Toiminnalliset menetelmät hyvinvoinnin edistäjänä - musiikki ja muut kulttuurivälineet Ikäihmisen vireä huominen -kongressi Oulu 18.4.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminnalliset menetelmät hyvinvoinnin edistäjänä - musiikki ja muut kulttuurivälineet Ikäihmisen vireä huominen -kongressi Oulu 18.4."

Niilo Juusonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Toiminnalliset menetelmät hyvinvoinnin edistäjänä - musiikki ja muut kulttuurivälineet Ikäihmisen vireä huominen -kongressi Oulu Ava Numminen MuT, psykologi, laulunopettaja

2 Taide: musiikki, tanssi, draama, maalaaminen, valokuvaus, sarjakuvat jne. Kulttuuri: kaikki mielekäs toiminta, esimerkiksi liikunta, leipominen, eläinten hoito, mopon rassaus jne. Toiminta: elävien olentojen tapa olla olemassa. Psykologiset perustarpeet: hallinnan tunne, autonomian tunne ja yhteenkuuluvuuden tunne (Deci & Ryan). Mieli liikuttaa kehoa ja keho liikuttaa mieltä. Jouduin liikutuksen valtaan Ava Numminen/ 2

Toiminta: elävien olentojen tapa olla olemassa.

3 Musiikin vaikutusmekanismeja on tutkittu eniten ja monipuolisimmin. Musiikki on hyvä renki, mutta huono isäntä! Itselle epämiellyttävän musiikin pakkokuuntelu ON kamalaa. Onko teillä koko päivän radio tai tv päällä? Hiljaisuuden arvo esimerkiksi hiljainen tunti. Ava Numminen/ 3

Itselle epämiellyttävän musiikin pakkokuuntelu ON kamalaa.

4 Tuntoaivokuori Näköaivokuori Kuuloaivokuori Etuaivokuori Liikeaivokuori Tyvitumakkeet, pikkuaivot Limbinen järjestelmä Musiikki ja vireystilan & mielialan säätely oppiminen minuus yhteenkuuluvuus, sosiaalinen pääoma Musiikki aktivoi koko aivot Sydämen lyöntitiheys, ihovasteet Aivojen välittäjäaineja hormonimuutokset, esim. muutokset dopamiini- ja kortisolitasoissa. Dia perustuu Särkämö ym. (2011) ja kuva Zatorre (2005) Ava Numminen/ 4

Musiikki aktivoi koko aivot Sydämen lyöntitiheys, ihovasteet Aivojen välittäjäaineja hormonimuutokset, esim.

5 Musiikin avulla on mahdollista ylläpitää ja jopa osittain aktivoida uudelleen heikentyneitä aivotoimintoja. Aivoverenkiertohäiriöstä toipuvat potilaat kuuntelivat 2 kk tunnin päivässä omaa lempimusiikkiaan. Verbaalinen muisti, tarkkaavuuden suuntaaminen ja mieliala kohenivat enemmän kuin äänikirjan kuunteluryhmällä tai kontrolliryhmällä (Särkämö ym. 2008). Ava Numminen/ 5

Aivoverenkiertohäiriöstä toipuvat potilaat kuuntelivat 2 kk tunnin päivässä omaa lempimusiikkiaan.

6 Musiikki ja laulaminen kuntoutuksessa: Muistisairaudet, afasia, Parkinsonin tauti, keuhkosairaudet, änkytys, autismi, mielenterveysongelmat Musiikki ja laulu liittää omaan suvun ja kansan historiaan; osa identiteettiä mielimusiikki! Vahva oman sukupolven tulkki. Virren tai iskelmän tekstit voivat olla merkittäviä tunteiden ja kokemusten käsittelyn kannalta. Hengellisyyden tarve. Ava Numminen/ 6

identiteettiä mielimusiikki! Vahva oman sukupolven tulkki.

