OPISKELUJEN ESTEETTÖMYYS JA AUTISMIN KIRJO Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä Turun ammattikorkeakoulu 11.2.2009 AUTISMI- JA ASPERGERLIITTO RY Aluesihteeri Aslak Rantakokko Oulu Autismi- ja Aspergerliitto ry
NEUROPSYKIATRISISSA SAIRAUKSISSA KESKEISTÄ OVAT: (Lähde: Asko Niemelä 2007, soveltaen Aslak Rantakokko) Toiminnanohjauksen vaikeudet. Toiminnanohjauksellisiin vaikeuksiin VOI autismin kirjon henkilöillä liittyä mm. seuraavia: toiminnan aloittamisen vaikeus ryhtymisestymä oman toiminnan monitorointi puutteellista ajan käsittäminen lyhyt työmuisti erilainen käyttöjärjestelmä tarkkaavaisuuden taso vaihtelee huomattavasti (kiinnostuksen kohteet, suorituksiin täytyy keskittyä AINA TÄYSILLÄ!) tunteiden säätely (pettymykset, viha, huolestuneisuus, halut)
OHJAUKSELLISIA HAASTEITA (Lähde: Tuula Palomäki-Jägerroos, 2006, soveltaen Aslak Rantakokko) Heikko TYÖMUISTI (lyhytaikainen muisti) Suunnittelukyky puutteellista, samoin ITSEOHJAUTUVUUS ( ryhtymisestymä ; kyky aloittaa, siirtyä seuraavaan vaiheeseen, hahmottaa lopputulos ja saada työ tehdyksi) AJANKULUN HALLITSEMINEN ja ajan määreiden ymmärtäminen usein vaikeaa ÄRSYKEHERKKYYS tavallista; huomio keskittyy helposti johonkin ihan muuhun YLEISTÄMISEN TAITO heikkoa Ja viimeaikaisia tutkimustuloksia mukaellen (Asikainen, M.2005): HIDAS PROSESSOINTI,, joka voi aiheuttaa kommunikaatio-ongelmia (boheemi, veltto, vitkastelee, laiska, välinpitämätön, kuriton jne.)
HYVIN LYHYESTI KOGNITIIVISISTA HAASTEISTA MIELENMALLIN TEORIA ELÄYTYMISKYKY (puutteellinen kyky ymmärtää toista ihmistä ja hänen mielenliikkeitään) TOIMINNAN OHJAUS (suunnitteleminen, ohjaus, arviointi) KYKY HAHMOTTAA KOKONAISUUKSIA (asioiden palastelu, osatehtävät, kirjoitetut ohjeet) metsän näkeminen puilta on puutteellista, yksityiskohdat kyllä painuvat mieleen, mutta niiden ohi, yli tai läpi näkeminen tuottaa vaikeuksia, omaksutun tiedon soveltaminen laajemmin, asiayhteyksien oivaltaminen on usein hankalaa TOIMINTOJEN AUTOMATISOITUMINEN (hidas oppiminen, vaatii keskittymistä ja jopa satoja toistoja) Nopea lukeminen? Rutiinit ja rituaalit kompensoivat toimintojen automatisoitumisessa ilmeneviä puutteita?
