Kymppi Moni: hankkeen tavoitteet ja välituloksia Tampere 4.12.2012 Leena Rossi Anna Isopoussu Jyväskylän kaupunki
HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT: Jyväskylän paikkatietopohjainen Kymppi R menetelmä herättänyt vuosien varrella paljon kiinnostusta Pitkä yhteistyö Jyväskylän kaupunki TTY Miten saada menetelmä kuvattua ja julkistettua laajempaan käyttöön? Voisiko menetelmää monistaa ja edelleen kehittää? Muissa kunnissa samantyyppistä toimintaa, voisimmeko oppia toisiltamme? Menestyminen Kestävä kunta kilpailussa 2010 hankekehitys Tekes rahoitus Kaksivuotinen hanke Kahdeksan kumppania: Helsinki, Hyvinkää, Joensuu, Oulu, Tampere, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Sipoo, Vantaa Tulosseminaari 21.3.2013 Tampereella
KYMPPI R TOIMINTAMALLI: Paikkatietopohjainen tonttituotanto ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen. Välineinä Kymppi R maankäytön toteutusohjelma ja palveluverkkoselvitykset. Kymppi R maankäytön toteutusohjelma: Vuosittain laadittavan ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden rakentamisen vaiheistus ja toteuttamisjärjestys. Tarkoituksena mm. Varmistaa asuintonttien riittävyys Edistää hallittua kasvua Yhteensovittaa tontteja ja palveluja siten, että uusien asuinalueiden ohjelmoinnissa huomioidaan palvelujen (erityisesti päiväkoti ja koulupalvelujen) riittävyys ja saatavuus Toiminnan ja investointien ennakoitavuus Yhdyskuntarakenteen kehityksen seuranta ja ohjaus reaaliajassa paikkatietopohjaisesti
KYMPPI MONI, TYÖPAKETIT 1. Jyväskylän nykymenetelmän dokumentointi Kaavoitetun ja kaavoitettavan tonttivarannon lähtötiedot ja ylläpidon menetelmä Tonttivarannon / tulevan maankäytön toteutumisen ajoitusmenetelmä Palveluverkkosuunnittelun (alueellisen) väestönkehitysarvion menetelmä Palveluverkon lähtötietojen ylläpidon menetelmä Palveluverkon arvioinnin menetelmä, palveluverkon muutosten mallintamisen ja ajoittamisen menetelmä 2. Yleisen nykytilanteen selvitys kunnissa (Jaana Vanhatalo, TTY) 3. Tiedonhallintaprosessin yleistäminen 4. YT Pilotointi: Tampere, Joensuu, Vantaa (Sari Pelttari, TTY) 5. Raportointi
PALVELUVERKKOPROSESSI TALOUSPROSESSI MAANKÄYTÖN PROSESSI
OMAKOTITONTTIPROSESSI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 30 6 vuotta ~ 4 vuotta ~ 2 vuotta H hetki +1 vuotta KAAVOITUS MAA POLITIIKKA LIIKENNE JA VIHERALUEET VESIHUOLTO RAKENNUS VALVONTA YLEISKAAVOITUS MAANHANKINTA YLEISKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA ASEMAKAAVOITUS K Y M P PI R O H J E L M A OMAN KODIN PAIKKA TONTTIMARKKINOINTI KIINTEISTÖNMUODOSTUS TONTTIVARAUKSET TONTTIEN (MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET) LUOVUTUS ASEMAKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA KATUSUUNNITELMAT, MUUT RAKENNUS SUUNNITELMAT, RAKENTAMINEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENNUSLUPA YLLÄPITO TILA PALVELU OPETUS TOIMI PÄIVÄ HOITO RAKENNEMALLI YLEISKAAVA MAANKÄYTTÖSELVITYS ASEMAKAAVA TONTTI RAKENTAMAAN PÄÄSEE TONTTI PALVELUVERKKOSELVITYKSET (10 15 v) UUDET TOIMIPISTEET, LAAJENNUKSET, KORJAUKSET, LAKKAUTUKSET, PALVELUSISÄLTÖJEN MUUTOKSET TILOJEN INVESTOINTIOHJELMA (5 v) TOIMINTA
KERROSTALOTONTTIPROSESSI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 30 6 vuotta ~ 4 vuotta ~ 5...0 vuotta H hetki + 1 vuotta KAAVOITUS YLEISKAAVOITUS ASEMAKAAVOITUS OMAN KODIN PAIKKA MAA POLITIIKKA LIIKENNE JA VIHERALUEET VESIHUOLTO MAANHANKINTA YLEISKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA TONTTIMARKKINOINTI KIINTEISTÖNMUODOSTUS KUMPPANUUDET TONTTIVARAUKSET TONTTIEN (MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET) LUOVUTUS ASEMAKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA KATUSUUNNITELMAT, MUUT RAKENNUS SUUNNITELMAT, RAKENTAMINEN YLLÄPITO RAKENNUS VALVONTA RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENNUSLUPA TILA PALVELU OPETUS TOIMI PÄIVÄ HOITO RAKENNEMALLI YLEISKAAVA MAANKÄYTTÖSELVITYS ASEMAKAAVA TONTTI RAKENTAMAAN PÄÄSEE TONTTI PALVELUVERKKOSELVITYKSET (10 15 v) UUDET TOIMIPISTEET, LAAJENNUKSET, KORJAUKSET, LAKKAUTUKSET, PALVELUSISÄLTÖJEN MUUTOKSET TILOJEN INVESTOINTIOHJELMA (5 v) TOIMINTA
KYMPPI R TOIMINTAMALLI: PROSESSIT JA TOIMIJAT LÄHTÖ KOHDAT KUNTALAISTEN TARPEET, KAUPUNGIN STRATEGIAT JA VISIOT PROSESSI TONTTITUOTANTOPROSESSI PALVELUVERKKOPROSESSI TUKIPROSESSIT PROSESSIN OHJAUS KYMPPI R VALMISTELURYHMÄ KYMPPI R PALVELUVERKKORYHMÄ ALA PROSESSIT TONTIT JA MAAN HALLINTA YHDYSKUNTA TEKNIIIKKA, INVESTOINNIT KAAVAVARANTO TIETOJEN YLLÄPITO ASEMA KAAVOITUS KAAVA VARANNON TOTEUTTAMISEN AJOITUS STRATEGINEN SUUNNITTELU (YLEISKAAVOITUS) ALUEELLINEN VÄESTÖ ARVIO TILA PALVELU PÄIVÄHOITO PALVELUT PALVELUVERKON SUUNNITTELU OPETUS TOIMI LÄHTÖ TIEDOT + TIETO JÄRJES TELMÄT TIEDON TUOTTAJAT TIETO JÄRJESTELMIEN KEHITTÄJÄT VÄLINE/ TUOTOS KYMPPI R MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA PÄIVÄKOTI JA KOULUVERKKOSELVITYKSET
MIHIN TULISI VAIKUTTAA? MITEN VOIMME VAIKUTTAA? MITÄ MUUTOKSIA PALVELUVERKKOON TULEE TEHDÄ? TAVOITTEET? PALVELUVERKKO SUUNNITELMA MOTIIVI KAAVAVARANTO ASUNTOTUOTANNON MAANKÄYTÖLLISET EDELLYTYKSET? TAVOITTEET? KYMPPI R RYHMÄT TIETOPOHJA MENETELMÄT PALVELUVERKON NYKYTILA AJOITUS SUUNNITELMA MITEN ASUINALUEIDEN VÄESTÖ KEHITTYY? TAVOITTEET? ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO YHTEINEN AIKATAULU? TAVOITTEET?