7 Valmensin Mielen muutos tutkimushankkeessa muistisairaiden ihmisten hoitajia käyttämään laulamista osana arjen tilanteita (Eloniemi-Sulkava & Savikko 2011). Hoitajat: Pitäisi laulaa useammin. Laulusta saa voimaa, rentoutuu ja tulee iloinen mieli. Musiikki luo iloa ja herättää erilaisia tunteita. Se katkaisee mukavasti päivän rutiineja. Laulaminen vaikuttaa toisinaan taikasauvan tavoin: puhumaton, afaattinen ihminen pystyy laulamaan sanoilla pitkiä värssyjä... > Hoitolaulu Musiikin kuuntelu ja laulaminen: Muistaakseni laulan tutkimus ja opas: Ava Numminen/ 7

Se katkaisee mukavasti päivän rutiineja.

8 Miksi (yhdessä) laulaminen on hyvä lääke? Se on yhteydessä: kognitioihin (esimerkiksi melodian tai laulun sanojen muistaminen); tunteisiin ja vireystilaan; fysiologisiin tekijöihin: esimerkiksi tietyt hormonaaliset ja hengitykseen liittyvät tekijät (sisään hengitysvaihe vaatii aktiivista lihastyötä), kurkunpään liikkeisiin ja toimintaan sekä ryhtiin; hengityselinsairaudet kuten astma? yhteenkuuluvuuden tarpeeseen. Ava Numminen/ 8

vireystilaan; fysiologisiin tekijöihin: esimerkiksi tietyt hormonaaliset ja hengitykseen liittyvät tekijät

9 Jos on saanut laulutaidottoman leiman, laulaminen on usein loppunut kokonaan Onko laulutaidottomuus ihmisen pysyvä, synnynnäinen ominaisuus? Ava Numminen/ 9

10 Laulutaidottomuus ei ole pysyvä ominaisuus. Laulutaitoa voi kehittää miltä lähtötasolta ja minkä ikäisenä tahansa. Kielteiset uskomukset laulutaidosta toteuttavat usein itseään. Lupa laulaa voi vaikuttaa myönteisesti itseluottamukseen, esiintymisvalmiuksiin, puheääneen, sosiaalisiin suhteisiin jne. Ava Numminen/ 10

Kielteiset uskomukset laulutaidosta toteuttavat usein itseään.

11 Taidepedagogiikka on kehittynyt valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Kehitystä ei vaan koe, jollei lähde "laulamattomien kuoroon", aikuisten balettitunnille, lukupiiriin, shakkia pelaamaan, keramiikkapajaan tms. Ava Numminen/ 11

Kehitystä ei vaan koe, jollei lähde "laulamattomien kuoroon",

12 Pitkittäistutkimuksessa todettiin, että aktiviteettien määrä yli 75-vuotiailla oli käänteisessä yhteydessä muistisairauden alkamiseen: Niillä, jotka harrastivat useamman kerran viikossa lukemista, lautapelien pelaamista, soittamista tai tanssimista, oli vähäisempi riski sairastua johonkin muistisairauteen (Verghese ym. 2003). Ava Numminen/ 12

kerran viikossa lukemista, lautapelien pelaamista, soittamista tai tanssimista, oli

13 Markku T. Hyyppä (2007): Sosiaalinen osallistuminen ilmenee esimerkiksi kulttuuriharrastuksissa kuten kuoro, teatteri, musiikki, tanssi, käsityöt ja muut harrastukset, kerhot, elokuvat, seurakuntatoiminta, vapaa-ajan opiskelu, kaikenlainen puuhastelu, ulkoilu ja keräily sekä seura- ja yhdistysaktiivisuudessa. Ikä, sukupuoli, lihavuus, sosiaalinen asema, koulutus, työllisyys, asuinpaikka, terveyskäyttäytyminen (tupakointi, alkoholin käyttö, liikunta), terveydentila (oma arvio terveydestä, todetut taudit ja toimintakyky) eivät selitä suurta eroa, että: Ava Numminen/ 13

harrastukset, kerhot, elokuvat, seurakuntatoiminta, vapaa-ajan opiskelu, kaikenlainen puuhastelu, ulkoilu ja keräily sekä seura- ja

14 Aktiivisimmin kerhoissa ja yhdistyksissä toimivat ja kulttuuria harrastavat säilyivät 20 vuoden aikana hengissä pisimpään. Kohtuullisen aktiivisetkin elivät pitempään kuin passiiviset tai vähän harrastavat. Sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin harrastaminen liittyvät myös hyvään mielenterveyteen. Edistääkö sosiaalisuus mielenterveyttä vai onko vaikutussuunta päinvastainen? Ei tietoa, tiedetään vain korrelaatioyhteys (Hyyppä 2007). Ava Numminen/ 14

Sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin harrastaminen liittyvät myös hyvään mielenterveyteen.

