HANKETIETOKORTTI HT12 Hanketietokortissa esitetään rakennuskohteen lähtötiedot ja tilaajan edellyttämä laatutaso suunnittelun työmäärän arviointia varten. Jotta tarjoukset ovat vertailukelpoisia, on tarjouksen antajalla oltava riittävät lähtötiedot, ettei hänen itse tarvitse määritellä tarjousperusteita. Julkisissa hankinnoissa myös hankintalaki edellyttää tehtävän määrittelemistä niin, että tarjoajat ovat tasapuolisessa asemassa. 1 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN LÄHTÖTIEDOT 1.1 Hankkeen tavoitteet Tilaaja määrittelee tavoitteet hankkeelle ennen suunnittelutehtävän aloitusta. Ne voidaan esittää esimerkiksi hankeohjelmassa, tavoiteselvityksessä tai suunnitteluohjeissa. Tavoitteiden määrittelyn tulisi käsittää ainakin seuraavat asiat: laajuus-, laatu- ja kustannustavoitteet yleiset tavoitteet (käyttöikä, muunneltavuus, laajennettavuus jne.) arkkitehtoniset tavoitteet elinkaari-, energiankulutus- ja ympäristövaikutustavoitteet varustelutason tavoitteet (LVI-, sähkö- ja teletekniikan laajuus) olosuhdetavoitteet (sisäilmasto, valaistus jne.) turvallisuustavoitteet (henkilöturvallisuus, paloturvallisuus, toimintavarmuus jne.) ylläpidon tavoitteet (huollettavuus, täydennettävyys jne.). 1.2 Kohteen pääkäyttötarkoitus Esim. F 231 Lasten päiväkodit (Tilastokeskus, Rakennusluokitus 1994) 1.3 Kohteen laajuus ja rakennustoimenpide Kohteen laajuustieto suunnittelutehtävän työmäärän arvioimiseksi (ensisijaisesti brm², vaihtoehtoisesti hym² tai tilavuus 10 m³:n tarkkuudella). 1.4 Kohteen turvaluokitus Erityisesti julkishallinnon kohteissa. Turvaluokitusta ei ole määritelty Kohteen turvaluokitus on 1.5 Kohteen sijainti ja tontin tiedot Kiinteistötunnus, osoite tai vähintään kohteen paikkakunta ja tontin tiedot. 1.6 Suunnitteluaika Kohteen alustava suunnitteluaika. Alkaa Päättyy 1.7 Tilaajan suunnittelukäytännöt Mahdolliset suunnittelun erityisvaatimukset liittyen raportointiin, ajankäyttöselvityksien tekemiseen, virallisiin/käyttäjä-/työmaa- ym. tilaajan kokouksiin.
1.8 Kohteen suunnittelijat ja asiantuntijat Kohteeseen valitaan seuraavat suunnittelijat ja asiantuntijat (jos on jo valittu, ilmoita myös nimi): Pääsuunnittelija vastaa rakennuttajan tavoitteiden mukaisen kohteen suunnitteluratkaisun aikaansaamisesta ja suunnitelmien yhteensovittamisesta sekä johtaa ja koordinoi osasuunnitelmien ristiriidattomuuden ja sovitun suunnitteluaikataulun varmistamiseksi suunnitteluryhmän työtä. Lisäksi hän suorittaa muita suunnittelun johtamiseen liittyviä tehtäviä suunnittelusopimuksessa sovitussa laajuudessa. Arkkitehti avustaa rakennuttajaa hankkeen tarpeellisuuden ja tavoitteiden arvioinnissa sekä hankkeen laajuus-, laatu-, kustannus- ja aikataulutavoitteiden määrittelyssä. Arkkitehti määrittelee rakennuksen sijoittelu- ja massoitteluvaihtoehdot, arkkitehtoniset ratkaisut, osallistuu rakenne- ja taloteknisten järjestelmien valintaan ja yhteensovittamiseen sekä laatii urakkalaskentaa ja toteutusta palvelevat tekniset suunnitelmat. Rakennesuunnittelija valitsee ja suunnittelee runko- ja muut rakennetekniset ratkaisut sekä vastaa