MOTIIVI AJOITUS SUUNNITELMA PALVELUVERKKO SUUNNITELMA KAAVAVARANTO KYMPPI R RYHMÄT TIETOPOHJA MENETELMÄT PALVELUVERKON NYKYTILA ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO
Lainvoimaisten + jo vireillä/suunnitteilla olevien asemakaavojen ja osayleiskaavojen varannon määrä Yleiskaavaluonnoksen uusi kaavavaranto
KAAVAVARANTOTIETOJEN YLLÄPITO: KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ: Miten laajasti kaavavaranto määritellään? Mitä ominaisuustietoja kaavavarannosta tarvitaan? Tietojen kokoaminen ja ylläpito: Mistä lähtötiedot? Missä ylläpidetään? Kuka ylläpitää? Kuinka usein tiedot päivitetään? Kaavavaranto = kaavalähtöinen, kokonaisvaltainen kuvaus alueen olemassa olevista ja suunnitteilla olevista, käyttämättömistä rakentamismahdollisuuksista. Kaavavarantoaineisto koostuu juridisesta kaavavarannosta sekä tekeillä olevista suunnitelmista. Kymppi R toimintamallissa tarkastelun kohteena on asumisen kaavavaranto.
KAAVAVARANNON SUUNNITTELUVAIHE TONTTIREKISTERITONTTI Kokonaan rakentamattomat tontit Vajaasti rakennettujen tonttien varanto, joilla laskennallisesti uusien asuntojen rakentamisen mahdollistama määrä rakennusoikeutta ASEMAKAAVATONTTI Kiinteistöksi muodostumattomat kaavayksiköt lainvoimainen asemakaavavaranto vs. realistisesti toteutettavissa oleva lainvoimainen varanto TULKINTA! Kaavavarannon ominaisuustiedot tarkentuvat suunnitteluprosessin edetessä ASEMAKAAVA VIREILLÄ Asemakaavan laadinta kuulutettu vireille ASEMAKAAVA SUUNNITTEILLA Esim. kohteena kaavoitusohjelmassa, ei kuulutettu vielä vireille, YLEISKAAVA Voimassa oleva yleiskaava YLEISKAAVA VIREILLÄ Yleiskaavan laadinta kuulutettu vireille YLEISKAAVA SUUNNITTEILLA Ideatasoiset suunnitelmat Kaavavaranto muodostaa tonttituotanto ja palveluverkkoprosessin yhteensovittamisen keskeisen lähtötietoaineiston. KYMPPI R toimintallissa kaavavaranto käsitetään laajana kokonaisuutena lainvoimaisesta asemakaavavarannosta ideatasoisiin yleiskaavasuunnitelmiin. Kymppi R ohjelmassa ratkaistaan kaavavarannon toteuttamisen ajoitus seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelma ohjaa osaltaan kaavoitusohjelmaan nostettavia kohteita ja siten se toimii suunnitteluvaihetta ohjaavana välineenä esim. yleiskaavavaiheesta asemakaavatasolle siirryttäessä.
KAAVAVARANNON LÄHTÖTIEDOT MISTÄ JURIDISEN ASEMAKAAVAVARANNON OMINAISUUKSIA KOSKEVAT LÄHTÖTIEDOT Lähtötietojen yhdistäminen kokonaisuudeksi MITEN? Tarkempi menetelmäkuvaus tulossa! Osa tiedoista faktatietoa, osa tulkinnallista. Lähtötietojen laatukysymykset! KAAVAREKISTERI KIINTEISTÖREKISTERI JURIDISET KARTTA AINEISTOT: YLEISKAAVAKARTAT, ASEMAKAAVAKARTAT, KIINTEISTÖREKISTERIKARTTA RAKENNUS JA HUONEISTOREKISTERI, RAKENNUSLUPA REKISTERI TEKEILLÄ OLEVIEN SUUNNITELMIEN LÄHTÖTIEDOT MAANKÄYTTÖ LUONNOKSET, KAAVASELOSTUKSET KUULUTUKSET SUUNNITTELIJAT KOKOUSMUISTIOT nkpl tietolähteitä MITÄ SIJAINTITIEDOT: OMINAISUUSTIEDOT: Suunnittelualue: mihin suunnittelukohteeseen / alueeseen liittyy Suunnitteluvaihe: kaavallinen tilanne Talotyyppiarvio: tulkinta toteutumisen talotyypistä Maanomistus: kaupungin vai yksityisen maalla Asumisen rakennusoikeuden määrä Kokonaisrakennusoikeuden määrä Kunnallisteknisten investointien tarve Toteutumisen realistisuus: tulkinta kaavavarannon realistisesta toteutumasta MISSÄ YLLÄPIDETÄÄN? KUKA YLLÄPITÄÄ?
