RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2018

Transkriptio

1 RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2018 Sisällys Sisällys ALUKSI HENKILÖSTÖKUVA Henkilöstön määrä ja osuus toimialoittain Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö toimialoittain Henkilöstön ikärakenne Työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset TUOTTAVUUS JA TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Henkilötyövuodet Sairauslomapäivien määrä ja osuus Työtapaturmien ja ammattitautien määrät laskussa HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVINVOINTI Rauman Tarina ohjenuorana Henkilöstön koulutus Työhyvinvoinnin edistäminen REKRYTOINTI, VAIHTUVUUS JA ELÄKÖITYMINEN Vaihtuvuus ja rekrytointi Keskimääräinen eläköitymisikä ja tehdyt eläkepäätökset... 37

2 1 1. ALUKSI Henkilöstöraportti kertoo tilastotietoa henkilöstöön liittyvistä keskeisistä asioista. Tiedot esitetään enimmäkseen kuuden vuoden jaksolta, jolloin voidaan nähdä kehityksen trendi. Raportti toimii käsikirjana, josta voi etsiä kulloinkin tarvittavia tietoja. Tiedot on tarkoitettu strategisen ja operatiivisen johtamisen apuvälineiksi niin koko kaupunkiorganisaation tasolla kuin kullakin toimialalla. Vuonna 2017 astui voimaan Rauman kaupungin uusi organisaatio. Uuden organisaation mukaiset mallit päivitettiin kaupungin käyttämiin järjestelmiin vasta , joten vuoden 2017 raportissa tehtiin tarkastelua pääasiassa vanhan organisaation mukaisesti. Vuoden 2018 raportti on siis ensimmäinen, jossa tarkastellaan tunnuslukuja koko vuoden osalta uuden organisaation mukaisesti toimialoittain. Tämän vuoksi taulukoissa näkyvät organisaatiomuutoksen mukaisesti, että puhtauspalvelut on siirtynyt konsernipalveluiden alle tekniseltä toimialalta ja kulttuuri- ja vapaa-aika sekä kasvatus- ja opetus ovat yhdistyneet sivistyksen toimialaksi. Tilastotiedot ajetaan aina kunkin vuoden lopussa (31.12.). Vuoden 2018 raportissa on hyödynnetty FK-ohjelmiston uusimpia raporttipohjia, jotka ovat mahdollistaneet monipuolisemmin joidenkin tunnuslukujen esittämisen. Raportista on tehty kaksi versiota: nettiversio ja painettu versio. Vuonna 2018 Rauman kaupungin henkilöstömäärä laski hieman. Vakinaisten työntekijöiden suhteellinen osuus pysyi lähes edeltävän vuoden tasalla määräaikaisten sekä työllistettyjen osuuksien laskiessa hienoisesti. Vuonna 2017 hyväksytty kaupunkistrategia on päivitetty versio ensimmäisestä Rauman Tarinasta, joka ohjaa kaikkea kaupungin toimintaa ja kehittämistä. Tunnusluvut henkilöstörakenteesta, henkilöstön hyvinvoinnista ja kehittämisestä antavat taustatietoa nykytilasta ja auttavat omalta osaltaan kaupunkistrategian ja tulevaisuuden organisaation rakentamisessa ja kehittämistoimenpiteiden kohdentamisessa. Raumalla Jarna Laine henkilöstön kehittämispäällikkö, henkilöstöohjaus

3 2 2. HENKILÖSTÖKUVA Tässä luvussa kuvataan vuoden 2018 Rauman kaupungin henkilöstömäärä, henkilöstön ikärakenne, työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset astui voimaan Rauman kaupungin uusi organisaatio. Uuden organisaation mukaiset mallit päivitettiin kaupungin käyttämiin järjestelmiin vasta , joten tarkastelua tehdään ensimmäisen kerran uuden organisaation mukaisesti. Joissain henkilöstöraportin taulukoissa esitetään vanhan organisaatiomallin mukaisten virastojen tunnusluvut, joka helpottaa tunnuslukujen kehitysten vertailua Henkilöstön määrä ja osuus toimialoittain Kuntasektorilla oli vuonna 2018 (kunnat + kuntayhtymät) työllisiä Valtion palveluksessa oli työllistä ja yksityinen sektori työllisti henkilöä. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus). Kuntasektori on vahvasti naisvaltainen: vuonna 2018 työntekijöistä 76,7 % oli naisia. Yksityinen sektori on puolestaan perinteisesti jonkin verran miesvoittoinen, miehiä työskenteli vuonna 2018 yksityisellä sektorilla 58,9 %. Valtiosektorilla taas naisia ja miehiä työskenteli vuonna 2018 kutakuinkin yhtä paljon. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.) Henkilöstömäärä laskenut Rauman kaupungin henkilöstömäärien muutoksia tarkasteltaessa on otettava huomioon vuosien aikana tapahtuneet monet organisaatiomuutokset. Niistä on kerrottu aiempien vuosien henkilöstöraporteissa. Seuraavan sivun taulukosta nähdään, että vuoden 2018 lopussa Rauman kaupungin palveluksessa oli kaikkiaan henkilöä, joista vakinaisia oli 2 211, määräaikaisia 676 ja työllistettyjä 54. Naisia henkilöstöstä oli ja miehiä 465. Miesten (16 %) ja naisten (84 %) osuus pysyi vuoden 2017 tasolla. Naisten osuus Rauman kaupungilla on edelleen valtakunnalliseen keskiarvoon (76,7 %) verraten jonkin verran korkeampi. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus). Koko henkilöstömäärä (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) laski kaikkiaan 26 hengellä. Määräaikaisia työntekijöitä oli 16 vähemmän kuin vuonna 2017 ja työllistettyjen määrä laski 7 hengellä. Vakinaisten henkilöiden määrä laski 3:lla vuodesta 2017.

4 3 Esimiesten määrä laski hieman vuonna Esimiehiin henkilöstöstä lukeutui vuonna , kun vuonna 2018 esimiehiä oli 161, joista naisia oli 120 (75 %) ja miehiä 41 (25%). Taulukko 1. Koko henkilöstö toimialoittain vuosina KONSERNIPALVELUT VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT Ruokapalvelut VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT Puhtauspalvelut VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT KULTTUURI-VAPAA-AIKA VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT KASVATUS-OPETUS VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT SIVISTYS 2018 VAKINAISET 747 TYÖLLISTETYT 33 MÄÄRÄAIKAISET 330 YHT SOSIAALI-TERVEYS VAKINAISET

5 4 TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT TEKNINEN VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT Rauman vesi VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT Rauman jätehuoltolaitos VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT HLÖSTÖ YHT VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT Konsernipalvelut-toimialan henkilöstömäärästä on erotettu ruokapalvelut ja puhtauspalvelut -taseyksikön henkilöstö ja teknisen toimialan henkilöstömäärästä vesi- ja viemäri- ja jätehuoltoliikelaitosten henkilöstö. Pienvenesatamassa työskentelevä yksi henkilö lukeutuu tarkastelussa teknisen toimialan henkilöstöön Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö toimialoittain Vakinaisten määrä

6 5 Vuonna 2018 Rauman kaupungilla oli vakinaisessa työsuhteessa henkilöä, joista naisia oli ja miehiä 347. Vakinaisen henkilöstön osuus (75,2%) koko henkilöstöstä nousi hieman ( ,6 %). Vakinaisten työntekijöiden määrä väheni 3:lla työntekijällä.

7 6 Taulukko 2. Vakinainen henkilöstö toimialoittain sukupuolen mukaan vuosina KONSERNIPALVELUT MIEHET NAISET YHT KULTTUURI-VAPAA-AIKA MIEHET NAISET YHT KASVATUS- JA OPETUS MIEHET NAISET YHT SIVISTYS MIEHET 109 NAISET 638 YHT. 747 SOSIAALI-TERVEYS MIEHET NAISET YHT TEKNINEN MIEHET NAISET YHT MIEHET NAISET YHT Määräaikaisten määrä Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2018 määräaikaisissa työsuhteissa oli Suomessa henkeä, mikä on enemmän kuin vuotta aiemmin. Määräaikaisten määrä työsuhteissa on noussut siten, että se oli korkeimmillaan vuonna 2018 kahdeksan vuoden ajanjaksossa tarkasteltuna.