Autistinen oireisto haittaa ÄLYLLISEN KAPASITEETIN käyttöä, koska se vaikeuttaa keskittymisen ohjaamista (yksi asia kerrallaan) ja viestintää (viestinnän kapeus)? Kieltä käytetään pääosin loogisten sisältöjen välittämiseen, EI JUURI KOSKAAN ESIMERKIKSI KIELIKUVIIN. (hämmennys, väärinymmärrys) - ei naureta kuollakseen - ei naureta kuollakseen - ei juosta pää kolmantena jalkana -ei laiteta murua rinnan alle - ei oteta härkää sarvista -ei käännetä veistä haavassa -ei ammuta kärpästä tykillä
MITÄ TARKOITTAA ESTEETTÖMYYS? JOKAINEN HENKILÖ OMINAISUUKSISTAAN RIIPPUMATTA PYSTYY TOIMIMAAN YMPÄRISTÖSSÄÄN YHDENVERTAISESTI MUIDEN KANSSA (Lähde: Pääkkölä, Eija 2004. Kohti esteetöntä yliopistoa. Pro Gradu tutkimus. Erityispedagogiikan laitos. Jyväskylän Yliopisto) FYYSINEN ESTEETTÖMYYS: - rakennustilat, opetustilat, ulkotilat SOSIAALINEN ESTEETTÖMYYS: - ihmiset, kanssakäyminen, arvostukset, normit PSYYKKINEN ESTEETTÖMYYS: - fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä välittyvä tieto ja kokemukset
Esteettömyys autismin kirjon opiskelijan kannalta - mitä tekijöitä käytännössä tulisi ottaa huomioon? opinto-ohjaus; ohjaus; tunnistaminen, kohtaaminen opiskelijapalvelut; terveyspalvelut tentti- ja muu tehtäväohjeistus; täsmällisyys, konkreettisuus opasteet oppilaitoksissa; luokat, auditoriot tuloinfo hyvissä ajoin; ennakoiminen vertaisryhmät; vertaistuki erilaiset oppijat; sopiva tapa oppia/opettaa
KÄYTTÄYTYMISEN JA AJATTELUN JÄYKKYYTEEN LIITTYVIÄ ONGELMIA AUTISMIN KIRJOLLA Jäykätrutiinit Energiaa ja aikaa kuluu usein epäoleelliseen: --> vaikeus tehdä tehtäviä järjestyksessä --> juuttuminen yksityiskohtiin --> perfektionismi muussa kuin annetussa --> kirjaimellisuus ohjeiden ja sääntöjen ymmärtämisessä --> äkilliset muutokset aikatauluissa(ja arjessa) stressaavat
SUUNNITTELU- JA ORGANISOINTIKYVYN PUUTTEISTA Laajojenkokonaisuuksien hallinta haasteellista Ajantajun ja -käytön ongelmat tavallisia Opintokokonaisuuksien kokoaminen ja strukturointi mielekkäällä tavalla hankalaa: --> hyvinohjattuhops ja sen tiivis seuranta --> henkilökohtainen, jämäkkä jämäkkä opinto-ohjaus --> tukihenkilö, tutorointi, vertaisryhmät --> työn pilkkominen osatehtäviin --> tarkka aikataulutus, selkeät virstanpylväät
KESKITTYMISVAIKEUKSISTA Kiinnostavaan asiaan paneutuminenhyvinintensiivistä, mutta muiden asioiden seuraaminen vaikeaa. --> motivointi, välitön palaute, erityismielenkiinnon kohteen hyödyntäminen Huomio harhailee helposti ja kiinnittyy epäolennaiseen --> enemmän taukoja Kuulonvaraisen(auditiivisen auditiivisen) työmuistin ongelmat Ajanhahmottaminenja hallinta voi olla vaikeaa Unohtelu --> puhelimen kalenterin/muistikirjan hyödyntäminen, PC-ohjelmat
AISTITOIMINTOJEN POIKKEAVUUKSISTA Yli- ja aliherkkyydet --> tyypillisesti yliherkkyyttä kuulo- ja tuntoaistin alueella = meluisa ympäristö ja väentungos koetaan hyvin ahdistava ja levottomana = luentojen seuraaminen voi olla vaikeaa vähäisenkin pulinan tai muiden häiriöäänten vuoksi Yleensä visuaalinen hahmottaminen ja oppiminen vahvaa --> kannattaa hyödyntää: luentokalvot, kaaviot, kuvat --> abstraktien ja monimutkaisten käsitteiden oppiminen voi olla hankalaa
ESIMERKKEJÄ AISTIYLIHERKKYYKSISTÄ TUNTOyliherkkyys= vaatetus, korut, tekstiilit, fyysinen kontakti yliherkkyys LIIKEAISTIMUKSILLE= kulkuvälineet, huvipuistot NÄKÖyliherkkyys = kontrastit, kirkkaus ja valoherkkyys, ruoka lautasella ei-mössönä KUULOyliherkkyys= = taustaäänet, yleinen hälinä, kova meteli, yllättävät äänet, häiritsevät toistuvat äänet HAJUyliherkkyys= palaneen käryä, raikasteet ja sumutteet, hajusteet jne. ORAALINEN yliherkkyys= ruuan rakenne selkeä, liittyy enemmän tuntoon kuin esim. hajuun tai makuun
ARJEN HALLINNAN PULMAKOHTIA Sosiaalisten suhteiden puute, erakoituminen Kaaos kotona; siivous, ruoka, laskut Virastoasiointi ja kaavakkeiden täyttäminen hyvin hankalaa useille Opiskelu ja työskentely samaanaikaanvaikeaa: taloudelliset vaikeudet Stressi lisää hankalia oireita(--> päihdeongelmat, masennus yms.) Erityismielenkiinnonkohdekohde tai rutiinit voivat viedä huomion opinnoista
Perner(2003) MILLAISTA TUKEA OPINTOIHIN? (Huom! Yksilöllisyys!) Häiriötön tila, erillinen huone tenteissä Ylimääräistä aikaa vastaamiseen Tietokoneen ja nauhurin käyttö apuvälineenä Vakiopaikka luentosaleissa(eturivi) Pienryhmäopetus Ylimääräinen henkilökohtainentutorointija opinto-ohjaus Ylimääräinen orientaatiotuki
Säännölliset tukikeskustelut AS-asiaan perehtyneen ammattilaisen kanssa Vapaaehtoisen mentorin/tukiystävän apu Vertaisryhmät (opiskelijat, yhdistykset, kerhot, keskustelupalstat, verkkolehdet jne.) Oppilaitoksen tarjoama koulutus opiskelutekniikoissa ja vammaistietoisuudessa, esteettömyysohjelmat, -hankkeet ja -toimikunnat Opastus oppilaitoksen ulkopuolisten tukipalvelujen käyttöön
SUOSITUKSIA (NAS 2007): Valmistelu rutiinien muutoksiin Auttaminen erityisesti nivelvaiheissa(siirtymät lukiostayliopistoonja yliopistosta työelämään) Erillisen huoneen käyttö tenteissä Ylimääräinen aika vastata Mahdollisuus suorittaa opinnot hitaammassa tahdissa ja/tai saada kauemmin opintotukea Selkeys ja saavutettavuus Kokemusosaajien käyttö tutoreina ja kouluttajina The National Autistic Society http://www.nas.org.uk/
Luennot: ASIOITA, JOIHIN VOITANEEN (?) YLIOPISTOISSA VAIKUTTAA Apuvälineet: (Turja, Heli 2007) tietokone, eri ohjelmistot nauhurit, korvatulpat, äänikirjat Tenttijärjestelyt: hiljainen tila lisäaikaa suoritukseen suullisen tentin mahdollisuus ei määrättyä istumajärjestystä tiivistelmä saatavilla ennen luentoa mahdollisuus nauhoittaa luento korvatulpat tms. kuulosuojaimet mahdollisuus kuunnella esim. mp3 soitinta luennon aikana, HILJAISELLA! parikeskustelut pääteemojen jälkeen SELKEÄT Power Point tms. esitykset luentosalissa hyvä akustiikka, valaistus ja tuuletus
OMA-APUKEINOJAAPUKEINOJA (Turja, Heli 2007) Ole ajoissa luentosalissa; voit valita itsellesi parhaiten sopivan paikan. Kysy kunnes ymmärrät, suullisesti tai kirjallisesti Perusta opintopiiri tai hyödynnä olemassa olevia Etsi itsellesi luentopari Opettele juuri Sinulle parhaiten sopiva lukutekniikka Anna palautetta luennoista/järjestelyistä opettajille
KOKEMUKSIA AUTISMIN KIRJON OPISKELIJOILTA ASPERGER-PIIRTEITÄ PIIRTEITÄ EI EHKÄ OSATA TUNNISTAA TARPEEKSI HYVIN? --> henkilökuntaa pitäisi kouluttaa tunnistamaan ja kohtaamaan AS-opiskelijoita asianmukaisella tavalla
AUTISMIN KIRJON HENKILÖN HYVÄ KOHTAAMINEN Hyvä kohtaaminen auttaa onnistumaan arkielämässä ja helpottaa kanssakäymistä Selvitä aluksi, miten AS-henkilö kommunikoi Henkilö itse, omaiset tai muut AS-henkilön tuntevat ovat parhaita asiantuntijoita Kommunikoi selkeästi, käytä konkreettista kieltä, kuvia ja kirjoitettuja ohjeita Noudata kommunikoinnissa selkeää vuorottelua Ole rauhallinen, ystävällinen ja määrätietoinen Poista ylimääräiset ärsykkeet(melu, valo, hajut, liika lämpö) Vältä turhaa puhetta, hiljaisuus voi tarkoittaa hidasta prosessointia Älä tulkitse kyseessä kyseessä ei ehkä ole uhma, itsekkyys tai paha tahto Ole suora, selkeä JA MÄÄRÄTIETOINEN, varmista, että asiasi on ymmärretty Ota huomioon myös fyysinen etäisyys
KOKEMUKSIA JATKUU... Harva opiskelija on kokenutsaaneensariittävästitukeaja ohjausta, suurin osa ei minkäänlaista. opintojenohjausja ja tuki puutteellista tai sen saatavuudesta ei tiedetä. Keneltä apua? Tarjolla olevista tukitoimista enemmän tietoa. lisää opettajatutorointia, ohjausta HOPS:n laadintaan sekä uraohjausta tuen tarve kirjattava HOPS:iin. HOPS:n etenemistä suunnitellusti seurattava ja valvottava säännöllisesti. ohjausta tarvitaan myös ennen opintojen alkua
Tarvetta AS-asioita ymmärtäville eritysohjaajille, kokemukseen perustuvalle tiedolle, vertaistutoroinnille omaa tilannetta turhauttavaa vääntää rautalangasta yhä uudelleen asenteet voivat olla nuivia ja väheksyviä vastauksia vaikea saada, jos ei osaa esittää täsmäkysymyksiä Monet kokevat, että opiskelijatutorit keskittyvät liian vähän opintojen ohjaukseen ja orientaation helpottamiseen ( bileorientaatio ) Tutorit saisivat mieluumminolla jovalmistumassaolevia(tai jopa vasta valmistuneita), kenties itsekin oppimisvaikeuksista kärsineitäopiskelijoita.
Opinto-ohjaajilla ohjaajilla ja opettajilla ei ole riittävästi aikaa (tai välittämistä?) antaa henkilökohtaista ohjausta. Suurimmat ongelmat opintojen alussa ja lopussa, mutta välilläkin tarvitaan ohjausta: alussa orientaatio uuteen vaikeaa. Monelle yliopiston struktuurit riittämättömiä. Opintokokonaisuuksien hahmottaminen vaikeaa. Epäonnistumiset johtavat keskeytyksiin. lopussa isoina mörköinä ja mustina aukkoina gradu ja työelämä ( tutun ja turvallisen struktuurin puute?)
KONKREETTISIA NEUVOJA kaivataan heti alussa: mitä kursseja kannattaa valita? missä järjestyksessä? Opintoaikataulun suunnittelu. miten karikot voi välttää? miten opiskella tehokkaasti? apua opintojen laajempaan ymmärtämiseen ja yliopistohahmottamiseen opiskelun rakenteiden HUOM! Paljon on sellaista, opiskelijoiden kesken välittyvää hiljaista tietoa, josta usein aika yksinäinen AS-opiskelija ei välttämättä pääse osalliseksi ollenkaan.
KONKREETTISIA KONSTEJA kaivataan myös lopussa: Struktuurin ja selkeiden määräaikojen puute häiritsee gradun tekoa; epämääräinen möykky, tehtävä joskus Enemmän, tiiviimpää ja henkilökohtaisempaa ohjausta Professorit turhan harvoin tavoitettavissa Ohjauksen saanti liikaa omasta aktiivisuudesta kiinni Ohjaus paljolti hoputtamista Kaivataan sekä konkreettisia neuvoja tutkimustyöhön että kannustavaa, kiinnostunutta ja hyväksyvää asennetta ja positiivista palautetta pienistäkin onnistumisista ja oikein työskentelystä
Ohjausta sivuaineen valintaan. Mistä hyötyä työelämässä? Millaisiin työtehtäviin ja millaisilla opinnoilla? Yliopiston suhde työelämään koetaan ohueksi. (Enemmän kontakteja yrityksiin, työelämään tutustuminen, vierailut, esittelyt, työharjoittelu, gradun tekeminen yritykseen jne.) Tenttimahdollisuudet koettu riittämättömiksi Liikaa päällekkäisiä tenttejä, liian vähän kirjoja joset ole tarkkana, opinnot lykkääntyvät helposti vuodella Läsnäolovelvollisuus hankalaa toivotaan vaihtoehtoisia tapoja suorituksiin Luennoitsijoilta odotetaan selkeyttä ja asiallisuutta, ei niinkään sosiaalista rupattelua niistä näistä
Tiedottaminen usein heikohkoa. tietojen hakuun kuluu usein kohtuuttomasti aikaa. tieto liikkuu usein parhaiten käytäväkeskusteluissa, eikä kantaudu omissa oloissaan viihtyvän AS-opiskelijan korviin sama tieto pitäisi löytyä samanlaisena joka paikasta (netti, sähköposti, ilmoitustaulu, suullisesti). Äkilliset aikataulujen ja luentosalien muutokset tai peruutukset stressaavat. Ilmoitukset muutoksista mahdollisimman hyvissä ajoin opiskelijoiden tietoon.
Opintojen etenemiseen vaikuttaa hyvin paljon se, millaisen suhteen opiskelija saa muodostettua professoriin ja tutkimusryhmiin. asenteet karkottavat, vieraannuttavat ja muodostavat usein suoranaisen esteen opintojen etenemiselle empatia, myönteinen asenne ja aito kiinnostus motivoi hyviin saavutuksiin täytyisi uskaltaa kertoa opintoihin liittyvistä vaikeuksista
KONKAREIDEN VINKKEJÄ GRADUN TEKOON aihe kiinnostuksen mukaan ja sitä kannattaisi alkaa tehdä heti opintojen alussa, nivoen muut opinnot siihen. Muuten esim. metodiopintojen merkitys voi jäädä arvoitukseksi. työ kannattaa pilkkoa pienempiin kokonaisuuksiin rima alas: aluksi kannattaa suoltaa tolkutonta tekstiä (mutta aiheesta) ja vasta myöhemmin harkita, jäsentää ja editoida kannattaa pakottaa itsensä kirjoittamaan rutiiniluonteisesti vaikka 1000 sanaa päivässä, mieluiten aina samaan aikaan välitönpalaute, kannustusja ulkoinen motivointi ovat tärkeitä. Pelkät paperit tai ajatus tulevasta työpaikasta eivät riitä motivaattoriksi yhdessä kirjoittamisesta ja vertaisvahtimisesta voi olla suurta hyötyä toimivien opintorutiinien ylläpitämisessä
Meillä ei ole ehkä ongelmia itse työn tekemisen kanssa, mutta ulottumattomissamme saattavat olla työhaastattelussa tarvittavat sosiaaliset taidot tai kyky pärjätä työyhteisössä ilman vihamielisyyttä tai torjuntaa Clare Sainsbury aspergerisen, peräänantamattoman voiman suuntaaminen johonkin rakentavaan. Liisa Laukkarinen Lähes kaikki arjessa toimiminen edellyttää havaintojen tekemistä. Ihmisen käsitys todellisuudesta muodostuu hänen havaintojensa perusteella. Havainnointi muodostaa keskeisen kentän myös arjen rakentamiselle. Täytyy osata havainnoida umpikujia tai tunnistaa niistä varoittavia sosiaalisia signaaleja. Autismi- ja Aspergerliitto ry Puutteellisesti havainnoiva kulkee pimeässä metsässä. Juhani Vallikari
ÄHTEITÄ, VINKKEJÄ JA LINKKEJÄ AUTISMITIETOON: Aine, Marjo-Riitta 2008. Autismin varhainen toteaminen. Luento 7.10.2008. Autistisen lapsen varhaiskuntoutus. Lapin keskussairaala. Lastenneurologian yksikkö. Attwood, Tony 1998. Aspergerin oireyhtymä. Opas vanhemmille ja asiantuntijoille. Kopijyvä, Jyväskylä. Faherty, Catherine 2000. Autismi/Aspergerin oireyhtymä. Mitä se merkitsee minulle? Oulun Yliopistopaino, Oulu. Fredriksson, Jan-Mikael 2009. Hajamielisiä professorinalkuja. Asperger-opiskelijan näkökulma. Luentomateriaali. Gillberg, Christopher 1997. Nörtti, nero vai normaali? Aspergerin oireyhtymä lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Haapea, Miia & Volotinen, Marjukka 2006. KASI-projekti. Oulun Diakonissalaitos. Arki haltuun. Itsestä huolehtiminen ja kotielämä. Kalevaprint, Oulu. Helander, Heli 2007. ADHD-Autismi/Asperger-Dysfasia. Dysfasia. Luento. Tornio 15.10.2007. Ikonen, Oiva (toim.) 1998. Autismi teoriasta käytäntöön. WSOY Kirjapainoyksikkö, Juva. Ikonen, Oiva 2000. Oppimisvalmiudet ja opetus. PS-kustannus, Jyväskylä. Isojärvi, Päivi & Ruokonen, Tommi 2001. Työnhakijan työkirja. Työnhakuopas Mielenterveyskuntoutujille. Raahen kirjapaino 2001. Kajava, Anu 2005. Työhallinnon tuettu työllistäminen. Erilaiset työllistämistuet ja työolosuhteiden järjestelytuki. Esitys tilaisuudessa Pohjoinen alueforum ja tukiviidakko 19.19.2005. Kerola, Kyllikki & Kujanpää, Sari & Timonen, Tero 2000. Autismikuntoutus. WS- Bookwell Oy, Juva. Kielinen, Marko 1999. Aspergerin syndrooma. Kouluikäisen Asperger-lapsen kasvun tukeminen. Hakapaino Oy, Helsinki. Kielinen, Marko 2006. Aspergerin oireyhtymä. Luento Tiirismaan koululla 19.9.2006. Kielinen, Marko 2008. Autismi luultua yleisempää. Luento Oulun Yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian poliklinikalla 10.1.2008. Oulu.