KAAVAVARANTOTIETOJEN YLLÄPITO: MERKITYS JA HAASTEITA Haasteena tietojen ylläpidon työläys. Yksittäisiä lähtötietoja ylläpidetään tietokoneavusteisesti, mutta lähtötietojen yhdistäminen kaavavarantokokonaisuudeksi, suunnittelua ja päätöksentekoa tukevaan muotoon edellyttää usein manuaalista välivaihetta. Reaaliaikainen tieto kaavavarannosta tarpeellinen Säännöllisen seurannan mahdollistaminen / toiminnan tavoitteiden asettelu Onko lainvoimaista kaavavarantoa riittävästi ja oikeissa paikoissa? Onko sitä tulossa riittävästi ja minne? Paljonko vuodessa toteutuu varantoa? Paljonko pitää vuodessa kaavoittaa lisää varantoa? Kaavavarantotietojen kokonaisuuden haltuunotto keskeinen edellytys tonttituotanto ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamiselle. Tietotekniikan soveltamisen mahdollisuudet kaavavarantotietojen kokoamisessa. Jyväskylän ja Tampereen teknillisen yliopiston pitkä yhteistyö YT järjestelmä kaavavarantotietojen hallintaan ja ajoitukseen. Kymppi Moni pilotointi: YT järjestelmän pilotointi erilaisten lähtötietojen avulla eri ympäristöissä (Tampere, Joensuu, Vantaa).
MOTIIVI AJOITUS SUUNNITELMA PALVELUVERKKO SUUNNITELMA KAAVAVARANTO KYMPPI R RYHMÄT TIETOPOHJA MENETELMÄT PALVELUVERKON NYKYTILA ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO
Ote Kymppi R valmisteluryhmän muistiosta
AJOITUS Kaupungin luovutukseen tulevat, jo lainvoimaiset tontit 1. Uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestys ja vaiheistus. Paljonko avataan vuosittain ja miltä alueilta seuraavan kymmenen vuoden aikana: Omakotirakentamiselle Ajoitus Kerros ja rivitalorakentamiselle toimijoiden välisenä yhteistyönä tuleva tonttivaranto, kaava vireillä kaupungin / yksityisen Jo markkinoinnissa olevat kaupungin tontit Yksityisten omistamat tontit (kaupungin luovuttamat / yksityisten maalle kaavoitetut) Maankäytön toteutusohjelma PÄÄTÖKSENTEKOON VAIKUTTAVAT TEKIJÄT: Kaavahankkeiden etenemistilanne Maanomistusolosuhteet Kunnallisteknisten investointien määrä, talouden realiteetit Vaikutukset palveluverkkoon Tonttituotantotavoitteet KAAVAVARANTO KOKONAISUUS + 2. Alueellisen väestöarvion laadintaa palveleva ajoitus Lainvoimaisen, jo realisoitavissa olevan varannon + maankäytön toteutusohjelmassa ajoitettavan tonttivarannon toteutumisen arviointi Ajoitus erityisasiantuntijatyönä
MOTIIVI AJOITUS SUUNNITELMA PALVELUVERKKO SUUNNITELMA KAAVAVARANTO KYMPPI R RYHMÄT TIETOPOHJA MENETELMÄT PALVELUVERKON NYKYTILA ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO
ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO: Alueellinen väestöarvio toimii oleellisena työkaluna maankäytön ohjelmoinnin ja palveluverkon muutosten rajapinnassa. Kaupunginosien demografisen muutoksen ymmärtäminen, arviointi ja ennustaminen. Väestöennuste vs. mitä jos? asiantuntijaspekulaatio palveluverkon optimointi, vaihtoehtoisten rakentamisalueiden ja toteuttamisjärjestyksen tarkastelu Kerrosalapohjaisuus, näkemys maankäytön toteutuksesta, alueiden ominaispiirteiden tuntemus, mennyt kehitys. Oleellista ennusteessa ei ole se, toteutuuko se todella vai ei, vaan se, miten ennuste kykenee vaikuttamaan tämän hetken päätöksentekoomme (Haukkasalo 1998, 8.). Ennuste: menneen kehityksen trendimäinen jatke. Suunnitelma: laatijalla on hallinnassaan suunnitelman toteutumiseen olennaisesti vaikuttavia tekijöitä. Jos näin ei ole, kyse on arviosta tai odotuksesta. Tavoite korostaa toiminnan päämäärätietoisuutta. Säännöllinen tarkistaminen vuosittain. Toiminnan suunnittelua avustava väestöarvio vs. palveluverkon optimointia palveleva väestöarvio
MOTIIVI AJOITUS SUUNNITELMA PALVELUVERKKO SUUNNITELMA KAAVAVARANTO KYMPPI R RYHMÄT TIETOPOHJA MENETELMÄT PALVELUVERKON NYKYTILA ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO
PALVELUVERKON SUUNNITTELU DYNAAMISET PALVELUVERKOT Väestöpohjan muutoksista riippuvaisia, kysyntä muuttuu nopeammin Maankäytön toteuttamisella suuri merkitys alueellisen ikärakenteen ja palvelutarpeen kehittymiseen Asiakas käyttää palveluita joka arkipäivä Pienten lasten palvelut: päiväkodit ja koulut STAATTISET PALVELUVERKOT Hitaammin muuttuvat palveluverkot Ei jokapäiväisessä käytössä olevat palvelut Alueellisen väestöpohjan muutokset eivät vaikuta nopeasti palvelujen kysyntään ja mitoitukseen Esim. terveyspalvelut, kirjastopalvelut Kymppi R toimintamallissa palveluverkkotarkastelussa dynaamiset palveluverkot. Kymppi Moni hankkeessa fokus päiväkotiverkossa. Palveluverkot jatkuvasti vähittäisen muutoksen alaisia. Muutosten hallinnan keskeisiä työkaluja ovat palveluverkkoselvitykset, jossa analysoidaan verkon nykytila ja kehittämiskohteet ja yhteensovitetaan niitä maankäyttöön. Ei ainoastaan uuden suunnittelua. Tavoitteellisista palveluverkkosuunnitelmista talouden realiteetit huomioon ottaviin ratkaisuihin ja verkon toimivuuteen. Palveluverkkosuunnittelu vs. hankesuunnittelu Palveluverkkoprosessin muutosten hallinnan edellytyksenä toimiva ja pitkäjänteinen tonttituotantoprosessi!
