HARTOLAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2016. Kunnanvaltuusto 19.12.2013 104

HARTOLAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2016 Kunnanvaltuusto 19.12.2013 104

2 YLEISPERUSTELUT... 4 1 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Yleistä... 4 1.2 Kuntien tilanne... 5 1.3 Verotulojen kehitys... 7 1.4 Valtionosuudet... 8 2 HARTOLAN KUNNAN TILANNE... 10 2.1 Väestö... 10 2.2 Työllisyys ja elinkeinot... 12 2.3 Hartolan taloustilanne... 12 2.4. Alijäämän kattamisvelvollisuus... 13 3 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITTELUN PERUSTELUT... 14 3.1 Laadinnan lähtökohdat... 14 3.2 Verotulot... 14 3.3 Käyttötalouden valtionosuudet... 15 3.4 Kunnan rahoitustarpeet ja lainanotto... 17 3.5 Henkilöstö... 18 3.6 Strategia... 19 3.7 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA... 20 3.8 Tuloslaskelma 2014 2016... 22 3.9 Rahoituslaskelma 2014 2016... 24 4 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE... 26 4.1 Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalain mukaan... 26 4.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne... 26 5 TALOUSARVION SITOVUUS... 27 5.1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet... 27 5.2 Käyttötalousosan sitovat määrärahat... 28 5.3 Tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan sekä investointiosan sitovat määrärahat... 29 5.4 Käyttötaloussuunnitelman vahvistaminen... 29 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN YHTEYDESSÄ ESITETTÄVÄ TOIMENPIDEOHJELMA... 30 KÄYTTÖTALOUSOSA... 31 1 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 31 2 TARKASTUSLAUTAKUNTA... 32 3 KUNNANHALLITUS JA VALTUUSTO... 33 3.1 Kunnanvaltuusto... 33 3.2 Kunnanhallitus... 34 3.3 VANHUSNEUVOSTO... 35 3.4 Jaostot... 36 3.5 Keskushallinto... 37 3.6 Henkilöstöhallinto... 39 3.7 Elinkeinotoimi... 40 4 PERUSTURVATOIMI... 45 4.1 Peruspalvelukeskus Aava... 47 4.2 Erikoissairaanhoito... 50 4.3 Ympäristöterveydenhuolto... 55 4.4 ARVIO KUNNAN MAKSUOSUUDESTA VUONNA 2014... 57 4.5 PALVELUJEN LAATU JA SAATAVUUS... 58 4.6 SEURANTA... 59

3 5 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 60 5.1 Sivistystoimen hallinto... 61 5.2 VARHAISKASVATUS... 62 5.3 Perusopetus... 67 5.4 Ruokahuolto... 70 5.5 VAPAA SIVISTYSTYÖ... 71 6 TEKNINEN LAUTAKUNTA JA HALLINTO... 81 6.1 HALLINTO... 81 6.2 Liikelaitokset... 82 6.3 Kaavoitus... 85 6.4 Alueiden hoito... 87 6.5 Pelastustoimi... 88 6.6 Nuorten työllistäminen... 90 6.7 ATK-palvelut... 91 6.8 Tilapalvelut (KIINTEISTÖJEN HOITO JA SIISTIMINEN)... 92 6.9 Rakennukset... 94 6.10 TEKNISEN Jaostot... 95 7 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA... 96 7.1 RAKENNUSVALVONTA... 96 7.2 YMPÄRISTÖNSUOJELU... 96 INVESTOINTIOSA... 98 KONSERNIA KOSKEVAT TIEDOT VUOSILLE 2014-2016... 105 1 KIINTEISTÖ OY VASALLI... 105 2 KIINTEISTÖ OY KUNINKAANPITÄJÄ... 106

YLEISPERUSTELUT 4 1 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 1.1 YLEISTÄ Suomen kansantalouden kehitys oli vuoden 2013 alussa taantumassa ja merkkejä talouden elpymisestä odotettiin koko vuoden ajan. Suomen kokonaistuotanto on laskenut vuoden 2013 aikana noin 0,5 prosenttiyksikköä. Kansainvälisestä taloudesta erityisesti euroalueelta on saatu positiivisia merkkejä syksyn aikana. Todennäköisesti Suomen talouskehitys pääsee vain hitaalle kasvu-uralle vuoden 2014 aikana, koska suhdannetilanne on heikko ja julkisen talouden ongelmat ovat ratkaisematta. Kasvu pohjautuu nyt kotimaisen kulutuksen, investointien ja vientikysynnän piristymiseen. Vuodelle 2014 ennustetaan vaimeaa kasvua 1,6 % (Etla) ja talouden rakenteellisten ongelmien ratkaisuista riippuen, kasvuksi ennustetaan vuonna 2015 2,0 %. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää jo ensi vuonna 60 prosentin rajan. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Työmarkkinat Valtiovarainministeriö arvioi vuonna 2014 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 8 %. Vuonna 2013 työttömyys oli keskimäärin 8,3 %. Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi. Inflaatio Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja ensi vuonna 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä.

5 1.2 KUNTIEN TILANNE Maan hallitus hyväksyi budjettiriihen yhteydessä 29.8.2013 ns. Rakennepoliittisen ohjelman julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaan saamiseksi. Siinä kunnille on varattu keskeinen rooli. Kuntien toimintamenot kasvavat tulevina vuosina keskimäärin 3,4 %. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on määrä vähentää niin, että kuntien menot ovat vuonna 2017 miljardin alemmalla tasolla muutoin toteutuvasta. Esitykset on tarkoitus koota marraskuun loppuun mennessä. Velvoitteiden vähentämisen tueksi käynnistetään vuoden 2014 alusta lukien kuntakokeiluja rakennelain tavoitteet täyttäville kunnille. Kuntaliitto on ehdottanut, että ohjelman valmistelun rinnalla tulisi kehittää toimintamalli, jossa kunnat voisivat tehdä esityksiä jatkossakin tarpeettomiksi katsomiensa tehtävien ja toimintaansa ohjaavien normien muuttamiseksi. Nyt ei tulisi tehdä muita uudistuksia kuin vain niitä, jotka kohentavat tuottavuutta. Samalla kun kuntien tehtäviä ja velvoitteita on tarkoitus karsia, niitä kuitenkin lisätään. Muun muassa toisen asteen koulutuksen oppilashuoltoa kehitetään merkittävästi ensi vuonna. Vuoden 2015 alusta voimaan astuva työmarkkinatuen uudistus laajentaa ja lisää kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä kiristää kuntataloutta keväänkehysriihen arvion mukaan 150 milj.. Kuntien valtionavut ovat v. 2014 yhteensä n. 10,6 mrd. euroa, josta laskennalliset valtionosuudet n. 9,6 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät n. 1½ % vuoteen 2013 verrattuna.

Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden valtionosuusleikkausten johdosta kunnilta jää valtionosuuksia saamatta 6,6 mrd. euroa 6 Kuntatalouteen kohdistuu vuonna 2014 362 milj. euron valtionosuussäästö, minkä lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia, mikä vähentää kuntatalouden valtionosuuksia 36 milj. eurolla. Toisaalta kuntien saamia tuloja korottaa jäteveron tuottoa vastaava valtionosuuksien lisäys (70 milj. euroa) sekä kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen kiinteistöverotuksessa (100 milj. euroa). Valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän kuntien rahoitusasemaa 257 milj. eurolla verrattuna vuoteen 2013. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen kohdennetaan asteittain 130 milj. euron lisäys vuoden 2015 tasolla. Vuonna 2014 vanhuspalvelulain toimeenpanoon osoitetaan 54,5 milj. euroa. Omaishoidon tukipalvelujen parantamiseen kohdennetaan edelleen 10 milj. euroa. Valtionosuuksiin lisätään oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen 8,45 milj. euroa v. 2014. Vuositasolla valtionosuuksien lisäys olisi 13,1 milj. euroa. Lastensuojelun kehittämiseen suunnataan v. 2014 valtionosuutta 4,65 milj. euroa, josta toimeenpanokustannusten osuus aloitusvuonna olisi 1,25 milj. euroa. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantamiseksi otetaan käyttöön joustava hoitoraha, mikä kannustaisi myös lyhyen osa-aikatyön tekemiseen. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha ehdotetaan korvattavaksi uudella joustavalla hoitorahalla. Valtionosuuksia lisätään 11 milj. eurolla uudistuksen aiheuttaman lisääntyvän päivähoidon tarpeen johdosta.

Palkkaratkaisu 7 Kunta-alalla saavutettiin syksyllä 2013 neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2014 2016.Ne astuvat voimaan 1.3.2014, sillä nykyiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa ensi vuoden helmikuun loppuun asti. Palkantarkistus 1.7.2014 Ensimmäisellä jaksolla 1.3.2014 31.12.2015 kunta-alan palkkoja korotetaan 1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 20 euroa 1.7.2014 lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskorotus toteutetaan tarkistamalla perustuntipalkkoja 12 13 senttiä tunnilta. Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytetään 0,58 prosentin yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen. Palkantarkistus 1.7.2015 Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan 1.7.2015 lukien. Kunta-alan sopimuksissa korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Jäljelle jäävän korotuksen käytöstä neuvotellaan toukokuun 2014 loppuun mennessä. 1.3 VEROTULOJEN KEHITYS Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Ansiot kasvavat tänä vuonna arviolta noin kaksi prosenttia, mutta koko talouden palkkasumman kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän heikoksi. Kuntien verotulot kasvavat kuluvana vuonna kuitenkin yli 5 prosentilla, mikä johtuu poikkeuksellisista yhteensä noin 400 milj. euron tälle vuodelle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi kuluvana vuonna 0,14 prosenttiyksikköä 19,38 prosenttiin. Tilityksiä pienentävät jonkin verran myös kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset. Lähinnä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutosten johdosta tuloista tehtävät kunnallisveron vähennykset kasvavat tänä vuonna yhden prosentin. Valtion vuoden 2013 talousarvion mukaan kuntien tuloverotuksen veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 29 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 5,6 %. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän vuonna 2014 hieman kuluvaa vuotta nopeammin eli noin 1,6 prosenttia. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 18,0 miljardia euroa. Kuluvalle vuodelle ajoittuvien kertaluonteisten erien vuoksi tilitykset kasvavat ensi vuonna vain noin prosentin. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi 2009 2011. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan 2012 2013 viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna.

Myös vuosien 2014 2015 jako-osuutta korotetaan yhä 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverokanta laski vuonna 2012 puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Tuoreimmassa kehysriihessä hallitus päätti yhteisöveron laskusta edelleen 20 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Kevennykset on kompensoitu kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Heikko taloustilanne on kääntänyt yhteisöveron kuluvana vuonna hienoiseen laskuun. Vuonna 2013 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 29,49 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päättämättä. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 35,17. Veroennustekehikossa kuntien jako-osuutena vuodelle 2014 on käytetty prosenttilukua 35,35. Luku täsmentyy, kun jakoosuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 8 % kasvua vuoden 2012 kuntien tilityksiin. Vuonna 2014 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat arviolta vajaat 5 prosenttia nousten 1,45 miljardin euron tuntumaan. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan kasvavan peräti 9 prosentilla. 8 1.4 VALTIONOSUUDET Valtio valmistelee valtionosuusuudistusta pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Edellinen rakenteellinen muutos valtionosuusjärjestelmään on tehty vuoden 2010 alusta lukien. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Tämän hetkisten linjausten mukaan samassa aikataulussa valtionosuusjärjestelmän uudistustyön kanssa tapahtuu myös ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto valtiolle. Ensi vuoden peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on otettu huomioon valtionosuuden perusteena olevista määräytymisperusteista 31.12.2011 tilanteen mukaiset kieli- ja ikäryhmittäiset väestötiedot sekä työllisyystiedot, jotka vaikuttavat sosiaalihuollon laskennallisiin kustannuksiin. Muut määräytymisperustetiedot on päivitetty t syksyn 2012 aikana. Valtaosa, yli 80 prosenttia kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisesta perusteesta määräytyy pelkästään kunnan ikärakenteeseen eli ikäryhmittäisiin asukasmääriin perustuen. Tämän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisena. Rahoitusta tarkistetaan joka vuosi toteutuneiden keskimääräisten kustannusten mukaisesti. Kuntien rahoitusvastuulle jää asukasta kohden laskettu rahoitusosuus (yhtä suuri kaikille kunnille), joka määräytyy kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon mukaan.

9 Valtion talousarvioesityksen mukaiset valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) TA 2013 TA 2014 Valtionosuusprosentti (%) 30,96 % 29,53 Kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 3 135,80 3 310,86 Ylläpitäjärahoitus (lukiot, ammatillinen, AMK) (OKM) TA 2013 TA 2014 Valtionosuusprosentti (%) 41,89 % 41,89 % Kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 357,44 359,08 Muutokset valtionosuuksiin vuonna 2013 1. Valtionosuusleikkaus valtionosuusprosenttia muuttamalla; vaikutus kuntien rahoitukseen n. -631 milj. 2. Kehysriihessä päätetty valtionosuusrahoitukseen kohdistuva lisäleikkaus -125 milj. euroa ja kasvattaa kunnan omarahoitusosuutta n. 23 euroa/asukas. 3. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista + 27,3 milj. euroa 4. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna 2013,vaikutus - 50 milj. euroa 5. Säästöt oppisopimuskoulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja vapaan sivistystyön, teattereiden, museoiden ja orkestereiden rahoitukseen -58 milj euroa

2 HARTOLAN KUNNAN TILANNE 10 2.1 VÄESTÖ 31.12.2012 Hartolan väkiluku oli 3205 henkeä. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna väestö väheni 87 hengellä. Lapsia syntyi vuonna 2012 16. Vuoden 2013 lokakuun lopussa kunnan väkiluku oli 3133 henkeä. Lapsia arvioidaan vuonna 2013 syntyvän alle 20. Väestöennusteen mukaan Hartolassa on asukkaita suunnitelmavuoden 2016 loppuun mennessä 3058 ja vuonna 2020 2948 henkeä. Väestöennusteista on havaittavissa lasten ja kouluikäisten määrän väheneminen ja vanhusväestön osuuden kasvaminen. Muutoksilla on vaikutusta kunnan palvelujen järjestämiseen erityisesti sivistystoimessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Väestömäärän kehitysarvio Hartolassa v. 2010-2030 3 400 3 350 3 300 3 250 3 200 3 150 3 100 3 050 3 000 2 950 2 900 2 850 2 800 2 750 2 700 2 650 2 600 2 550 2 500 2 450 2 400 2 350 2 300 2 250 2 200 2 150 2 100 2 050 2 000 3 355 3 292 3 205 3 133 3 120 3 096 3 058 2 948 2 877 2 842 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2020 2025 2030 Lähde: Kuntaliitto, ennakkotieto

11 700 600 500 400 300 HARTOLAN KUNNAN VANHUSVÄESTÖN MÄÄRÄ V. 2010-2025 633 600 556 494 401 322 330 340 200 100 123 131 147 165 0 2010 2015 2020 2025 65-74 v. 75-84 v. Yli 84 v. Lähde: Sotka.net kuntien tietokanta. 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 152 150 HARTOLAN KUNNAN LASTEN MÄÄRÄ V. 2012-2019 149 134 140 134 133 122 125 119 118 114 116 116 116 106 99 112 106 84 81 73 73 65 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 0-6 v. 7-12 v. 13-16 v.

12 2.2 TYÖLLISYYS JA ELINKEINOT Päijät-Hämeessä syyskuun 2013 työttömyysaste oli 13,5 % nousten edellisestä vuodesta 2,0 prosenttiyksikköä. Päijät-Hämeen maakunnassa työttömyysaste oli edellisvuotta korkeampi alueen kaikissa kunnissa. Maakunnan matalimmat työttömyysasteet Kärkölässä (9,2 %), Hämeenkoskella (9,4 %) ja Hollolassa (9,4 %). Korkeimmat työttömyysasteet olivat Lahdessa (15,7 %) ja Heinolassa (14,1 %). Hartolan työttömyysaste oli 9,5 % eli 130 henkilöä. Hartolassa yli vuoden työttömänä olleita oli 25 hlöä. Hartolan kunnan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 108,5 %, mikä on Lahden kaupungin jälkeen maakunnan toiseksi korkein. Kunnan elinkeinorakenne oli vuonna 2011 Hartolassa seuraava: Työssäkäyvistä työskenteli palveluelinkeinoissa 55,5 %, teollisuudessa ja rakentamisessa 24,5 %, alkutuotannossa 18,4 % ja 1,6%:n osalta toimiala oli tuntematon. Tilastokeskuksen mukaan Hartolan taloudellinen huoltosuhde oli 1,77 vuonna 2010. Suhdeluku kertoo, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa oli yhtä työllistä kohden. 2.3 HARTOLAN TALOUSTILANNE Hartolan kunnan rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut ovat olleet olennaisesti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikompia vuosina 2003 2007. Kunta kävi läpi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 mukaisen arviointimenettelyn vuosina 2008 2009. Arviointiryhmän esityksen perusteella kunta osallistui vuonna 2009 Lahden seudun UusiKunta -kuntajakoselvitykseen, jossa ministeriön asettamana selvitysmiehenä toimi Osmo Soininvaara. Selvityksen tavoitteena oli muodostaa suurkunta Lahden ympärille, ratkaista kuntatalouden ongelmia ja uudistaa kuntien palvelurakennetta Päijät-Hämeessä. Kaikki kunnat Lahtea lukuun ottamatta hylkäsivät selvitysmiehen ehdotuksen valtuustoissaan 13.9.2010. Tämän jälkeen valtiovarainministeriö ei ole esittänyt Hartolalle vaatimuksia uusista kuntaliitosselvityksistä. Arviointiryhmän esityksen mukaan kunnan tulee jatkaa talouden tasapainottamista koskevien toimenpiteiden kehittämistä. Talouden suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä käyttö- että investointimenojen kasvun hallintaan. Siltä osin kun taloussuunnitelmassa ei saada taseen kertyneitä alijäämiä katettua, tulee laatia kuntalain 65 :n mukainen toimenpideohjelma vuoteen 2018 mennessä. Vuoteen 2003 saakka syntynyt alijäämä on katettu peruspääomasta, minkä tilintarkastaja on aikanaan hyväksynyt. Tilinpäätökset vuosina 1998-2007 olivat tappiollisia. Vuosien 2008 2011 tilinpäätökset olivat ylijäämäisiä niin, että vuoden 2011 tilinpäätöksessä kattamatonta alijäämä oli jäljellä enää 140.656,61 euroa. Vuoden 2012 tilinpäätös oli 1.079.000 euroa alijäämäinen ja kattamatonta alijäämää oli 1.221.000 euroa. Vuoden 2013 talousarvion mukaan tilikauden alijäämä olisi -888.498 euroa. Syyskuun lopun 2013 toteuman perusteella voidaan arvioida, että ennen satunnaisia eriä tulos on 0,852 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikate on arvioitu olevan vuonna 2014 talousarviossa -56.802 euroa, joka on parempi talousarvion 2013-719.792 nähden.

13 2.4. ALIJÄÄMÄN KATTAMISVELVOLLISUUS Kuntalain mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kuntalakiin on otettu erityissäännös taloutta tasapainottavasta toimenpideohjelmasta. Säännös koskee kuntia, joilla on kattamatonta alijäämää taseessa erityisen suuri määrä ja joka ei saa taseen alijäämää katettua taloussuunnitelmassa. Toimenpideohjelma kohdistuu taseessa jo kertyneen alijäämän kattamiseen. Toimenpideohjelman laatimisesta riippumatta taloussuunnitelma on laadittava tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää. Valtuuston on hyväksyttävä toimenpideohjelma taloussuunnitelman yhteydessä. Toimenpideohjelma voi olla myös erillinen valtuuston hyväksymä asiakirja ja se voidaan hyväksyä osana taloussuunnitelmaa. Usealla vuodelle ulottuva toimenpideohjelma tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä Hartolan toimintakate oli -5.587 /as (vuonna 2011-4.925 /as.. ja vuonna 2010-4.566 /as.). Hartolan kunta on hoitanut kunnalle säädetyt lakisääteiset palvelut ja kunnan elinvoiman säilyttämiseen tähtäävät elinkeinotoimen palvelut. Henkilöstö on mitoitettu mahdollisimman pieneksi, joten organisaatio on hyvin haavoittuva. Mahdollisuudet talouden tasapainottamiseen menoleikkauksilla on lähes mahdotonta. Kunnan veroprosentti on ollut vuosina 2008 2012 20,5 %. Valtuusto päätti korottaa tuloveroprosenttia 0,5 prosenttiyksikköä vuoden 2013 alusta ja 0,5 prosenttia vuoden 2014 alusta olleen 21,50 %. Jatkossa myös kiinteistöveroprosenttien korottaminen tulee ottaa huomioon mahdollisena tasapainottamiskeinona. Keväällä 2008 laaditussa arviointiryhmän kertomuksessa oletettiin kertyneiden alijäämien kattamisen onnistuvan vain omaisuuden myynnistä saatavilla myyntivoitoilla. Silloin suunniteltuja rantatonttien ja Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeiden myyntiä ei kuitenkaan ole tehty. Suunnitelmavuosina on varauduttu Vanjärven ja Tippavaaran rantatonttien myyntiin. Sosiaali- ja terveysyhtymän laskutus on Hartolan kunnan toimintakatteesta vuoden 2012 tilinpäätösarviossa 66 %. Hartolan maksuosuus kasvoi vuonna 2011 0,800 milj. euroa ja vuonna 2012 jälleen 0,800 milj. euroa vuoteen 2011 verrattuna. Vuodelle 2013 on koko sosiaali- ja terveystoimen kustannusten nousuksi ilmoitettu vuoden 2012 tasosta runsas 0,900 milj. euroa. Näin suuresta kustannusten noususta jo kolmantena vuotena peräkkäin kunta ei voi mitenkään selviytyä. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat yhteensä korkeintaan 0,5 miljoonaa euroa vuodessa eikä veronkorotuksilla voida ratkaista asiaa. Yhden veroprosentin nosto tuo 0,400 miljoonaa euroa lisää tuloja. Kunnan omassa hoidossa on 34 % toimintakatteesta, tästä suurin osa koostu perusopetuksesta, päivähoidosta, teknisen toimen tukipalveluista menoista sekä palvelutuotantoa tukevista hallinnon palveluista. Näiden palvelujen kustannusten kasvu on onnistuttu viimevuosina pysäyttämään. Vuoden 2014 jälkeen näyttää sille, että talousarvion tasapainottaminen on vaikeaa, koska sosiaalija terveystoimen kustannukset ovat kohonneet rajusti. Kattamatonta alijäämä arvioidaan olevan vuoden 2013 tilinpäätöksessä -1.968.731 euroa ja vuoden 2014 tilinpäätöksessä -2.508.829 euroa. Hartolan mahdollisuudet selvitä kattamattomasta alijäämästä riippuvat hyvin paljon valtion toimenpiteistä. Omia keinoja ovat omaisuuden myyminen, veroprosenttien nosto ja tiukka menokuri. Jokaisen vapautuvan vakanssin täyttämistä on tarkoin harkittava.

14 3 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITTELUN PERUSTELUT 3.1 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Kunnanhallitus hyväksyi 12.8.2013 laadintaohjeet vuoden 2014 talousarviolle ja vuosien 2014 2016 taloussuunnitelmalle. Talousarvio on tulosalueittain laadittu tämän ohjeen mukaisesti. Sosiaali- ja terveystoimen sekä ympäristötoimen talousarvioista on saatu ennakkotieto Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymästä ja tulevana vuonna edessä on merkittävä kustannustason nousu. Kuntakohtaiset käyttöarviot erikoissairaanhoidossa on arvioitu viimevuoden ja kuluvan vuoden käyttöön perustuviin suoritemääriin. 3.2 VEROTULOT Vuonna 2013 kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,38 % ja efektiivinen veroaste 14,58 %. Hartolassa vuonna 2013 ansiotuloista laskettu efektiivinen veroprosentti on 13,47 % ja vuonna 2014 13,84 %. Kunnan ns. efektiivisellä veroprosentilla tarkoitetaan maksettavan veron suhdetta ansiotuloihin. Oletettavaa on, että kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohoaa tulevina vuosina huomattavasti enemmän kuin aiemmin kuluvalla vuosikymmenellä. Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta eli kunnallisverosta, yhteisöverosta sekä kiinteistöverosta. Vuoden 2014 kokonaisverotuloksi arvioidaan Hartolassa yhteensä 9,853 milj. euroa, jossa on lisäystä vuoden 2013 verotuloennusteeseen 342.000 euroa. Kiinteistöveron osalta on huomioitu vuoden 2013 Verohallinnon julkaisemat kiinteistöverojen verotusarvot sekä kiinteistöverotuksen arvostamiseen päätettyjen muutosten arvioitu vaikutus kuntien vuoden 2014 kiinteistöverotuloihin. Hallituksen päätösten mukaan yhteisöveron verokantaa alennetaan vuoden 2014 alusta lukien nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Lisäksi yhteisöveroon tulee vuosina 2014 ja 2015 muita pienempiä muutoksia joilla on vaikutusta yhteisöveron tuottoon. Muutokset alentavat yhteisöveron kokonaiskertymää merkittävästi. Kuntien osalta muutokset kompensoidaan nostamalla kuntien ryhmäosuutta vastaavasti. Verotulot on arvioitu Kuntaliiton vuoden 2013 lokakuun veroennustekehikon mukaisesti korjattuna vuoden 2012 kunnallisverotuksen lopullisilla tiedoilla. Kunnallisvero on laskettu voimassa olevalla veroperusteella ja kiinteistöverot on talousarvioon laitettu vuoden 2013 maksuunpanon mukaisina. Kunnanvaltuusto on vahvistanut kunnan tuloveron ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2014 marraskuussa 2013 seuraavasti: Kunnan veroprosentit vuodelle 2014 on vahvistettu seuraavasti Kunnan tulovero 21,50 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,50 Muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,10 Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,20 Suurin yksittäinen kuntien verotuloihin vaikuttava muutos on yhteisöverokannan alentaminen nykyisestä 24,5 %:sta 20 %:in vuodesta 2014 alkaen. Verovuoden 2014 kunnallisverotuksen kohteena oleviin ansiotuloihin ja verottavan tulon laskentaan on tehty useita veroperustemuutoksia. Suurin yksittäinen ansiotuloihin ja sitä kautta kuntien verotuloihin vaikuttava muutos liittyy hallituksen päättämään osinkotulojen verotusjärjestelmän uudistamiseen.

Verotulojen kehitysarvio veroennustekehikon mukaan on verolajeittain seuraava: Yhteenveto 15 TILIVUOSI 2011 2012 2013** 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero 7 385 7 301 7 343 7 657 7 825 7 981 Muutos % 3,7-1,1 0,6 4,3 2,2 2,0 Yhteisövero 1 194 744 942 1 030 1 065 887 Muutos % 1,9-37,7 26,6 9,4 3,4-16,8 Kiinteistövero 1 179 1 212 1 226 1 330 1 330 1 330 Muutos % 3,2 2,8 1,1 8,5 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 9 758 9 257 9 511 10 017 10 220 10 197 Muutos % 3,4-5,1 2,7 5,3 2,0-0,2 ** Ennakkoarvio verotulojen kehityksestä. 3.3 KÄYTTÖTALOUDEN VALTIONOSUUDET Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna 2012 päätetyn hallitusohjelman linjaukset, joista merkittävimmät ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 milj. euron leikkaus. euroa sekä kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus oli -118 euroa/asukas, minkä jälkeen päätetty lisäleikkauksesta 125 milj. euroa 23 euroa asukas. Yhteensä kustannusvaikutukset merkitsevät 460 000 euron vähennystä. Kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasauksesta vaikutti kunnissa hyvin eri tavalla. Hartolassa suuri loma-asuntojen määrä vaikutti niin, että tasauksen määrä kasvoi uudistuksen seurauksena noin 307.186 euroa. Käytännössä verotulojen tasauksen nettokasvu oli ainoastaan noin 66.000 eurolla vuonna 2012. Vuonna 2013 verotulojen tasaus lisää valtionosuuksia 0,325 milj euroa, koska Hartolan laskennallisten verotulojen kokonaiskertymä on laskenut vahvistetussa verotuksessa. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuudesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden määrään vaikuttavat yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus, huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset ja valtionosuusmaksatuksessa huomioon otettavat esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä. Kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden lopullinen määrä saadaan, kun valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus ja näin saatuun euromäärään lisätään yleinen osa, erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat, vuoden 2010 valtionosuusuudistukseen liittyvä järjestelmämuutoksen tasaus (kiinteä vuoden 2010 taso) ja valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset.

16 Osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta otetaan huomioon myös laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus, jonka määrä on varmistunut vuoden 2012 lopullisen verotuksen valmistuttua. Kotikuntakorvausjärjestelmä sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Opetuksenjärjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa. Kotikuntakorvauksen korvausvelvollisuus vuodelle 2013 määräytyy 31.12.2011 tilastointiajankohdan mukaisesti oppilaan iän ja kotikunnan perusteella. Kotikuntakorvausmenot vähentävät ja kotikuntakorvaustulot lisäävät kunnalle myönnettyä peruspalvelujen valtionosuutta. Kotikuntakorvausmenoja ja -tuloja ei kuitenkaan kirjata valtionosuuksiin, vaan ne sisältyvät perusopetuksen menoihin ja tuloihin. Kunnan kotikuntakorvauksen perusosa on kuntakohtainen ja se saadaan suoraan valtionvarainministeriöltä. Kotikuntakorvaus saadaan oppilaiden iän perusteella, johon sovelletaan alla esitettyä kerrointa. +0,91 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * 6 vuotiaat + 1,00 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * 7 12-vuotiaat + 1,35 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * 13 15-vuotiaat Samoja painotuksia käyttäen saadaan kotikuntakorvauksen yhteismäärä. Kotikunnalla on korvausvelvollisuus myös 16-vuotiaasta oppivelvollisesta oppilaasta (38 3 mon.), mutta ei alle 6-vuotiaasta perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitettua pidennettyä oppivelvollisuutta suorittavasta oppilaasta. Kunnan ei tarvitse laskuttaa kotikuntakorvauksia itse, vaan kotikuntakorvausmenot ja -tulot otetaan huomioon keskitetysti valtionosuusmaksatuksessa. Vuoden 2014 talousarvioon sisältyvät arviot seuraavista valtionosuuksista Peruspalvelujen valtionosuus ennen verotulojen tasausta 7.163.941 euroa Perusteena ovat - yleisen osan määräytymisperusteet - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen 6-15 -vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset - yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset - asukaskohtainen taiteen perusopetus ja yleinen kulttuuritoimi, joiden yhteissummasta vähennetään omarahoitusosuus - Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuusperusteen kaikki kertoimet ovat talousarvion valmisteluvaiheessa vuoden 2011 tietojen mukaisia ja ne tarkentuvat vasta loppuvuodesta.

