Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2015 Toimenpide-ehdotuksia lasten ja vanhempien ylipainon ja lihavuuden ehkäisyyn Kehittämispäällikkö Päivi Mäki, THL 18.10.2012 Päivi Mäki 18.10.2012 Kansallinen lihavuusohjelma 1
Esityksen sisältö Lihavuuden määritteleminen Lihavuuden yleisyys Lihavuuden syyt, tausta- ja riskitekijät Lihavuuden vaikutukset kansanterveydelle ja taloudelle Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2015 Esimerkkinä lasten lihavuuden ehkäisy
Aikuisten lihavuuden määritelmä ja luokittelu Lihavuudella tarkoitetaan kehon liian suurta rasvakudoksen määrää BMI eli painoindeksi (kg/m2, body mass index) Alle 18.5 Alipaino 18.5-24.9 Normaali paino 25-29.9 Ylipaino 30-34.9 Lihavuus 35-39.9 Vaikea lihavuus 40- Sairaalloinen lihavuus Lähde: Lihavuus (aikuiset), Käypä hoito suositus, 2011. www.kaypahoito.fi. 18.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 3
Vyötärön ympärysmitta Vatsan seudulle, vatsaontelon sisään ja sisäelimiin kertynyt ylimääräinen rasva ilmenee vyötärön ympärysmitan suurenemisena Vyötärölihavuuden määrittely: Vyötärön ympärysmitta miehillä yli 100 cm Vyötärön ympärysmitta naisilla yli 90 cm Lähde: Lihavuus (aikuiset), Käypä hoito -suositus, 2011. www.kaypahoito.fi.
Lasten ylipainon ja lihavuuden määritteleminen Lapsilla kasvu ja kehitys ovat kesken, joten ylipainon ja lihavuuden määritteleminen on haasteellisempaa kuin aikuisilla Uudistetut suomalaiset kasvukäyrät ja kasvun seulasäännöt mahdollistavat lapsen ikään ja sukupuoleen suhteutetun painon arvioinnin sekä pituuspainon että painoindeksin avulla Alle kaksivuotiaiden painoa arvioidaan pituuspainon avulla, yli kaksivuotiaiden painoa voidaan arvioida sekä pituuspainon että painoindeksin avulla Lähde: THL. Lasten kasvunseurannan uudistaminen. Asiantuntijaryhmän raportti., 49/2011. ISSN 1798-0070 (painettu). ISSN 1798-0089 (PDF).
Lasten lihavuuden määrittely ja kriteerit: Ylipaino Lihavuus Pituuspaino < 7v 10 20 % yli 20 % Pituuspaino > 7 v 20 40 % yli 40 % ISO-BMI 1 > 2 v 25 30 yli 30 1 ISO-BMI eli aikuista vastaava painoindeksi kuvaa painoindeksiä, joka lapsella on tulevaisuudessa aikuisena, jos hänen painoindeksinsä pysyy ikätovereihin verrattuna samalla tasolla. Lähteet: Lasten lihavuus. Käypä hoito suositus, 2012. www.kaypahoito.fi. THL. Lasten kasvunseurannan uudistaminen. Asiantuntijaryhmän raportti., 49/2011. ISSN 1798-0070 (painettu). ISSN 1798-0089 (PDF).
Lihavuus on lisääntynyt sekä Suomessa että muualla maailmassa vuosien 1970-1980 jälkeen Lihavuus Suomessa: yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa eurooppalaisessa vertailussa hieman keskitasoa yleisempää harvinaisempaa kuin Etelä-Euroopassa tai Iso- Britanniassa Suomalaisista aikuisista yli puolet on ylipainoisia ja joka viides lihava Vuonna 2011 joka kolmas synnyttäjä oli ylipainoinen (THL, Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2011)
Miesten keskipaino on lisääntynyt 10 kg ja naisten 5 kg (v. 1972 -> 2007) kg kg 90 Miehet 90 Pohjois-Karjala Naiset 85 85 Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa 80 80 Oulun lääni Lapin lääni 75 75 70 65 60 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Year Pohjois-Karjala Pohjois-Savo 70 Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa 65 Oulun lääni Lapin lääni 60 Painon muutos 30-59 -vuotiailla 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Year Peltonen et al. KTL:n julkaisuja B34/2008 18.10.2012 8
Vyötärölihavuuden esiintyvyys, % 0 10 20 30 40 Myös vyötärölihavuus on yleistynyt Vyötärölihavuus: miehet 100cm, naiset 90cm. Miehet Naiset 1987 1992 1997 2002 2007 Tutkimusvuosi Lähde: julkaisematon FINRISKI-tulos 18.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 9
Kutsuntatarkastuksiin osallistuneiden keskipaino on lisääntynyt 6,2 kiloa vuosien 1993-2006 välillä keskipaino, kg Santtila et al. Med Sci Sports Exerc 2006;38:1990-4 18.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 10
Ylipainoisten nuorten osuus on kaksinkolminkertaistunut vuosien 1977-2011 välillä Pojat Tytöt (Nuorten terveystapatutkimus, Kautiainen S 2011) Ylipainon kriteerit: IOTF Kautiainen 12.12.2011 11
Leikki-ikäisistä pojista 10% ja tytöistä 15 % on ylipainoisia (ml. lihavat) Ylipaino määritelty IOTF kriteereillä (Cole ym. 2000) 18.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 12
Lasten lihavuuden syyt ja riskitekijät Lihomisen keskeinen syy on pitkäaikainen, kulutukseen nähden liian runsas energiansaanti Perimä Vanhempien lihavuus Lapsuusiän lihavuus on yhteydessä vanhempien sosioekonomiseen asemaan Vanhempien elintavat ennen lapsen syntymää (mm. äidin tupakointi) ja sen jälkeen Lapsen ja perheen elintavat (ravitsemus, liikunta, uni ja lepo) Imeväisiän ravitsemus Lapsen painoindeksin varhainen kääntyminen nousuun (adiposity rebound) ennustaa ylipainon riskiä myöhemmin lapsuusiässä
Lapsen lihavuuden seuraukset Lapsuusiän lihavuus lisää riskiä lihavuuteen aikuisiässä Riski lihomiseen voidaan päätellä painonkehityksestä jo leikkiiässä Ylipainoisten lasten riski tulla ylipainoisiksi aikuisiksi on vähintään kaksinkertainen normaalipainoisiin lapsiin verrattuna Lapsuusiän lihavuus liittyy aikuisiän sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen, poikkeaviin veren rasva-arvoihin ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin Jo lihavilla lapsilla havaitaan riskitekijöiden nousua Riski sydän- ja verisuonitauteihin pienenee merkittävästi, jos lihava lapsi saavuttaa normaalipainon aikuisikään mennessä Lihavuus lisää sairastuvuutta jo murrosikäisillä. Metabolinen oireyhtymä lisääntyy nuorilla lihavuuden lisääntymisen myötä Lihavuuteen liittyvät psykososiaaliset tekijät Esityksen nimi / 18.10.2012 Tekijä 14
Lihavuus on yhteydessä lukuisiin sairauksiin tyypin 2 diabetekseen kohonneeseen verenpaineeseen rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin sydän- ja verisuonisairauksiin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin astmaan useisiin syöpätauteihin dementiaan masennukseen uniapneaan kihtiin sappi- ja haimasairauksiin
Lih a vu u d e n syyo su u s ( % ), B M I > 2 8 k g/m 2 T yyp in 2 d iab et es A ivo halvaus Ver enp ainet aut i Rasit usr int ak ip u K iht i Sap p ik ivit aut i Syd äninfar k t i N ivelr ik k o Lask im o ver it ulp p a H yp er lip id em ia Pak susuo lisyö p ä Rint asyö p ä 0 10 20 30 40 50 60 70 Syyo suus (% ) Lähde Markku Pekurinen, Kansanterveyspäivät 2011 18.10.2012 Markku Pekurinen 16
Suhteellinen riski Suhteellinen riski Lihavuus lisää erityisesti tyypin 2 diabeteksen riskiä Tyypin 2 diabetes Verenpaine Sydän- ja verisuonisairaus Sappikivet 6 6 5 5 4 3 2 1 0 <21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 BMI (kg/m 2 ) Naiset 4 3 2 1 0 <21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 BMI (kg/m 2 ) Miehet Willett WC, et al. N Engl J Med. 1999;341:427 434. 18.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 17
Lihavuus ja terveysmenot Lihavuuteen liittyvät sairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia Arviot lihavuuden vaikutuksesta terveysmenoihin vaihtelevat suuresti Suomen kaikista terveysmenoista noin 1,4-7 % aiheutuu lihavuudesta % (Pekurinen ym. 2000) Valtaosa kuluista muodostuu vuodeosastohoitopäivistä, lääkekustannuksista ja työkyvyttömyyseläkkeistä Arvion mukaan lihavuudesta aiheutui yhteiskunnalle arviolta noin 330 miljoonan euron kokonaiskustannukset vuonna 2011 Lähde: Markku Pekurisen (THL) esitys Kansanterveyspäivillä 2011
Lihavuuden ehkäisyyn on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota ja se on nostettu monien ohjelmien ja strategioiden painopistealueeksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti 18.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 19
Lait, kansalliset ohjelmat ja suositukset lihavuuden ehkäisyn kulmakivinä Lait ja asetukset Kansalliset ohjelmat, kuten KASTE 2012-2015 Lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon suositukset Ravitsemus- ja liikuntasuositukset eri ikäryhmille Käypä hoito suositukset
Kansalliset ravitsemus-, liikunta- ja painonhallintasuositukset Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) Ravinto ja liikunta tasapainoon -suositus 2005 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista 2008 VRN:n kouluruokailusuositus 2008 Joukkoruokailun kehittäminen Suomessa 2010 Varhaiskasvatuksen liikunnan suositus 2005 Fyysisen aktiivisuuden suositukset 7-18-vuotiaille 2008 Käypä hoito suositukset Lasten lihavuus, aikuisten lihavuus, liikunta OPH ja KTL (nyk. THL) antama suositus makeis- ja virvoitusjuoma-automaateista 2007 18.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 21
Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) mukaan kunnan on: otettava huomioon päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja hyvinvointiin seurattava asukkaittensa terveydentilaa ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä toteutettuja toimenpiteitä raportoitava kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus valtuustolle nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä 18.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 22
Neuvolatoimintaa koskeva asetus 338/2011 Terveystarkastukset, laajat terveystarkastukset Terveysneuvonnan sisällöt mm. ravitsemus, liikunta, painonhallinta Erityinen tuki Asetus velvoittaa, mutta myös mahdollistaa lasten ja lapsiperheiden laadukkaiden ehkäisevien palvelujen yhdenvertaisen toteutumisen eri puolilla Suomea antaa erinomaisen mahdollisuuden säännölliselle lasten kasvun ja terveydentilan seurannalle sekä koko perheen hyvinvoinnin tukemiselle ja elintapaohjaukselle 18.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 23
Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2015
Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2015 valmisteilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) käynnistyi vuonna 2011 laitoksen uuden strategian mukaisesti työ väestön lihomiskehityksen pysäyttämiseksi ja kääntämiseksi laskuun päämääränä väestön terveyden lisääminen ja toimintakykyisten työvuosien kartuttaminen. Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta ohjelmaluonnos esitellään 26.10.2012 järjestettävässä seminaarissa 18.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 25
Ohjelman päätavoitteena on väestön lihomiskehityksen kääntäminen laskuun Entistä harvemmasta lapsesta ja nuoresta kasvaa lihava aikuinen Aikuisille tyypillinen iän myötä tapahtuva lihominen pysähtyy Lihavuuteen liittyvien sairauksien suhteen riskissä olevat laihtuvat tai eivät liho edelleen
Toimenpide-ehdotuksia yhteiskunnan eri toimijoille Esimerkkinä lasten lihavuuden ehkäisy 18.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 27
Tavoitteena lasten terveys, hyvinvointi ja terveelliset elintavat Kodin ja perheenjäsenten vaikutus lasten terveyteen on suuri Lapsena omaksutut elintavat, kuten ravinto- ja liikuntatottumukset säilyvät usein aikuisuuteen asti Lasten lihavuuden ehkäisyssä keskeistä on lapsen terveys ja hyvinvointi sekä koko perheen terveellisten elintapojen tukeminen Päivähoito ja koulu voivat tukea terveellisten elintapojen omaksumisessa Ympäristö voi tukea terveellisiä valintoja 18.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 28
Lihavuuden taustatekijöitä Makeisten ja virvoitusjuomi en saatavuus Mainonta ja markkinointi Yhteiskunta Lait Sosioekonominen tausta Koulujen ja Etninen tausta päiväkotien pihat ja lähialueet Pyörätiet, kävelytiet, turvallisuus Liikunta kouluissa ja päivähoidossa Ruoan verotus ja hinta Arvot ja asenteet Perimä Perhe Elintavat Koulu; oppituntien sisältö ja määrä Ruokailu päiväkodeissa ja kouluissa Harrastusmahdollisuudet Asuinympäristö, yhdyskuntasuunnittelu Palvelut: mm. terveydenhuolto, Kauppojen sijainti ja tarjonta 18.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 29
Mitä kuntapäättäjät voivat tehdä? Huomioidaan terveys ja hyvinvointi ja arvioidaan terveysvaikutukset kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa, taloussuunnittelussa ja eri hallinnonalojen välisessä toiminnassa Asetetaan strategisessa suunnittelussa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, ml. lihavuuden ehkäisyn tavoitteet ja määritellään niitä tukevat toimenpiteet Määritellään terveyden edistämisen ja lihavuuden ehkäisytoimien johtaminen, vastuutahot, rakenteet ja hoitoketjut Lisätään hallintorajat ylittävää moniammatillista yhteistyötä suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa
Terveydenhuollon rooli on merkittävä, mutta tarvitaan myös muita toimenpiteitä Taataan riittävät resurssit, koulutus ja osaaminen perusterveydenhuoltoon ja ehkäiseviin palveluihin Lihavuuden ehkäisy ja hoito huomioidaan aikaisempaa tehokkaammin kaikissa terveydenhuollon palveluissa Terveystarkastukset ja -neuvonta järjestetään VNA 338/2011 mukaisesti koko perheen hyvinvointi huomioiden Riskihenkilöt tunnistetaan järjestelmällisesti kaikissa palveluissa ja hoito suunnitellaan kokonaisvaltaisesti riskitekijätason mukaisesti Kansallisten ravinto- ja liikuntasuositusten, ohjelmien ja Lihavuuden Käypä hoitosuositusten käytöstä on tehty työpaikkakohtaiset sopimukset ja järjestetty asianmukainen perehdytys
Terveydenhuolto (jatkuu) Kohdennetaan ohjausta erityisesti niihin väestöryhmiin, joissa epäterveelliset elintavat ja lihavuus ovat yleisempiä (mm. vähemmän koulutusta saaneet). Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa kiinnitetään erityistä huomiota lapsiperheiden elintapaohjaukseen Otetaan käyttöön lasten kasvunseurantaan sekä elintapa-arviointiin ja -ohjaukseen soveltuvia, toimivaksi todettuja työkaluja Tehostetaan osallistavaa ja voimaannuttavaa työtapaa ja motivoivan haastattelun käyttämistä Otetaan ylipainoiset ihmiset mukaan suunnittelemaan heidän terveyttään ja hyvinvointiaan edistäviä palveluita Lisätään psykologista asiantuntemusta ja käyttäytymismuutostekniikoiden käyttöä elintapaohjauksessa ja painonhallintaryhmissä
Varhaiskasvatus ja koulut voivat tukea terveellisten elintapojen omaksumista Kehitetään kaikista päiväkodeista ja kouluista terveyttä edistäviä Edistetään terveellistä, ravitsemussuositusten mukaista koulu- ja päiväkotiruokailua sekä välipalatarjontaa Päivähoidossa ja koulussa lisätään lasten osallisuutta ruokailun suunnittelussa, ruoan valmistuksessa ja tarjoilussa Vahvistetaan päivähoidon, esikoulun, peruskoulun varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmissa terveyttä, terveellistä ruokavaliota koskevia opetussisältöjä ja -määriä (kouluissa kotitalous, terveystieto oppiaineet) Lisätään liikunnan osuutta (liikunnan tuntimäärät ja liikunta hoitopäivän tai koulupäivän aikana ml. välitunnit)
Liikuntatoimi Tehostetaan yhteistyötä eri hallinnonalojen ja toimijoiden välillä Terveydenhuolto, varhaiskasvatus ja opetustoimi, tekninen toimen, yhdyskuntasuunnittelu, liikuntajärjestöt ja urheiluseurat Kehitetään lasten elinympäristöä liikuntaan innostavaksi ja motivoivaksi Päivähoitopaikkojen, koulujen ja oppilaitosten liikuntatilat, koulumatkat, piha-alueet ja lähiympäristöt Perustetaan matalan kynnyksen liikuntapalveluja, -ryhmiä ja kerhoja, jotka ovat kaikkien saatavissa ilmaiseksi tai kohtuuhinnalla Edistetään liikuntasuositusten toteutumista lisäämällä lasten ja vanhempien tietoisuutta liikunnan terveysvaikutuksista ja istumisen vaikutuksista terveyteen
Tekninen toimi, yhdyskuntasuunnittelu Lisätään hallintorajat ylittävää moniammatillista yhteistyötä suunnittelussa ja toteutuksessa Huomioidaan terveyden ja liikunnan edistäminen ja turvallisuusnäkökulmat kunnallisessa päätöksenteossa ja yhdyskuntasuunnittelussa (kevyen liikenteen väylät, puistot, lähiliikunta-alueet, liikuntapaikat, palvelut, asuinalueet, joukkoliikenne) Taataan päiväkotien ja koulujen liikuntamahdollisuudet (mm. päivähoitopaikkojen, koulujen ja oppilaitosten liikuntatilat, piha-alueet ja lähiympäristöt) Huomioidaan suunnittelussa ratkaisut, jotka edistävät koulumatka- ja työmatkaliikuntaa
Järjestöt Lisätään väestön tietämystä terveellisistä elintavoista ja painonhallinnasta samansuuntaisilla, positiivisilla, selkeillä, yksinkertaisilla ja teoriaan pohjautuvilla viesteillä Tuodaan vahvasti esille lihavuuden merkitys yleisten kansantautien riskitekijänä ja edistäjänä Pyritään vaikuttamaan kotona, päivähoidossa, kouluissa ja työpaikoilla tarjolla olevien ruokien ja juomien terveellisyyteen Tiivistetään yhteistyötä liikunta-, ravitsemus- ja kansanterveysjärjestöjen välillä 18.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 36
Elinkeinoelämä, kauppa Tiedotetaan kuluttajille selkeästi ja johdonmukaisesti tuotteiden ravintosisällöstä ja vaikutuksesta terveyteen (mm. pakkausmerkinnät, erilaisten symbolien, kuten Sydänmerkin, käyttö), jotta perusteltujen, terveellisten valintojen tekeminen helpottuisi Toimitaan vastuullisesti terveysnäkökulmat huomioiden tuotekehittelyssä, pakkauskokojen suunnittelussa (myös edullisia pieniä pakkauskokoja), hinnoittelussa, tarjonnassa ja tuotteiden markkinoinnissa Hyödynnetään terveellisyyttä myyntivalttina 18.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 37
Media Viestitään vastuullisesti, myönteisesti ja motivoivasti terveydestä, terveellisestä ja tasapainoisesta ruokavaliosta, liikunnasta ja normaalipainon hyvistä vaikutuksista elämään Tuodaan vahvasti esille lihavuuden merkitys yleisten kansantautien riskitekijänä ja edistäjänä Rajoitetaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa ja noudatetaan lapsiin kohdistuvasta elintarvikemarkkinoinnista annettuja suosituksia 18.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 38
Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta seminaari Luonnos Lihavuusohjelmaksi esitellään 26.10.2012 järjestettävässä seminaarissa Seminaari videoidaan, livelähetystä voi seurata netissä: http://www.videonet.fi/thl/20121026 Seminaarissa kuullaan kommenttipuheenvuoroja ohjelmaluonnoksesta, joiden perusteella ohjelma viimeistellään yhteistyössä kansallisen asiantuntijaryhmän kanssa
Ohjelman viimeistely ja toimeenpano Keskeiset yhteistyökumppanit ovat edustettuina THL:n asettamassa kansallisessa asiantuntijaryhmässä, joka osallistuu ohjelman valmisteluun ja viimeistelyyn Kansallinen asiatuntijaryhmä: antaa asiantuntijatukea ohjelman lopullisten tavoitteiden määrittämiseen vastaa niiden niveltymisestä toteuttajatahojen toimintaympäristöihin edistää eri toimijoiden verkostoitumista ja sitoutumista sekä tukea seuraa ja arvioi ohjelman toteutusta
Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2015 vetoaa terveydenhuollon ammattilaisiin, päättäjiin, kuntiin, kansanterveys- ja liikuntajärjestöihin sekä kauppaan, teollisuuteen ja mediaan, että ne lähtisivät kansallisiin talkoisiin ja toteuttaisivat ohjelmassa esitettyjä väestön terveyttä edistäviä ja lihavuutta ehkäiseviä toimenpiteitä 18.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 41
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjelmaryhmän kokoonpano Vartiainen Erkki, ylijohtaja (THL), puheenjohtaja Laatikainen Tiina, professori (THL), varapuheenjohtaja Absetz Pilvikki, erikoistutkija (THL) Heloma Antero, ylilääkäri (THL) Holmila Marja, tutkimusprofessori (THL) Jalava Katja, johdon assistentti (THL), tekninen sihteeri Jallinoja Piia, tutkimuspäällikkö (Kuluttajatutkimuskeskus) Jousilahti Pekka, tutkimusprofessori (THL) Kautiainen Susanna, Suomen Akatemian tutkijatohtori (Tampereen yliopisto, THL) Laaksonen Maarit, erikoistutkija (THL) Lindström Jaana, erikoistutkija (THL) Mäki Päivi, kehittämispäällikkö (THL), asiantuntijasihteeri Männistö Satu, akatemiatutkija (THL) Parviainen Eeva, markkinoinnin asiantuntija (THL) Raulio Susanna, erikoistutkija (THL) Sainio Päivi, kehittämispäällikkö (THL) Salo Jarmo, asiantuntijalääkäri (THL) Stenholm Sari, erikoistutkija (THL) Suokas Jaana, erikoistutkija (THL ja HUS) Vasankari Tommi, professori (THL ja UKK-instituutti) Virtanen Suvi, tutkimusprofessori (THL) Warpenius Katariina, tutkija (THL)
Kiitos mielenkiinnosta!