L Ä H T Ö T I E D O T Nykytilannetta kuvaavat lähtötiedot toimipisteet mitoitus käyttöaste tilojen kunto Väestötiedot PALVELUVERKKO SELVITYKSET Mitä? Missä? Milloin? KAAVAVARANTO ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO Nykyinen ja tuleva kaupunkirakenne AJOITUS Saavutettavuus joukkoliikennevälineillä Strategiset linjaukset, talouden realiteetit
ESIMERKKI PALVELUVERKON SUUNNITTELUUN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSTARPEESTA Kauramäki Eteläportti Uusi osayleiskaava alue, n. 9000 asukasta. Edellyttää uusia päiväkoteja ja kouluja. Milloin alue on optimaalista avata Keljonkankaan päiväkoti ja kouluverkon näkökulmasta? Alkuvaiheessa palvelee myös Keljonkankaan puolta. Keljonkangas Nykyiset oäiväkodit ja koulut Keljonkankaan vanhalla alueella. Kuinka kauan nykyinen päiväkoti ja koulupaikkakapasiteetti on riittävä Keljonkankaan ja Sääksvuoren tarpeisiin? Vanhan Keljonkankaan alueella väestömäärä ei enää kasva pitkällä tähtäimellä, joten uutta toimipistettä ei kannata sijoittaa Keljonkankaan puolelle vaan Kauramäkeen. Uusi päiväkoti ja koulu Kauramäkeen, milloin? SELVITETÄÄN: 1. Nykyisessä asuntokannassa asuva väestömäärä (päiväkoti ja kouluikäiset) ja arvioidaan nykyisen asuntokannan väestömäärän kehitystä. 2. Käytettävissä oleva kaavavaranto, lainvoimainen ja tuleva, koko tarkasteltavalta alueelta. 3. Arvioidaan kaavavarannon toteutumista erilaisilla vaiheistusvaihtoehdoilla paljonko ja kuinka nopeas uusissa asunnoissa asuvan väestön määrä kasvaa? 4. Muodostetaan skenaarioita väestökehityksestä Yhdistetään arviot nykyisessä asuntokannassa asuvan ja uuden asuntokannan väestömäärän (päiväkoti ja kouluikäisten) kehityksestä 5. Alueen nykyisen palveluverkon kapasiteetti: missä päiväkodit ja koulut sijaitsevat. Paljonko mahtuu koululaisia ja päiväkotilapsia? Millä mitoitusprosentilla mitoitetaan päiväkotipaikkojen tarve? 6. Peilataan kapasiteettia eri väestöskenaarioihin. Missä vaiheessa kysyntä ylittää tarjonnan? TARVE KAURAMÄEN AVAAMISELLE JA UUDEN PÄIVÄKODIN JA KOULUN RAKENTAMISELLE HANKKEEN AJOITUS TILAPALVELUN INVESTOINTIOHJELMAAN Sääksvuori Toteutumassa oleva pientalovaltainen asemakaava. Lähimmät päiväkoti ja koulupalvelut Keljonkankaan puolella. Päiväkoti ja kouluikäisten määrä kasvussa. Alueella vielä suuri määrä kaupungin omistuksessa olevaa pientalotonttivarantoa, joka tarkoitus avata rakentamiselle myöhemmin. Kuinka paljon tontteja voidaan vielä luovuttaa ennen kuin Keljonkankaan päiväkoti ja koulupaikkojen kysyntä ylittää tarjonnan ja tarvitaan uusi päiväkoti ja koulu?
Viite esimerkki: Ikääntyvien asumisen&palveluiden konseptointi, Wienin malli Ympärivuorokautinen hoiva tai päivätoiminta geriatrisessa keskuksessa Muutto alueelliseen palvelukeskukseen tukeutuvaan palvelutaloon, jossa voi asua halutessaan loppuun asti (24/7 hoivakodit ja saattohoito) Kotona asuminen omatoimisesti tai eriasteisen kotipalvelun turvin yhteisöllisyyttä, virkistystä ja seuraa senioreklubeista Jyväskylä 28.11.2012 Ulla Maija Laiho 26
PALVELUVERKKO Viitaten edelliseen Wienin malliin: Suomessa palveluverkkokeskustelua hallitsee / häiritsee juuttuminen palvelusektorilähtöiseen mikä on lähipalvelu ja mikä ei keskusteluun Palveluverkkosuunnittelun kehitysmahdollisuudet: palvelujärjestelmän konseptointi ja kuvaaminen sektorijärjestäjän näkökulmasta vai inhimillis alueellissaavutettavuuden näkökulmasta Ei suunnitella vain uutta, vaan kokonaisvaltaisesti olemassa olevan muutostarpeita Palveluverkon nykytilan kuvaaminen missä ominaisuuden kera (eli paikkatietoominaisuuden kera) Heikko tietämys nykytilasta kumuloituu: nostaa kynnystä edetä verkkosuunnitteluun, lähtötietojen keruu työlästä