niiden lujuusopillisesta ja rakennusteknisestä toimivuudesta. Rakennesuunnittelija erittelee rakennussuunnitelman yksityiskohtaisiksi rakenteiksi ja työohjeiksi, joiden mukaan rakennustyö tehdään. GEO-suunnittelija selvittää rakennuspaikan ja rakennusalueen geotekniset olosuhteet (maaperä, kallio ja pohjavesi), määrittää suunniteltavien rakennusten, rakenteiden ja alueiden perustamistavat sekä laatii pohja- ja maarakentamisen suunnitelmat. Suunnitelmat toimitetaan sovittuina suunnitelmapaketteina valitun urakkamuodon edellyttämässä laajuudessa. LVI-suunnittelija laatii LVI-järjestelmien suunnitelmat ja toimittaa muille suunnittelijoille heidän tarvitsemansa lähtötiedot. Suunnitelmat toimitetaan sovittuina suunnitelma- paketteina, jotka voivat vaihdella kiinteän urakan yhdestä suunnitelmapaketista avoimen rakentamisen vapaaseen suunnitelmapakettimäärittelyyn. LVI-suunnitelma on erillinen suunnittelukokonaisuus. Energialaskennan tehtävät voivat kuulua LVI-suunnittelijalle, sähkösuunnittelijalle tai elinkaariasiantuntijalle. Rakennusautomaatiosuunnittelija laatii rakennusautomaatiojärjestelmän suunnitelmat ja toimittaa muille suunnittelijoille heidän tarvitsemansa lähtötiedot. Suunnitelmat toimitetaan sovittuina suunnitelmapaketteina, jotka voivat vaihdella kiinteän urakan yhdestä suunnitelmapaketista avoimen rakentamisen vapaaseen suunnitelmapakettimäärittelyyn. Rakennusautomaatiosuunnitelma on erillinen suunnittelukokonaisuus. Sähkösuunnittelija laatii sähkö-, tele- ja turvajärjestelmien suunnitelmat ja toimittaa muille suunnittelijoille heidän tarvitsemansa lähtötiedot. Suunnitelmat toimitetaan sovittuina suunnitelmapaketteina jotka voivat vaihdella kiinteän urakan yhdestä suunnitelmapaketista avoimen rakentamisen vapaaseen suunnitelmapakettimäärittelyyn. Sähkösuunnitelma on erillinen suunnittelukokonaisuus. Sisustussuunnittelija luo sovitun ohjelman pohjalta rakennukselle sellaisen sisäarkkitehtuurin, joka toteuttaa sille asetetut toiminnalliset, tekniset, taiteelliset ja taloudelliset vaatimukset. Maisemasuunnittelija laatii tarpeelliset suunnitelmat ja asiakirjat pihan, piha- ja ulkotilarakenteiden, maatyön, mitoituksen, istutusten ja varustelun osalta. Tehtäviin kuuluu myös vihertyöselityksen laatiminen ja kokoaminen. Elinkaariasiantuntija osallistuu suunnitteluryhmän työhön yhteistyössä rakennuttajan edustajien kanssa ja kommentoi ja ohjaa suunnitteluratkaisuja energiatehokkuuden, elinkaariedullisuuden, muunneltavuuden, käytettävyyden, kestävyyden jne. näkökulmasta. Energialaskennan tehtävät voivat kuulua elinkaariasiantuntijalle tai LVI-suunnittelijalle tai sähkösuunnittelijalle. Ympäristövaikutusten asiantuntija ohjaa yhteistyössä rakennuttajan edustajien kanssa suunnittelua ympäristömyönteiseen suuntaan ja toteuttaa rakennukseen ympäristövaikutuksen (hiilijalanjäljen) laskennan. Ympäristöluokitusten asiantuntija selvittää rakennuksen ympäristöluokituksen toteutustavan ja koordinoi ympäristöluokituksen toteutustavan rakennuttajan asettaman tavoitetason mukaisesti sekä tarvittaessa opastaa suunnittelijoita ja urakoitsijoita.