15 On perusteltua, että yhteiskunnan varoilla ylläpidetään sellaista hoitoa ja kuntoutusta, joka on ns. näyttöön perustuvaa. Mutta on myös kysyttävä, missä vaiheessa aktiiviikäisen ihmisen lempipuuhastelu vaikkapa laulamisen tai kortin peluun parissa muuttuukin asiaksi, jonka mahdollistamisen esimerkiksi hoitokodissa on täytettävä tieteellisen näytön kriteerit? Koko elämän kirjoa ei voi pelkistää tutkimusnäyttöön! Viime kädessä ihmisarvoinen vanhuus mahdollistuu eettisesti perusteltujen tekojen kautta. Mikä on oikein, mikä on väärin? Ava Numminen/ 15

asiaksi, jonka mahdollistamisen esimerkiksi hoitokodissa on täytettävä tieteellisen näytön kriteerit?

16 NUORET media, teknologia, ikätoverit koulussa ja vapaa-ajalla, markkinointikohde, ulkonäköpaineet AIKUISET media, teknologia, työ, vapaa-aika: ikätoverit, markkinointikohde ulkonäköpaineet Kuka minä olen? Kenelle olen tarpeellinen? Mihin kuulun? Tulevaisuus pelottaa... Lohtukuluttaminen... Ympäristöongelmat Ihmisen perustarpeet - Autonomia - Hallinnantunne - Yhteenkuuluvuuden tarve VANHUKSET media, teknologia, ajankulu, hoitohenkilöstö... TEHOSUORITTAJAT ja TUOTTAMATTOMAT omissa KAPSELEISSAAN omilla RADOILLAAN? Ava Numminen/ 16

17 Kenen joukoissa seisot - innostutko vain ikätovereista vai kaveeraatko kaikenikäisten kanssa? Panelisteina ovat arkkiatri Risto Pelkonen, kansanedustaja Jani Toivola, THL:n ylijohtaja Marja Vaarama, Suomen Lukiolaisten Liiton pääsihteeri Sini Korpinen sekä erityisnuorisotyöntekijä, teatteri-ilmaisunohjaaja Sari Svensson. - millaisia mielikuvia eri ikäisillä on toisistaan, - miksi jotkut ikäryhmät jäävät muita herkemmin marginaaliin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, - kenen näkökulmasta yhteiskuntaa kehitetään, - ovatko eri ikäisten edut toisilleen vastakkaisia - miksi meitä niin mieluusti kohderyhmitellään iän perusteella? Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa, kaikille avoin. Tervetuloa! ma klo Musiikkisali, 2. krs, Vanha ylioppilastalo Mannerheimintie 3, Helsinki

18 Mun lempijuttuni, mun lempijuttuni, mun lempilempijuttuni on: /sieniretki, koiran kanssa kävely, vihreät kuulat.../ ::Ei parempaa, ei parempaa, ei parempaa päällä maan!:: (sävel ja sanat Tuula Tenni) Ava Numminen/ 18

../ ::Ei parempaa, ei parempaa, ei parempaa päällä maan!

19 Arvon mekin ansaitsemme Suomen maassa suuressa. Vaik ei riennä riemuksemme leipä miesten maatessa. ::Laiho kasvaa kyntäjälle, arvo työnsä täyttäjälle Lallala :: Ava Numminen/ 19

Samankaltaiset tiedostot

Iloa ja hyvinvointia musiikista ja muusta mukavasta. Mitä tutkimukset ja kokemukset kertovat?

Iloa ja hyvinvointia musiikista ja muusta mukavasta. Mitä tutkimukset ja kokemukset kertovat? Ava Numminen Musiikin tohtori, psykologi, laulunopettaja/www.lauluavain.fi Aijjoos-hanke 2.5.2013 Kauhava Ava