8 7 Kaikista työllisistä vuonna ,5 % oli määräaikaisia. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli miehiä (40,5 %) ja naisia (59,5 %). Naispalkansaajilla määräaikaisten osuus oli 18,8 % ja miespalkansaajilla 13,2 %. Määräaikaisten osuus nousi hieman naispalkansaajien ryhmässä aikaisempaan vuoteen 2017 verrattuna. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.) Vuonna 2018 kunta-alalla työskentelevistä palkansaajista määräaikaisia oli 21,9 %. Valtiosektorin palkansaajista määräaikaisia oli 23,5 % ja yksityisen sektorin palkansaajista 13,2 %. Kunnalla naisten osuus määräaikaisista oli 76,1 % ja valtiolla 57,6 %. Yksityisellä sektorilla määräaikaiset työsuhteet jakautuivat tasan naisten ja miesten välillä. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.) Rauman kaupungilla määräaikaisten osuus 23,0% laski vuodesta 2017 (23,3 %) ja se noudattelee valtakunnallista kuntasektorilla työskentelevien määräaikaisten työntekijöiden osuutta. Työllistettyjen osuus laski vuoden takaisesta 2,0%:sta 1,8 %: iin. Määräaikaisia työntekijöitä oli 16 henkilöä ja työllistettyjä 7 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rauman kaupunki työllisti vuonna henkilöä. Tarkasteluajanjaksolla työllistettyjen osuus oli vuonna 2013 korkeimmillaan. On kuitenkin huomioitava, että lukumäärät ovat vuoden 2018 viimeisenä päivänä otettuja lukuja. Esimerkiksi työllistettyjä oli koko vuoden 2018 aikana yhteensä 175 henkilöä.

9 8 Vuonna 2018 Rauman kaupungilla määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli 676 henkilöä. Määräaikaisista työntekijöistä naisia oli 558 (82,5 %) ja miehiä 118. Määräaikaisiin työntekijöihin on laskettu mukaan oppisopimuskoulutettavat, joita työskenteli Rauman kaupungilla vuonna 2018 neljä. Määräaikaisten osuus kunkin toimialan työvoimasta Määräaikaisten osuudessa ei tapahtunut vuonna 2018 toimialatasolla merkittävää muutosta. Määräaikaisten ja työllistettyjen työntekijöiden osuus laski 0,3 % edeltävästä vuodesta. Vuonna 2018 määräaikaisten osuus laski hieman kaikilla muilla toimialoilla paitsi konsernipalveluilla. Myös jätehuoltopalveluilla määräaikaisten osuus nousi. Sivistyksen lukua ei voi vertailla aikaisempiin vuosiin, mutta taulukossa voi tarkastella kulttuuri- ja vapaa-aikaviraston ja kasvatus- ja opetusviraston aikaisempia lukuja. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen muita korkeampi määräaikaisten työntekijöiden osuus on johtunut aikaisempien vuosien tavoin siitä, että hallintokuntaan lukeutuvat musiikkiopiston, kuvataidekoulun ja kansalaisopiston määräaikaiset tuntiopettajat. Tämä täytyy huomioida nyt sivistystoimialan luvussa. Tässä tarkastelussa ei työllistettyjä ole laskettu mukaan määräaikaisiin.

10 9 Taulukko 3. Määräaikaisten osuudet toimialoittain vuosina KONSERNIPALVELUT 14,3 10,9 3,4 14,8 15,9 19,5 puhtauspalvelut 14,3 18,6 17,4 18,6 16,5 ruokapalvelut 18,1 12,4 17,7 20,3 20,2 SOSIAALI-TERVEYS 20,8 19,8 21,0 29,8 24,1 21,7 KULTTUURI-VAPAA-AIKA 42,5 52,3 50,9 47,2 48,0 KASVATUS-OPETUS 23,1 20,9 21,8 22,0 23,1 SIVISTYS 29,7 TEKNINEN 9,8 6,2 4,4 4,4 4,1 3,3 Rauman vesi 3,7 3,6 0 10,0 4,8 jätehuoltopalvelut 14,3 14, ,0 30,0 YHTEENSÄ 21,1 20,7 21,0 20,8 23,3 23,0 Määräaikaisuuden syyt 2018 Työmarkkinakeskusteluissa määräaikaisuus on ollut esillä erityisesti sen kielteisten, jopa laittomien piirteiden takia. Pääosaan määräaikaisuuksista on perusteltuja ja laillisia syitä, kuten projektit, sivutoimiset tuntiopettajuudet, äitiys- ja hoitovapaat, vuorotteluvapaat, opintovapaat ja harjoittelut. Suurin osa kuntien määräaikaisista on sijaisia (Kuntatyönantajat). Laittomia ja työntekijän kannalta ongelmallisia ovat määräaikaisten työsuhteiden ketjutukset, jos pysyvä työvoimantarve on olemassa. Rauman kaupungin henkilöstöpoliittinen lähtökohta on, ettei laittomia määräaikaisuuksia ole. Seuraavaan taulukkoon on kerätty vuoden 2018 määräaikaisuuden syyt naisilla ja miehillä. Taulukko 4. Määräaikaisuuden syyt 2018 sukupuolen mukaan. Määräaikaisuuden syyt Naiset Naiset% Miehet Miehet% Yht. Yht. % Sijaisuus , , ,1 Projektitehtävät 3 0,4 0 0 % 3 0,4 Avoimen viran/työsuhteen hoito 31 5,1 6 5, Erillinen määräaikainen työtehtävä 67 10, , ,3 Oppisopimuskoulutus 2 0,3 2 1,7 4 0,5 Työn luonne , , ,4 Työllistetty 39 6, ,7 54 7,4 Muu syy 2 0,3 3 2,5 5 0,7 YHTEENSÄ % % % Noin puolet vuoden 2018 määräaikaisuuksista oli vuosi- ja sairauslomansijaisuuksia. Toiseksi suurimmat syyryhmät olivat työn luonteen sekä erillisten mää-

11 10 räaikaisten tehtävien vuoksi määräaikaisiksi luettavat työt. Työn luonteen vuoksi määräaikaisiksi luettavien tehtävien ryhmään kuuluivat koulunkäyntiohjaajat, iltapäiväkerho-ohjaajat sekä kansalaisopiston ja musiikkiopiston tuntiopettajat ja sivutoimiset tuntiopettajat. Vuonna 2018 työllistettyjen osuus kaikista määräaikaisista oli 7,4 %. Määräaikaisuuden syiden tilastoinnissa on edelleen epätäsmällisyyttä, sillä esim. tuntiopettajat on voitu sijoittaa ryhmiin syykoodilla sijaisuus, erillinen määräaikainen työtehtävä tai työn luonne. Seuraavassa taulukossa vertaillaan määräaikaisten työsuhteiden määrää ja niiden syitä vuosina 2017 ja Taulukko 5. Määräaikaisuuden syyt vuonna 2017 ja 2018 MÄÄRÄAIKAISUUDEN SYYT MUUTOS Sijaisuus Projektitehtävä Avoimen viran/työsuhteen hoito Erillinen määräaikainen työtehtävä Oppisopimuskoulutus Työn luonne Työllistetty Muu syy YHTEENSÄ Henkilöstön ikärakenne Työelämässä on jo pitkään kannettu huolta työvoiman riittävyydestä ja tarvittavan osaamisen siirtymisestä, kun suuret ikäluokat poistuvat joukoittain työstä eläkkeelle, ja nuorten ikäluokkien osuus pienenee. Politiikkatavoitteena onkin, että työssä jatketaan aiempaa pidempään ja että eläkkeelle siirtymisaika joustaa. Tässä luvussa tarkastellaan Rauman kaupungin henkilöstön (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) jakautumista ikäluokkiin vuonna Luvussa esitetään lisäksi erikseen vakinaisen henkilöstön keski-iän kehitys ajanjaksolla Koko henkilöstön keski-ikä 46,3 vuotta, vakinaisten 48,5 vuotta Seuraavassa taulukoissa esitetään ensin koko henkilöstön jakautuminen ikäluokkiin ja sen jälkeen tarkastellaan vakinaisen henkilöstön ikärakennetta. Jakaumia tarkastellaan lukumäärinä ja keskiarvoina. Eniten henkilöstössä oli edelleen vuotiaita (498 henkilöä) ja sitten vuotiaita (456 henkilöä). Pienin ikäluokka oli vuotiaat (234 henkilöä).

12 11 Eri toimialoilla henkilöstön ikärakenne vaihtelee paljonkin, joten myös ikään liittyvät henkilöstöstrategiset tarpeet eroavat toimialoittain. Taulukko 6. Koko henkilöstö ikäryhmittäin ja toimialoittain vuonna alle yht. ka KONSERNIPALVELUT ,1 Puhtauspalvelut ,5 Ruokapalvelut ,1 SIVISTYS ,0 SOSIAALI- JA TERVEYS ,1 TEKNINEN ,4 Jätehuoltolaitos ,8 Rauman vesi ,3 Yhteensä ,3 Kuntasektorilla kokonaisuutena henkilöstön keski-ikä on noussut vuosi vuodelta. Kuntatyönantajien viimeisimmän tiedon mukaan, kunnilla vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,9 määräaikaisen henkilöstön keski-iän ollessa reilusti alempi 38,0. (Kuntatyönantajat). Vuonna 2018 Rauman kaupungin vakinaisten työntekijöiden keski-ikä oli 48,5 vuotta eli hieman koko kunta-alan vakinaisten työntekijöiden keski-ikää korkeampi. Pelkästään vakinaisen henkilöstön keski-ikää tarkasteltaessa, voidaan todeta sen pysyneen aiempien vuosien tasolla.

13 12 Vakinaisen henkilöstön osalta korkein keski-ikä oli edeltävien vuosien tavoin puhtauspalveluissa ja matalin jätehuoltolaitoksella. Taulukko 7. Vakinainen henkilöstä ikäryhmittäin ja toimialoittain alle yht. ka KONSERNIPALVELUT ,5 Puhtauspalvelut ,5 Ruokapalvelut ,1 SIVISTYS ,5 SOSIAALI- JA TERVEYS ,7 TEKNINEN ,8 Jätehuoltolaitos ,7 Rauman vesi ,9 Yhteensä ,5

14 Työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset Henkilöstö työaikajärjestelmittäin Koko henkilöstön yleisimmät työaikajärjestelmät ovat vuorotyöluonteinen jaksotyö (116,25 tuntia kolmessa viikossa), 38,75 viikkotyötunnin päivätyö sekä 38,75 viikkotyötunnin yleistyöaika sekä opetustyö. Naisten ja miesten työaikaprofiilit eroavat toisistaan. Jaksotyö on naisilla yleistä, miehillä hyvin harvinaista. Taulukko 8. Koko henkilöstö työaikajärjestelmittäin 2018 Mies Nainen Yhteensä 38,25 h/vko KVTES liite ,75 tunnin työaika, talonmiehet 1 1 Ei säädöstä (mm. perhe- ja omaishoitajat) Jaksotyö, vuorotyönluonteinen 116,25 h/3 vko Jaksotyö, päivätyönluont., muodoll. 116,25 h/3 vko Kaksivuorotyö, aina 7-8 h/pv, 38,75 h/vko Keskimäärin 38,25 h/vko KVTES liite Opetustyö Perhepäivähoitajat 80,00 tuntia/2 viikkoa Päivätyössä keskim. 38,75 h/vko Sairaalalääkärit, hammaslääkärit 38,25 h/vko Terveyskeskuslääkärit ja -hammaslääkärit, 38,25 h Toimistotyöaika 36,75 h/vko Yleistyöaika 38,75 h/vko Kaikki yhteensä Henkilöstö virka- ja työehtosopimuksittain Noin kaksi kolmasosaa henkilöstöstä kuuluu KVTESin alaisuuteen. OVTES on toiseksi yleisin. Naisten ja miesten profiilit eroavat tässäkin. Naisista 83,4 % työskentelee KVTESin piirissä, miehistä vain 27,5 %. Miehillä yleisin on TS, joka taas naisilla on harvinainen.

15 14 Sopimusten lyhenteet tarkoittavat seuraavaa: OVTES Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus KVTS Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus LS Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus TS Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TTES Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus Taulukko 9. Koko henkilöstö virka- ja työehtosopimuksittain Henkilömäärä Mies Nainen Yhteensä Kunnall. opetushenk. virka- ja työehtosop. (OVTES) Kunnall. yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) Lääkärisopimus (LS) Sopimukseton (omaishoit., tukihlöt, palkk. saajat) Teknisten sopimus (TS) Tuntipalkkaisten sopimus (TTES) Kaikki yhteensä %-osuudet Mies Nainen Yhteensä Kunnall. opetushenk. virka- ja työehtosop. (OVTES) 26,9 12,2 14,5 Kunnall. yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) 27,5 83,4 74,6 Lääkärisopimus (LS) 6,7 2,2 2,9 Sopimukseton (omaishoit., tukihlöt, palkk. saajat) 0,2 0 0,03 Teknisten sopimus (TS) 31,6 2,1 6,8 Tuntipalkkaisten sopimus (TTES) 7,1 0,1 1,2

16 15 3. TUOTTAVUUS JA TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Tässä luvussa tarkastellaan henkilövoimavaroja, joiden arviointia varten tarvitaan jatkuvaa seurantaa ja vertailua ainakin aikaisempiin toiminnan tuloksiin ja mahdollisesti myös muihin organisaatioihin. Luvussa tarkastellaan ensin henkilötyövuosia, jotka kuvaavat tiettynä päivänä (31.12.) otettua pelkkää henkilöstömäärää paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa. Tämän jälkeen kuvataan palkkakustannukset sekä sairauslomista ja työtapaturmista johtuneet poissaolot Henkilötyövuodet Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden palkallista työskentelyä. Yksi kokopäiväinen työntekijä vastaa siis yhtä henkilötyövuotta. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osaaikaprosenttiaan vastaavasti. Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Henkilötyövuosien laskennassa huomioidaan niin ikään kesken vuotta alkaneet tai päättyneet työsuhteet. FK-palkkaohjelman mukaan vuosina henkilötyövuodet (koko henkilöstö = vakinaiset + määräaikaiset) jakautuivat alla olevan yhteenvetotaulukon mukaisesti. Vuoden 2018 osalta luvut on esitetty taulukossa 11, organisaationmuutoksen mukaisesti toimialoittain, mutta vertailun vuoksi taulukossa esitellään myös edellisvuosien kasvatus- ja opetus sekä kulttuuri- ja vapaaaikavirastojen luvut. Taulukko 10. Koko henkilöstön henkilötyövuodet vuosina HLÖSTÖ YHT VUOSITYÖNTEKIJÄT 3010, , , , , ,85 VUOSILOMAT 311,93 319,75 304,97 269,82 268,81 265,49 MUUT PALKALLISET POISSA- OLOT 164,40 167,83 158,15 134,92 146,97 152,19 PALKATTOMAT POISSAOLOT 228,93 244,25 249,81 251,19 233,39 230,3 LISÄ- JA YLITYÖT 24,09 23,18 17,12 16,34 44,39 53,53

17 16 Taulukko 11. Koko henkilöstön henkilötyövuodet virastoittain KONSERNIPALVELUT VUOSITYÖNTEKIJÄT 183,12 253,4 234,52 224,84 223,19 345,9 VUOSILOMAT 25,02 31,25 29,62 26,52 26,3 40,01 MUUT PALKALLISET POISSA- OLOT 9,95 14,83 13,52 11,05 11,56 21,23 PALKATTOMAT POISSAOLOT 10,69 19,27 17,36 19,88 16,43 18,29 LISÄ- JA YLITYÖT 0,71 1,09 0,91 0,54 0,68 1,73 KULTTUURI-VAPAA-AIKA VUOSITYÖNTEKIJÄT 151,39 155,52 144,12 169,24 188,21 VUOSILOMAT 12,39 14,47 14,16 11,1 12,46 MUUT PALKALLISET POISSA- OLOT 6,81 7,05 6,15 4,53 5,08 PALKATTOMAT POISSAOLOT 10,14 13,03 13,58 13,74 11,64 LISÄ- JA YLITYÖT 0,30 0,28 0,22 0,21 0,37 KASVATUS-OPETUS VUOSITYÖNTEKIJÄT 921,47 910,58 874,57 857,81 851,03 VUOSILOMAT 66,89 69,88 65,84 57,04 54,95 MUUT PALKALLISET POISSA- OLOT 51,40 51,47 46,44 34,73 35,76 PALKATTOMAT POISSAOLOT 76,14 72,63 72,62 74,25 62,08 LISÄ- JA YLITYÖT 6,83 5,99 4,97 6,7 33,45 SIVISTYS VUOSITYÖNTEKIJÄT 1030,86 VUOSILOMAT 68,99 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 50,51 PALKATTOMAT POISSAOLOT 75,62 LISÄ- JA YLITYÖT 41,82 SOSIAALI-TERVEYS VUOSITYÖNTEKIJÄT 1264, , , , , ,13 VUOSILOMAT 146,95 146,16 142,69 127,06 130,54 127,91 MUUT PALKALLISET POISSA- OLOT 69,49 65,19 66,85 62,95 73,43 67,4 PALKATTOMAT POISSAOLOT 111,79 123,29 127,07 124,19 126,22 124,01 LISÄ- JA YLITYÖT 7,07 7,07 5,65 4,72 5,57 5,05 TEKNINEN VIRASTO VUOSITYÖNTEKIJÄT 461,44 451,77 432,13 418,28 389,99 261,96 VUOSILOMAT 57,97 54,81 52,66 48,1 44,56 28,59 MUUT PALKALLISET POISSA- OLOT 25,74 27,78 25,19 21,66 21,14 13,05 PALKATTOMAT POISSAOLOT 18,23 14,68 19,18 19,13 17,02 12,28 LISÄ- JA YLITYÖT 5,87 5,39 5,37 4,17 4,32 4,94

18 17 Vuoden 2017 lisä- ja ylityöt on poimittu uudella HTV-raportilla, jossa tieto haetaan työaikajärjestelmän perusteella pääteltävästä viikkotyöajasta, jos henkilöllä ei ole viikkotyöaikaa. Vanhassa raportissa tunteja ei laskettu, jos viikkotyöaikaa ei ole. Tämän vuoksi lisä- ja ylitöiden osalta luvut ovat vertailukelpoisia vuoteen 2017, muttei aikaisempiin vuosiin. Uusi laskentatapa näkyy koko henkilöstön lisä- ja ylityömäärässä ja erityisesti taulukossa 11 kasvatus- ja opetusviraston lisä- ja ylityömäärissä vuonna Vapaana otetut lisä- ja ylityöt eivät sisälly laskelmaan. Konsernipalveluiden htv:sta ruokapalveluiden osuus on vuosityöntekijöiden osalta 130,63; vuosilomat 15,32, muut palkalliset poissaolot 6,85 palkattomat poissaolot 10,33 ja lisä- ja ylityöt 0,91 htv:tta ja puhtauspalveluiden osuus on vuosityöntekijöiden osalta 121,23; vuosilomat 14,42, muut palkalliset poissaolot 6,85, palkattomat poissaolot 3,48 ja lisä- ja ylityöt 0,63 htv:tta Teknisen toimialan lukuihin sisältyvät taseyksiköt ja pienvenesatama. Palkkakustannukset Vuonna 2018 Rauman kaupungin kirjanpidon mukaan henkilöstön palkkamenot henkilösivukustannuksineen olivat kaikkiaan 124,8 miljoonaa euroa, mikä on 3,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Summasta palkkoja oli 98,1 miljoonaa euroa, joka on noin 3,8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Palkkakustannusten nousuun vaikuttivat yleiskorotukset ja kertaerän maksaminen. Kaikkiaan 26,7 miljoonan henkilösivukuluista eläkekuluja oli noin 23 miljoonaa ja muita henkilösivukuluja 3,7 miljoonaa euroa. Henkilösivukulut laskivat noin 0,4 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen Vuonna 2016 henkilöstöraportissa raportoidut luvut ovat muuttuneet raportin julkaisun jälkeen tehdyn korjauksen myötä.

19 Sairauslomapäivien määrä ja osuus Sairauspoissaoloja käsitellään tässä luvussa sekä sairauspäivinä että henkilöittäin. Sairauspoissaolojen määriä kuvataan tarkasteluajanjaksolla Tarkastelua tehdään suhteessa toimialoihin, koko henkilöstöön ja pelkästään vakinaisiin työntekijöihin. Keskiarvotarkastelussa on syytä muistaa, että sairauspäivät on jaettu henkilöstön määrällä, vaikka todellisuudessa miltei neljäsosalla koko henkilöstöstä ei ole vuoden ajalta yhtään sairauspoissaoloa. Sen vuoksi henkilöittäinen tarkastelu keskiarvojen rinnalla antaa olennaista lisätietoa sairauspoissaoloista.

20 19 Luvun lopussa katsotaan vielä erikseen sairauspoissaoloja lyhyiden, alle 10 päivän sekä työkykyongelmiin liittyvien tärkeiden päivämäärien mukaan. Sairauspoissaolopäivät kasvoivat Vuonna 2018 kaupungin työntekijöille kertyi sairauspäiviä , mikä on 2030 päivää enemmän kuin vuonna Vakinaisen henkilöstön sairaspäivät lisääntyivät vuoden 2017 tasolta 1480 päivällä, määräaikaisten sairaspäivät per työntekijä lisääntyivät 606 päivällä ja työllistettyjen 124 päivällä. Jakaessa sairauspäivät kaikkien henkilöstöryhmään kuuluvien kesken, vakinaisten työntekijöiden keskimääräiset sairauspäivät lisääntyivät vuodentakaisesta 0,6 päivällä, työllistettyjen 0,7 päivällä ja määräaikaisten 1,5 päivällä. Rauman kaupungilla on tehty pitkäjänteistä työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauslomapäivien vähentämiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi henkilöstöpalveluissa on laadittu ohjeistuksia ja luotu uusia toimintakäytäntöjä. Työhyvinvoinnin edistämisen keskeisinä toimenpiteinä voidaan pitää vuonna 2008 aloitettua työhyvinvoinnin systemaattista mittaamista ja tulosten pohjalta käynnistettyjä kehittämishankkeita hallintokunnissa; 2010 käyttöön otettuja erikoislääkärikonsultaatioita ja 2011 PysyFölis mallia ja mallin edellyttämien sairauslomaraporttien tuottamista esimiehille. Tällöin määriteltiin myös sairauslomakriteerit, jotka käynnistävät PysyFölis mallin käyttöönoton. Sairauslomakäytännöistä on ohjeistus, jonka lisäksi esimiehiä on valmennettu ja koulutettu poissaolokäytännöistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista tukitoimenpiteistä. Vuonna 2014 mallinnettiin tehostetun tuen Piänel helpil malli, jolla tuetaan osatyökykyisten työssä jaksamista. Vuonna 2015 otettiin käyttöön psykososiaalisen kuormituksen hallintamalli. Seuraavassa taulukossa sairauspoissaolot on esitetty päivinä, toimialoittain ja eritelty lisäksi työsuhteen luonteen mukaan. Taulukossa on lisäksi eritelty keskimääräiset sairauspoissaolopäivät per työntekijä toimialoittain ja työsuhteen luonteen mukaan.

21 20 Taulukko 12. Koko henkilöstön sairauslomapäivät vuonna VAKITUISET MÄÄRÄAIK. TYÖLLIST. YHTEENSÄ KA Sivistys ,1 Konsernipalvelut ,5 Ruokapalvelut ,8 Puhtauspalvelut ,1 Sosiaali- ja terveys ,9 Tekninen ,5 Jätehuoltolaitos ,8 Rauman vesi ,4 YHTEENSÄ ,0 PER TYÖNTEKIJÄ 16,4 15,0 11,8 Toimialojen kesken hajonta on suurta, ja tilanne vaihtelee vuosittainkin. Tarkasteltaessa sairauslomapäiviä toimialoittain, vuonna 2018 vähiten sairauspoissaoloja työntekijää kohden kertyi jätehuoltolaitoksessa ja Rauman vedessä, mutta yksikön pienet koot on huomioitava lukuja tarkasteltaessa, sillä vuonna 2017 sairaspoissaolojen keskiarvo oli näissä yksiköissä kohonnut. Sairauspäivät ikäluokittain Tarkasteltaessa sairauslomapäivien osuutta ikäluokissa nähdään, että sairauspäivien osuus työpäivistä pääsääntöisesti nousee iän myötä. Tämä tarkoittaa yleensä myös, että sairauslomat ovat pidempiä. Alle 30 vuotiailla sairauspäiviä olikin ikäryhmistä vähiten. Poikkeuksena kuitenkin vuotiaiden ryhmä, joil-

22 21 la sairauspoissaolopäiviä per työntekijä kertyi vähemmän kuin vuotiailla. Myös vuotiailla oli vähemmän sairaspäiviä per työntekijä kuin vuotiailla. Vuonna 2018 muissa ikäryhmässä sairauslomapäivät henkilöä kohden olivat vähentyneet tai pysyneet samana vuodesta 2017, mutta ja vuotiaiden sairaspäivät per työntekijä kasvoivat. Työpäiviä on vuodessa laskennallisesti 236,5 per henkilö. Ikäluokan työpäivät vuodessa saadaan kaavalla 236,5 * ikäluokan henkilömäärä (*=kertaa). Sairauspäivien osuus työpäivistä lasketaan kaavalla 100 * ikäluokan sairauspäivät / ikäluokan työpäivät. Taulukko 13. Sairauspäivien % -osuus työpäivistä ja sairauspäivät ikäryhmittäin %-OSUUS KOKO PÄIVIÄ/ IKÄRYHMÄ HENKILÖSTÖ HLÖ alle 30 5,5 12, ,8 13, ,7 11, ,2 12, ,1 16, ,9 21, ,3 60-8,2 16,0 Yhteensä 6,8 16,0 Sairauspoissaolot henkilöittäin Seuraavaksi tarkastellaan sairauspoissaoloja henkilöittäin, jolloin saadaan kuva sairauden vuoksi poissaolleiden määristä suhteessa henkilöstöön. Sama henkilö tilastoidaan tässä vain kerran, vaikka hän olisi sairauslomalla useampaankin otteeseen vuoden aikana. Tarkasteltaessa sairauspoissaoloja henkilöittäin, tulee muistaa henkilöstömäärän kehitys. Vuonna 2018 sairauden takia poissa työstä oli koko henkilökunnasta 2347 henkilöä, joka on 79,8 % kaikista organisaation työntekijöistä. Osuus nousi 3,6 % vuodesta 2017 (76,2 %). Vakinaisista työntekijöistä sairauden vuoksi poissa töistä oli kaikkiaan 1617 henkilöä, mikä on 73,1 % vakinaisesta henkilöstöstä. Vakinaisten poissaolleiden työntekijöiden osuus on siis noussut hieman vuodesta 2017 (1545 henkilöä, 69,8 %). Sairauspäiviä kertyi koko henkilöstölle 20,0 päivää sairaana ollutta kohden ja 22,4 päivää ( ,6) sairaana ollutta

23 22 vakinaista henkilöä kohden. Näin ollen koko henkilöstöstä sairaana olleiden osuus nousi hieman vuoden takaisesta, sairaspäivien määrä sairaana ollut henkilöä kohden pysyi hyvin lähellä vuoden 2017 tasoa mutta sairaspäivien määrä sairaana ollutta vakinaista henkilöä kohden laski hieman. Helmikuun alusta 2018 lähtien on voinut jäädä tilapäiselle hoitovapaalle alle 12- vuotiaan sairaan lapsen hoidon järjestämistä tai hoitamista varten aikaisemman alle 10 ikävuoden sijaan. Tilapäisellä hoitovapaalla oli vuonna henkilöä yhteensä päivää. Vuoteen 2017 verrattuna henkilömäärä on noussut, jolloin 387 henkilöä hoitovapaalla, mutta hoitovapaapäivien määrä oli laskenut ollen vuonna 2017 yhteensä päivää. Näin ollen tilapäisiä hoitovapaapäiviä vuonna 2018 kertyi 2,77 päivää tilapäistä hoitovapaata käyttänyttä kohden (2017, 3,71 päivää). Nousuun on saattanut vaikuttaa ikärajan nousu. Sairauspoissaolojen ryhmitelty päivinä ja henkilöittäin Rauman kaupungilla on käytössä työkyvyn tukemiseksi varhaisen ja tehostetun tuen, työkyvyn hallinnan ja seurannan mallit. Mallien käyttöönottoa ohjaa sairauspoissaolojen määrä. Varhainen tuki käynnistyy, kun työntekijällä on vähintään neljä lyhyttä 1-3 päivän sairauspoissaoloa kuuden kuukauden aikana. Seuraavaksi tarkastellaan sairauspoissaoloja työkyvyn tukemisen ja aktiivisen tuen toimintamallin mukaisten nk. hälytysrajojen eli sairauspoissaolopäivän mukaisesti. Taulukko 14. Sairauspoissaolopäivät ryhmiteltynä hälytysrajojen mukaisesti. hlöt päivät ka per/hlö 1-10 pv , pv , pv , pv , pv ,6 yli 181 pv ,9 Yhteensä ,0 Koko henkilöstöllä lyhyitä 1-10 päivän sairauslomapäiviä oli yhteensä Koko kaupunkiorganisaation tasolla alle 10 sairauslomapäivät muodostivat 12,1 % kaikista henkilöstön sairauspäivistä. Henkilötasolla tarkasteltuna alle 10 päivän sairauslomilla olleita henkilöitä oli 58 % kaikista sairauslomalla olleista ja heille kertyi keskimäärin 4,2 sairauspoissaolopäivää.

24 Työtapaturmien ja ammattitautien määrät laskussa Tässä luvussa esitetään koko henkilöstöä (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) koskevia tietoja työtapaturmista ja ammattitaudeista vakuutusyhtiöltä sekä FK-palkkaohjelmasta otettujen lukujen perusteella. Vakuutusyhtiön tietojen mukaan vuonna 2018 Rauman kaupungin koko henkilöstölle työtapaturmia sattui kaikkiaan 161, joista 40 sattui työmatkalla. Vuonna 2017 vastaava tapaturmien määrä oli 223. Vakuutusyhtiö on tilastoinut vuonna 2018 yhden ammattitaudin. FK-palkkaohjelman mukaan koko henkilöstöstä työtapaturman vuoksi poissa töistä oli 138 henkilöä kun vastaava luku vuonna 2017 oli 176. Sairauspäiviä työtapaturmien johdosta kertyi koko henkilöstölle 2 019, joista vakinaiselle henkilöstölle Vuonna 2017 sairauspäiviä työtapaturmien johdosta kertyi koko henkilöstölle joista vakinaiselle henkilöstölle Sairaspoissaolot tapaturmien vuoksi siis laskivat vakinaisen henkilöstön osalta 435 päivällä. Ammattitaudin takia poissa töistä oli lisäksi 2 henkilöä, joille sairauslomapäiviä kertyi yhteensä 76. Vakuutusyhtiöltä saatu tilasto poikkeaa kaupungin palkkaohjelman luvuista, koska osa tapaturmista kirjautuu pelkästään työterveyshuollon ja vakuutusyhtiön tilastoihin. Kaikista tapahtumista ei tule ollenkaan työstä poissaoloa, vaan henkilö käy lievissä tapauksissa lääkärillä varmuuden vuoksi ja tulevaisuuden varalta (jos jatkossa ilmenee jotain tapaturman seurauksena). Taulukko 15. Ilmoitetut tapaturmat ja ammattitaudit vakuutusyhtiön tilastojen mukaan (koko henkilöstö) Lukumäärä Ammattitauti Työtapaturma työssä/työpaikalla Työtapaturma työmatkalla Työtapaturma työpaikan ulkopuolella Yhteensä

25 Henkilöstön poissaolot työtapaturmien vuoksi FK-palkkaohjelman mukaan 24 Vuonna 2018 työtapaturman takia poissa oli 4,7 % prosenttia kaikista työntekijöistä, joten osuus laski edeltävästä vuodesta (2017 6,0 %). Vakinaisesta henkilöstöstä tapaturman vuoksi oli poissa 2,9 % (2017 5,7%). Tapaturmat aiheuttivat keskimäärin 0,7 poissaolopäivää työntekijää kohden vuonna 2018 (2017 0,7). Lukumääräisesti eniten työntekijöitä oli työtapaturman takia pois töistä sosiaali- ja terveystoimialalta (42) ja sivistystoimialalta (23). Tapaturmista aiheutuneita poissaolopäiviä on vielä hyvä verrata poissaolleiden henkilöiden määrään, joka kertoo tapaturman aiheuttamien poissaolojen pituuksista. Sairauspäiviä kertyi tapaturman vuoksi poissaollutta kohden 14,2 päivää, mikä on 3,1 päivää enemmän kuin vuotta aiemmin. ( ,1)

26 25 4. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVIN- VOINTI 4.1. Rauman Tarina ohjenuorana Vuoden 2014 alusta lähtien Rauman kaupungin henkilöstöpolitiikan ohjenuorana on ollut Rauman Tarina. Laajan osallistamisvaiheen jälkeen Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian. Se on päivitetty versio ensimmäisestä Rauman Tarinasta. Uusi strategia astui voimaan heti ja alkoi ohjata kaikkea kaupungin toimintaa ja kehittämistä. Osaava henkilöstö ja vahva talous ovat resursseja, joiden pohjalta rakennetaan Rauman Tarinaa. Henkilöstön hyvinvoinnin ja kehittämisen periaatteet rakentuvat tarinan neljän arvon: oppiva, ennakoiva, rohkea ja osallistava pohjalle. Strategian mukaiset linjaukset henkilöstöjohtamisesta ja käytännöistä on kirjattu vuonna 2018 laadittuun Rauman kaupungin henkilöstöohjelmaan, jonka tavoitteita toteutetaan ohjelmakauden aikana. Henkilöstöohjelman kuusi tavoitetta ovat: 1. Toteutetaan oikeudenmukaista, tasapuolista, kannustavaa ja kilpailukykyistä palkka- ja palkitsemispolitiikkaa 2. Varmistetaan ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla resurssien oikeanlainen mitoitus päivittäisjohtamisessa, vuotuisessa talousarvioprosessissa ja ohjelmakaudella 3. Tuetaan tasapuolista, asiantuntevaa ja osallistavaa esimiestyötä 4. Varmistetaan jatkuva osaamisen kehittäminen oppivassa organisaatiossa 5. Kehitetään ja tuetaan henkilöstön ja työyhteisöjen työhyvinvointia 6. Huomioidaan työturvallisuus osana kaikkea toimintaa Henkilöstöohjelman tavoitteiden mukaiset toimenpiteet määriteltiin loppuvuonna 2018 ja niiden vastuutahot sekä mittarit tarkennetaan vuosittain henkilöstöohjelman toimenpidesuunnitelmassa. Toimenpidesuunnitelmaa päivitetään ja tarkennetaan vuosittain mm. talousarvioprosessin osana. HR-järjestelmän rakentamista jatkettiin vuonna 2018 tehtävänkuvausrekisterin luomisella ja sähköisen tehtävänkuvauslomakkeen laatimisella. Tavoitteena on lähivuosien aikana luoda sähköinen HR-järjestelmäkokonaisuus, joka mahdollistaa nykyistä paremmin henkilöstöä koskevan tiedon säilyttämisen ja raportoinnin. TVA-työryhmä koordinoi organisaatiotasoisesti tehtävänkuvausta ja tehtävien vaativuusarviointityötä.

27 26 Vuonna 2015 otettiin käyttöön päivitetty aloiteprosessi ja webropol-pohjainen sähköinen aloitejärjestelmä. Henkilöstöaloitteita tehtiin vuoden 2018 aikana 18 kappaletta. Rauman kaupungin työsuojelun toimintaohjelma laaditaan nelivuotiskaudelle ja se on voimassa Vuonna 2016 päädyttiin hankkimaan riskien arvioinnin tueksi HaiPro riskienarviointiosio, joka integroitiin jo käytössä olleeseen HaiPro -työturvallisuusilmoitusosioon. Osaava henkilöstö on Rauman kaupungin tärkein voimavara. Henkilöstöä tuettiin vuonna 2018 kehittämään edelleen osaamistaan monin tavoin. Keskitettyä koulutussuunnitelmaa laadittiin vuonna 2018 yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Henkilöstön kehittämistyöryhmä järjesti keväällä toimialakohtaiset työpajat, joissa keskusteltiin henkilöstön toiveista ja tarpeista liittyen keskitetyn koulutuksen sisältöön ja järjestämisajankohtaan. Lisäksi keskusteltiin haasteista, joita koulutukseen osallistumisessa koettiin. Työpajoista saatua palautetta sovellettiin ensimmäisen kerran syksyn 2018 koulutussuunnitelmassa. Kun verrataan keskitetyn koulutuksen syksyn 2017 ja syksyn 2018 osallistujamääriä, voidaan todeta, että osallistujamäärä tuplaantui vuonna 2018 (2018 syksyllä 1005 osallistujaa, 2017 syksyllä 407 osallistujaa.) Työpajoista saadun hyödyn vuoksi niitä päätettiin jatkossa järjestää joka vuosi. Keskitetyn koulutuksen painopistealueet vuonna 2018 olivat: 1)toiminnan kehittäminen (sisältää strategian tukemisen, talous- ja kuntalakiin liittyvät kehittämistoimet, asiakaslähtöisyyden) 2)työyhteisön jaksaminen ja vuorovaikutustaidot (sisältää esimiesosaamisen) 3)tieto- ja viestintätekniikka (ohjelmistot, digitalisoituminen, tietoturva, sähköiset palvelut) 4)ammatillinen osaaminen (sisällölliset linjaukset ovat toimiala-, palvelualueja palveluyksikkökohtaisia; sisältää myös henkilökierto- ja oppisopimuskoulutukset) Strategian mukaista koulutusta järjestettiin osallistavasta johtamisesta, vuorovaikutus-, ongelmanratkaisu-, ja neuvottelutaitojen kehittämisestä. Lisäksi koulutusta järjestettiin tietosuojalainsäädännöstä, viestintätaidoista, KVTES sopimusmuutoksista, työn vaarojen tunnistamisesta, haastavien palvelutilanteiden hallinnasta, ajanhallinnasta oman työn organisoinnin näkökulmasta, uuden matkahallintaohjelman käyttöönotosta, kaupungin eri ohjelmistojen käytöstä, talousarvion rakenteista, puhelimen, kalenterin ja kulunvalvonnan yhteiskäytöstä, esityslistojen ja viranhaltijapäätösten tekemisestä, tieto- ja viestintätekniikasta ja ensiavusta sekä muista kaupungin muuttuvista toimintatavoista ja käytän-

28 27 nöistä. Lisäksi henkilöstön hyvinvointia tuettiin järjestämällä erilaisia hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen liittyviä koulutuksia. Lisäksi moni kaupungin esimiehistä on suorittanut tai suorittaa parhaillaan erilaisia johtamistaidon opintoja. Henkilöstön tasa-arvo otetaan huomioon tasa-arvosuunnitelmassa sekä tekeillä olevassa yhdenvertaisuussuunnitelmassa. Henkilöstön tasa-arvoa ja työoloja on mitattu säännöllisesti vuodesta 2008 alkaen työyhteisökyselyllä. Vuonna 2016 toteutettu työyhteisökysely oli viides. Vuonna 2018 työhyvinvoinnin mittaamista päätettiin uudistaa. Aikaisemmin työhyvinvointia mitattiin kahden vuoden välein toteutettavalla hyvinvointikyselyllä, jonka haasteita olivat mm. pitkä mittausten väli ja kyselyn täyttämisestä vastausten saamiseen kuluva pitkä aika. Lisäksi pienemmillä yksiköillä (alle 10 h) ei ollut mahdollisuutta saada tietoa oman yksikön tilanteesta. Vuonna 2018 kolmessa työyksikössä toteutettiin pilottina Fiilispulssi-mittauksia. Vuoden 2018 lopussa Rauman kaupunki päätti osallistua pilottiin, jossa Rauman kaupungille räätälöidään vuosittain toteutettava työhyvinvointikysely. Sen tulokset ovat heti esimiesten käytössä. Jatkossa työhyvinvointia mitataan jatkuvalla tyhy-palautteella. Työhyvinvoinnin uudistettu mittaaminen hyödyntää Haipro-työturvallisuusohjelman organisaatiopuuta eli se on helposti otettavissa käyttöön. Työhyvinvoinnin mittaamisen mallia on suunniteltu yhteistyössä työsuojeluvaltuutettujen, pääluottamusmiesten, TYHY-ryhmän ja henkilöstöohjauksen poikkihallinnollisen tiimin kanssa. Pilotti alkaa vuonna Lisäksi työoloja tarkastellaan kehityskeskusteluissa, sillä työolot ovat yksi kehityskeskustelulomakkeen osa. Työoloja seurataan myös vuosittain työyksiköissä tehtävillä riskien arvioinneilla. Kaupunginhallitus päätti etätyön periaatteista Rauman kaupungilla. Rauman kaupunki suhtautuu etätöiden tekemiseen myönteisesti. Etätyömahdollisuutta alettiin käyttää huhtikuusta 2018 lähtien ja vuoden loppuun mennessä 42 henkilöä on vuonna 2018 ollut etätyöpäivällä yhteensä 254 päivää. Säännöllisesti kokoontuvaa moniammatillista Työhyvinvointi-työryhmää vetää työhyvinvointipäällikkö. Se muodostuu työsuojeluvaltuutetuista, henkilöstöohjauksen edustajista ja työterveyshuollon edustajista (lääkärit, työterveyshoitajat, työfysioterapeutit, työpsykologi). Tämä yhteistyö mahdollistaa moniammatillisen näkökulman työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaan sovelletaan lakia yhteistoiminnasta kunnissa. Yhteistoimintakäytäntöjä on jatkuvasti kehitetty työntekijöiden kuulemisen varmistamiseksi. Henkilöstön edustus on mukana työryhmissä. Merkittävien asiakokonaisuuksien valmistelua, yhteistoimintaa sekä henkilöstön ja kau-

29 28 pungin välistä vuorovaikutusta ja tiedonkulkua varten Rauman kaupungilla on säännöllisesti kokoontuva yhteistyötoimikunta eli YTT, jossa on sekä työnantajan että henkilöstön edustajat. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuonna kertaa. Yhteistoimikunta toimii myös työsuojelutoimikuntana. Rauman kaupungilla on käytössä erilaisia palkitsemisjärjestelmiä mm. kerran vuodessa jaettava kehittävä työyhteisöpalkinto ja kaksi kertaa vuodessa jaettava erinomainen palveluteko sekä aloitepalkkiojärjestelmä. Lisäksi vuonna 2018 jaettiin kahdeksan työyhteisöpalkintoa Rauman tarinan ja organisaatiouudistuksen toteuttamisesta. Liikelaitoksilla on käytössä lisäksi tulospalkkiojärjestelmä. Yhtenä organisaatiouudistuksen tavoitteena oli selkeyttää johtamisjärjestelmää. Rauman kaupungin vuonna 2017 hyväksytyissä toiminta- ja hallintosäännöissä tarkennettiin erityisesti johtamisen ja esimiestyön toimivaltaa ja vastuita. Vuonna 2018 toiminta- ja hallintosääntöjä päivitettiin edelleen. Henkilöstöohjauksen poikkihallinnollinen tiimi kokoontui vuonna 2018 noin kerran kuukaudessa tavoitteenaan henkilöstötoimintojen yhtenäistäminen. Poikkihallinnollisten tiimien ja ryhmien vetäjät tekivät myös kuukausittaisissa tapaamisissa yhteistyötä keskustellen ja suunnitellen poikkihallinnollisuuteen liittyviä käytännön toimenpiteitä tavoitteenaan yhtenäiset linjaukset. Vahvan talouden näkökulmasta vuoden 2018 lopulla alettiin laatia vahva ja vakaa Rauma talousohjelmaa, jonka toimeenpano on toimialoilla ja jonka toimeenpanoa valvoo kaupunginhallitus.

30 Henkilöstön koulutus Koulutuskustannuksiin sisältyvät kurssimaksut, matkat, majoitus ja päivärahat, mutta eivät koulutuksessa olleiden palkkamenot. Ensin tarkastellaan henkilöstön koulutuskustannusten kokonaissummaa, sitten toimisalakohtaisia koulutusmenoja. Muutokset henkilöstömäärässä ja henkilöstösiirrot toimialojen kesken heijastuvat myös koulutuskustannuksiin ja tekevät vuosien suoran vertailun mahdottomaksi. Vertailua hankaloittavaa myös se, että koulutuskustannusten tilastointi ei ole ollut vuosien varrella aivan yhdenmukaista. Koulutuskustannukset nousussa Vuonna 2018 toimialojen koulutuskustannukset olivat kaikkiaan euroa. Koulutukseen käytettiin rahaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.

31 30 Koulutuskustannukset on koottu taulukkoon toimialoittain. Teknisen toimialan koulutusmenoihin on laskettu pienvenesataman taseyksikön koulutuskustannukset. Konsernipalvelut-toimialan koulutusmenoihin on laskettu keskitetyn koulutuksen ( ), konsernihallinnon ja työllisyyden hoidon kustannukset. Taulukko 17. Koulutuskustannukset toimialoittain KONSERNIPALVELUT-TOIMIALA Puhtauspalvelut Ruokapalvelut SIVISTYSTOIMIALA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA TEKNINEN TOIMIALA Rauman Vesi 7455 Jätehuoltolaitos YHTEENSÄ Koulutuskustannukset per henkilö Jos koulutuskustannukset jaetaan koko henkilöstön kesken, kustannuksia kertyi per työntekijä vuonna euroa ja ne nousivat 40 euroa edeltävältä vuodelta (169 ). Koulutuskustannusten suhteuttaminen koko henkilöstöön on on-

32 31 gelmallista, koska koulutuskustannukset eivät jakaudu tasaisesti toimialojen eivätkä henkilöiden välillä. Koulutussuunnitelmien toteutuminen ja koulutuspäivät Vuoden 2014 alusta astui voimaan laki henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta (KuntaYTL 4 a ). Laki edellyttää työnantajaa varmistamaan, että työn uudistumisen tuomat osaamistarpeet ja työntekijöiden osaaminen kohtaavat. Laki edellyttää koko organisaatiotasolla systemaattista suunnitelmaa henkilöstön osaamisen kehittämisestä, kehittämistoimenpiteiden kohdentamisesta sekä vaikuttavuuden arvioinnista. Syksystä 2014 lähtien koulutussuunnitelmat on laadittu yhtenäiselle pohjalle myös hallintokunta- ja tulosalue- ja/tai tulosyksikkötasolla. Vuonna 2015 kattavat koulutussuunnitelmat laadittiin ensimmäistä kertaa koko vuodelta. Etukäteen laadittavien koulutussuunnitelmien tavoitteena on henkilöstön kehittämisen suunnitelmallisuus sekä eri henkilöstöryhmien huomioiminen ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä ja lisäämisessä. Koulutuksiin osallistui hyväksyttyjen koulutushakemusten perusteella vuonna 2018 yhteensä henkilöä, joista vakituisia oli Näin ollen koko henkilöstöstä 67,3 % ( ,5 %) ja vakituisista 54,7 % ( ,6 %) osallistui vuoden aikana koulutushakemusten perusteella vähintään yhteen koulutukseen. Tilastoinnin haasteena on, ettei sisäisesti järjestettyjä keskitettyjä koulutuksia välttämättä mielletä koulutuksiksi, joista koulutushakemus tulee ESSjärjestelmään tehdä. Esimiehen hyväksymä ESS-koulutushakemus ja koulutukseen osallistumisilmoitus saatetaan myös mieltää samaksi asiaksi, joten koulutuksiin osallistuu henkilöstöstä todellisuudessa enemmän kuin tilastot näyttävät. Koulutuskorvaukseen oikeuttavat koulutuspäivät TVR-koulutuskorvausvähennyksen saamiseksi raportoidaan henkilöittäin 1-3 koulutuspäivää (1 pv= 6 t koulutusta). Ennalta laadittuihin koulutussuunnitelmiin perustuvista koulutuksista haettiin vuoden 2018 osalta Työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta seuraavalla sivulla olevan taulukon mukaisesti. Korvausta voi hakea enintään kolmelta koulutuspäivältä/ henkilö. Korvaukseen oikeuttavat vain koulutuspäivät, jotka sisältyvät ennalta laadittuun ja hyväksyttyyn koulutussuunnitelmaan ja ovat osallistujille palkallisia. Taulukossa on ensin eritelty kaikki koulutuskorvauksen saamisen ehdot täyttävät koulutuspäivät. Koska raportointi tulee tehdä henkilötasolla, on sen jälkeen eroteltu korvauksen saamiseen oikeuttavat koulutuspäivät henkilöittäin.

33 32 Koulutuskorvausta haettiin ensimmäisen kerran vuodelta Korvausta haetaan korvausvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Vuoden 2018 osalta haettu korvaus on seuraavan taulukon mukainen. Taulukko 18. Koulutuskorvauksen perusteena 2018 hakemuksessa mukana olevat koulutuspäivät. Koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutusten päivät yhteensä 1 pv 2 pv 3 pv Konsernipalvelut-toimiala Ruokapalvelut Puhtauspalvelut Sivistystoimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tekninen toimiala Rauman vesi Jätehuoltolaitos YHTEENSÄ Tilastoinnin perusteella suunnitelmallisia TVR-vähennykseen oikeuttavia koulutuspäiviä oli 3151 vuonna Yksittäisen henkilön osallistuessa yli kolmen päivän verran (>18 t) koulutuksiin vuoden aikana, ylimeneviä päiviä ei ole henkilötasolla TVR-tilastoinnissa raportoitu. TVR-tilastoinnissa huomiotta jäävät niin ikään kaikki alle kuuden tunnin verran vuoden aikana koulutuksiin osallistuneet. Verrattaessa lukuja vuoteen 2017, voidaan todeta, että koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien määrä on kasvanut 480 päivällä edellisvuoteen verrattuna. Omaehtoinen koulutus Rauman kaupunki kannustaa henkilöstöä omaehtoiseen koulutukseen, jota tuetaan myöntämällä työn ohessa tapahtuvaa koulutusta varten palkallista virkavapautta tai työlomaa. Tuettavan koulutuksen tavoitteena tulee olla uusi tutkinto tai ammattipätevyyttä lisäävä muu koulutuskokonaisuus. Koulutusta on myös voitava hyödyntää henkilön työssä. Kaikesta omaehtoiseen koulutukseen osallistumisesta pystytään tilastoimaan vain pieni osa ja on todennäköistä, että tilastoinnin ulkopuolelle jää runsaasti opintoja ja tutkintoja, joita henkilöstö suorittaa omalla vapaa-ajallaan. Oppisopimukset ja tutkinnot Rauman kaupungilla voimassa olevista oppisopimuksista valtaosa solmitaan WinNovan kanssa, mutta myös yksittäisiä muita oppisopimuskoulutuksia solmitaan vuosittain. Oppisopimuskoulutuksia ei ole järjestelmällisesti tilastoitu.

34 33 Oppisopimussuhteisiin päädytään Rauman kaupungilla tyypillisesti joko rekrytoinnin yhteydessä tai sitä käytetään ammatillisena täydennyskoulutuksena. Esimerkiksi JET (johtamisen erikoisammattitutkinto) on yleisesti Rauman kaupungilla käytetty oppisopimuskoulutus, jonka monet esimiesasemassa olevat ovat suorittaneet Työhyvinvoinnin edistäminen Rauman kaupungin työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu vuosille Työterveyshuollon luvuissa ovat mukana myös kaupungin liikelaitokset ja taseyksiköt. Keskitetysti järjestettyihin TYKY-toimintoihin kuuluvat mm. TYKY-liikunta, senioritoiminta, erikoislääkärikonsultaatiot ja ikäohjelman toiminnat. Mahdolliset toimialojen omat TYKY-toimet eivät ole mukana luvuissa. Työterveyshuollon ja TYKY-toiminnan menot Vuonna 2018 Rauman kaupungin työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat euroa ja nettokustannukset euroa. Seuraavan kuvion korkeampi pylväs kertoo työterveyshuollon ja keskitetysti hoidetun TYKYtoiminnan kokonaiskustannukset (brutto). Matalampi pylväs näyttää kaupungin nettokustannukset, jotka saadaan, kun kaupungille tulevat kela-korvaukset on vähennetty kokonaiskustannuksista. Vuonna 2017 henkilöstöraportissa raportoidut kirjanpidon luvut ovat muuttuneet raportin julkaisun jälkeen tehdyn korjauksen myötä. Tässä raportissa vertailu tehdään vuoden 2017 korjattuihin lukuihin.

35 34 Rauman kaupungin työhyvinvointia edistävät TYKY-liikunnat ovat keskitetysti hoidettuja, eli koko kaupungin henkilöstön käytettävissä olevia. Rauman kaupungilla henkilöstölle järjestettiin vuonna 2018 maksutonta TYKY-liikuntaa ja tuettiin joukkueiden osallistumista tapahtumiin. TYKY-toiminnan järjestämiseen käytettiin rahaa euroa. Lisäksi jatkettiin Break Pro (entinen Ergo Pro) taukojumppaohjelman käyttöä pääasiassa näyttöpäätetyötä tekeville. Taulukko 19. Lukuja TYKY-toiminnasta (kustannukset sisältyvät työterveys + TYKY-menoihin. (kustannukset sisältyvät työterveys+tyky-menoihin) TYKY-toiminta, (netto) euroa Erikoislääkärikonsultaatiot, euroa Ikäohjelma - terveystarkastukset, kpl

36 35 Lisäksi senioritiimille käytti euroa yli 55-vuotiaiden työntekijöiden virkistystoiminnan järjestämiseen. Työnantajan osuus epassin käytöstä oli 2018 vuonna , josta sporttiedun osuus oli ja kulttuuriedun osuus Työnantajan osuus epassin käytöstä oli noussut edellisestä vuodesta Vuonna 2018 epassia käyttäneiden määrä nousi, sillä 2479 eri työntekijää käytti passia ( ). Erikoislääkärikonsultaatioihin on ollut mahdollisuus vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2018 niihin kului euroa, mikä on euroa edeltävää vuotta enemmän. Vuonna 2007 käynnistyneen ikäohjelman palvelut olivat edelleen kysyttyjä. Etujen piiriin pääsee täytettyään 55 vuotta. Ikäohjelman etuihin kuuluvat lisäterveystarkastukset (näkö-, kuulo- ja kuntotestit, laboratoriokokeet). Ikäohjelman mukaisia ns. vapaaehtoisia terveystarkastuksia tehtiin 127.

37 36 5. REKRYTOINTI, VAIHTUVUUS JA ELÄKÖITYMINEN KuntaRekry-järjestelmän kautta hoidetaan niin vakituisten kuin sijaistenkin palkkaaminen alusta loppuun, eli täyttöluvan hakemisesta valintapäätöksen tekemiseen. Mukana järjestelmässä ovat sekä vakinaiset että määräaikaiset työpaikat Vaihtuvuus ja rekrytointi Vuonna 2018 avoinna olleita vakinaisia työpaikkoja oli yhteensä 147, joista 64 % oli virkasuhteita ja 36 % työsuhteisia. Seuraavassa taulukossa, jaotellaan julkisessa haussa mukana olleet vakinaiset työsuhteet toimialoittain. Ruoka- ja puhtauspalvelut sisältyvät konsernipalvelut-toimialaan. Taulukko 20. Julkisessa haussa mukana olleet avoimet vakinaiset työpaikat palvelussuhteen lajin mukaan toimialoittain Työsuhde Virkasuhde Työpaikat KPL % KPL % Yhteensä Konsernipalvelut -toimiala Sivistystoimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tekninen toimiala Yhteensä Julkisessa haussa olleeseen vakinaiseen avoimeen työpaikkaan saapui keskimäärin 15,5 hakemusta. Hakijamäärät laskivat vuoden takaisesta (19,4 hakemusta). Korkein keskimääräinen hakemusten määrä (27,0) oli konsernipalveluttoimialalla. Taulukko 21. Julkisessa haussa mukana olleisiin avoimiin vakinaisiin työpaikkoihin saapuneet hakemukset toimialoittain Toimiala Työpaikat Hakemuksia Hakemuksia lkm lkm per työpaikka Konsernipalvelut-toimiala ,0 Sivistystoimiala ,8 Sosiaali- ja terveystoimiala ,6 Tekninen toimiala ,7 Yhteensä ,5

38 37 Lisäksi julkisessa haussa oli vuonna määräaikaista työpaikkaa. Näistä 152 työpaikkaa oli kesätyöpaikkoja. Kesätyöpaikkoihin tuli hakemusta ja muihin määräaikaisiin tehtäviin hakemusta. Näihin lukuihin laskettiin nuorten kesätyöviikot. Kesätyöpaikkoja oli avoinna 109 ja hakemuksia näihin tuli 159. Päättyneet vakinaiset palvelussuhteet Seuraavassa on taulukoitu päättyneet vakinaiset palvelussuhteet. Vuonna 2018 päättyi yhteensä 137 vakinaista palvelussuhdetta. Taulukko 22. Päättyneet vakinaiset palvelussuhteet toimialoittain KONSERNIPALVELUT Ruokapalvelut Puhtauspalvelut KULTTUURI-VAPAA- AIKA KASVATUS-OPETUS SIVISTYS 36 SOSIAALI-TERVEYS TEKNINEN Rauman Vesi Jätehuoltolaitos YHTEENSÄ Keskimääräinen eläköitymisikä ja tehdyt eläkepäätökset Eläkkeelle vuonna 2018 keskimäärin 63,6-vuotiaana Vuonna 2018 eläkkeelle jäätiin keskimäärin 63,6-vuotiaana. Luvussa ovat mukana vanhuuseläkkeet ja pysyviksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet. Vuonna 2018 vanhuuseläkkeen aloittaneiden keski-ikä oli 64,3. Keski-ikä nousi sen ollessa vuotta aiemmin 63,4 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 59,5-vuotiaana. Nuorin työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt oli 55,7- vuotias. Julkisella sektorilla keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on yleensä jonkin verran korkeampi kuin yksityisellä sektorilla. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2018 eläkkeellesiirtymisiän odote oli työeläkejärjestelmässä 61,3 vuotta. Odote nousi 0,1 vuotta edellisvuodesta ennakkoarvioiden mukaisesti. Erityisesti vanhuuseläkkeen ikärajan korottaminen nostaa eläkkeellesiirtymis-

39 38 ikää. Eläkkeellesiirtymisiän muutosta mitataan eläkkeellesiirtymisiän odotteella, joka perustuu ikäluokittaisiin eläkealkavuuksiin. Työeläkkeelle siirtyneiden kokonaismäärä oli viime vuonna selvästi edellisvuotista pienempi, vajaat henkilöä. Eläkeiän korottaminen vähensi vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrää, joka putosi henkilöön. Laskua edellisvuodesta oli lähes Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viime vuonna uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kääntyi kuitenkin seitsemän prosentin nousuun, ja eläkkeen sai yli tuhat henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Noususta neljäsosa kohdistuu alle 50- vuotiaisiin ja puolet 60 vuotta täyttäneisiin. Vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi lähes henkilöä. (Eläketurvakeskus.) Varhemaksut Varhemaksua maksetaan jokaisesta työntekijästä, joka jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai alkaa saada kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Maksu jakautuu kolmelle vuodelle ja on korkeimmillaan kolmantena vuonna. Vuonna 2018 ennenaikaisista eläkkeistä aiheutuneita varhemaksujen ennakkoja maksettiin Kevalle (Kuntien eläkevakuutus) euroa. Vuotta aiemmin varhemaksuja maksettiin euroa. Varhemaksu poistuu vuonna 2019 ja sen korvaa uusi jäsenyhdistyskohtaisesti vaihteleva työkyvyttömyyseläke, joka peritään osana palkkaperusteista maksua. Eläkepäätökset Vuoden 2018 aikana kaupungin palveluksesta jäi kokonaan eläkkeelle yhteensä (vanhuuseläkkeet + työkyvyttömyyseläkkeet) 84 henkeä, mikä on 16 enemmän kuin vuonna Näistä oli vanhuuseläkkeitä 72 ja työkyvyttömyyseläkkeitä 12.

40 39 Taulukko 23. Eläkepäätökset ja keskimääräinen eläköitymisikä VANHUUSELÄKE TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE (uudet päätökset) KUNTOUTUSTUKI (uudet päätökset) ELÄKEPÄÄTÖKSET YHTEENSÄ ELÄKKEELLEJÄÄMISIKÄ KESKIM. 61,6 62,0 62,4 62,8 62,6 63,0 63,1 63,2 63,5 62,9 63,6 Uusia kuntoutustukipäätöksiä tehtiin vuonna kappaletta eläkeuudistuksen myötä varhennettu vanhuuseläke poistui ja osa-aikaeläkkeitä ei enää myönnetä, joten näitä lukuja ei enää tarkastella henkilöstön osalta vuonna 2018.