Valaistussuunnittelija osallistuu suunnitteluryhmän työskentelyyn sovitussa laajuudessa ja suunnittelee valaistusratkaisut sovittuihin rakennus- tai tilakokonaisuuksiin. Valaistussuunnittelija laatii valaistussuunnitelmat ja toimittaa muille suunnittelijoille heidän tarvitsemansa lähtötiedot. Akustiikkasuunnittelija osallistuu suunnitteluryhmän työskentelyyn sovitussa laajuudessa kommentoiden ja ohjaten suunnitteluratkaisuja niiden tilojen, rakenteiden ja muiden ratkaisujen osalta, joissa hänen asiantuntemustaan tarvitaan sekä laatii tarvittavat akustiset suunnitelmat ja ohjeet. Tiedonhallinnan asiantuntija toimii sovitussa laajuudessa asiantuntijana sovittaessa tietomallien hyödyntämisestä hankkeessa sekä tietomallien laadunvarmistuksessa, yhteensovituksessa ja suunnittelijoiden opastamisessa. Huoltokirjakoordinaattori vastaa sovitussa laajuudessa kiinteistön huoltokirjajärjestelmän tietojen kokoamisesta sekä niiden tuottamiseen liittyvästä ohjauksesta, ohjeistuksesta ja laadunvarmistuksesta. AV-suunnittelija laatii AV-laitteiden hankinta-asiakirjat ja toimittaa muille suunnittelijoille heidän tarvitsemansa lähtötiedot. AV-suunnitelma on erillinen suunnittelukokonaisuus. Keittiölaitesuunnittelija laatii kiinteiden keittiölaitteiden hankinta-asiakirjat ja toimittaa muille suunnittelijoille heidän tarvitsemansa lähtötiedot. Keittiölaitesuunnitelma on erillinen suunnittelukokonaisuus. Palotekninen asiantuntija selvittää arkkitehdin, pelastusviranomaisten ja vakuutusyhtiön kanssa rakenteelliset vaatimukset, paloalueiden rajat, savunpoistoratkaisut, palosuojausratkaisut ja poistumisvalaistusvaatimukset. Sammutusjärjestelmien suunnittelijalla Palotekninen suunnittelija laatii sprinkleri- ja sammutuslaitossuunnitelmat ja toimittaa muille suunnittelijoille heidän tarvitsemansa lähtötiedot. Suunnitelmat toimitetaan sovittuina suunnitelmapaketteina, jotka voivat vaihdella kiinteän urakan yhdestä suunnitelmapaketista avoimen rakentamisen vapaaseen suunnitelmapakettimäärittelyyn. Palotekninen suunnitelma on erillinen suunnittelukokonaisuus. Kommentti [KK1]: Ehdotetaan muutettavaksi sekannusten välttämiseksi Sairaalalaitesuunnittelija laatii kiinteiden sairaalalaitteiden hankinta-asiakirjat ja toimittaa muille suunnittelijoille heidän tarvitsemansa lähtötiedot. Kiinteiden sairaalalaitteiden suunnitelma on erillinen suunnittelukokonaisuus. Turvasuunnittelija laatii turvajärjestelmien hankinta-asiakirjat ja toimittaa muille suunnittelijoille heidän tarvitsemansa lähtötiedot. Turvasuunnitelma on erillinen suunnitelmakokonaisuus. Prosessisuunnittelija laatii prosessilaitteiden hankinta-asiakirjat ja toimittaa muille suunnittelijoille heidän tarvitsemansa lähtötiedot. Prosessilaitesuunnitelma on erillinen suunnittelukokonaisuus. Liikennesuunnittelija Muut asiantuntijat 1.9 Käyttäjäsuunnittelu Käyttäjän erillisenä tilaama suunnittelu.
