija Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012 Musiikki ja aivot Teppo
LisätiedotPersoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
LisätiedotPuroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia
Puroja ja rapakoita Loviisa Viljamaa & Elina Viljamaa Varhaiskasvatuksen päivä 10.5.2012 Elina Viljamaa Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Kertominen on kaikilla ihmisillä olemassa oleva
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.
Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN
LisätiedotTaitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja
Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä
Lisätiedot8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät
8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme
LisätiedotShuffle-fraseeraus ja swingin käsite Rytmiikka 1 KZXAB14
Shuffle-fraseeraus ja swingin käsite Rytmiikka 1 KZXAB14 Roy Eldridge 2007 Jere Laukkanen Shuffle-fraseeraus ja swingin käsite Afroamerikkalaiselle musiikille tyypillisiä, tasajakoisesta ilmaisusta poikkeavia
LisätiedotProsodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus
Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus Martti Vainio Helsingin yliopisto, Fonetiikan laitos; Kieliteknologia Juhani Järvikivi, Turun yliopisto, Psykologia; University of Dundee Yleistä Lingvistisen
LisätiedotPerusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa
LisätiedotLaulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus
Esitelmä 29.3.2008 / Powerpoint -esityksen tekstit Musiikki ja tutkimus 2008 Esitys, kuulija ja musiikin välittyminen -symposium. Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos. Anne Tarvainen Tampereen
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
Lisätiedot1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit
1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät
LisätiedotKourilehto Lotta. Musiikin aiheuttamat tunnereaktiot ja niiden ilmeneminen aivotoiminnassa
Kourilehto Lotta Musiikin aiheuttamat tunnereaktiot ja niiden ilmeneminen aivotoiminnassa Kandidaatintyö KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Musiikkikasvatus 2019 Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotKestävä aivotyö aivotyön tuottavuus
Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotLÄÄKKEEKSI SÄVELTEN TAIKAA
LÄÄKKEEKSI SÄVELTEN TAIKAA Sillalla -seminaari 7.2.2014, Hanasaari Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012 Teppo Teppo SärkämöMusiikki Särkämö, PsT ja aivot Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö yksikkö
LisätiedotPuheentunnistus. Joel Pyykkö 1. 1 DL-AT Consulting
Puheentunnistus Joel Pyykkö 1 1 DL-AT Consulting 2018 Sisällysluettelo Puheentunnistus Yleisesti Chattibotin Luonti Esimerkkinä - Amazon Lex Puheentunnistus Yleisesti Puheentunnistus Yleisesti Puheentunnistus
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotMoniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset
Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli
Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotAIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012
Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,
LisätiedotTerapeuttinen musiikki- kasvatus
Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotVakka-Suomen musiikkiopisto
Vakka-Suomen musiikkiopisto MUSIIKIN PERUSTEIDEN AINEOPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Vakka-Suomen musiikkiopiston johtokunnassa 15.9.2015. Voimassa 1.10.2015 alkaen. 1 INTRO Tämä aineopetussuunnitelma koskee
LisätiedotAvaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla
Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme ja johdetaan musiikkia (CTM1)
Musiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme ja johdetaan musiikkia (CTM1) Opetetaan jollekulle uusi rytmi käyttämällä ääniä, joita voidaan tehdä suulla ja vartalolla. Musiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotSuomen puherytmi typologisessa katsannossa
Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Michael O Dell Tampereen yliopisto 36. Kielitieteen päivät Jyväskylässä 14. 16.5.2009 Lopputulemat heti kärkeen suomen tavuajoitteisuus
LisätiedotHELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28
HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...
LisätiedotFONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA
FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa
LisätiedotKLASSINEN LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento
KLASSINEN LAULU Opintokokonaisuus 1 Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento - Syvähengitykseen tutustuminen - Hartioiden rentous hengittäessä - Leuan rentouttaminen - Laulaminen sävelkorkeudellisesti
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotProminenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa
lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin
LisätiedotPOP/JAZZ LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento
POP/JAZZ LAULU Opintokokonaisuus 1 Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento - Syvähengitykseen tutustuminen - Hartioiden rentous hengittäessä - Leuan rentouttaminen - Laulaminen sävelkorkeudellisesti
LisätiedotSML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi
SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Laulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LAULUN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten
LisätiedotLuento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA
Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa
LisätiedotOi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti
Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti Petteri Viramo Geriatri, LT Oulun Diakonissalaitos Musiikki elämään Oulu 20.1.2012 Sisältöä Ikääntyvä muisti, muistihäiriöt ja -sairaudet Mitä
Lisätiedot