17 Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2.658.00 euroa Kuntien tulopohjassa olevia eroja tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Lainsäädännöllisesti tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Alustavat laskelmat vuoden 2014 verotuloihin perustuvasta tasauksesta julkaistiin huhtikuussa 2013. Päätös vuoden 2014 valtionosuuden tasauksesta tehdään joulukuussa 2013. Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Tasauslisä on täysimääräinen tasausrajaan saakka. Mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta tasausvähennyksellä, joka on 37 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on kunta-valtio-suhteessa kustannusneutraali, sillä tasauslisien ja -vähennysten erotus palautetaan kunnille valtionosuuteen tehtävänä lisäyksenä. Lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen tasausta laskettaessa ei käytetä kunnan omia veroprosentteja, vaan koko maan keskimääräisiä veroprosentteja. Tästä johtuen yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole juurikaan vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus -1.139.429 euroa Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitus on talousarviossa negatiivinen, koska Hartolan kunnan itsensä järjestämiin opetus- ja sivistystoimen palveluihin kohdistuva peruspalvelujen valtion osuus on pienempi kuin kunnan osuus perusopetuksen jälkeisen koulutuksen rahoittamiseen. Valtionosuuteen kohdistetut leikkaukset(mm. lukioverkon karsiminen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menosäästöt)toteutetaan pääosin vuosina 2013 2015. Eräitä opetus- ja kulttuuritoimen menosäästöjä, kuten vapaan sivistystyön 11,5 milj. euron, museoiden, teatterien ja orkestereiden yhteensä 10 miljoonan euron ja perustamishankkeiden 6 miljoonan euron menosäästöt, toteutetaan kuitenkin jo vuonna 2012. Lukiokoulutukseen kohdistuvat 30 milj. euron säästöt, ammatillisen koulutuksen 43 milj. euron säästöt, oppisopimuskoulutukseen 31 milj. euron säästöt ja ammattikorkeakouluihin kohdistuvat 51 milj. euron säästöt toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. 3.4 KUNNAN RAHOITUSTARPEET JA LAINANOTTO Talousarvion rahoitusosaan sisältyvässä rahoituslaskelmassa esitetään tarkemmin pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot, kuten antolainat ja niiden lyhennykset, kunnan lainanotto ja lainojen lyhennykset. Kunnan rahoitustarve muodostuu investointimenoista ja pitkäaikaisten lainojen lyhennyksistä. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Lainanotto 1 500 000 2 800 000 3 566 000 4 000 000 3 000 000 Lyhennykset -1 525 000-1 700 000-1 708 000 2 000 000 2 000 000 Nettolainanotto -25 000 1 100 000 1 858 000 2 000 000 1 000 000 Pitkäaikaiset lainat 7 312 000 8 412 000 10 270 000 12 270 000 13 270 000 Lainat euroa/asukas 2 271 2 629 3 260 3 963 4 339 Asukasmäärä 3 220 3 200 3 150 3 096 3 058

18 4 000 LAINAKANTA V. 2008-2015 (euroa / asukas) 3 500 3 260 3 387 3 357 3 000 2 500 2 000 2 482 2 542 1 630 1 839 2 635 1 957 2 173 2 037 2 271 2 282 2 629 2 547 2 927 1 500 1 000 500 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Hartola Koko maa 3.5 HENKILÖSTÖ Hartolan kunnassa oli vakinaista henkilöstöä vuoden 2013 lopussa 91 henkeä. Määräaikaisen henkilöstön kokonaismäärä on vaihdellut viime vuosina ja se on asettunut n. 20 henkeen. Määräaikaisuuden perusteena on tavallisimmin projekti tai sijaisuus. Vakinaisen henkilöstön väheneminen johtuu pääasiassa muutoksista toiminnan organisoinnissa, mutta myös henkilöstön luontaisesta poistumasta. Suunnittelukaudella henkilöstön kokonaismäärä vähenee hieman, koska toimintaa pyritään keskittämään ja tiukentuvan talouden vuoksi palvelujen tuottamista joudutaan koko ajan arvioimaan kriittisesti. Vuosina 2014-2016 eläkepoistuman arvioidaan olevan yhteensä 12 henkeä. Myös osa-aikaeläke on saavuttanut suosiota, johon Hartolan kuntakin on suhtautunut työnantajana myönteisesti. Vuoden 2014 talousarvioon on varattu määrärahat henkilöstön palkkaukseen siten, että palkka- ja henkilöstömenojen kasvuksi arvioidaan 0,9 % 1.8.2012 tasosta. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset vuosille 2014 2016 astuvat voimaan 1.3.2014, sillä nykyiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa ensi vuoden 28.2.2014 asti. Kunta-alan uusien sopimusten sopimuskausi alkaa 1. maaliskuuta 2014. Sopimukset ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Sopimuskausi 2014 2016 muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on 1.3.2014 31.12.2015 ja toinen jakso on 1.1.2016 31.1.2017. Ensimmäisellä jaksolla 1.3.2014 31.12.2015 kunta-alan palkkoja korotetaan 1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 20 euroa 1.7.2014 lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskorotus toteutetaan tarkistamalla perustuntipalkkoja 12 13 senttiä tunnilta. 19 Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytetään yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen. Henkilösivukulut on arvioitu seuraavasti: 1. Sotu-maksut, työttömyys-, tapaturmavakuutus ym. sivukulut 4,65 % palkoista 2. Palkkaperusteinen eläkemeno (KuEL) 16,75 % palkoista 3. VaEL-eläkemaksuprosentti/opettajat 20,30 % 4. Palkkaperusteinen henkilösivukulu yhteensä 21,76 % 5. KuEL:n ns. varhe-maksuihin varataan keskitetysti yksi käyttövarausmääräraha, joka jaetaan kaikille osastoille käytön suhteessa, vuodelle 2014 arviointikerroin on 1,13 % 6. Eläkemenoperusteiset maksut budjetoidaan vuoden 2013 toteutumien perusteella. Kunnallisen eläkevakuutuksen mukaan eläkemenoperusteisen maksun ennakoidaan kasvavan lievästi edellisestä vuodesta. Vuoden 2014 kerroin on 0,92 KUNNAN HENKILÖKUNTA TOIMIALOITTAIN Toimiala TA 2014 %-osuus TP 2012 %-osuus Kunnanhallitus 13 11,82 % 14 11,48 % Sivistyslautakunta 69 62,73 % 73 59,84 % Ympäristölautakunta 1 0,91 % 3 2,46 % Tekninen lautakunta 27 24,55 % 32 26,23 % Yhteensä 110 100,00 % 122 100,00 % 3.6 STRATEGIA Valtuusto hyväksyi 7.9.2011 kuntastrategian, jonka tarkoituksena on ohjata kunnan kehittämistoimenpiteitä tulevina vuosina. Strategia päivitetään valtuustokausittain. Kunnan visio Hartola on elinvoimainen, hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitseva asukkaistaan ja ympäristöstään huolehtiva aktiivinen maaseutukunta. Kunnan missio Kunta panostaa elinvoimaisuutensa säilyttämiseen ja tuottaa palvelut yhteistyössä kuntalaisten, yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa sekä tekee yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Toiminta-ajatus Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa palvelut ja heillä on turvallista ja hyvä elää Hartolassa.

Painopisteet 20 Yrittäjyys ja työpaikat Asuminen ja vapaa-ajan asuminen Kuntatalouden tasapaino ja Kuntapalvelujen järjestäminen lähellä Kuningaskunta - brändin ja me -hengen vahvistaminen Toimenpiteet ja teot Kunnan, yritysten ja yrittäjien välinen hyvä yhteistyö vahvistaa molempia toimijoita. Työpaikat ja kattavat palvelut sekä puhdas luonto ja ympäristö houkuttelevat asumaan Hartolassa. Asuminen sekä haja-asutusalueella että kuntakeskuksessa mahdollistetaan. Tehostetaan tonttien myyntiä mm. Tippavaarassa, Vanjärvellä ja Lilumäessä. Kunnanvaltuuston määrittelemä kuntapalvelujen taso säilytetään, kulloinkin käytettävissä olevilla resursseilla. Taso voi laskea/ nousta taloustilanteen mukaan. Kuningaskunta brändistä tulee näkyvä osa kunnan viestintää. Vahvistetaan me-henkeä järjestämällä asukkaille enemmän mahdollisuuksia osallistua Hartolan kunnan toimintaan ja konkreettiseen kehittämiseen. Toimintaa ohjaavat periaatteet Kunta toimii asukkaiden ja yritysten parhaaksi olemalla avoin ja keskusteleva, toimimalla taloudellisesti ja lähellä kuntalaista Hartolalaiset arvostavat kunnan historiaa, vapaa-ajan mahdollisuuksia sekä yhteisöllisyyttä Elinvoimaisuus syntyy hyvästä yhteishengestä, aktiivisista asukkaista, ja yritystoimintaa vahvistavasta elinkeinopolitiikasta sekä yhdyskuntarakenteen kehittämisestä 3.7 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Kuntalain uudet säännökset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Kuntalain uudet säännökset velvoittavat kunnat järjestämään kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan sekä raportoimaan niiden tuloksellisuudesta. Riskienhallinnan tulee olla järjestelmällistä toimintaa ja kattaa olennaiset kunnan ja kuntakonsernin toimintaan ja talouteen liittyvät riskit. Niistä annettavan toimintakertomusraportoinnin tulee perustua todennettavissa olevaan sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan tuloksellisuuden arviointiin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukainen järjestäminen Sisäisen valvonnan järjestämisestä ei aiemmin ole kuntalaissa ollut säännöksiä. Valvonnan ja riskienhallinnan merkitys ovat kuitenkin korostuneet kuntien tehtävien organisointitapojen monimuotoistuessa ja kuntien siirtäessä huomattavan osan tehtävien hoidostaan peruskunnan ulkopuolelle. Lisäksi kuntien ja kuntakonsernien toimintaan liittyvät riskit ovat usein hyvin monialaisia sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittäviä. Uudistetut säännökset määrittelevät riskienhallinnan olennaiseksi osaksi johtamista ja sisäistä valvontaa. Kunnanhallituksen vastuulla on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen sekä tuloksellisuuden seuranta ja arviointi. Järjestämisen tulee perustua systemaattiseen ja dokumentoi-

21 tuun toimintatapaan. Sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tulee varmentaa riskien hallintaa ja tavoitteiden saavuttamista osana johtamista, toiminnan ja talouden suunnittelua, päätöksentekoa sekä taloudenhoidon menettelyitä. Riskienhallinnan tulee olla kokonaisvaltaista, jolloin se kunnan ja kuntakonsernin tasolla: kattaa strategiset, toiminnalliset, taloudelliset sekä lakien ja hyvän hallintotavan noudattamiseen liittyvät riskit sisältää riskien tunnistamisen, analysoinnin ja priorisoinnin, hallinnan toimenpiteiden määrittelyn ja valvonnan, sekä tuloksellisuuden arvioinnin toimeenpannaan dokumentoidusti ja sen tuloksellisuudesta raportoidaan hallitukselle säännön mukaisesti Kuntalain keskeisimmät muutokset 1.7.2012 lukien : Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. (13 ) Valtuuston tulee hyväksyä hallintosääntö, jossa on tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. (50 ) Toimintakertomuksessa tulee antaa tietoja olennaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä asioista, joista ei ole annettu muutoin tietoa taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. (69 ) Tilintarkastajan on tarkastettava onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. (73 ) Kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan tulee vastata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. (87 ) Kunnallisten liikelaitosten johtajan tulee huolehtia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. (87 ) Kunnallisten liikelaitosten on toimintakertomuksessa annettava tietoja sellaisista talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole muutoin annettu tietoa taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa.

3.8 TULOSLASKELMA 2014 2016 22 Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin eli käyttömenoihin, rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin poistoihin. Tuloslaskelmassa summataan talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja menot. Yhdistely tehdään tuloslaskelmakaavan tilien tarkkuudella. Tuloslaskelman välituloksina esitetään mm. seuraavat tiedot: Toimintakate on toimintatulojen ja toimintamenojen erotus eli käyttötalouden nettomenot. Vuosikate ilmoittaa paljonko talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Jotta terveen talouden kriteerit toteutuisivat, tulisi vuosikatteen pitkällä aikavälillä olla samaa suuruusluokkaa kuin nettoinvestoinnit. Koska investointien rahoittamiseen on perusteltua käyttää lainaa, tulisi vuosikatteen kuitenkin kattaa vähintään pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Vuosikatteen riittävyyttä voidaan verrata investointien lisäksi myös käyttöomaisuuden poistoihin. Vuosikatteen tulisi riittää kattamaan omaisuuden kulumista mittaavat poistot. Vuoden 2014 talousarvion tuloslaskelmasta ilmenee, että rahoituserien jälkeen saatava vuosikate on -56 802 euroa, joka ei riitä kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien ohjeiden sekä valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan ja ne ovat 483 296 euroa. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Vuoden 2014 talousarviossa se on -540 098 euroa negatiivinen. Mikäli mahdollista, tilikauden tulosta voidaan vielä käsitellä rahastojen ja/tai varausten muutoksilla, eli niin sanotuilla tilinpäätöserillä. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan satunnaisiksi tuotoiksi ja kuluiksi katsotaan sellaiset tulot ja menot, jotka perustuvat kunnan tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. Ne on perusteltua esittää omana ryhmänään vuosikatteen jälkeen, mikäli niiden määrä vuosikatteeseen suhteutettuna on olennainen. Näin vuosikatteen vertailtavuus eri vuosien ja eri kuntien välillä paremmin toteutuu. Tuloslaskelman viimeinen rivi osoittaa tilikauden yli-/alijäämän, joka vuonna 2013 on 888 498 euroa alijäämäinen.