1.10 Toteutusmuoto Suunnittelutehtävän perusteina käytettävät toteutusmuodot (esimerkiksi kokonaisurakka, projektinjohtourakka, avoimeen rakentamiseen perustuvat hankintakokonaisuudet, kvr-urakka). Työt/ hankinnat Rakennustekniset työt Rakennuksen runkotyöt LVI-tekniset työt Sähkötekniset työt Tele- ja turvatekniset työt Tele- ja turvatekniset työt työt/hankinnat työt/hankinnat Tilaajan erillishankinnat Kokonaisurakka Projektinjohto urakka Allianssiurakka KVRurakka Tuntityö 1.11 Rakennusaika Kohteen alustava rakennusaika. Alkaa Päättyy 1.12 Tehdyt esiselvitykset Kohteessa on tehty seuraavat esiselvitykset: Maaperätutkimukset Lupatilanne Kuntotutkimukset Radonselvitys Tontinmuodostuksen tilanne Rakennussuojelu Kaavoitustilanne Haitta-ainekartoitukset 2 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN VAATIVUUS 2.1 Suunnittelukohteen vaativuusluokka Suunnittelutehtävän vaativuusluokka perustuu Valtioneuvoston asetukseen rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Lisätietoa: Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista YM/601/2015. Vaativuusluokka koskee seuraavia suunnittelualoja: Rakennussuunnittelu (arkkitehti), kantavien rakenteiden suunnittelu, pohjarakenteiden suunnittelu, ilmanvaihdon suunnittelu, kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiden suunnittelu, rakennusfysikaalinen suunnittelu ja kosteusvaurion korjaussuunnittelu. Vaativuusluokat ovat: Vähäinen suunnittelutehtävä (VÄ), tavanomainen suunnittelutehtävä (TA), vaativa suunnittelutehtävä (VA) ja poikkeuksellisen vaativa suunnittelutehtävä (PV). Sähkösuunnittelun vaativuusluokat perustuvat Sähköjärjestelmien suunnittelutehtävien vaativuuteen. Vaativuusmäärittelyä ja suunnittelijarekisteriä ylläpitää NSS ry. Suunnittelijoista pää-, arkkitehti-, rakenne-, ilmanvaihto- ja kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiden suunnittelijoiden pätevyysvaatimukset perustuvat määrittelyihin Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat, määräykset ja ohjeet, 2002. Luokat C, B, A ja AA. Sähkösuunnittelijan pätevyysvaatimukset perustuvat vastaavaan Sähkösuunnittelijan pätevyysluokitukseen, jota ylläpitää NSS ry. Luokat C, B, A ja AA. Rakennussuunnittelu (arkkitehtisuunnittelu) Kantavien rakenteiden suunnittelu Pohjarakenteiden suunnittelu Ilmanvaihdon suunnittelu Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiden suunnittelu Rakennusfysikaalinen suunnittelu Kosteusvaurion korjaussuunnittelu Sähkösuunnittelu Suunnittelukohteen vaativuusluokka (RakMK A2) C B A AA VÄ TA VA PV