ippola-pääkkönen, Anu. Alustus. Neuropsykiatriset vahvuudet ja haasteet työllistymisessä. Oulu 7.9.2007. uulasmaa, Antti 2003. Aspergerin oireyhtymä: hoito ja kuntoutus. Luento Levillä 15.8.2003. aukkarinen, Liisa & Rüfenacht, Marius 1998. Yhden asian mies. Asperger-lapsen kasvu aikuiseksi. 2.painos. Karisto Oy:n Kirjapaino, Hämeenlinna. aaksonen, Elina 2005. Esteetön opiskelu yliopistoissa. Opetusministeriön julkaisuja 2005:6. ämsä, Osmo. Haastattelu. Neuropsykiatriset vahvuudet ja haasteet työllistymisessä. Oulu 7.9.2007. erikoski. Tietoa työllistymisestä. Ohjaus- ja sijoittumispalvelut- -yksikön julkaisu 8.8.2006. anninen, Heikki 2006. Tuoreet työllistämistutkimukset osoittavat: Työnantajayhteistyötä tiivistettävä. VATES-info 3/2006. iemelä, Asko. Luento. Neuropsykiatriset vahvuudet ja haasteet työllistymisessä. Oulu 7.9.2007. ieminen, Sanniina & Rautakallio, Mikko 2003. Aspergerin oireyhtymä. Teoksessa Sipilä, Inna-Mari & Mäkelä, Katariina (toim.). Luokkatoveri-ohjelma. ohjelma. Aspergeräppä, Raija 2006, 2007. Projektipäällikkö, koulutussihteeri. Autismi- ja Aspergerliitto ry. petushallitus. Autistien työhön ja itsenäiseen elämään valmentava opetus ja lapsen tukeminen koulussa. Hakapaino Oy, Helsinki. ohjaus. Moniste 19/2000. Edita Oy, Helsinki. petushallitus. Valtion erityiskoulut palvelevat. Painotalo Auranen Oy, Forssa 2002. alomäki-jägerroos, Tuula 2006. Nuorten neuropsykiatriset erityisvaikeudet. Luento Turussa Näe ja Tue! seminaarissa 23.11.2006. rojekt Empowerment 2004. Autismi ja Aspergerin oireyhtymä. Toimintarajoite Miten se vaikuttaa elämääsi? Keili Oy, Vantaa. ukki-andrews, Heta 2000. Työllistymisen ja työssä selviytymisen edistäminen autismista ja Aspergerin syndroomasta kärsivillä ihmisillä. Autismilehti 2/2000. ukki-andrews, Heta 2007. Autismin kirjo; opiskelun ja työelämän haasteet. Luento. Kouvola.
Pääkkölä, Eija 2004. Kohti esteetöntä yliopistoa. Opiskelijoiden kokemuksia Jyväskylän yliopiston opiskeluympäristöstä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikan laitos. Saha, Sari 2004, 2005, 2006, 2007. Luentoja. Aluesihteeri, Pohjois-Suomi. Autismi- ja Aspergerliitto ry. Sainsbury, Claire 2000. Martian in the Playground. Understanding the schoolchild with Asperger s syndrome. The Book Factory, London. Saloviita, Timo 1999. Kaikille avoimeen kouluun. Erilaiset oppilaat tavallisella luokalla. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Sariola, Leena (toim.) 2005. Tuettu työllistyminen. Näkökulmia tuetun työllistymisen työhönvalmennukseen. Virma Oy, Kerava. Sihvonen, Janne 2007. Luento koulutuksessa Asperger-aikuinen työelämässä 20.11.2007. Pori. Turja, Heli 2006. Luentomateriaali. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön KEHRÄ-seminaari. Tampere. Vallikari, Juhani 2005. Arjenhallintaopas. Kalevaprint Oy, Oulu. Vanhala, Raija 2007. Lapsuusiän autismi. Luento. Virtanen Pirkko (toim.) 2000. Mitä on Aspergerin syndrooma? Opas nuorille. Hakapaino Oy, Helsinki.
AUTISMI- JA ASPERGERLIITTO RY Keskustoimisto Kaupintie 16 B 00440 Helsinki puh. 09 7742 770 fax 09 7742 7710 www.autismiliitto.fi etunimi.sukunimi@ autismiliitto.fi Kaakkois-Suomen aluetoimisto Kauppamiehenkatu 4 45100 Kouvola puh. 09 7742 7771 050 3409 180 Pohjois-Suomen aluetoimisto Isokatu 47 90100 Oulu puh. 09 7742 7791 050 5022 269 Autismi- ja Aspergerliitto ry
Kiitos!