1 RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1. ALUKSI... 2 2. HENKILÖSTÖKUVA... 3 2.1. Henkilöstön määrä ja osuus hallintokunnittain 2009-2014... 3 2.2. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö hallintokunnittain 2009-2014. 5 2.3. Henkilöstön ikärakenne... 10 2.4. Työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset... 11 3. TUOTTAVUUS JA TYÖVOIMAKUSTANNUKSET... 14 3.1. Henkilötyövuodet... 14 3.2. Palkkakustannukset... 16 3.3. Sairauslomapäivien määrä ja osuus... 18 3.4. Työtapaturmat ja ammattitaudit... 25 4. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVINVOINTI... 29 4.1. Rauman Tarina ohjenuorana... 29 4.2. Henkilöstön koulutus... 31 4.3. Työhyvinvoinnin edistäminen... 35 4.4. Työyhteisökyselyiden tuloksia 2008-2014... 38 5 REKRYTOINTI, VAIHTUVUUS JA ELÄKÖITYMINEN... 50 5.1. Vaihtuvuus ja rekrytointi... 50 5.2. Keskimääräinen eläköitymisikä ja tehdyt eläkepäätökset... 51 5.3. Eläköitymisten ennakointi... 53
2 1. ALUKSI Henkilöstöraportti kertoo tilastotietoa henkilöstöön liittyvistä keskeisistä asioista. Tiedot esitetään enimmäkseen kuuden vuoden jaksolta, jolloin voidaan nähdä kehityksen trendi. Raportti toimii käsikirjana, josta voi etsiä kulloinkin tarvittavia tietoja. Tiedot on tarkoitettu strategisen ja operatiivisen johtamisen apuvälineiksi niin koko kaupunkiorganisaation tasolla kuin kussakin hallintokunnassa. Tilastotiedot ajetaan aina kunkin vuoden lopussa (31.12.), ja ne koskevat pääosin vakinaista henkilöstöä. Vuoden 2014 raporttiin on lisätty tunnuslukuja taseyksiköistä. Raportista on tehty kaksi versiota: nettiversio ja painettu versio. Vuoden 2014 aikana ei tapahtunut suuria organisatorisia muutoksia, joilla olisi ollut merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Ympäristölaboratorion yhtiöittämisen myötä Rauman kaupungin henkilöstöstä noin kymmenen siirtyi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) palvelukseen. Vuonna 2014 Rauman kaupungin henkilöstömäärä väheni ja samalla niin määräaikaisten kuin työllistettyjenkin osuudet laskivat. Vuoden 2014 henkilöstöraportti sisältää työyhteisökyselyn tuloksia. Edelliset työyhteisökyselyn tulokset on esitetty vuoden 2012 raportissa ja niihin reagoinnissa onnistumisesta voidaan tehdä päätelmiä vuoden 2014 tulosten pohjalta. Vuonna 2014 Rauman kaupunki on toteuttanut strategianaan Rauman tarinaa. Tarina haastaa toimintakulttuurin muutokseen sekä kehittämään palveluita yhä monimuotoistuvampiin tarpeisiin. Henkilöstövoimavara on toimintojen kehittämisen keskiössä. Tunnusluvut henkilöstörakenteesta, henkilöstön hyvinvoinnista ja kehittämisestä antavat arvokasta tietoa nykytilasta sekä auttavat suunnittelemaan ja kohdentamaan toimenpiteitä tarkoituksenmukaisesti. Raumalla 11.3.2015 Marika Alho-Malmelin Henkilöstösuunnittelija, Henkilöstöpalvelut
3 2. HENKILÖSTÖKUVA Tässä luvussa kuvataan vuoden 2014 Rauman kaupungin henkilöstömäärä, henkilöstön ikärakenne, työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset. Tarkastelua tehdään pääasiassa virastotasolla sekä työsuhteen luonteen perusteella. Joitain tunnuslukuja esitetään myös sukupuolten mukaan. 2.1. Henkilöstön määrä ja osuus hallintokunnittain 2009-2014 Kuntasektorilla oli vuonna 2014 (kunnat + kuntayhtymät) työllisiä 534 000. Valtion palveluksessa oli 139 000 työllistä ja yksityinen sektori työllisti 1 764 000 henkilöä. Kuntasektori työllisti kaikkiaan 21,8 % työllisistä. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus). Politiikkatavoitteena on pitkään ollut tasoittaa suomalaisen työelämän kansainvälisestikin vertaillen poikkeuksellisen tiukkaa eriytymistä naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin (horisontaalinen segregaatio). Niin ikään pyrkimyksenä on kaventaa sukupuolten palkkaeroa ja lieventää vertikaalista segregaatiota, joka ilmenee naisten aliedustuksena johtotehtävissä ja johtajapaikkojen sukupuolispesifeinä jakoina. Kuntasektori on vahvasti naisvaltainen: vuonna 2014 työntekijöistä 77,0 % oli naisia. Yksityinen sektori puolestaan on perinteisesti jonkin verran miesvoittoinen, miehiä oli 60,0 %. Valtiosektorilla taas naisia ja miehiä työskenteli kutakuinkin yhtä paljon. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.) Henkilöstömäärä kääntyi laskuun Rauman kaupungin henkilöstömäärien muutoksia tarkasteltaessa on otettava huomioon vuosien aikana tapahtuneet monet organisaatiomuutokset. Ne on kerrottu aiempien vuosien henkilöstöraporteissa. Seuraavan sivun taulukosta nähdään, että vuoden 2014 lopussa Rauman kaupungin palveluksessa oli kaikkiaan 3117 henkilöä, joista vakinaisia oli 2412, määräaikaisia 646 ja työllistettyjä 59. Kuten kuntasektorin yleensä, myös Rauman kaupungin henkilöstö on vahvasti naisvaltainen. Naisia henkilöstöstä on 2585 ja miehiä 532. Naisten osuus koko henkilöstöstä on 82,9 %, mikä on edelleen valtakunnalliseen keskiarvoon verraten jonkin verran korkeampi. Kuntasektorilla miesten osuus kasvoi hienoisesti vuodesta 2014 (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus). Koko henkilöstömäärä (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) laski kaikkiaan 101 työntekijällä. Määräaikaisia työntekijöitä oli 33 vähemmän kuin vuonna 2013 ja työllistettyjen määrä väheni 38 hengellä. Vakinaisten henkilöiden määrä laski 30:lla vuodesta 2013. Esimiehiin henkilöstöstä lukeutui 192, joista naisia oli 144 (75 %) ja miehiä 48 (25 %).