23 Hartolan kunnan tuloslaskelma 2014-2016 Ulkoiset erät TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 2 758 063 3 055 493 2 990 183 2 752 703 2 752 513 Myyntituotot 1 245 128 1 205 636 1 260 819 1 258 777 1 252 787 Maksutuotot 254 480 249 285 253 910 240 938 240 303 Tuet ja avustukset 367 476 369 652 429 449 217 631 224 066 Muut toimintatuotot 890 978 1 230 920 1 046 005 1 035 357 1 035 357 Toimintakulut -20 659 179-21 368 482-21 784 889-22 031 926-22 271 450 Henkilöstökulut -5 007 089-5 252 609-5 086 610-4 955 466-4 881 460 Palvelujen ostot -14 268 514-14 777 840-15 316 609-15 743 850-16 055 880 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -934 238-941 248-993 550-939 600-939 200 Avustukset -232 880-225 600-221 600-221 600-221 600 Muut toimintakulut -216 458-171 185-166 520-171 410-173 310 Toimintakate -17 901 116-18 312 989-18 794 706-19 279 223-19 518 937 Verotulot 9 207 377 9 563 000 10 017 000 10 220 000 10 198 000 Valtionosuudet 8 297 046 8 535 167 8 923 854 8 923 854 8 923 854 Rahoitustuotot ja -kulut -141 167-139 700-202 950-203 150-221 450 Korkotuotot 11 506 7 000 10 700 10 500 10 200 Muut rahoitustuotot 52 529 53 500 46 500 46 500 46 500 Korkokulut -204 846-200 000-260 000-260 000-278 000 Muut rahoituskulut -356-200 -150-150 -150 Vuosikate -537 860-354 522-56 802-338 519-618 533 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -542 372-533 976-483 296-416 887-368 721 Tilikauden tulos -1 080 233-888 498-540 098-755 406-987 254 Satunnaiset erät Tilikauden ylijäämä/alijäämä -1 080 233-888 498-540 098-755 406-987 254 Ylijäämä taseessa -1 221 000-2 109 498-2 649 596-3 405 002-4 392 256 Toimintatuotot/-toimintakulut, % -13,35-14,30-13,73-12,49-12,36 Vuosikate/poistot, % -99,17-66,39-11,75-81,20-167,75 Asukasmäärä 3 205 3 133 3 133 3 133 3 133

24 3.9 RAHOITUSLASKELMA 2014 2016 Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Nettoinvestoinnit ovat pysyneet kunnassa edellisten vuosien tasolla. Paineita investointien lisäämiseen tuovat ikääntyvän väestön asumispalvelujen kehittäminen sekä terveyspalvelujen korjausinvestoinnit ja suunnitteluvuosille ajoittuva koulukeskuksen ja siihen liittyvän liikuntahallin rakentaminen. Investointien (netto) loppusumma vuoden 2014 talousarviossa on 3.376 milj. euroa. Vuosikate ei kata investointeja. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset on arvioitu velkakirjanehtojen mukaan ja ne ovat n. 1,5 milj. euroa. Uutta lainaa on arvioitu nostettavan vuoden 2014 aikana 1,858 milj. euroa. Kunnan lainakanta vuoden 2014 lopussa on n. 10,27 milj. euroa eli noin 3260 euroa/asukas. Vuoden 2013 lopussa lainakannan arvioidaan olevan noin 8,412 milj. euroa.

HARTOLAN KUNNAN RAHOITUSLASKELMA 25 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 Toiminnan rahavirta -528 952-58 522 35 407-338 519-618 533 Vuosikate -537 860-354 522-59 593-338 519-618 533 Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 8 909 296 000 95 000 0 0 Investointien rahavirta -357 279-1 837 100-3 451 000-2 085 000-1 500 000 Investointimenot -566 250-2 120 000-4 886 000-4 450 000-2 430 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 102 317 578 900 1 530 000 2 365 000 930 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 106 655-296 000-95 000 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta -886 230-1 895 622-3 415 593-2 423 519-2 118 533 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset -244 954 4 287 54 396 54 500 54 500 Antolainasaamisten lisäys -300 021-50 000 0 0 0 Antolainasaamisten vähenys 55 067 54 287 54 396 54 500 54 500 Lainakannan muutokset -50 743 1 100 000 1 858 404 2 830 000 2 830 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 500 000 2 800 000 3 566 000 3 000 000 3 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 525 371-1 700 000-1 707 596-170 000-170 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos -25 371 0 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta -295 696 1 104 287 1 912 800 2 884 500 2 884 500 Rahavarojen muutos -1 181 927-791 335-1 502 793 460 981 765 967 Rahavarat 31.12. 620 967-170 368-1 673 161-1 212 180-446 213 Rahavarat 1.1. 1 802 894 620 967-170 368-1 673 161-1 212 180 Investointien omahankintameno 463 934 1 541 100 3 356 000 2 085 000 1 500 000 Lainanhoitokate -0,1538-0,1076 0,1018-0,0551-0,1722 Pääomamenojen tulorahoitus, % -18,87-10,95 3,50 77,02-425,11 Investointien tulorahoitus, % 115,93 23,00 1,78 16,24 41,24 Toteuma-arvio osoittaa, että vuoden 2014 vuosikate ei kata poistoja eikä investointeja. Vuonna 2013 vuosikate ei riitä kattamaan poistoja eikä investointeja ja investoinnit on katettava lainarahoituksella ja kassavarojen vähennyksellä. Pitkäaikaisen lainan lisätarpeeksi on laskelmassa arvioitu X milj euroa. Väliaikaisesti rahoitusvajetta voidaan kattaa lyhytaikaisella lainalla (kuntatodistuksilla). Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun lainanhoitokatteen arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden.