HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Dnro 430/01 00 02/15
1 (14) Sisällys 1 Katsaus... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet... 2 2.2 Osa-aikaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet... 3 2.3 Sukupuolirakenne... 4 2.4 Ikärakenne ja koulutustaso... 4 3 Henkilöstön vaihtuminen ja poistuma... 5 4 Työvoimakustannukset... 6 5 Henkilöstön työhyvinvointi... 8 5.1 Työtyytyväisyys... 8 5.2 Sairauspoissaolot... 9 5.3 Naisten ja miesten samapalkkaisuus... 10 6 Henkilöstön kehittäminen... 12 6.1 Henkilöstöinvestoinnit... 12 6.2 Henkilöstökoulutus ja osaamisen kehittäminen... 12 Kooste henkilöstötilinpäätöksestä 2014 14
2 (14) 1 Katsaus Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) viidennen toimintavuoden henkilöstötilinpäätös 2014 sisältää keskeisiä tietoja henkilöstöhallinnon osa-alueilta. Tarkasteluvuosi on 2014, mutta joidenkin tunnuslukujen osalta tietoja on useammaltakin vuodelta. Numerotiedot perustuvat enimmäkseen Tahti- ja Kieku-järjestelmistä saatuun informaatioon. Henkilöstötilinpäätös antaa tietoa henkilöstörakenteesta ja henkilöstön uusiutumisesta, työvoimakustannuksista sekä henkilöstön työhyvinvoinnista ja kehittämisestä. Kiekun käyttöönotot, palveluverkon kehittämiseen liittyvät Turun ja Kuopion toimipaikkojen lakkauttamiset ja palvelujen siirrot sekä kehityshankkeet ja organisaatiomuutos aiheuttivat runsaasti henkilöstöjärjestelyjä ja sisäistä liikkuvuutta. Päällekkäisten muutosten aiheuttamasta kuormituksesta huolimatta henkilöstön työtyytyväisyys kehittyi inhimillisen pääoman mittareilla mitattuna myönteiseen suuntaan ja sairauspoissaolot vähenivät hiukan. Vaikka henkilötyövuosia kertyi hieman edellisvuotta vähemmän, rekrytointeja tehtiin kuitenkin edelleen runsaasti. Määräaikaisten osuus Palkeissa on valtion keskiarvoa korkeampi mm. Kieku-käyttöönottojen vuoksi. Henkilöstörakenteessa tapahtui vain pieniä muutoksia: miesten ja osa-aikaisten osuudet nousivat hieman. 2 Henkilöstörakenne 2.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Palkeiden työssä oleva (palkkaa saava) henkilöstö oli vuoden 2014 lopussa edellisvuoden tapaan 755. Henkilötyövuosia tehtiin kuitenkin hieman edellisvuotta vähemmän. Taulukko 1. Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet (Lähde: Kieku / Tahti) 2012 2013 2014 muutos henkilöstön määrä 767 755 755 0 % henkilötyövuodet 733,9 750,0 742,7-1,0 % Toiminta jakautui vuoden 2014 lopussa paikkakunnittain kaavion 1 mukaisesti. Hämeenlinnan ja Joensuun henkilöstömäärä kasvoi. Suurimmat suhteelliset muutokset - henkilöstömäärän vähentymiset - tapahtuivat jälleen Turussa (-7 henkilöä) ja Kuopiossa (-3 henkilöä). Tähän vaikutti kesäkuussa 2015 edessä oleva toimipisteiden lakkauttaminen. Henkilöstö hakeutui muualle ja vapautuneet tehtävät täytettiin muille paikkakunnille.
3 (14) Kaavio 1: Henkilöstö paikkakunnittain 31.12.2014 (Lähde: Kieku / Tahti) Turku; 27 Kuopio; 17 Helsinki; 1 Pori; 63 Mikkeli; 82 Joensuu; 233 Hämeenlinna; 332 Pitkällä virkavapaalla, kuten vanhempain- ja hoitovapaalla, vuorotteluvapaalla tai toisessa valtion virkasuhteessa, oli vuoden 2014 lopussa 62 henkilöä (miehiä kaksi). Näistä 22 oli toisen työnantajan palveluksessa, mikä on seitsemän henkilöä edellisvuoden loppua enemmän. Muutosta selittää se, että lakkautettavista toimipaikoista henkilöitä on sijoittunut määräaikaisesti toisten työnantajien palvelukseen. Vuorotteluvapaalla oli viisi ja opintovapaalla neljä henkilöä. Vuoden 2014 aikana vuorotteluvapaalla oli yhteensä 23 henkilöä ja palkattomalla opintovapaalla 16 henkilöä. Perhevapaalla olijoiden osuus oli vuoden viimeisenä päivänä 31 henkilöä. 2.2 Osa-aikaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet Osa-aikaisena työskenteli vuoden 2014 lopussa 36 henkilöä, 4,8 prosenttia henkilöstöstä. Suurin osa näistä oli osittaisella hoitovapaalla tehden lyhennettyä työpäivää tai -viikkoa. Osa-aikaeläkkeellä ja osakuntoutustuella tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli molemmissa seitsemän henkilöä. Osa-aikaisuudet, kuten mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen tai osa-aikaeläkkeeseen, antavat paremman mahdollisuuden sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämän, mikä edistää työssä jaksamista. Toisaalta pysyvästi tai määräaikaisesti osa-aikaisesti voivat työskennellä myös ne henkilöt, jotka eivät terveytensä puolesta kykene kokoaikaiseen työhön. Henkilöstöstä vakinaisessa virassa oli 82,8 prosenttia, 625 henkilöä. Näistä noin sata oli virkavapaalla omasta virastaan hoitaen Palkeissa virkasuhteessa muuta kuin vakinaista tehtäväänsä. Varsinaisia määräaikaisia virkamiehiä oli 130. Näistä suurin osa oli sijaisia, joskin lähes yhtä paljon oli myös muista syistä määräaikaiseksi nimitettyjä henkilöitä. Määräaikaisten osuus (17,2 %) on suurempi kuin valtiolla keskimäärin (12,7 %). Määräaikaisten suureen tarpeeseen vaikuttivat edelleen eri virastojen Kiekun käyttöönottoon liittyvät työt Palkeissa sekä palveluverkon kehittämishanke.
4 (14) Palkallisessa harjoittelussa vuodenvaihteessa oli yksi henkilö; koko vuoden aikana harjoittelijoita oli yhteensä 10,3 henkilötyövuotta, mikä oli asetettu tavoitteeksi (10 htv). Oppilaitosyhteistyö on osoittautunut toimivaksi. Työllistettyjen kahden henkilön osuus henkilötyövuosista oli 0,7 htv:tä. Taulukko 2. Osa-aikaisten ja määräaikaisten osuudet (Lähde: Kieku / Tahti) 2012 2013 2014 muutos osa-aikaisten osuus vuoden lopussa 39 33 36 9,1 % määräaikaisten osuus vuoden lopussa 112 125 130 4,0 % 2.3 Sukupuolirakenne Miesten osuus henkilöstöstä kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna, kuten oli tapahtunut myös vuoden 2013 aikana. Miesten osuus oli 11,4 prosenttia. Palkeiden edustama toimiala on naisvoittoinen. Koko valtionhallinnossa miehiä on kuitenkin hieman enemmän 51,4 prosenttia. Osa-aikaisia miehistä oli vain yksi henkilö (1,2 prosenttia miehistä, naisista 5,1 prosenttia). Määräaikaisissa palvelussuhteissa naisista oli 15,7 ja miehistä 29,1 prosenttia. Sukupuolten väliset erot ikä- ja koulutusrakenteissa on kuvattu kappaleessa 2.4. Kaavio 2. Naisten ja miesten osuuksia vuoden 2014 lopussa (Lähde: Kieku / Tahti) osa-aikaiset 34 1 määräaikaiset 105 25 naiset miehet henkilömäärä 669 86 0 % 50 % 100 % 2.4 Ikärakenne ja koulutustaso Palkeiden henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2014 lopussa 45,6 vuotta. Tämä on vajaan vuoden verran alhaisempi kuin valtiolla keskimäärin (46,3). Palkeiden selkeästi suurin ikäluokka oli edelleen 45-54 -vuotiaat. Vähintään 45-vuotiaita henkilöstöstä on 57,0 prosenttia. Miesten ja naisten keski-iän ero on kuitenkin jopa kymmenen vuotta, ja miesten kohdalla suurin ikäluokka onkin 25-34-vuotiaat. 65 vuotta täyttäneistä töissä oli vielä kuusi naista.
5 (14) Kaavio 3: Henkilöstön ikäjakauma sukupuolittain (Lähde: Kieku / Tahti) 300 250 200 150 100 50 0 13 6 23 37 238 167 139 105 7 14 6 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- miehet naiset Palkeiden miehet ovat koulutetumpia kuin naiset. Miesten koulutustasoindeksi oli 5,1 ja naisten 4,8. Palkeiden henkilöstön keskimääräinen koulutustaso oli alempi kuin valtiolla keskimäärin (5,3). Vähintään alempi korkeakoulututkinto oli kuitenkin 31 prosentilla henkilöstöstä (valtiolla keskimäärin 45,7 prosentilla). Erot muihin virastoihin selittyvät tehtävien luonteen vuoksi. Tutkijakoulutusasteen saavuttaneita Palkeissa oli kaksi henkilöä. 3 Henkilöstön vaihtuminen ja poistuma Uusi ICT-yksikkö käynnistyi vuoden 2014 alusta. Viimeiset rekrytoinnit saatiin valmiiksi alkuvuoden aikana. Vuoden aikana käynnistyi myös Palkeiden muuta organisaatiota koskeva uudistus, jonka tarkoituksena on tehostaa asiakkuuksien ja prosessien kehittämistä ja ohjaamista sekä tuotannon johtamista. Yhtä tehtävää lukuun ottamatta kaikki tehtävät täytettiin Palkeiden sisältä. Uusi Palkeiden organisaatio astui voimaan vuoden 2015 alusta. Myös muita tehtäviä on täytetty sisäisin järjestelyin sekä lyhytaikaisia määräaikaisuuksia avoimien hakemusten kautta. Ulkoisessa haussa olleiden rekrytointien määrä kasvoi edellisvuoden 83 rekrytoinnista 103 rekrytointiin. Näistä 60 oli rekrytointeja määräaikaisiin virkasuhteisiin. Hakemuksia saapui vuoden aikana yli 3400. Kuopion ja Turun toimipisteiden lakkautustoimenpiteet jatkuivat vuoden 2014 aikana. Lopulta 21 henkilöä irtisanottiin. Toimipaikkojen henkilöstön tukitoimet ovat jatkuneet koko vuoden 2014 ja jatkuvat vielä vuoden 2015 aikana. Kaikkiaan Palkeissa vakinaisia palvelussuhteita päättyi 35, viisi vähemmän kuin edellisvuonna. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus (vakinaisten päättyneiden palvelussuhteiden osuus edellisvuoden lopun vakinaisten lukumäärästä) oli 5,6 %. Vanhuuseläkkeelle jäi kymmenen henkilöä. Keskimääräinen eläköitymisikä oli 63,2 vuotta. Nuorin eläköitynyt oli 61- ja vanhin 67-vuotias. Työpaikkaa vaihtaneista kymmenen henkilöä siirtyi toisen valtion viraston palvelukseen edellisvuoden tapaan;
6 (14) sekä virkasiirtona että avoimen haun kautta. Määräaikaisista palvelussuhteista päättyi ennen virkamääräyksen loppua 17 virkasuhdetta. Ennusteen mukaan Palkeiden nykyisestä henkilöstöstä on vuoden 2020 loppuun mennessä eläköitynyt 15,0 prosenttia ja viisi vuotta myöhemmin 31,9 prosenttia. Koko valtiosektorilla eläköitymistä tapahtunee enemmän (2015 37,3 %) Arvio perustuu tällä hetkellä palveluksessa olevan henkilöstön henkilökohtaiseen eläkeikään (kaavio 4). Kaavio 4. Henkilöstön poistuma vanhuuseläkkeelle vv. 2015 2025 (Lähde: Tahti) 35 30 25 20 15 10 5 0 31,9 28,6 25,8 21,6 18,7 15,1 11,4 9,3 6 2,8 0,5 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 LKM Kum. % 4 Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset nousivat vuonna 2014 2,4 prosenttia edellisvuodesta. Välilliset työvoimakustannukset nousivat palkkoja enemmän (taulukko 3). Muiden muassa työterveyshoidon ja koulutuksen kustannukset nousivat edellisvuodesta. Sosiaaliturvamenot alittavat valtion keskimääräisen tason (17,8), sen sijaan muut välilliset kustannukset ylittävät sen (2,0). Palkkasumman osuus Palkeissa on hieman valtion keskiarvoa (80,2) korkeampi. Palkeiden prosenttiosuudet on esitetty kaaviossa 5. Taulukko 3. Työvoimakustannusten jakautuminen 2013 ja 2014 (Lähde: Tahti) 2013 2014 Muutos 1 000 1 000 1000 % palkkasumma (sis. tehdyn työajan ja välilliset palkat) 27 061 2 7402 341 1,3 sosiaaliturvamenot 4 863 5 120 257 5,3 muut välilliset työvoimakustannukset 1 172 1 382 210 17,9 YHTEENSÄ 33 096 33 904 809 2,4