Pääsuunnittelu Arkkitehtisuunnittelu Rakennesuunnittelu IV-suunnittelu (Ilmanvaihtosuunnittelu) KVV-suunnittelu (Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiden suunnittelu) Sähkösuunnittelu 2.2 Suunnitteluohjelmistojen vaatimustaso Suunnittelu on monien osatehtävien yhdistelmä, missä virheetön tiedonkulku ja ohjelmistoista saatava hyöty riippuu työskentelytavoista. Eri tehtävissä on tarkoituksenmukaista pyrkiä samaan vaatimustasoon, ellei siitä ole perusteltua syytä poiketa. Taso 1 Suunnittelu tehdään CAD-ohjelmistoilla 2D-pohjaisesti. CAD-ohjelmistoja hyödynnetään 2D-piirtotyökaluina ilman erityisvaatimuksia. Eri suunnittelualojen väliset yhteensovitus- ja risteilytarkastelut tehdään erillisten leikkauspiirustusten avulla. Jos 2D-dokumentit halutaan myös sähköisessä muodossa, määritellään niiden tiedostomuoto. tasopiirustukset ja leikkauspiirustukset. Taso 2 Suunnittelu tehdään CAD-ohjelmistoilla 3D-pohjaisesti. CAD-ohjelmistoja hyödynnetään 3D-piirto- ja mallinnustyökaluina. Arkkitehti ja rakennesuunnittelija laativat rakennuksen 3D-mallin. Mallinnusvaatimuksiin kuuluu ainoastaan geometria sovitussa laajuudessa ja tarkkuudessa, rakennusosien tunnisteita tai muita tietomallivaatimuksia ei ole. 2D-asiakirjojen, kuten pohja-, julkisivu- ja leikkauspiirustusten, tulee vastata mallia, mutta niiden ei tarvitse olla mallista generoituja. Taloteknisten järjestelmien tilankäytön ja risteilyjen kannalta tarpeelliset asennukset esitetään geometrisesti oikeilla mitoilla risteilytarkasteluja varten. Eri suunnittelualojen väliset yhteensovitus- ja risteilytarkastelut tehdään 3D-näkymien ja leikkauspiirustusten avulla. Suunnitelma tulee voida siirtää ohjelmiston alkuperäismuodossa (natiivimuoto) 3D-yhdistelmämalliin eri suunnitelmien yhteensovitusta ja teknisiä visualisointeja varten. tason 1 tulosteiden lisäksi 3D-näkymiä tyyppiratkaisuista ja ongelmakohdista. Kun tiloista halutaan ns. valokuvatasoisia visualisointeja, niiden määrä ja laatu tulee määritellä. Taso 3 Suunnittelu tehdään CAD-ohjelmistoilla tietomallipohjaisesti. Kuten taso 2, mutta käytettävien CAD-ohjelmistojen tulee olla tietomallipohjaisia ja mallinnuksessa on käytettävä asianmukaisia ohjelmistokohtaisia objekteja niin, että kaikista mallinnetuista rakennusosista ja järjestelmistä voidaan tunnistaa niiden merkitys ja tyyppi. Käytettävien ohjelmistojen tulee olla IFC- sertifioituja ja mallinnuksessa tulee noudattaa tilaajan määrittelemiä laatuohjeita, esimerkiksi Yleiset tietomallivaatimukset 2012. Arkkitehti- ja rakennemallien kaikkien rakennusosien tulee olla sovittujen toleranssien rajoissa mittatarkkoja ja siten mallinnettuja, että niistä voidaan generoida ainakin pääosin kunkin suunnitteluvaiheen piirustuksilta vaaditun sisällön mukaiset pohja-, julkisivu- ja leikkauspiirustukset. Muiden suunnitelma-asiakirjojen ei tarvitse olla mallista generoituja, mutta niiden sisältö ei saa olla ristiriidassa mallin sisällön kanssa. Taloteknisten järjestelmien osalta järjestelmämalli, jota käytetään sovelluksesta riippuen esimerkiksi automaattisissa mitoitus-, tarkastus- ja tasapainotustoiminnoissa, valmistajien tuotetietojen hyödyntämisessä. Järjestelmämalleja voi hyödyntää myös muissa sovellusohjelmissa, mm. määrälaskennassa ja ylläpidon hallinnassa. tason 2 tulosteiden lisäksi tila-, rakenne- ja järjestelmämallit, alkuperäismuodon lisäksi myös IFC-muodossa.
Suunnitteluohjelmistojen vaatimustaso 1 2 3 Lisätietoja Arkkitehtisuunnittelu Rakennesuunnittelu Geosuunnittelu LVI-suunnittelu Sähkösuunnittelu Sisustussuunnittelu Akustiikkasuunnittelu Maisemasuunnittelu 2.3 Ylläpidon tiedonhallinnan vaatimustaso Taso 1 Ylläpitoa ja käytönaikaisia muutoksia varten tarvittavat suunnitelmatiedot laaditaan erikseen sovituissa, yleisissä dokumenttimuodoissa (esim. pdf- tai dwg-muodoissa). Taso 2 ylläpitoa varten tarvittavat dokumentit. Tason 1 lisäksi kiinteistön ylläpidon hallintajärjestelmässä tarvittavat tiedot laaditaan myös sovelluksen kanssa yhteensopivassa muodossa. Suunnittelutietoja hyödynnetään ylläpidossa sovitussa tietokanta- tai taulukkomuodossa. Tiedonsiirtoa varten suunnittelija syöttää tiedot huoltokirjakoordinaattorin toimittamaan taulukkoon, jos suoraa linkkiä suunnittelun ja ylläpidon sovellusten välillä ei ole. tason 1 tulosteiden lisäksi tietokanta- tai tiedonsiirtotaulukot. Taso 3 Tason 2 lisäksi tilaajan kanssa sovittavat tiedot laaditaan myös tietomallina IFC-muodossa. Kiinteistössä käytetään tai varaudutaan käyttämään tietojärjestelmiä, jotka hyödyntävät suunnittelussa tuotettuja alkuperäis- (natiivi-) ja IFC-muotoisia tietomalleja. Tietomallien hyödyntäminen edellyttää suunnitteluohjelmistoilta tasoa 3. tason 2 tulosteiden lisäksi rakennusvaiheen tiedoilla päivitetyt tila-, rakenne- ja järjestelmämallit, alkuperäismuodon lisäksi myös IFC-muodossa. 2.4 Analysointien ja visualisointien vaatimustaso (valitaan ko. tehtäväluettelossa suunnitteluvaiheittain) 2.4.1 Suunnittelijan tuottama havainnemateriaali Suunnittelijalta tilattavat havainnemateriaalit, esim. pienoismallit, animaatiot. 2.4.2 Rakennuksen energiatarkastelut (1.1.2017 voimaantuleva ja 1.1.2018 noudatettava asetus) Rakennuslupavaiheessa vaadittavassa energiaselvityksessä on esitettävä rakennuksen ostoenergia, energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) ja muita rakentamismääräyksissä ympäristöministeriön asetuksissa määriteltyjä tarkasteluja. (Laajuusvalinta suoritetaan suunnitteluvaiheittain ko. suunnittelualan tehtäväluettelossa) a Energiatehokkuuslaskenta rakentamismääräysten, energiatodistusasetuksen ympäristöministeriön asetusten ja rakennusvalvonnan ohjeiden mukaisesti täyttäen tarkastelun perusvaatimukset. rakennuksen energiaselvitys liitteineen. b Energiatehokkuuslaskenta rakentamismääräysten, energiatodistusasetuksen ympäristöministeriön asetusten ja rakennusvalvonnan ohjeiden mukaisesti. Tarkastelua täydennetään analysoimalla lämmitys-, jäähdytys- ja sähköenergian kulutusta yksityiskohtaisemmilla laskentamenetelmillä. rakennuksen energiaselvitys liitteineen. 2.4.3 Energian tavoitekulutus Rakennuksen energian tavoitekulutus kuvaa rakennuksen suunnitteluratkaisujen ja todellisen tulevan käytön ja kuormituksen mukaista energiankulutusta huomioiden kaikki energiankäytön osa-alueet. Tavoitekulutus lasketaan kulutusseurannan perustaksi. (Laajuusvalinta suoritetaan suunnitteluvaiheittain ko. suunnittelualan tehtäväluettelossa) a Energiankulutuksen tavoitteen laskenta rakentamismääräysten ympäristöministeriön asetusten ja