4 Taulukko 1. Koko henkilöstö virastoittain vuosina 2009-2014. KESKUSVIRASTO 2009 2010 2011 2012 2013 2014 VAKINAISET 201 205 199 204 206 88 TYÖLLISTETYT 2 5 5 2 9 2 MÄÄRÄAIKAISET 50 49 45 44 36 11 YHT. 253 259 249 250 251 101 Ruokapalvelut 2014 VAKINAISET 116 TYÖLLISTETYT 6 MÄÄRÄAIKAISET 27 YHT. 149 KULTTUURI-VAPAA- AIKA 2009 2010 2011 2012 2013 2014 VAKINAISET 102 106 107 105 106 107 TYÖLLISTETYT 8 13 28 16 36 7 MÄÄRÄAIKAISET 123 83 93 96 105 125 YHT. 233 202 228 217 247 239 KASVATUS-OPETUS 2009 2010 2011 2012 2013 2014 VAKINAISET 802 665 663 664 696 689 TYÖLLISTETYT 15 26 20 27 35 32 MÄÄRÄAIKAISET 237 197 227 255 220 191 YHT. 1054 888 910 946 951 912 SATAMALAITOS 2009 2010 2011 2012 2013 2014 VAKINAISET 50 45 46 23 24 25 TYÖLLISTETYT 0 0 1 0 0 0 MÄÄRÄAIKAISET 0 2 11 6 5 4 YHT. 50 47 58 29 29 29 SOSIAALI-TERVEYS 2009 2010 2011 2012 2013 2014 VAKINAISET 749 748 793 971 1014 996 TYÖLLISTETYT 10 9 10 7 8 6 MÄÄRÄAIKAISET 277 279 258 296 269 248 YHT. 1036 1036 1061 1274 1291 1250 TEKNINEN VIRASTO 2009 2010 2011 2012 2013 2014 VAKINAISET 378 363 353 388 396 222 TYÖLLISTETYT 8 12 11 6 9 5 MÄÄRÄAIKAISET 64 71 70 62 44 15 YHT. 450 446 434 456 449 242 Puhtauspalvelut 2009 2010 2011 2012 2013 2014 VAKINAISET 137 TYÖLLISTETYT 1 MÄÄRÄAIKAISET 23 YHT. 161 Rauman vesi 2009 2010 2011 2012 2013 2014 VAKINAISET 26 TYÖLLISTETYT 0 MÄÄRÄAIKAISET 1 YHT. 27 Rauman jätehuoltolaitos 2009 2010 2011 2012 2013 2014 VAKINAISET 6 TYÖLLISTETYT 0 MÄÄRÄAIKAISET 1 YHT. 7 HLÖSTÖ YHT. 2009 2010 2011 2012 2013 2014 VAKINAISET 2282 2132 2161 2355 2442 2412 TYÖLLISTETYT 43 65 75 58 97 59 MÄÄRÄAIKAISET 751 681 704 759 679 646 YHT. 3076 2878 2940 3172 3218 3117
2009 2010 2011 2012 2013 2014 5 Keskusviraston henkilöstömäärästä on erotettu ruokapalvelut -taseyksikön henkilöstö ja teknisen viraston henkilöstömäärästä puhtauspalvelut - taseyksikön sekä vesi- ja viemäri- ja jätehuoltoliikelaitosten henkilöstö. Pienvenesatamassa työskentelevä yksi henkilö on laskettu teknisen viraston henkilöstömäärään. 2.2. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö hallintokunnittain 2009-2014 Vakinaisten määrä väheni kolmellakymmenellä Vuonna 2014 Rauman kaupungilla oli vakinaisessa työsuhteessa 2412 henkilöä, joista naisia oli 1999 ja miehiä 413. Miesten määrä pysyi ennallaan vuoteen 2013 nähden. Vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 77 % ja se kasvoi prosentilla vuodesta 2013, vaikka vakinaisten työntekijöiden määrä laski 30:llä työntekijällä. 3000 2500 2000 1500 VAKINAISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2009 2014 2282 YHT. MIEHET NAISET 2442 2355 2412 2132 2161 1942 2029 1999 1797 1713 1744 1000 500 0 485 419 417 413 413 413
6 Taulukko 2. Vakinainen henkilöstö virastoittain sukupuolen mukaan vuosina 2009-2014. KESKUSVIRASTO 2009 2010 2011 2012 2013 2014 MIEHET 23 24 23 24 22 23 NAISET 178 181 176 180 184 181 YHT. 201 205 199 204 206 204 KULTUURI-VAPAA-AIKA 2009 2010 2011 2012 2013 2014 MIEHET 22 24 22 24 24 23 NAISET 80 82 85 81 82 84 YHT. 102 106 107 105 106 107 KASVATUS-OPETUS 2009 2010 2011 2012 2013 2014 MIEHET 163 100 101 99 102 102 NAISET 639 565 562 565 594 587 YHT. 802 665 663 664 696 689 SATAMALAITOS 2009 2010 2011 2012 2013 2014 MIEHET 41 40 40 19 20 20 NAISET 9 5 6 4 4 5 YHT. 50 45 46 23 24 25 SOSIAALI-TERVEYS 2009 2010 2011 2012 2013 2014 MIEHET 48 47 48 56 58 60 NAISET 701 701 745 915 956 936 YHT. 749 748 793 971 1014 996 TEKNINEN VIRASTO 2009 2010 2011 2012 2013 2014 MIEHET 188 184 183 191 187 185 NAISET 190 179 170 197 209 206 YHT. 378 363 353 388 396 391 Määräaikaisten ja työllistettyjen määrät edelleen laskussa Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2014 määräaikaisissa työsuhteissa oli Suomessa 329 000 henkeä, mikä on 1 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikista työllisistä vuonna 2014 15,6 % oli määräaikaisia. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli miehiä 129 000 (39,2 %) ja naisia 200 000 (60,8 %). Naispalkansaajilla määräaikaisten osuus oli 18,5 % ja miespalkansaajilla 12,6 %. Määräaikaisten osuus on lievässä laskussa molemmissa ryhmissä aikaisempaan vuoteen 2013 verrattuna. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.) Suomessa määräaikaisten työsuhteiden osuus oli pitkään eurooppalaista keskitasoa selvästi korkeampi. Ero on tasoittunut vuodesta 2004 alkaen EUkeskiarvon kohotessa ja Suomen määräaikaisten osuuden pysyessä ennallaan, tai jopa hiukan laskiessa. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus).
2009 2010 2011 2012 2013 2014 7 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen 2014 työnantajasektorikohtaiset tilastot eivät ehtineet valmistua ennen henkilöstöraportin julkaisemista, mutta vuonna 2013 kunta-alalla työskenteleviä määräaikaisia palkansaajia oli 22,4 %. Valtiosektorin palkansaajista määräaikaisia oli 24,6 % ja yksityisen sektorin palkansaajista 12,1 %. Naisten osuus määräaikaisista nousi 2013 kuntasektorilla vuodentakaisesta 75,4 %:sta 78 %:iin, valtion ja yksityisen sektorin osuuden pysyessä ennallaan. Valtiolla määräaikaisissa työsuhteissa naisia työskenteli 51,4 % ja yksityisellä sektorilla niin ikään 51,4 %. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.) Rauman kaupungilla määräaikaisten osuus pysyi vuonna 2014 ennallaan ja oli 21 %. Työllistettyjen osuus oli 2 % ja laski prosentilla vuodesta 2013. Määräaikaisia työntekijöitä oli 33 henkilöä vähemmän ja työllistettyjä 38 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. 800 MÄÄRÄAIKAISET JA TYÖLLISTETYT, LUKUMÄÄRÄ 2009 2014 YHTEENSÄ 700 600 751 681 704 759 679 646 500 400 300 200 100 43 65 75 58 TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET 97 59 0 Tarkasteluajanjaksolla 2009 2014 työllistettyjen osuus oli vuonna 2013 korkeimmillaan. Vuonna 2014 työllistettyjen määrä kääntyi laskuun. Rauman kaupunki työllisti vuonna 2014 59 henkilöä. Alimmillaan työllistettyjen osuus on ollut tarkastelujakson aikana vuonna 2009, 1,4 %. Työllistettyjen määrä väheni muutamalla henkilöllä lähes kaikissa virastoissa. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa työllistettyjä oli 29 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2014 Rauman kaupungilla määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli 646 henkeä. Määräaikaisista työntekijöistä naisia oli 540 (83,6 %) ja miehiä 106. Määräaikaisten työntekijöiden määrän tasaiseen vähentymiseen on vaikuttanut työsuhteiden vakinaistaminen. Vuoden 2009 määräaikaisten jyrkkä nousu
8 selittyy terveystoimen liittymisellä kaupunkiorganisaatioon. Vuonna 2012 Rauman aluesairaala tuli osaksi Rauman kaupunkia. Tarkastelujaksolla 2009-2014 vuonna 2010 määräaikaisissa työsuhteissa tapahtunut vähennys johtui osin vakinaistamisista, osin Rauman ammattiopiston määräaikaisten (pääosin sivutoimisia tuntiopettajia) siirtymisestä pois kaupungin henkilöstövahvuudesta Länsirannikon Koulutus osakeyhtiöön (WinNova). Vuonna 2012 määräaikaisia työsuhteita oli lukumääräisesti enemmän, mutta niiden osuus pysyi samana kuin edeltävänä vuonna 2011. Vuonna 2013 määräaikaisten työsuhteiden määrä väheni myös määräaikaisten työntekijöiden suhteellista osuutta tarkasteltaessa liki 3 %:lla. Vuonna 2014 suhteellinen osuus laski edelleen 0,4 %:lla. Määräaikaisten osuus kunkin hallintokunnan työvoimasta Määräaikaisten osuudessa ei tapahtunut 2014 merkittävää muutosta. Määräaikaisten työntekijöiden osuus laski 0,4 % edeltävästä vuodesta. Työllistettyjen osuus laski niin ikään 1,1 % edellisvuodesta. 30,0 MÄÄRÄAIKAISTEN JA TYÖLLISTETTYJEN % -OSUUDET 2009-2014 TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET 25,0 20,0 24,4 23,7 23,9 23,9 21,1 20,7 15,0 10,0 5,0 0,0 2,3 2,6 3,0 1,4 1,8 1,9 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuonna 2014 määräaikaisten osuus laski kaikissa hallintokunnissa lukuun ottamatta kulttuuri- ja vapaa-aikatoimea, jossa määräaikaisten työntekijöiden osuus kasvoi 42,5 %:sta 52,3 %:in. Tässä tarkastelussa ei työllistettyjä ole laskettu mukaan.
9 Taulukko 3. Määräaikaisten osuudet hallintokunnittain vuosina 2009-2014. 2009 2010 2011 2012 2013 2014 KULTTUURI-VAPAA-AIKA 52,8 41,1 40,8 44,2 42,5 52,3 KASVATUS-OPETUS 22,5 22,2 24,9 27 23,1 20,9 SOSIAALI-TERVEYS 26,7 26,9 24,3 23,2 20,8 19,8 SATAMA 0 4,3 19 20,7 17,2 13,8 KESKUSVIRASTO 19,8 18,9 18,1 17,6 14,3 10,9 ruokapalvelut 18,1 TEKNINEN 14,2 15,9 16,1 13,6 9,8 6,2 puhtauspalvelut 14,3 Rauman vesi 3,7 jätehuoltopalvelut 14,3 YHTEENSÄ 24,4 23,7 23,9 23,9 21,1 20,7 Tämä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen muita paljon korkeampi osuus johtuu pitkälti siitä, että hallintokuntaan kuuluvat musiikkiopiston, kuvataidekoulun ja kansalaisopiston määräaikaiset tuntiopettajat. Toiseksi korkein osuus, 20,9 %, oli kasvatus-opetustoimessa. Määräaikaisuuden syyt 2014 Työmarkkinakeskusteluissa määräaikaisuus on ollut esillä erityisesti sen kielteisten, jopa laittomien, piirteiden takia. Pääosaan määräaikaisuuksista on perusteltuja ja laillisia syitä, kuten projektit, sivutoimiset tuntiopettajuudet, äitiys- ja hoitovapaat, vuorotteluvapaat, opintovapaat, sijaisuudet ja harjoittelut. Suurin osa kuntien määräaikaista on sijaisia (Kuntatyönantajat). Laittomia ja työntekijän kannalta ongelmallisia ovat määräaikaisten työsuhteiden jatkuvat ketjutukset, vaikka pysyvä työvoimantarve on olemassa. Rauman kaupungin henkilöstöpoliittinen lähtökohta on, ettei laittomia määräaikaisuuksia ole. Seuraavaan taulukkoon on kerätty vuoden 2014 määräaikaisuuden syyt naisilla ja miehillä. Taulukko 4. Määräaikaisuuden syyt 2014 sukupuolen mukaan. MÄÄRÄAIKAISUUDEN SYYT NAISET NAISET % MIEHET MIEHET % YHT. YHT. % Sijaisuus 329 56,1 27 22,7 356 50,5 Projektitehtävä 13 2,2 2 1,7 15 2,1 Avoimen viran/työsuhteen hoito 14 2,4 2 1,7 16 2,3 Erillinen määräaikainen työtehtävä 81 13,8 28 23,5 109 15,5 Harjoittelu 0 0,0 1 0,8 1 0,1 Oppisopimuskoulutus 16 2,7 2 1,7 18 2,6 Työn luonne 73 12,5 40 33,6 113 16,0 Työllistetty 49 8,4 14 11,8 63 8,9 Muu syy 11 1,9 3 2,5 14 2,0 YHTEENSÄ 586 100,0 119 100,0 705 100,0 Edelleen puolet vuoden 2014 määräaikaisuuksista oli sijaisuuksia, kuten aiemminkin. Toiseksi suurin syyryhmä oli erilliset määräaikaiset tehtävät. Kaikista
10 määräaikaisista seuraavaksi suurimman ryhmän muodostivat 2014 työn luonteen vuoksi määräaikaisiksi luettavat. Tähän ryhmään kuuluvat mm. koulunkäyntiohjaajat, iltapäiväkerho-ohjaajat sekä henkilökohtaiset avustajat. Vuonna 2014 työllistettyjen osuus kaikista määräaikaisista oli vain 8,9 %, kun vastaava prosenttiosuus vuotta aiemmin oli 12,5 %. Määräaikaisuuden syiden tilastoinnissa on epätäsmällisyyttä, sillä tuntiopettajat on voitu sijoittaa ryhmiin syykoodilla sijaisuus, erillinen määräaikainen työtehtävä tai työn luonne. 2.3. Henkilöstön ikärakenne Työelämässä on jo pitkään kannettu huolta työvoiman riittävyydestä ja tarvittavan osaamisen siirtymisestä, kun suuret ikäluokat poistuvat joukoittain työstä eläkkeelle, ja nuorten ikäluokkien osuus pienenee. Politiikkatavoitteena onkin, että työssä jatketaan aiempaa pidempään ja että eläkkeelle siirtymisaika joustaa. Tässä luvussa tarkastellaan Rauman kaupungin henkilöstön (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) jakautumista ikäluokkiin vuonna 2014. Luvussa esitetään lisäksi erikseen vakinaisen henkilöstön keski-iän kehitys ajanjaksolla 2009 2014. Koko henkilöstön keski-ikä 46,5 vuotta, vakinaisten 48,6 vuotta Seuraavassa taulukoissa esitetään ensin koko henkilöstön jakautuminen ikäluokkiin ja sen jälkeen tarkastellaan vakinaisen henkilöstön ikärakennetta. Jakaumia tarkastellaan lukumäärinä ja keskiarvoina. Eniten henkilöstössä oli 55 59-vuotiaita (518 henkilöä) ja sitten 50 54- vuotiaita (501 henkilöä). Pienin ikäluokka oli 30 34-vuotiaat (269 henkilöä). Vanhimman ikäluokan, 60 vuotta täyttäneiden osuus kallistui hienoiseen laskuun. Eri hallintokunnissa henkilöstön ikärakenne vaihtelee paljonkin, joten myös ikään liittyvät henkilöstöstrategiset tarpeet eroavat virastoittain. Taulukko 5. Koko henkilöstö ikäryhmittäin ja virastoittain vuonna 2014. alle 30 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60- yht. ka KESKUSVIRASTO 13 16 21 29 30 55 42 44 250 49,5 KULTTUURI-VAPAA-AIKA 23 27 33 19 21 34 37 45 239 47,6 KASVATUS-JA OPETUS 92 82 126 121 147 129 140 75 912 45,4 SATAMALAITOS 3 5 2 5 2 4 3 5 29 45,4 SOSIAALI-TERVEYS 167 105 132 149 177 198 202 120 1250 45,6 TEKNINEN VIRASTO 26 34 37 29 64 81 94 72 437 49,3 YHTEENSÄ 324 269 351 352 441 501 518 361 3117 46,5 Kuntasektorilla kokonaisuutena henkilöstön keski-ikä on noussut vuosi vuodelta. Vuoden 2013 lokakuussa vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,8 määräaikaisen henkilöstön keski-iän ollessa reilusti alempi 38,2. (Kuntatyönantajat).
11 Vuonna 2014 Rauman kaupungin vakinaisten työntekijöiden keski-ikä oli 48,6 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä laski vuodesta 2013. Pelkästään vakinaisen henkilöstön keski-ikää tarkasteltaessa, voidaan todeta sen pysyneen aiempien vuosien tasolla. Vuonna 2009 keski-iän nousutrendi kääntyi laskuun, joka jatkui myös vuonna 2011. Vuonna 2012 keski-ikä jälleen nousi, mutta vuosina 2013 ja 2014 keski-ikä oli laskussa. Tarkasteluajanjaksona 2009-2014 vakinaisen henkilöstön keski-iässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ 2009-2014 49,2 49,0 48,8 48,6 49,1 48,9 48,7 49,0 48,9 48,6 48,4 48,2 KAIKKI YHTEENSÄ 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vakinaisen henkilöstön osalta korkein keski-ikä oli edelleen keskusvirastossa ja matalin satamalaitoksessa. Taulukko 6. Vakinainen henkilöstä ikäryhmittäin ja virastoittain 2014. alle 30 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60- yht. ka KESKUSVIRASTO 3 11 14 22 27 50 36 41 204 51,2 KULTTUURI-VAPAA-AIKA 2 7 16 11 8 23 21 19 107 50,1 KASVATUS-JA OPETUS 21 31 101 96 133 113 125 69 689 48,1 SATAMALAITOS 2 4 2 3 2 4 3 5 25 46,7 SOSIAALI-TERVEYS 64 76 108 121 157 181 182 107 996 47,7 TEKNINEN VIRASTO 18 29 31 36 47 74 85 71 391 50,0 YHTEENSÄ 110 158 272 289 374 445 452 312 2412 48,6 2.4. Työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset Henkilöstö työaikajärjestelmittäin Koko henkilöstön yleisimmät työaikajärjestelmät ovat vuorotyöluonteinen jaksotyö (114,75 tuntia kolmessa viikossa) ja 38,25 viikkotyötunnin yleistyöaika, joiden piiriin lukeutuu 43 % henkilöstöstä.
12 Naisten ja miesten työaikaprofiilit eroavat toisistaan. Jaksotyö on naisilla yleistä, miehillä hyvin harvinaista. Miehet taas tekevät yleistyöaikaa naisia paljon useammin. Niin ikään toimistotyöaika ja opetustyö ovat miehillä suhteellisesti tavallisempia kuin naisilla. Taulukko 7. Koko henkilöstö työaikajärjestelmittäin 2014. NAISET MIEHET YHT. 37h/vko /KVTES III luku 45 5 50 38,25 tunnin työaika, talonmiehet 1 2 3 Ei säädöstä 6 0 6 Jaksotyö, vuorotyönluonteinen 114,75 h/3vko 683 15 698 Jaksotyö, päivätyönl., muodoll. 114,75 h/3vko 316 11 327 Kaksivuorotyö, aina 7-8 h/pv 0 18 18 Kolmivuorotyö, keskeytymätön 0 11 11 Opetustyö 307 127 434 Perhepäivähoitajat 80,00 tuntia/2 viikkoa 52 0 52 Päivätyössä keskim. 38,25 h/vko 328 7 335 Sairaalalääkärit, hammaslääkärit 38,25 h/vko 14 10 24 Terveyskeskuslääkärit ja -hammaslääk. 37 h/vko 45 23 68 Toimistotyöaika 36,25 h/vko 341 101 442 Yleistyöaika 38,25 h/vko 447 202 649 YHTEENSÄ 2585 532 3117 Henkilöstö virka- ja työehtosopimuksittain Kaksi kolmasosaa henkilöstöstä kuuluu KVTESin alaisuuteen. OVTES on toiseksi yleisin. Naisten ja miesten profiilit eroavat tässäkin. Naisista 82,9 % työskentelee KVTESin piirissä, miehistä vain 22,9 %. Miehillä yleisin on TS, joka taas naisilla on harvinainen.
13 Sopimusten lyhenteet tarkoittavat seuraavaa: OVTES Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus KVTS Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus LS Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus TS Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TTES Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus Taulukko 8. Koko henkilöstö virka- ja työehtosopimuksittain 2014. HENKILÖMÄÄRÄ VES/TES NAISET MIEHET YHT. OVTES 312 137 449 KVTES 2142 122 2264 LS 65 33 98 TS 59 163 222 TTES 7 73 80 Sopimukseton 4 4 YHTEENSÄ 2585 532 3117 %-OSUUDET VES/TES NAISET MIEHET YHT. OVTES 12,1 25,8 14,4 KVTES 82,9 22,9 72,6 LS 2,5 6,2 3,1 TS 2,3 30,6 7,1 TTES 0,3 13,7 2,6 Sopimukseton 0,0 0,8 0,1 YHTEENSÄ 100,0 100,0 100,0
14 3. TUOTTAVUUS JA TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Tässä luvussa tarkastellaan henkilövoimavaroja, joiden arviointia varten tarvitaan jatkuvaa seurantaa ja vertailua ainakin aikaisempiin toiminnan tuloksiin ja mahdollisesti myös muihin organisaatioihin. Luvussa katsotaan ensin henkilötyövuosia, jotka kuvaavat tiettynä päivänä (31.12.) otettua pelkkää henkilöstömäärää paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa. Tämän jälkeen kuvataan palkkakustannukset sekä sairauslomista ja työtapaturmista johtuneet poissaolot. 3.1. Henkilötyövuodet Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden palkallista työskentelyä. Yksi kokopäiväinen työntekijä vastaa siis yhtä henkilötyövuotta. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osaaikaprosenttiaan vastaavasti. Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Henkilötyövuosien laskennassa huomioidaan niin ikään kesken vuotta alkaneet tai päättyneet työsuhteet. FK-palkkaohjelman mukaan vuosina 2011-2014 henkilötyövuodet (koko henkilöstö = vakinaiset + määräaikaiset) jakautuivat alla olevan yhteenvetotaulukon mukaisesti. Vuoden 2014 osalta luvut on esitetty taulukossa 10 lisäksi virastoittain. Taulukko 9. Koko henkilöstön henkilötyövuodet vuosina 2011-2014. HLÖSTÖ YHT. 2011 2012 2013 2014 VUOSITYÖNTEKIJÄT 2793,09 3068,36 3010,67 3053,81 VUOSILOMAT 270,44 299,58 311,93 319,75 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 171,66 178,06 164,40 167,83 PALKATTOMAT POISSAOLOT 194,02 236,45 228,93 244,25 LISÄ- JA YLITYÖT 32,63 30,86 24,09 23,18 Erityisesti lisä- ja ylitöiden määrissä on nähtävissä tavoitteiden suuntaisesti selvää vähenemistä.
15 Taulukko 10. Koko henkilöstön henkilötyövuodet virastoittain 2014. KESKUSVIRASTO VAKITUISET MÄÄRÄAIKAISET TYÖLLISTETYT MUUT YHT. VUOSITYÖNTEKIJÄT 199,6 45,32 7,2 1,28 253,4 VUOSILOMAT 27,86 2,99 0,38 0,02 31,25 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 12,79 1,6 0,44 14,83 PALKATTOMAT POISSAOLOT 17,97 1,25 0,05 19,27 LISÄ- JA YLITYÖT 0,59 0,49 0,01 1,09 KULTTUURI-VAPAA-AIKA VUOSITYÖNTEKIJÄT 100,99 29,78 22,1 2,65 155,52 VUOSILOMAT 9,69 2,24 2,29 0,25 14,47 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 5,5 0,84 0,6 0,11 7,05 PALKATTOMAT POISSAOLOT 12,58 0,21 0,22 0,02 13,03 LISÄ- JA YLITYÖT 0,08 0,19 0,01 0,28 KASVATUS-OPETUS VUOSITYÖNTEKIJÄT 674,83 202,63 24,92 8,2 910,58 VUOSILOMAT 54,6 12,7 1,85 0,73 69,88 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 38,51 10,69 1,38 0,89 51,47 PALKATTOMAT POISSAOLOT 69,62 2,68 0,18 0,15 72,63 LISÄ- JA YLITYÖT 4,65 1,26 0,01 0,07 5,99 SATAMALAITOS VUOSITYÖNTEKIJÄT 24,82 5,31 30,13 VUOSILOMAT 2,98 0,2 3,18 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 1,49 0,02 1,51 PALKATTOMAT POISSAOLOT 1,32 0,03 1,35 LISÄ- JA YLITYÖT 2,89 0,47 3,36 SOSIAALI-TERVEYS VUOSITYÖNTEKIJÄT 962,74 268,02 10,51 11,14 1252,41 VUOSILOMAT 129,2 15,93 0,41 0,62 146,16 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 54,36 9,52 1,18 0,13 65,19 PALKATTOMAT POISSAOLOT 118,01 5,18 0,09 0,01 123,29 LISÄ- JA YLITYÖT 4,62 2,39 0,02 0,04 7,07 TEKNINEN VIRASTO VUOSITYÖNTEKIJÄT 370,58 61,39 17 2,81 451,78 VUOSILOMAT 49,92 3,35 1,23 0,31 54,81 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 24,52 2,06 1,01 0,19 27,78 PALKATTOMAT POISSAOLOT 14,4 0,23 0,05 14,68 LISÄ- JA YLITYÖT 4,27 1,02 0,03 0,07 5,39 Keskusviraston htv:sta ruokapalveluiden osuus on vuosityöntekijöiden osalta 141,78, vuosilomat 17,89, muut palkalliset poissaolot 10,31, palkattomat poissaolot 13,67 ja lisä- ja ylityöt 0,65 htv:tta. Vastaavasti teknisen viraston osalta puhtauspalveluiden osuus on vuosityöntekijöiden osalta 151,27, vuosilomien 20,21, muut palkalliset poissaolot 11,13, palkattomat poissaolot 7,14 ja lisä- ja ylityöt 1,09 htv:ta.
16 3.2. Palkkakustannukset Vuonna 2014 Rauman kaupungin kirjanpidon mukaan henkilöstön palkkamenot henkilösivukustannuksineen olivat kaikkiaan 132,2 miljoonaa euroa, mikä on 360 000 euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Summasta palkkoja oli 100 miljoonaa euroa. Kaikkiaan 31,7 miljoonan henkilösivukuluista eläkekuluja oli 26,2 miljoonaa ja muita henkilösivukuluja 5,5 miljoonaa euroa. Henkilöstökuluista on poistettu palkkajaksotusten muutoksesta aiheutuneita henkilöstökuluja. Yli- ja lisätyöstä maksettiin vuonna 2014 1394 henkilölle 635 596. Vuonna 2013 yli- ja lisätyöstä maksettiin 1479 henkilölle kaikkiaan 735 209. 135 000 000 HENKILÖSTÖKULUT (euroa) YHTEENSÄ 2009 2014 (palkat+henkilösivukustannukset) 130 000 000 125 000 000 120 000 000 129 343 391 132 570 138 132 209 674 115 000 000 110 000 000 105 000 000 115 233 032 110 980 848 114 677 801 100 000 000 2009 2010 2011 2012 2013 2014
17 35 000 000 HENKILÖSIVUKULUT (euroa) YHTEENSÄ 2009 2014 30 000 000 25 000 000 28 378 299 27 342 467 27 223 864 31 113 329 32 277 293 31 733 055 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 ELÄKEKULUT (euroa) 2009 2014 30 000 000 25 000 000 20 000 000 22 610 569 22 733 144 22 603 514 25 318 363 26 500 113 26 243 976 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuonna 2014 henkilöstömenot kääntyivät lievään laskuun. Henkilöstömenojen nousut tai laskut selittyvät yleensä organisaatiomuutoksista. Vuonna 2009 terveystoimen työntekijät siirtyivät kansanterveystyön kuntayhtymän purkauduttua osaksi kaupungin henkilöstöä ja Lapin ja Rauman kuntaliitoksen myötä Lapin kunnan työntekijöistä tuli Rauman kaupungin henkilöstöä. Vuoden 2010 kulujen pudotus johtuu valtaosaltaan ammattiopiston henkilöstön siirtymisestä Winno-
18 van palvelukseen. Vuonna 2012 osa Satakunnan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidosta Rauman aluesairaalassa siirtyi Rauman kaupungin hoidettavaksi. Vuonna 2013 vakinaisessa henkilöstössä tapahtuneet lisäykset eivät tarkoittaneet samassa suhteessa palkkakustannuksien nousua. Suurin osa uusien vakinaisten henkilöiden palkkakustannuksista katettiin organisaation sisäisin järjestelyin tai niitä on aiemmin hoidettu määräaikaisena tai sijaismäärärahoista. 3.3. Sairauslomapäivien määrä ja osuus Sairauspoissaoloja käsitellään tässä luvussa sekä sairauspäivinä että henkilöittäin. Sairauspoissaolojen määriä kuvataan tarkasteluajanjaksolla 2009-2014. Tarkastelua tehdään suhteessa virastoihin, koko henkilöstöön ja pelkästään vakinaisiin työntekijöihin. Ikäluokittaisessa ryhmittelyssä poissaolopäivät on lisäksi suhteutettu työpäiviin. Keskiarvotarkastelussa on syytä muistaa, että sairauspäivät on jaettu henkilöstön määrällä, vaikka todellisuudessa vajaalla viidenneksellä koko henkilöstöstä ei ole vuoden ajalta yhtään sairauspoissaoloa. Sen vuoksi henkilöittäinen tarkastelu keskiarvojen rinnalla antaa olennaista lisätietoa sairauspoissaoloista. Ruokapalvelut - ja puhtauspalvelut tulosalueet on erotettu tarkastelussa emovirastoistaan. Luvun lopussa katsotaan vielä erikseen lyhyitä 1-3 päivän poissaoloja, jotka muodostavat ison osan kaikista sairauspoissaoloista. Sairauspoissaolopäivät lisääntyivät Vuonna 2014 kaupungin työntekijöille kertyi sairauspäiviä 47 848, mikä on 1 213 päivää enemmän kuin vuonna 2013 (46 635). Vakinaisen henkilöstön sekä työllistettyjen sairauspäivät per työntekijä lisääntyivät, määräaikaisten vähenivät. Jakaessa sairauspäivät kaikkien henkilöstöryhmään kuuluvien kesken, vakinaisten työntekijöiden keskimääräiset sairauspäivät nousivat vuodentakaisesta 1,1 päivällä, työllistettyjen 10,5 päivällä ja määräaikaisten laskivat 0,9 päivällä. Rauman kaupungilla on tehty pitkäjänteistä työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauslomapäivien vähentämiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi henkilöstöpalveluissa on laadittu ohjeistuksia ja luotu uusia toimintakäytäntöjä. Työhyvinvoinnin edistämisen keskeisinä toimenpiteinä voidaan pitää vuonna 2008 aloitettua työhyvinvoinnin systemaattista mittaamista ja tulosten pohjalta käynnistettyjä kehittämishankkeita hallintokunnissa; 2010 käyttöön otettuja erikoislääkärikonsultaatioita ja 2011 PysyFölis mallia ja mallin edellyttämien sairauslomaraporttien tuottaminen esimiehille. Tällöin määriteltiin myös sairauslomakriteerit, jotka käynnistävät PysyFölis mallin käyttöönoton. 2012 laadittiin sairauslomakäytännöistä ohjeistus, jonka lisäksi esimiehiä on valmennettu ja koulutettu poissaolokäytännöistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetutista tukitoimenpiteistä. Vuonna 2014 mallinnettiin tehostetun tuen Piänel helpil malli, jolla tuetaan osatyökykyisten työssä jaksamista.
19 Seuraavassa taulukossa sairauspoissaolot on esitetty päivinä, hallintokunnittain ja eritelty lisäksi työsuhteen luonteen mukaan. Taulukossa on lisäksi eritelty keskimääräiset sairauspoissaolopäivät per työntekijä virastoittain ja työsuhteen luonteen mukaan. Taulukko 11. Koko henkilöstön sairauslomapäivät vuonna 2014. VAKITUISET MÄÄRÄAIKAISET TYÖLLISTETYT YHTEENSÄ PER TYÖNTEKIJÄ KASVATUS-OPETUS 9962 2913 386 13261 14,5 KESKUSVIRASTO 960 67 96 1123 11,1 Ruokapalvelut 3272 427 136 3835 25,7 KULTTUURI-VAPAA-AIKA 1056 329 148 1533 6,4 SATAMA 605 9 614 21,2 SOSIAALI-TERVEYS 15411 2850 393 18654 14,9 TEKNINEN VIRASTO 3827 496 273 4596 16,7 Puhtauspalvelut 3943 259 30 4232 26,3 YHTEENSÄ 39036 7350 1462 47848 15,4 PER TYÖNTEKIJÄ 16,2 11,4 24,8 Hallintokuntien kesken hajonta on suurta, ja tilanne vaihtelee vuosittainkin. Päivinä sairauslomia tarkasteltaessa vuonna 2014 eniten sairauspoissaoloja työntekijää kohden kertyi puhtauspalveluissa sekä ruokapalveluissa. Ylivoimaisesti vähiten sairauspoissaoloja oli vuoden 2013 tavoin kulttuuri- ja vapaaaikavirastossa. Sairaslomapäiviä per työntekijä 2009-2014 Kaikki 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Vakituiset 18,4 18,5 18,5 16,5 16,6 17,1 16,7 15,6 16,2 15,4 14,5 15,1 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Sairauslomapäiviä vakinaisella henkilöstöllä 39 036 Seuraavassa kuviossa esitetään vakinaisen henkilöstön sairauslomapäivien summa ajanjaksolla 2009 2014, ja sen jälkeen muutos (päivissä) edelliseen vuoteen verrattuna. Plusmerkkinen luku kertoo, montako päivää sairauslomia on enemmän kuin edeltävänä vuonna. Päivien määriä tarkastellessa tulee muistaa henkilöstömäärissä tapahtuneet muutokset.