TYÖPAJAT 30 50 osallistujaa per paja 1. työpaja: Kaavavaranto ja maapolitiikka sekä maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten kustannusten ennakointi 15. 16.2.2012 Tarkoituksena oli luoda katsaus kuntien/seutujen kaavoituksen ja maapolitiikan yhteistoimintaan tonttituotantoprosessissa Tarkoituksena oli luoda katsaus kuntien/seutujen kunnallistekniikan kustannuslaskennan ja kustannusten ennakkoarvioinnin menetelmiin ja käytäntöihin 2. työpaja: Väestöennusteet 22.3.2012 Tarkoituksena oli luoda katsaus kuntien/seutujen nykymenetelmiin ja käytäntöihin väestö ennusteen laadinnassa sekä kiinnittää huomiota väestöennusteen merkitykseen osana maankäytön ja palveluverkkojen yhteensovittamista 3. työpaja: Palveluverkko, esimerkkinä päiväkotiverkko 31.5.2012 Tarkoituksena oli luoda katsaus kuntien/seutujen nykymenetelmiin ja käytäntöihin maankäytön ja palveluverkkosuunnittelun yhteensovittamisessa. Erityisenä teemana päiväkotiverkko. 4. työpaja: Yhteenvetoa 27.8.2012 Tarkoituksena oli vetää yhteen edellisten työpajojen antia sekä tarkastella tonttituotanto ja palveluverkkoa kokonaisuutena. TYÖPAJOJEN MATERIAALI HANKKEEN VERKKOSIVUILLA
KUNTIEN NYKYTILANNE SELVITYS Jaana Vanhatalo, TTY Tavoite: Kuvata Kymppi R menetelmään ja sen osaprosesseihin pohjautuen kumppanikuntien nykytilanne Aineisto Ennakkokysymyslomake Haastattelut: Ryhmähaastatteluja kunnissa 16.1. 6.3.2012 Työpajojen materiaali ja keskustelut
KUNTIEN NYKYTILANNE SELVITYS: ALUSTAVIA HAVAINTOJA Jaana Vanhatalo, TTY Termien moninaisuus ja selkiytymättömyys Kaava vai tonttivaranto, rakennusmaavaranto: samalla termillä eri merkitys ja samasta asiasta erilaisia termejä (vrt. MRL 7 : Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä) Väestöennuste, väestöarvio, väestösuunnite, väestötavoite Osa alueet: alueittainen, palvelualuekohtainen, kaupunginosittainen, tilastoalueittainen, suuralueittainen Tilastokeskuksen väestöennusteen hyödyntäminen tavalla tai toisella pohjana Palveluverkko Jyväskylän menetelmän heikkoutena rajautuminen vain tiettyihin palveluihin Dynaaminen staattinen, lähipalvelu, aluepalvelu keskitetty, ei aluesidonnainen palvelu Ensiarvoisen tärkeä, vaativin, mutta panostamisen arvoinen tulevaisuuden menetelmäkehityskohde Aikajänteen kasvattamisen tarve Kaavavarannon seurannan hajauttaminen ympärivuotiseksi Motivaation, työkalujen ja resurssien puute Heikkoudet lähtötietoaineistojen saatavuudessa Maapolitiikan suuri merkitys Kustannusten ennakkoarvioinnin integrointi tonttituotantoprosessiin
JOHTOPÄÄTÖKSET: UNELMAKUNTA Vahva, linjakas, ennakoiva maapolitiikka Päättäjät osallistuvat, tukevat, luottavat ja päättävät Virkamiehet osallistuvat, tukevat toisiaan, luottavat toisiinsa ja päättävät: Toimiva, vuorovaikutteinen kahden / monensuuntainen virastojen välinen, organisoitu yhteistyö Kenen sitoutuminen on oleellista? Heidän, jotka johtavat ja hänen (heidän), jo(i)lle annetaan ja luodaan edellytykset toimia työhanskana Tavoitteellisuus (aikuisten oikeesti) Kaavavarannon kehittymistä (toteuttamista ja uuden tekemistä) seurataan ympäri vuoden, työtaakka jakaantuu tasaisesti, yllätysten minimointi Taloudet realiteetit eivät ole kaiken hyvän este vaan luonteva reunaehto toiminnalle Systemaattinen, motivoitunut tiedonhallinta Unelma tuntuu utopialta, jolloin kehittämisen motivaatio katoaa jo alkumetreillä Parannusten portaat, mistä tulisi lähteä liikkeelle? Pienen kunnan Kymppi?
NOSTOJA Maankäytön toteuttamisohjelma nimikkeen alla erityyppisiä malleja Vantaan tulevaisuuden skenaariot vaikutuksineen työskentely Hyvinkään selkeä tontinluovutustaulukko Sipoon pienillä resursseilla ihmeisiin kuntasuunnitteluinnovaatiot Oulun laadukas MATO Tampereen ja Joensuun aito tahto, eteenpäin pääsemisen haasteet poikkeavat kuitenkin toisistaan Tampereen seutu: tietojohtamisen haasteet seutu / kunnat / virastot Helsingissä paljon erityisalojen osaamista ja resursseja Jyväskylässä prosessien ensi vaiheen kehittäminen edellytti yhden lisähenkilön palkkaamista, nykyisin Kymppi R on luonteva osa toimintakulttuuria, menetelmien ja tiedonhallinnan kehittäminen vaatii jatkuvaa innostusta ja panostusta Kymppi Moni hanke ja yhteinen keskustelu on auttanut viemään Jyväskylän menetelmiä aimo harppauksin eteenpäin Isossa kunnassa on resursseja, mutta kokonaisuus katoaa organisaatiobyrokratian rattaisiin, tietojohtamisen haasteet kunta / virastot Pienessä kunnassa kokonaisuuden näkemiselle ei ole byrokratiaesteitä mutta ei resursseja ennakointiin tai asioiden vielä parempaan tekemiseen Milloin kunta kasvaa pienestä niin isoksi, että tarvitaankin systemaattisempaa otetta prosesseihin? Kuka oikeutettu vetämään prosessia? Vertaisohjaus vs. hierarkinen ohjaus?
PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄSTÄ SUUNNITTELUN TUKIJÄRJESTELMÄKSI Tonttituotanto ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen vaatii suuret määrät tietoa, jonka hallinta edellyttää tehokasta tiedonhallintaa. Tiedon tuottajat ja tietojärjestelmien kehittäjät osa prosessia. Markkinoilla paikkatietojärjestelmiä, jotka mahdollistavat hyvin monipuolisten tietojen ylläpidon, jakelun ja selailun. Kokonaisvaltaisia, tulevaisuuden hallintaan suuntautuvia tietojärjestelmäratkaisuja ei ole markkinoilla tällä hetkellä saatavilla. Perinteiset tietojärjestelmät eivät huomioi mm. aikakäsitettä, joka on välttämätön maankäytön toteutuksen ajoituksen suunnittelussa ja palveluverkon muutostarpeiden arvioinnissa. Suunnittelun tukijärjestelmä on enemmän kuin paikkatietojärjestelmä. Tarve suunnitteluprosessin toimintoja palveleville lähtötietojen tietovarastointi ja analyysityökaluille, jotka mahdollistavat: yhdyskuntarakenteen kehityksen reaaliaikaisen seurannan erilaisten vaihtoehtoisten kehityskulkujen ja niiden vaikutusten hahmottamisen Kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta kaikkea ei voida tarkastella kerralla. Kokonaisuuden purkaminen pienempiin osiin, tarkastelu esim. asuntotuotantotyypin / palveluverkon osa alueen jne. mukaan, alueelliset tarkastelut Olennaista tieto itsessään ja tietojärjestelmä, ei ohjelmistosovellus!
TULOSSA Hankkeen tulosseminaari 21.3.2013 Tampereella Nettisivuilla julkaistaan Yleistetty kuvaus Kymppi R toimintamallista ja Jyväskylän menetelmäkuvaukset Kuntien nykytilanneselvitys Pilotoinnin tulokset Jyväskylä haluaa olla maailman johtava paikkatiedon soveltaja kunta: paikkatietoa ihmisten ja heidän elinympäristönsä parhaaksi Harras jatkoyhteistyön toive