rakennusvalvonnan ohjeiden mukaisesti täyttäen tarkastelun perusvaatimukset. rakennuksen energian tavoitekulutus vuositasolla. b Energiankulutuksen tavoitteen laskenta rakentamismääräyksiä ympäristöministeriön asetuksia ja rakennusvalvonnan ohjeita soveltaen ja täydentäen niitä määrittämällä lämmitys-, jäähdytys- ja sähköenergian tavoitekulutukset yksityiskohtaisemmilla laskentamenetelmillä (dynaaminen tuntitason laskenta) ja hyödyntäen rakennuksen geometriamallia. rakennuksen energian tavoitekulutus vuositasolla. 2.4.4 Ympäristöluokitusjärjestelmän energiankulutuslaskenta Energiankulutuksen laskennassa noudatetaan valitun ympäristöluokitusjärjestelmän mukaisia laskentasääntöjä. Energiankulutuslaskennan avulla määritetään energiakrediittien saavutettavissa oleva pistetaso. 2.4.5 Olosuhde/sisäilmasto a Laskenta Määritetään sisäolosuhteet rakentamismääräysten ympäristöministeriön asetusten ja rakennusvalvonnan ohjeiden mukaisesti. huonelämpötilojen kuukausikeskiarvot tyyppitilakohtaiset mitoituslaskelmat. b Olosuhdesimulointi Simuloidaan olosuhteet ja mitoitustehot tilatyypeittain dynaamisen laskentaohjelmiston avulla. Tarkastelut ja vertailut tehdään tuntitasolla kesä- ja talvitilanteessa ja niissä otetaan huomioon rakenteiden, ikkunoiden, aurinkosuojausten ym. vaikutukset. tilatyyppikohtaiset olosuhde- ja mitoituslaskelmat vuorokausitasolla kesäajan huonelämpötilan vaatimuksenmukaisuuden tarkastelu. c Virtaussimulointi (CFD) 2.4.6 Valaistus Olosuhdesimulointeja täydennetään viihtyvyyden varmistamiseksi ilmastoinnin kannalta vaativissa tiloissa (korkeat aulat jne.) simuloimalla virtaus- ja lämpötilajakaumat 3D-mallinnukseen perustuvalla CFD-laskentaohjelmistolla (CFD = Computational Fluid Dynamics). Tehtäväluettelossa määritellään erikseen olosuhdesimuloitavat tilat. virtaussimuloinnin visualisoinnit ja tulosten analysointi. Valaistuslaskennalla varmistetaan, että esitetyllä valaistusratkaisulla saavutetaan tavoitteiden mukaiset valaistustasot. Visualisoinnilla havainnollistetaan käyttäjille tilojen valaistusta ja ilmettä. Visualisointi voidaan tehdä karkeatasoisena (valinta b) tai valokuvatasoisena (valinta c). (Laajuusvalinta suoritetaan suunnitteluvaiheittain ko. suunnittelualan tehtäväluettelossa) a Ei erityisvaatimuksia Lasketaan valaistukset tilatyyppeittäin valaistuslaskentaohjelmistolla. tilatyyppikohtaiset valaistuslaskelmat. b Laskenta ja visualisointi Lasketaan ja visualisoidaan valaistukset tilatyypeittäin graafisella 3D-valaistuslaskentaohjelmistolla. tilatyyppikohtaiset valaistuslaskelmat ja karkeatasoiset tilatyyppikuvat käyttäjän kanssa sovituista tilatyypeistä. c Laskenta, simulointi ja visualisointi
