Blogiverkostomalli ja some - työkalut opetuksessa Tiivistelmä Sivusto esittelee käytäntöjä ja toimintamalleja, joiden avulla some-välineiden avaamia mahdollisuuksia saadaan hyödynnettyä opetuksessa. Tarjolla olevista välineistä koostetaan oppimista tukeva helppokäyttöinen ja tarkoituksenmukainen sosiaalisen median oppimisympäristö ja esitetään tähän ympäristöön soveltuvia opetus- ja oppimiskäytäntöjä. Menetelmän kuvaus Menetelmän lähtökohtana on blogi opiskelijan henkilökohtaisena tilana ja vuorovaikutuksen mahdollistavana verkostona. Toisaalta siinä korostuu opiskelijoiden itsenäinen työ, toisaalta tiedon yhteisöllinen jakaminen ja tuottaminen. Tavoitteena on blogien avulla yhdistää parhaat puolet itsenäisestä ja yhteisöllisestä oppimisesta. Malli on tarkoitettu joustavaksi rakenteeksi, josta voidaan tilanteen mukaan poistaa/lisätä osia. Riippuen kulloisestakin tavoitteesta, oppilaiden kyvyistä ja käytettävästä ajasta opettaja voi muovata tätä rautalankamallia haluamaansa suuntaan. Tavoitteena on, että malli soveltuisi erilaisiin tilanteisiin. Oppimisen eteneminen blogiympäristössä: 1. johdanto (opettaja) 2 tehtävät, ongelmat ja kysymykset (opettaja) 3. tiedonhankinta (opiskelijat + opettajan ennalta keräämät resurssit) 4. blogiartikkelin luonnoksen kirjoittaminen (opiskelijat) 5. kommentointi, keskustelu ja palaute (opiskelijat + opettaja) 6. blogiartikkelin muokkaus (opiskelijat) 7. tuloksien yhteenveto (opettaja) Lue lisää mallista http://blogitopetuksessa.businesscollege.fi/oppimisprosessi-blogiymparistossa/
Lisäksi sivustolle on kerätty käyttökokemuksiin perustuvia suosituksia: Blogit opetuksessa Blogiverkoston rakentaminen Blogien käyttöönotto Blogit, tehtävänannot ja vuorovaikutus Diigo käyttöönotto Diigo omat muistiinpanot ja tiedonhaku Diigo yhteiset muistiinpanot, jakaminen ja yhteistyö http://blogitopetuksessa.businesscollege.fi/suositukset/ MENETELMÄN SOVELTAMINEN Käyttötarkoitus Menetelmä sopii kaikille kouluasteille sekä lähi- että etäopetukseen. Soveltamiseen tarvittavat resurssit Blogiympäristön hallinta. Menetelmä on ohjelmistoriippumaton. Menetelmän soveltamisessa on otettava huomioon Tietosuoja ja tekijänoikeuskysymykset. Kokemuksia menetelmästä Oppijalähtöisyys Asiantuntijaopettaja ei enää hallinnoi tietoa vaan auttaa opiskelijoita hakemaan ja rakentamaan tietoa itsenäisesti ja yhdessä, verkkoa ja sosiaalista mediaa hyödyntäen. Osalle opiskelijoista edellä kuvattu opiskelutapa ei ollut mikään itsestäänselvyys. Vaikka korostin useaan otteeseen, miten jokaisella on vapaus valita kurssilla oma reittinsä ja tutkia omia mielenkiinnon kohteitaan, minulta tultiin edelleen usein kysymään: opettaja, mitä minun pitää tehdä?. Ehkä monet opiskelijat olivat ehdollistuneet aikaisemmalla koulu-urallaan siihen, että heidän työskentelyään ohjataan ensisijaisesti ulkoapäin: opettajan vaatimukset, oppilaitoksen määräykset, oikeat vastaukset. Itseohjautuva työskentely Blogityöskentelyssä opiskelijoilta vaadittiin itseohjautuvuutta ja omaa ajattelua. Passiivinen
kuuntelu ei tuota laadukasta oppimista syvällinen ymmärtäminen vaatii aina aktiivista pohdiskelua (reflektio). Kasvanut vastuu omasta opiskelusta koettiin myös haastavana. Välillä oli vaikea motivoida itseään itsenäiseen työskentelyyn., Työskentelytapa vaatii ainakin jossain määrin itsekuria ja aikatauluttamista.. Useimmat kokivat itseohjautuvan työskentelyn kuitenkin lopulta palkitsevaksi ja tunnistivat, miten se edisti oppimista: Aluksi itsenäinen blogityöskentely tuntui raskaalta ja olin ns. hukassa. Lopulta kuitenkin harjoittelemalla opin ja työskentelystä tuli helpompaa., Blogityöskentely auttoi oppimistani, sillä jouduin itse penkomaan asioista lisätietoa ja kirjoittaminen edisti sen muistamista vielä enemmän.. Oma tila, omistajuus, luovuus Blogityöskentelyn tärkeä lähtökohta oli ajatus blogista yksilöllisenä omana tilana, jonka sisällön, ulkoasun ja toiminnot kukin opiskelija itse suunnittelee. Monille yksilöllinen blogin ulkoasu oli tärkeää, ja muutama innostui tekemään sen parissa töitä vapaa-ajallaankin. Blogin suunnitteluun ja sisällöntuotantoon sisältyvät luovat mahdollisuudet koettiin erityisen mielekkäiksi. Opintopäiväkirjablogista voit tehdä juuri sen näköisen tilan kuin haluat. Muuttamalla teemoja, taustakuvia tai fontteja voit luoda juuri sinulle sopivan blogin, joka erottuu muista ilman suurempaa takinvääntöä., WordPressissä on rajattomasti mahdollisuuksia erilaisille toiminnoille ja ulkoasunmuokkaamiselle. Näiden avulla voi luoda juuri itsesi näköisen blogin, josta löytyy kaikki tarvitsemasi toiminnot. On hauskempaa tehdä tehtävät blogiin joka tuntuu omalta.. Tehtävänannot Tehtävänantoja pyrittiin suunnittelemaan niin, että mahdollistaisivat yksilöllisiä reittejä. Tuloksena oli rikas valikoima erilaisia opiskelijoiden tuotoksia, joiden ympärillä oli mielekästä vuorovaikuttaa ja joiden avulla oli mahdollista oppia toisilta. Tehtävänannot olivat onnistuneita, sillä pidän vapaamuotoisista tehtävistä (ei yhtä oikeaa vastausta)., Blogityöskentely antoi enemmän vapautta tehdä asioita, eikä ollut vain sitä ns. yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. Itse koin hyvänä tuon mahdollisuuden tehdä omanlaisensa lopputulos., Kurssin tehtävänannot ovat olleet onnistuneita, koska aiheissa on ollut paljon valinnanvaraa. On saanut perehtyä siihen mikä eniten kiinnostaa itseään.. Jakaminen ja vuorovaikutus Jakaminen koettiin pääsääntöisesti hyödylliseksi. Yleisöllä, jo pienelläkin sellaisella, näytti olevan vaikutusta opiskelijoiden tuotoksiin. Opiskelijoiden motivoinnin kannalta on eri asia kirjoittaa perinteisesti yhden ihmisen yleisölle (tehtävänpalautus opettajalle) kuin koko ryhmän nähtäväksi. Jakaminen oli hyvä asia. Toisten blogeja lukemalla sai uusia näkökulmia omaankin aiheeseen ja tietoa sellaisista aiheista joista ei itse ottanut selvää. Diigon kautta tuli löydettyä hyödyllisiä linkkejä, Muiden blogeja oli kiinnostava lukea ja saada näin vielä enemmän tietoa. Oli hyvä asia, kun sai eri näkökulmia asioihin., Tieto blogin jakamisesta vaikutti omaankin kirjoittamiseen. Tekstiä tuli harkittua tarkemmin, koska se tuli toistenkin nähtäväksi., Jakaminen oli minulle vaikeaa. Oman tekstin ja linkkien jakamiseen liittyy tietty kynnys. Omien tuotosten toimittaminen opettajalle perinteiseen tyyliin on minulle luontaisempi tapa, mutta ehkä tässäkin tuli hyödyllistä kokemusta..
Vuorovaikutus Itse koin vuorovaikutuksen synnyttämisen kaikkein haastavimmaksi blogityöskentelyssä. Monet opiskelijat tunnistivat palautteessa kommentoinnin ja vuorovaikutuksen hyödyt, mutta silti samalla arvioivat oman aktiivisuutensa alhaiseksi. Periaatteet ja käytäntö siis poikkesivat toisistaan. Blogien kautta oli mielestäni helpompi kommunikoida muiden kanssa ja tuoda omia mielipiteitä esille., Kommentointi ei tuntunut missään vaiheessa niin kiinnostavalta, että sitä olisi halunnut käyttää enemmän hyödyksi. Kunnollista keskustelua ei saatu aikaan.. Ajan puute Suurimmaksi ongelmaksi opiskelijat kokivat ajan puutteen. Moni koki, että kurssilla edettiin liian nopeasti. Uusien välineiden ja työtapojen opettelu vei aikaa opintosuunnitelmaan kirjatuilta sisällöiltä, jolloin kumpaankaan ehditty paneutua riittävästi. Vaikka käytettyjen some-välineiden määrää rajattiin, monet kokivat, etteivät saaneet niitä riittävästi haltuun. Diigo oli liian sekava, enkä ymmärrä sen tärkeyttä. Mielestäni samat jaot olisi voitu tehdä emaililla, tai jollain muulla jo opetellulla tavalla. Liikaa ohjelmia liian vähässä ajassa sekoittaa vaan liikaa.. LISÄTIEDOT Menetelmän toteuttaja Suomen Liikemiesten Kauppaopisto Yhteyshenkilö Jukka Lehtonen Helsinki Business College jukka.lehtonen@businesscollege.fi LUOKITTELUT Kohderyhmät Perusopetus Ammattikoulutus Vapaa sivistystyö Teemat aktivoivat opetusmenetelmät ammatillinen lisäkoulutus sosiaalinen media sosiaalisen median pedagoginen hyödyntäminen ammatillinen koulutus ammatillinen peruskoulutus
Asiasanat sosiaalinen media blogit yhteisöllinen oppiminen Julkaisupäivä 14.03.2013 Tunniste 1485 Linkit Blogit ja sosiaalinen media opetuksessa Esimerkki WordPress -blogin käytöstä oppimisympäristönä Opetushallitus 2016