7 (14) Kaavio 5. Työvoimakustannusten osuudet (%) 2014 (Lähde: Tahti) 4,1 15,1 palkkasumma sosiaaliturvamenot 80,8 muut välill. Työvoimakust. Henkilötyövuoden hinta kertoo kokonaistyövoimakustannusten osuuden henkilötyövuotta kohden. Vuodesta 2013 (44 207 euroa) vuoteen 2014 (45 649 euroa) henkilötyövuoden hinta nousi 3,3 prosenttia. Palkeiden aloitusvuodesta 2010 lähtien muutos on ollut 9,5 prosenttia (käyvin hinnoin). Kaavio 6: Henkilötyövuoden hinta; 2010 = 100. (Lähde: Tahti) 112,0 110,0 108,0 109,5 106,0 104,0 104,7 106,2 102,0 102,2 100,0 100,0 98,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
8 (14) 5 Henkilöstön työhyvinvointi Palkeissa on strategisina painopisteinä osaamisen hallinnan kehittäminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen, johtamis- ja esimiestyön edelleen kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen sekä joustavien työaikojen ja työtapojen käyttöönoton edistäminen. Vuotta 2014 leimasivat kaksi suurta muutosprojektia: palveluverkkouudistus sekä organisaatiouudistukseen valmistautuminen. Uudistuksessa siirryttiin vuoden 2015 alussa prosessiorganisaatiosta matriisiorganisaatioon. Kaiku-hankkeena käynnistyi syksyllä isojen muutosten alaisille ryhmille 2 + 2 tunnin muutosvalmennukset, joissa käydään lävitse muutosta eri näkökulmista ja ratkaisukeskeisesti haetaan ratkaisuja muutoksien aikaansaamiin ongelmiin. Suuren osan valmennuksista on vetänyt Palkeiden oma henkilö, joten toimintamalli on ns. palkeistettu. Hallinnonaloittainen palvelujen keskittäminen ja Kiekun käyttöönottaminen asiakasvirastoissa ovat vaatineet henkilöstöltä joustamista. Työhyvinvointiin panostettiinkin myös työhyvinvoinnin minimessuilla, jotka järjestettiin jokaisella paikkakunnalla toukokuussa. Niille osallistuivat lähes kaikki työntekijät. Minimessut järjestettiin yhteistyössä tyhy-ryhmän, luottamusmiesten, henkilöstöhallinnon, työterveyden sekä assistenttien kanssa. Teemoina olivat työhyvinvoinnin eri osaalueet. Työterveyshuollon kanssa yhteistyö on jatkunut tiiviinä. Uusia toimintamalleja on kehitetty otettavaksi käyttöön vuoden 2014 aikana. Henkilöstösuunnitelma on pidetty ajan tasalla. Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma on laadittu. Osana työhyvinvoinnin ylläpitoa otettiin käyttöön erillinen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimintamalli. Virkistystilaisuuksia järjestettiin keväällä ja syksyllä. Pikkujoulut pidettiin perinteiseen tapaan, mutta ohjelma koostui henkilöstön omasta ohjelmasta. Merkkivuoden 2015 suunnittelu käynnistettiin. 5.1 Työtyytyväisyys Vuonna 2014 ei järjestetty VMBaro-kyselyä, mutta sen sijaan toteutettiin ZEFohjelmalla tehty työtyytyväisyyden pikapuntari viidellä eri kysymyksellä. Näiden kysymysten keskiarvo asteikolla 1-5 oli 3,68. Kysymykset käsittelivät työnteon sujuvuutta, jaksamista ja hyvinvointia, vaikeistakin asioista käytävän keskustelun avoimuutta työyhteisössä, työn tuottamaa positiivista tunnetta sekä esimiehen toimintaa työn tekemisen helpottamikseksi. Kyselyssä, jonka vastausprosentti oli 69, oli mukana myös ns. inhimillisen pääoman (IPO) mittareita. IPO-tulokset kehittyivät myönteiseen suuntaan. Nousua tapahtui kaikilla osa-alueilla. Erityisesti tuloksissa näkyi kehityskeskusteluiden toimintamallin kehittäminen. Paikkakunnittain katsottuna kyselyssä kuitenkin erottui lakkautettavien paikkakuntien vähäisempi tyytyväisyys. Eroja löytyi myös eri työyhteisöjen välillä.
9 (14) Taulukko 4. IPO mittarit (Lähde: Pikapuntari) IPO-MITTARIT Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä Töiden yleinen organisointi työyhteisössä Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä Esimiesten ja johdon antamat mahdollisuudet uudistua työssä Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo 2012 2013 2014 Muutos 2013-2014 2,79 2,92 3,06 4,8 % 3,09 3,15 3,21 1,9 % 2,81 2,80 3,02 7,9 % 2,92 3,05 3,15 3,3 % 2,94 2,86 3,05 6,6 % 3,18 3,22 3,39 5,3 % 5.2 Sairauspoissaolot Työterveystarkastuksissa siirryttiin vuonna 2014 työyhteisökohtaisiin tarkastuksiin. Tarkastukset tehtiin koko Kuopion ja Turun henkilöstöille sekä noin kymmenelle palveluryhmälle muilla paikkakunnilla. Työyhteisökohtaisilla tarkastuksilla pyritään edistämään työkykyongelmien ennaltaehkäisemistä. Työkykyneuvotteluja käytiin 26 henkilön osalta. Sairauspoissaolotyöpäivät henkilötyövuotta kohden vänenivät edellisvuodesta, mutta ylittivät kuitenkin tavoitearvon 10. Sairauspoissaolojen keskimääräinen kesto oli 3,7 työpäivää sairaustapausta kohden. Vaikka sairauspoissaoloja oli vähemmän kuin edellisvuonna, henkilöstöstä entistä suurempi osuus joutui turvautumaan sairauslomaan. Palkeiden terveysprosentti 31,5 oli pienempi kuin valtiolla keskimäärin (37,9). Sen sijaan työtapaturmien osalta Palkeiden luvut vastasivat täysin valtiosektorin keskiarvoa. Kaavio 7. Sairauspoissaolotietoja työpäivinä. (Lähde: Tahti) 16 14 12 10 8 6 4 11,2 10,2 10,5 4,7 4,2 3,7 13,913,5 12,8 2012 2013 2014 2 0 sairauspoissaolot työpäivää / htv työpäivää / tapaus työpäivää / edunsaaja
10 (14) Taulukko 5. Sairaustapausten määrä ja terveysprosentti (Lähde: Tahti) 2012 2013 2014 Muutos 1-3 sairauspäivän tapausten osuus 78,3 74,8 75,5 0,9 % tapauksia / edunsaaja 3,0 3,2 3,4 6,3 % tapauksia / htv 2,2 2,7 2,8 3,7 % terveysprosentti 40 33,2 31,5-5,1 % Palkeissa tehtävän staattisen istumatyön luonteesta johtuen sairauspoissaoloissa ovat painottuneet tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät vaivat. Näiden sairauksien osalta työterveyshuollon todistuksilla kirjoitetut sairauslomapäivät vähenivät kuitenkin vuonna 2014 selvästi (37 prosentin osuudesta 28 prosenttiin). Mielenterveyden häiriöt nousivat niukasti merkittävimmiksi sairauspoissaolopäivien syiksi 30 prosentin osuudellaan. Eniten eri henkilöitä on kuitenkin sairastunut johonkin infektioon. 5.3 Naisten ja miesten samapalkkaisuus Palkeiden muutokset ovat työllistäneet myös palkkausjärjestelmän seuranta- ja arviointiryhmää, joka kokoontui seitsemän kertaa vuoden aikana. Palkkausjärjestelmän käsikirja päivitettiin työnantajan ja järjestöjen yhteistyönä. Myös muita neuvotteluja järjestettiin tarpeen mukaan. Kehitys- ja arviointikeskustelut käytiin keväällä ajallaan ja tehtäväkuvauksia on tarkistettu ja uusittu tarpeen mukaan. Uusittu ryhmäkehityskeskustelukäytänne lanseerattiin marraskuussa 2013 ja sen mukaiset keskustelut käytiin ensimmäisen kerran kaikissa ryhmissä alkuvuodesta 2014. Myös kehityskeskustelulomake uusittiin. Vaativuusryhmien mukaan tarkasteltuna Palkeiden palveluksessa olevien naisten prosentuaalinen osuus painottuu selkeämmin alempiin vaativuusryhmiin kuin miesten (kaavio 8). Vertailussa ovat mukana kaikki joulukuussa 2014 täyttä palkkaa saaneet henkilöt (671 henkilöä). Naisista 86,5 prosenttia sijoittui vaativuusryhmien 3 ja 7 välille, kun taas miehistä 66,3 prosenttia.
11 (14) Kaavio 8. Naisten ja miesten sijoittuminen vaativuusryhmittäin (Lähde: Tahti) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 67 299 120 25 45 14 9 5 7 591 Naiset Miehet 20 % 10 % 0 % 12 17 17 7 9 8 3 3 4 80 Säännöllisen työajan kuukausiansion samapalkkaisuusindeksi (kaavio 9) osoittaa palkkatasa-arvon naisten ja miesten välillä. Suurimmassa osassa vaativuusryhmiä naisten keskimääräinen palkka on miesten palkkoja korkeampi, mutta erot ovat vähäiset. Myös miesten lukumäärä on vähäinen, ja yhden henkilön merkitys suurempi kuin naisten joukossa. Kaavio 9. Samapalkkaisuusindeksi = naisten ansiot miesten ansioista 2014, miehet = 100 (Lähde: Tahti) 120 100 103,9 107,3 101,8 104,1 100,9 102,7 97,6 100,1 97,1 80 60 40 20 0 VT 3 VT 4 VT 5 VT 6 VT 7 VT 8 VT 9 VT10 VT11 VT12 VT13 Vaativuustaso
12 (14) 6 Henkilöstön kehittäminen 6.1 Henkilöstöinvestoinnit Henkilötyövuotta kohden lasketut investoinnit koulutukseen ja työterveyshuoltoon kasvoivat. Myös suurimmat panostukset työkuntoon ja työtyytyväisyyteen - työpaikkaruokailuun ja virkistystoimintaan - nousivat. Työterveyshuollon sekä työpaikkaruokailun kustannukset nousivat myös edellisvuonna. Sen sijaan koulutusja virkistystoiminnan investoinnit jäivät vuonna 2014 alle vuoden 2012 tason. Taulukko 6. Investoinnit ( /htv) koulutukseen, työterveyshuoltoon sekä työkuntoon ja työtyytyväisyyteen 2012 2014. Luvut eivät sisällä käytettyä työaikaa. (Lähde: Kirjanpito) 2012 2013 2014 muutos koulutus 567,1 385,5 512,1 32,8 % työterveyshuolto 463,2 714,5 850,1 19,0 % työpaikkaruokailu 108,2 112,2 128,1 14,2 % virkistystoiminta 277,1 227,4 260,3 14,5 % 6.2 Henkilöstökoulutus ja osaamisen kehittäminen Henkilöstökoulutukseen käytettiin 3,6 työpäivää henkilötyövuotta kohden, hieman edellisvuotta (3,5) enemmän. Osaamisen hallinnan prosessin suunnitelmallisuuden parantamiseksi käynnistettiin erillinen hanke. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa osaamistarpeiden määrittely ja hankkia järjestelmä osaamiskartoitusten tekoon. Tarkoituksena on myös kehittää edelleen kehityskeskustelun ja suoritusarvioinnin käytänteitä ja hankkia niitä varten tietojärjestelmä. Hanke jatkuu vuonna 2015. Henkilöstökoulutusta on järjestetty koulutussuunnitelman mukaan. Esimiehille on järjestetty koulutusta ja esimiestyön tukemisen keinoja on kehitetty. Esimiesfoorumin ohella jatkuivat säännölliset kuukausittaiset esimiesinfotilaisuudet sekä niistä laadittavien esimiestiedotteiden laadinta. Uutena viestintäkanavana aloitettiin julkaista intrassa esimiestyön tueksi -blogia, johon tekstejä tuottivat esimiehet itse, johto sekä kehittämispäällikkö. Koko henkilöstölle suunnattuna alkoi ilmestyä sähköpostitse jaettu Paraati-uutiskirje kuukausittain. Vapaamuotoisempi Välipala-lehti ilmeistyi kolme kertaa. Myös henkilöstön infotilaisuuksia järjestettiin edelleen säännöllisesti. Esimiesten JET-koulutuksia on jatkettu. Kolmas esimiesten JET-koulutusohjelma käynnistyi syksyllä. Aiemmissa koulutuksissa on kouluttautunut jo 25 esimiestehtävissä toimivaa. Lisäksi johto on osallistunut johtamisjärjestelmän kehittämiseen tähtäävään työpajatoimintaan. Esimieskoulutusten sekä talous- ja henkilöstöhallinnon substanssi- ja järjestelmäkoulutusten lisäksi järjestettiin kielikoulutusta ruotsista. Määrällisesti eniten järjestettiin kuitenkin koko henkilöstölle tarkoitettuja, yleisiä koulutustilaisuuksia muiden muassa työyhteisötaidoista. Uusille henkilöille on pidetty omat informaatiotilaisuutensa. Palkeissa järjestetyn koulutuksen lisäksi henkilöstö on osallistunut myös avoimiin ulkopuolisiin koulutuksiin.
13 (14) Taulukko 7. Palkeiden järjestämää koulutusta 2014 Koulutus Osallistujien määrä Koulutusten määrä Kaikille yhteiset koulutukset Valtion taloushallinto 80 2 Virkamies ja palvelussuhteen ehdot 33 1 Excel-perusteet 24 2 Officen tehokäyttö 56 2 Excel suurten tietoaineistojen käsittely 38 2 ZEF arviointikoneratkaisu 10 1 Palkeiden seurantakohteet ja tiliöinti 15 2 Kouluttajakoulutus järjestelmäkouluttajille 30 2 Tervetuloa taloon! 50 2 Tervetuloa taloon! (harjoittelijat) 21 1 Työyhteisötaidot 165 12 Epäasiallinen kohtelu ja häirintä 50 6 Ryhmäytymisvalmennukset 134 13 Esimieskoulutukset Ratkaisukeskeinen työyhteisö 14 2 (2 pv) Esimies ja palvelussuhteen ehdot 11 1 Rekrytointi 18 1 Ryhmäkehityskeskustelu 28 2 JET I 10 1 (3 pv) JET II 14 1 (8 pv) JET III 15 1 (4 pv) ICT-Akatemia 15 1 (7 pv) Me Palvelemme -koulutus 22 1 Tassu: esimieskoulutus 54 1 Kielikoulutus Ruotsi 40 2 Talous- ja henkilöstöhallinnon substanssikoulutukset Vuosilomasopimusmuutokset 208 2 Ennakkoperinnän perusteet 27 1 Kirjanpidon prosessi, väistyvät järjestelmät 12 1 Kirjanpidon prosessi, Kieku 30 1 Kieku BI-raportointi 19 1 Tilinpäätös: laskelmat, liitteet 39 1 Tilinpäätöskoulutus: Prosessi ja aikataulut 38 1 Kiekun tilinpäätöskoulutus 25 1 Kieku peruskoulutus (kirjanpito) 10 1 Kieku kertauskoulutus (kirjanpito) 14 1 Tassu: suoritemäärien kirjaus 70 1 Tassu: henkilöstösuunnittelu 55 1 Tassu: taloushallintopalvelujen henkilöstö 5 1 Kieku-järjestelmäkoulutukset Taloushallinnon Kieku-koulutukset 91 10 Henkilöstöhallinnon Kieku-koulutukset 227 19 HAUS avoimet koulutukset ja seminaarit 124
14 (14) Kooste henkilöstötilinpäätöksestä 2014 HTV 742,7, muutos 7,3 htv, -1,0 % Osa-aikaisia 36, muutos + 3 henkilöä, 9,1% Määräaikaisia 130, muutos +5 henkilöä, +4,0% Lähtövaihtuvuus 5,6 % (35 vak. palvelusuhdetta päättyi, joista vanhuuseläkkeelle jäi 10) Ulkoisia hakuja 103 (2013 83), 3400 hakemusta (2013 2900) Htv:n hinta 45649 e, muutos + 3,3% Sairauspoissaolot 10,5 työpäivää/htv, muutos -0,7 Työterveyshuolto 850,10 e/htv, muutos +19,0 % Koulutustilaisuuksia 107 (2013 142), 1817 osallistujaa