Lasketaan ja visualisoidaan valaistukset tilatyypeittäin 3D-valaistuslaskentaohjelmistolla. Valaistussimulointi ja visualisointi tehdään valokuvatasoisen 3D-simulointiohjelmiston avulla arkkitehdin laatimille tilamalleille. tilatyyppikohtaiset valaistuslaskelmat ja ja valokuvatasoiset tilatyyppikuvat käyttäjän kanssa sovituista tilatyypeistä. 2.4.7 Investointikustannukset a Ei erityisvaatimuksia laskennalle Arvioidaan investointikustannukset kokemusperäisesti tilastollisten arvojen perusteella. kokonaiskustannusarvio. b Tila- ja järjestelmäpohjainen tavoitehintalaskenta Lasketaan investointikustannukset tila- ja järjestelmäpohjaisesti kustannuslaskentaohjelmiston avulla. kokonaiskustannusarvio jaoteltuna tiloittain tai järjestelmittäin. c Määrä- /rakennusosapohjainen laskenta Lasketaan investointikustannusarvio määrä-/rakennusosapohjaisesti pakettirekisterihinnastoa tai yksikköhintoja käyttävän kustannuslaskentaohjelmiston avulla. kokonaiskustannusarvio jaoteltuna tiloittain, rakennusosittain tai järjestelmittäin. 2.4.8 Elinkaarikustannukset (LCC) a Ei erityisvaatimuksia laskennalle Arvioidaan vuotuiset energian ja ylläpidon kustannukset tilastollisten arvojen perusteella. energian ja ylläpidon vuosikustannusarvio. b Vaihtoehtojen elinkaarikustannusten vertailu Lasketaan vertailtaville suunnitteluratkaisuille investointi-, energia-, käyttö- ja ylläpitokustannukset. suunnitteluratkaisujen elinkaarikustannusvertailut. c Suunnitteluratkaisujen elinkaarikustannusten laskenta Lasketaan toimeksiantoon sisältyvien suunnitteluratkaisujen investointi-, energia-, käyttö- ja ylläpitokustannukset. rakennuksen elinkaarikustannuslaskelma. 2.4.9 Ympäristöluokitus a Esiselvitys Laaditaan esiselvitys kohteeseen soveltuvasta ympäristöluokituksesta (LEED, BREEAM tms.). Tyypillinen tuloste lausunto soveltuvasta luokitusvaihtoehdosta ja saavutettavissa olevasta pistetasosta. b Ympäristöluokitus Koordinoidaan ympäristöluokitusprosessi kokoamalla tarvittava materiaali ja ohjaamalla yhteistyössä rakennuttajan kanssa suunnittelua ja rakentamista siten, että asetettu pistetasotavoite saavutetaan. ympäristöluokitusjärjestelmään toimitettu materiaali. 2.4.10 Ympäristövaikutukset (LCA) a Ei erityisvaatimuksia laskennalle
Arvioidaan energiankäytön ympäristövaikutus tilastollisten arvojen perusteella. arvio energiankäytön aiheuttamien päästöjen tasosta (esim. CO2). b Suunnitteluratkaisujen energiankäytön ympäristövaikutusten laskenta Lasketaan simuloidun tai lasketun energiankulutuksen ympäristövaikutus. raportti energiankäytön aiheuttamista päästöistä (esim. CO2). c Suunnitteluratkaisujen ja käytön aikaisten ympäristövaikutusten laskenta Lasketaan toimeksiantoon sisältyvien suunnitteluratkaisujen ympäristövaikutus (hiilijalanjälki) huomioiden rakennusmateriaalit ja energiankäyttö. raportti elinkaaren aikaisista päästöistä (esim. CO2). Hanketietokortin, hankkeen johtamisen ja rakennuttamisen sekä eri suunnittelualojen tehtäväluettelot ovat yhteistyössä laatineet: Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Neuvottelevat Sähkösuunnittelijat NSS ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennuttajatoimistojen Liitto RTL ry Sisustusarkkitehdit SIO ry Suomen Valoteknillinen Seura Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen Liitto SKOL ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry