LUONNOS KOMMENTOINTIA VARTEN. Lihavuus laskuun. - Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta
|
|
- Vilho Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUONNOS KOMMENTOINTIA VARTEN Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma
2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Ohjelman tausta 2.1. Lihavuuden yleisyys ja ajallinen kehitys 2.2. Lihavuuden vaikutus kansanterveyteen ja -talouteen 3. Ohjelman valmisteluprosessi 4. Kansallinen lihavuusohjelma Kohderyhmät 4.2. Tavoitteet 4.3. Keskeiset teemat 4.4. Toimenpide-ehdotukset 4.5. Toimeenpano ja seuranta Kirjallisuus
3 3 Lihavuuden määritelmä Lihavuudella tarkoitetaan kehon liian suurta rasvakudoksen määrää. AIKUISET Painoindeksi Käytetyin mittari lihavuuden arvioimiseksi on laskea painoindeksi (kg/m 2, body mass index, BMI). WHO:n mukaan aikuisten ylipainon raja-arvoksi on määritelty painoindeksi 25 kg/m 2 ja lihavuuden 30 kg/m 2. Painoindeksi (BMI) alle 18.5 Alipaino Normaali paino Ylipaino Lihavuus Vaikea lihavuus 40 tai enemmän Sairaalloinen lihavuus Vyötärön ympärysmitta Vatsan seudulle, vatsaontelon sisään ja sisäelimiin kertynyt ylimääräinen rasva ilmenee vyötärön ympärysmitan suurenemisena. Vyötärölihavuuden raja-arvot: Vyötärön ympärysmitta miehillä > 100 cm Vyötärön ympärysmitta naisilla > 90 cm LAPSET Pituuspaino ja painoindeksi Lapsilla ylipainon ja lihavuuden määrittäminen on haasteellisempaa kuin aikuisilla kesken olevan kasvun ja kehityksen takia. Uudistetut suomalaiset kasvukäyrät ja kasvun seulasäännöt mahdollistavat lapsen ikään ja sukupuoleen suhteutetun painon arvioinnin sekä pituuspainon että painoindeksin avulla. Alle kaksivuotiaiden painoa arvioidaan pituuspainon avulla, yli kaksivuotiaiden painoa voidaan arvioida sekä pituuspainon että painoindeksin avulla. Pituuspainoprosentilla tarkoitetaan poikkeamaa samaa sukupuolta olevien samanpituisten lasten keskipainosta. Painoindeksikäyrästöillä ylipainon ja lihavuuden BMI-persentiilirajat on määritetty siten, että 18 vuoden iässä BMI-arvoja 25 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 vastaavat BMI-persentiilit määrittävät myös 2-18-vuotiaiden ylipainon ja lihavuuden. Lapsen BMI-arvo voidaan muuttaa myös ISO-BMI:ksi, joka kuvaa painoindeksiä, joka lapsella on tulevaisuudessa aikuisena, jos hänen painoindeksinsä pysyy iän karttuessa samassa kohdassa jakaumaa. ISO-BMI-laskuri: Lasten lihavuuden määrittely: Ylipaino Lihavuus Pituuspaino < 7v % yli 20 % Pituuspaino > 7 v % yli 40 % ISO-BMI 1 > 2 v kg/m2 yli 30 kg/m2 1 ISO-BMI eli aikuista vastaava painoindeksi kuvaa painoindeksiä, joka lapsella on tulevaisuudessa aikuisena, jos hänen painoindeksinsä pysyy ikätovereihin verrattuna samalla tasolla. Lähteet: Lasten lihavuus: Käypä hoito suositus, 2012 (viitattu ). Lihavuus (aikuiset), Käypä hoito suositus, 2011 (viitattu ).
4 Kansallisen asiantuntijaryhmän kokoonpano (lisätään myöhemmin) 4
5 5 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjelmaryhmän kokoonpano Vartiainen Erkki, ylijohtaja (THL), puheenjohtaja Laatikainen Tiina, professori (THL), varapuheenjohtaja Absetz Pilvikki, erikoistutkija (THL) Heloma Antero, ylilääkäri (THL) Holmila Marja, tutkimusprofessori (THL) Jalava Katja, johdon assistentti (THL), tekninen sihteeri Jallinoja Piia, tutkimuspäällikkö (Kuluttajatutkimuskeskus) Jousilahti Pekka, tutkimusprofessori (THL) Kautiainen Susanna, Suomen Akatemian tutkijatohtori (Tampereen yliopisto, THL) Laaksonen Maarit, erikoistutkija (THL) Lindström Jaana, erikoistutkija (THL) Mäki Päivi, kehittämispäällikkö (THL), asiantuntijasihteeri Männistö Satu, akatemiatutkija (THL) Parviainen Eeva, markkinoinnin asiantuntija (THL) Raulio Susanna, erikoistutkija (THL) Sainio Päivi, kehittämispäällikkö (THL) Salo Jarmo, asiantuntijalääkäri (THL) Stenholm Sari, erikoistutkija (THL) Suokas Jaana, erikoistutkija (THL ja HUS) Vasankari Tommi, professori (THL ja UKK-instituutti) Virtanen Suvi, tutkimusprofessori (THL) Warpenius Katariina, tutkija (THL)
6 6 1. Johdanto Elintason nousu, elinympäristön ja elintapojen muuttuminen ovat vaikuttaneet ylipainoisuuden ja lihavuuden yleistymiseen. Elinympäristö on muuttunut lihavuutta edistäväksi eli obesogeeniseksi ympäristöksi, jossa passiivinen, istuva elämäntapa sekä jatkuvasti saatavilla oleva liiallinen tai epäterveellinen ruoka yhdessä lisäävät lihomisriskiä. Lihominen on seurausta pitkäaikaisesta energiaepätasapainosta, jolloin ravinnosta saadaan kulutusta enemmän energiaa. Terveellinen ruokavalio yhdessä liikunnan kanssa on ensisijainen keino estää ylipainon kertymistä. Huolestuttavaa on, että työikäisistä suomalaisista vain noin puolet liikkuu riittävästi. Jopa kolmasosa peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista liikkuu liian vähän. Noin neljäsosa nuorista viettää viihdemedian ääressä yli 4 tuntia päivässä. Lihavuudesta on tullut kansanterveydellinen ongelma, jonka ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tarvitaan koko yhteiskunnan yhteisiä toimia. Lihavuuden ehkäisy onkin nostettu monien ohjelmien ja strategioiden painopistealueeksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti, mutta toistaiseksi niillä on ollut hyvin vähän vaikutusta väestön lihomiskehitykseen. Kansainvälinen konsensuslausuma lasten lihavuudesta on julkaistu vuonna Vuonna 2007 julkaistussa EU:n strategiassa, Valkoinen kirja ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyvistä terveyskysymyksistä, on kirjattu useita toimenpiteitä lihavuusepidemian ehkäisemiseksi. Valkoisen kirjan pohjalta on tehty EU-tason säädöksiä, kuten ravitsemus- ja terveysväittämiä elintarvikkeiden merkinnöissä, esillepanossa ja mainonnassa koskevat säännöt (Komission asetus N:o 353/2008). WHO:n ruokaa ja ravitsemusta koskevan toimintasuunnitelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on lasten ja nuorten lihavuuskehityksen kääntäminen laskuun. Terveyden edistäminen ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen ovat valtakunnallisten ohjelmien, kuten Terveys kansanterveysohjelman ja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE ) päätavoitteita. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista (2008) on määritelty tavoitteet ja kehittämislinjat eri ikä- ja väestöryhmille. Periaatepäätöksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että lihavuus sekä muut ravintoon ja riittämättömään liikuntaan liittyvät terveyshaitat vähenevät. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Ravinto ja liikunta tasapainoon -suositus (2005) sisältää ravitsemusja liikuntasuositukset lapsille, nuorille ja aikuisväestölle. Lasten liikunnalle on lisäksi suositukset erikseen alle kouluikäisille (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositus 2005) ja kouluikäisille (Fyysisen
7 7 aktiivisuuden suositukset 7-18-vuotiaille). Aikuisten liikunnasta on annettu Käypä hoito -suositus (päivitetty ), jonka tavoitteena on mm. edistää liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Makeis- ja virvoitusjuoma-automaattien vähentymiseen kouluissa ja oppilaitoksissa on osaltaan vaikuttanut Opetushallituksen ja Kansanterveyslaitoksen (nyk. THL) vuonna 2007 antama suositus makeis- ja virvoitusjuoma-automaateista. Suosituksen mukaan välipala-automaattien tulisi tarjota koululaisten terveyden ja kasvun kannalta suositeltavia tuotteita, eikä kouluaikana tulisi säännöllisesti myydä makeisia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja. Joukkoruokailun merkitys terveyden, työvireyden ja yleisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä on tärkeä. Valtion ravitsemusneuvottelukunta antoi vuonna 2008 kouluruokailusuosituksen, joka sisältää myös koululaisten välipalaa koskevat suositukset. Kaksi vuotta myöhemmin julkaistiin joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän toimenpidesuositus Joukkoruokailun kehittäminen Suomessa. Suosituksen mukaan ravitsemuslaatu on otettava huomioon ehdottomana valintakriteerinä julkisten ruokapalvelujen hankinnassa. Suositus sisältää ehdotuksen ravitsemuskriteereistä sekä ohjeita laadukkaiden elintarvikkeiden hankintaan. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on yhdessä asiantuntijaryhmien kanssa antanut Käypä hoito - suosituksen sekä aikuisten että lasten lihavuudesta. Aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suositus keskittyy lihavuuden hoitoon terveydenhuollossa rajaten lihavuuden ehkäisyn suosituksen ulkopuolelle. Aikuisten suositus on päivitetty vuonna Lasten lihavuus Käypä hoito - suosituksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyä ja hoitoa. Suositus on päivitetty vuonna Konsensuskokous Lihavuus painavaa asiaa painosta järjestettiin vuonna Konsensuslausuma sisälsi eri tahoille esitettyjä toimenpide-ehdotuksia lihavuuden ehkäisemiseksi ja lihomiskehityksen pysäyttämiseksi. Konsensuskokouksen kokonaisvaikuttavuus on kuitenkin Suomen Akatemian ja Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin vuonna 2010 perustaman vaikutusten arviointityöryhmän raportin mukaan ollut vähäistä. Arviointiraportin mukaan mm. Käypä hoito - suositukset toteutuvat huonosti. Arviointityöryhmän mukaan Käypä hoito -suositusten toteutuminen edellyttäisi selkeää järjestelmää terveydenhuollossa, yhteistoimintaa, koulutusta ja toimintaperiaatteiden organisointia. Arvioinnin mukaan myös terveyden edistämiseen liittyvien valtakunnallisten ohjelmien koordinointiin ja toteutukseen liittyvien vastuutahojen määrittämistä tulisi tarkentaa.
8 8 Uusi lainsäädäntö, kuten Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ja lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011), velvoittaa, mutta myös mahdollistaa lasten ja lapsiperheiden laadukkaiden ehkäisevien palvelujen yhdenvertaisen toteutumisen eri puolilla Suomea. Asetus säätää neuvoloiden, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon terveystarkastusten ja -neuvonnan määrästä ja sisällöstä. Terveystarkastuksissa, erityisesti laajoissa terveystarkastuksissa, huomioidaan lapsen terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi entistä kokonaisvaltaisemmin koko perheen hyvinvointi. Asetus antaa erinomaisen mahdollisuuden säännölliselle lasten kasvun ja terveydentilan seurannalle sekä koko perheen hyvinvoinnin tukemiselle ja terveysneuvonnalle. Terveydenhuoltolaki ( /1326) edellyttää terveyden edistämisen sisällyttämistä osaksi kunnan strategista toimintaa ja taloussuunnittelua, määrittämään terveyden ja hyvinvoinnin vastuutahot sekä tekemään hallinnonalojen välistä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Terveydenhuoltolaki edellyttää myös asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin, palvelujen ja toteutettujen toimenpiteiden seurantaa. Yhteistyölle ja päätösten terveysvaikutusten huomioimiselle kunnan eri hallinnonalojen toiminnassa on siis lain velvoite. 2. Ohjelman tausta 2.1 Lihavuuden yleisyys ja ajallinen kehitys Lihavuus on lisääntynyt merkittävästi sekä Suomessa että muualla maailmassa lukujen jälkeen. Lihavuus on Suomessa yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisten lihavuus on hieman keskitasoa yleisempää, mutta harvinaisempaa kuin Etelä-Euroopassa tai Iso-Britanniassa. Lasten lihavuutta koskevat väestötason vertailut ovat haasteellisia, mutta kuten aikuisten lihavuuskin, lasten lihavuus näyttää olevan yleisintä Etelä- Euroopassa ja Iso-Britanniassa. Lapset ja nuoret Ylipainon kehittyminen alkaa usein jo varhain lapsuudessa. Suomalaisessa sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventio -tutkimuksessa (STRIP) havaittiin, että 13-vuotiaana ylipainoisten lasten paino nousi nopeammin kuin muiden samanikäisten lasten paino jo 2 3-vuotiaasta lähtien. Vuosina
9 Lasten terveysseurantatutkimuksen (LATE) mukaan 3- ja 5-vuotiaista tytöistä noin 15 % ja pojista 10 % oli ylipainoisia, lihavia oli pojista 1 % ja tytöistä noin 4 %. Kouluikäisistä tytöistä noin 20 % ja pojista 21 % oli ylipainoisia, heistä lihavia oli noin 4 % tytöistä ja 5 % pojista. LATEtutkimuksen tulokset perustuvat terveystarkastuksessa mitattuihin pituus ja painotietoihin. Nina Vuorelan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella tekemässä lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon potilaskertomustietoihin perustuvassa väitöstutkimuksessa verrattiin vuosina 1974, 1981, 1991, 1995 ja 2001 syntyneiden lasten ylipainon esiintyvyydessä tapahtuneita ajallisia muutoksia. Tutkimuksessa havaittiin, että vuonna 1974 syntyneisiin lapsiin verrattuna myöhemmin syntyneet lapset olivat taaperoikäisinä hoikempia, mutta viiden ikävuoden jälkeen painavampia. Murrosikäisistä nuorista, erityisesti pojista, on kasvanut aiempaa pidempiä, mutta myös painavampia painoindeksillä arvioituna. Vuosien 2010 ja 2011 Kouluterveyskyselyn mukaan 16 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista oli ylipainoisia. Pojilla ylipaino oli yleisempää kuin tytöillä (19 % vs. 12 %). Lukion ensimmäisellä ja toisella vuosikurssilla opiskelevista pojista 17 % ja tytöistä 11 % oli ylipainoisia. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla ylipainoisuus oli yleisempää kuin lukiossa. Ammatillisessa oppilaitoksessa ensimmäisellä tai toisella vuosikurssilla opiskelevista pojista 25 % ja tytöistä 17 % oli ylipainoisia. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan ylipainoisten osuus vuotiaista suomalaisista on noin kolminkertaistunut 1970-luvun lopun ja 2010-luvun alun välisenä aikana. Nuorten terveystapatutkimuksen julkaisemattoman tiedon mukaan noin neljäsosa (23 %) vuotiaista pojista ja vajaa viidesosa (17 %) samanikäisistä tytöistä oli ylipainoisia vuonna Samaan aikaan ylipainon yleistymisen kanssa myös nuorten lihavuuden vaikeusaste on kasvanut. Sekä Nuorten terveystapatutkimuksen että Kouluterveyskyselyn tulokset perustuvat nuorten itse raportoimiin pituus- ja painotietoihin. Väestöryhmien väliset terveyserot näkyvät lasten ylipainon yleisyydessä. Ylipainoisuus on yleisempää vähemmän koulutusta saaneiden vanhempien lapsilla sekä maaseutumaisessa ympäristössä asuvilla kuin korkeammin koulutettujen vanhempien lapsilla ja kaupunkiympäristössä asuvilla. Lasten painon kehityksen ajallisten muutosten säännölliseen seurantaan ei ole tällä hetkellä valtakunnallista järjestelmää. Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitus (AvoHILMO) on
10 10 laajentunut kattamaan perusterveydenhuollon avohoidon vuonna AvoHILMO-tiedonkeruu tuottaa tilastotietoa terveystarkastuksissa mitatuista pituus- ja painotiedoista, kun raportointi on otettu valtakunnallisesti kattavasti käyttöön. Aikuisväestö Aikuisväestön ylipainosta ja lihavuudesta sekä niiden ajallisesta kehityksestä on maassamme hyvät seurantatutkimukset (FINRISKI-tutkimus, Terveys tutkimus ja Terveys seurantatutkimus sekä Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys tutkimus eli AVTK). FINRISKI-tutkimusten mukaan suomalaisten miesten painoindeksi on noussut luvulta ja naisten 1980-luvulta lähtien. Viimeisen kymmenen vuoden aikana molempien sukupuolien lihomiskehitys on kuitenkin pysähtynyt. Lihavuus on kuitenkin edelleen Suomessa suuri kansanterveydellinen ongelma. FINRISKI tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta työikäisestä miehestä ja puolet naisista on vähintään ylipainoisia (BMI 25+ kg/m2). Joka viides suomalainen aikuinen on lihava (22 %, BMI 30+ kg/m2). Miesten keskimääräinen painoindeksi on 27,1 kg/m2 ja naisten 26,0 kg/m2. Vyötärölihavia (miehet > 100 cm ja naiset >90 cm) on sekä miehistä että naisista kolmannes. Kilot kertyvät ikääntyessä. Pääkaupunkiseudulla asuvat ja eniten koulutetut ovat laihimpia. 2.2 Lihavuuden vaikutus kansanterveyteen ja -talouteen Lihavuus aiheuttaa ja edistää monia pitkäaikaissairauksia. Lihavuus lisää riskiä sairastua mm. tyypin 2 diabetekseen, sydän ja verisuonitauteihin, astmaan, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, dementiaan, masennukseen, uniapneaan, kihtiin, sappi- ja haimasairauksiin sekä useisiin syöpiin. Lihavuus on yhteydessä myös lisääntyneeseen kuolleisuusvaaraan, joka suurenee selvästi painoindeksin ylittäessä arvon 30 kg/m2. Sairauksien riskiä lisää vyötärölihavuus ja varhain alkanut lihavuus. Vyötärölihavuus on tunnusomaista erityisesti metaboliselle oireyhtymälle. Pitkäkestoiset interventiotutkimukset ovat osoittaneet, että jo 5 % laihtuminen vähentää esimerkiksi diabetesriskin alle puoleen. Suomalaisessa DPS-tutkimuksessa (Diabetes Prevention Study) tehostettua ravitsemus- ja liikuntaohjausta saaneet henkilöt laihtuivat keskimäärin 5 % ja heidän diabetesriskinsä pieneni 58 % verrattuna niihin, jotka eivät saaneet ohjausta. Ohjauksen vaikutus elintapoihin ja diabetesriskiin oli nähtävissä vielä 13 vuotta tutkimuksen alun jälkeen. Laihtuminen alentaa yleensä myös verenpainetta ja vaikuttaa myönteisesti veren rasva-arvoihin.
11 11 Lihavuus aiheuttaa myös useita muita terveyshaittoja, kuten kuukautishäiriöitä, hedelmättömyyttä sekä raskaus- ja synnytyskomplikaatioita. Lihavuus ja siihen liittyvät sairaudet heikentävät terveyteen liittyvää elämälaatua monin eri tavoin. Fyysinen toiminta- ja työkyky huononee ja lisäksi lihavuus saattaa aiheuttaa psykososiaalisia ongelmia, kuten syrjintää ja ennakkoluuloja, vaikeuksia työelämässä, opiskelussa tai sosiaalisessa kanssakäymisessä. Iäkkäillä henkilöillä lievä ylipaino ei ole haitallista, mutta lihavuus heikentää selvästi liikkumiskykyä ja päivittäisistä toimista selviytymistä. Erityisen kohtalokasta iäkkäille henkilöille on lihavuuden ja huonon lihaskunnon yhdistelmä. Lapsuusiän ylipaino ja lihavuus lisäävät riskiä ylipainoon aikuisiässä. Ylipainoisten lasten riski tulla ylipainoisiksi aikuisiksi on vähintään kaksinkertainen ja ylipainoisten nuorten riski nelinkertainen normaalipainoisiin verrattuna. Lapsuusiän lihavuus liittyy sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen, poikkeaviin veren rasva-arvoihin ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin. Riskitekijöiden yleisyys lisääntyy jo lihavilla lapsilla. Riski sydän- ja verisuonitauteihin pienenee merkittävästi, mikäli lihava lapsi saavuttaa normaalipainon aikuisikään mennessä. Useimmille aikuisille tyypillisen iän myötä tapahtuvan painonnousun pysäyttämisellä tai hillitsemisellä olisi suuri merkitys kansanterveydelle ja taloudelle. Lihavuuteen liittyvät sairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Lihavan väestönosan terveysmenot ovat henkilöä kohti vuodessa vähintäänkin 25 % korkeammat kuin normaalipainoisilla. Eri arvioiden mukaan Suomen kaikista terveysmenoista noin 1,4-7 % aiheutuu lihavuudesta. Markku Pekurisen tekemän arvion mukaan vuonna 2011 lihavuudesta aiheutui yhteiskunnalle arviolta noin 330 miljoonan euron kokonaiskustannukset. Valtaosa kuluista muodostui lääkekustannuksista, vuodeosastohoitopäivistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä. Lihavuudesta aiheutuu lisäksi välillisiä kustannuksia, kuten sairauksista johtuva tuottavuuden aleneminen sekä sairauslomista johtuvat kustannukset. 3. Ohjelman valmistelu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) käynnistyi vuonna 2011 laitoksen uuden strategian mukaisesti työ väestön lihomiskehityksen pysäyttämiseksi ja kääntämiseksi laskuun, päämääränä väestön terveyden lisääminen ja toimintakykyisten työvuosien kartuttaminen. Tätä työtä varten perustetun THL:n monitieteisen ohjelmaryhmän tehtävänä oli kartoittaa lihavuuden ehkäisyn
12 12 kannalta keskeiset kansalliset toimet ja toimijat, tehdä suunnitelman lihavuuden ehkäisyyn tähtäävistä kansallisista tavoitteista ja toimista sekä THL:n roolista niiden toteuttamisessa (ohjelmaryhmän kokoonpano s. 5). Ohjelmaryhmän tavoitteet: Löytää parhaat, vaikuttavat toimintatavat puuttua lihavuuden lisääntymistä edistäviin tekijöihin. Etsiä parhaat vaikuttamisväylät lihavuuden ehkäisemiseksi. Kartoittaa lihavuutta ehkäisevien toimenpiteiden kannalta keskeiset sidosryhmät ja kumppanuudet. Suunnitella konkreettiset lihavuuden ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet kohderyhmittäin. Kansallisen lihavuusohjelman pohjaksi ohjelmaryhmä kartoitti käynnissä olevia lihavuuteen liittyviä hankkeita Suomessa sekä haastatteli keskeisiä toimijoita, kuten äitiysneuvola-, lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyötä tekeviä lääkäreitä ja terveydenhoitajia, tutkijoita, päättäjiä, kansanterveys- ja liikuntajärjestöjen sekä muiden järjestöjen edustajia. Lihavuusteemaan liittyvien toimien ja toimijoiden kartoituksessa sekä ohjelman suunnittelussa käytettiin loogisen viitekehyksen lähestymistapaa (Logical Framework Approach-metodia, LFA). Kansallisen lihavuusohjelman valmistelussa on pyritty huomioimaan laajasti muita painonhallintaan, ravitsemukseen ja liikuntaan liittyviä kansainvälisiä ja kansallisia ohjelmia ja suosituksia. Kansallisten ravitsemus- ja liikuntasuositusten lisäksi ohjelmaan on sisällytetty Käypä hoito suositusten sekä Lihavuus painavaa asiaa painosta konsensuskokouksen sekä konsensuskokouksen vaikutusten arviointiraportin linjauksia. Lisäksi ohjelman valmistelutyön aikana on tutustuttu muiden maiden lihavuuden ehkäisystrategioihin. Luonnos Lihavuusohjelmaksi esitellään järjestettävässä Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta -seminaarissa. Seminaarissa kuullaan kommenttipuheenvuoroja, joiden perusteella ohjelma viimeistellään yhteistyössä THL:n ohjelmaryhmän ja kansallisen asiantuntijaryhmän kanssa (kokoonpano s. 4). Tämä kappale viimeistellään ja täydennetään seminaarin jälkeen.
13 13 4. Kansallinen lihavuusohjelma Kohderyhmät Kansallisessa lihavuusohjelmassa huomioidaan laajasti väestön elämän eri vaiheet (lapsen odotus, lapsuus, nuoruus ja aikuisuus). Kaikissa ikäryhmissä terveellinen, monipuolinen ravinto ja liikunta ovat tärkeitä terveyden edistämiseksi, lihavuuden ehkäisemiseksi ja toimintakyvyn säilyttämiseksi. Valtionneuvoston periaatepäätös Terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista (2008) kattaa eri ikäryhmien ravinto- ja liikuntasuositukset, myös ikääntyneet, tästä syystä vanhusväestöä (yli 75-vuotiaat) ei tässä ohjelmassa käsitellä erikseen. Yhtenä kohderyhmänä on korkean riskin väestö. Korkean riskin väestöllä tarkoitetaan aikuisia, joilla on lihavuuteen liittyviä sairauksia, kuten diabetes, tai niiden riskitekijöitä, kuten korkea verenpaine. Lihavuusohjelman kohderyhmät: 1. Lasta odottavat perheet vuotiaat lapset vuotiaat nuoret 4. Aikuisväestö (18 74-vuotiaat) 5. Korkean riskin väestö Jokaisessa elämänvaiheessa on erilaiset mahdollisuudet ja haasteet terveyden edistämistyölle ja lihavuuden ehkäisylle. Lasta odottavat perheet ovat elämäntilanteessa, jossa vanhempien motivaatio ja voimavarat elintapamuutosten tekemiseen ovat yleensä paremmat kuin muulloin. Äidin elintavoilla (mm. tupakoinnilla) ja painolla on vaikutuksia äidin oman hyvinvoinnin ja terveyden (mm. raskausdiabetes) lisäksi myös lapsen terveyteen (sikiöaikainen ohjelmointi) ja elintapoihin mm. lapsen ruokamieltymysten kehittymiseen. Syntymäpainon ja varhaisen kasvun tiedetään olevan yhteydessä painoon myöhemmin aikuisiässä. Kodin ja perheenjäsenten vaikutus lasten terveyteen on suuri. Vanhempien lihavuus on yksi merkittävä lapsuusiän lihavuuden riskitekijä johtuen sekä perinnöllisistä tekijöistä että ympäristötekijöistä, kuten elintavoista. Lapsena omaksutut elintavat, kuten ravinto- ja liikuntatottumukset säilyvät usein aikuisuuteen asti. Lasten lihavuuden ehkäisyssä keskeistä on
14 14 lapsen terveys ja hyvinvointi sekä koko perheen terveellisten elintapojen tukeminen. Päivähoito ja koulu voivat tukea perheitä terveellisten elintapojen omaksumisessa. Aikuisiällä hidas painon lisääntyminen helposti jatkuu. Jo painon nousun pysäyttäminen tuo merkittäviä terveyshyötyjä diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskin suhteen. Lihavuuteen liittyviä sairauksia kuten verenpainetautia ja tyypin 2 diabetesta sairastavat ovat tärkeä ryhmä terveydenhuollon palvelujen käyttäjistä. Lihavuus pahentaa monien sairauksien oireita ja hankaloittaa niiden hoitoa. Toisaalta esimerkiksi juuri todettu diabetes voi toimia myös motivaation herättäjänä ja helpottaa elintapamuutoksen toteuttamista ja uusien tapojen omaksumista. 4.2 Tavoitteet Ohjelman päätavoitteet 1. Entistä harvemmasta lapsesta ja nuoresta kasvaa lihava aikuinen. 2. Aikuisväestön keskimääräinen paino ja vyötärön ympärys eivät enää kasva. 3. Lihavuuteen liittyvien sairauksien suhteen korkeassa riskissä olevat laihtuvat tai eivät liho edelleen. Koko väestöä koskevat tavoitteet 1. Väestöryhmien väliset erot lihavuuden yleisyydessä kaventuvat. 2. Yksilöiden tasapuolinen mahdollisuus terveellisiin elintapavalintoihin lisääntyy ja helpottuu. 3. Ravitsemussuositusten mukaisesti syövien määrä kasvaa täysjyväviljan, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä lisäämällä samalla kun tyydyttynyttä rasvaa sisältävien ja sokeripitoisten elintarvikkeiden kulutus korvataan terveellisimmillä vaihtoehdoilla. 4. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien osuus kasvaa. 5. Lihavuuden merkitys kansantautien riskitekijänä on yleisesti tiedossa. Lasta odottavat perheet 1. Koko perheen terveelliset elintavat, kuten terveelliset ruoka- ja liikuntatottumukset, säännöllinen ateriarytmi, riittävä uni ja lepo, lisääntyvät.
15 15 2. Äidin painonnousu on raskautta edeltävään painoon nähden suositusten mukainen. Isän paino ei nouse. 3. Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus toteutuu asetuksen (338/2011) mukaisesti ja molemmat vanhemmat osallistuvat laajaan terveystarkastukseen ja he saavat laadukasta elintapaohjausta. Lapset 0-12 v 1. Lasten ja lapsiperheiden terveellisten elintapojen, kuten terveellisten ruoka- ja liikuntatottumusten, säännöllisen ateriarytmin, riittävän unen ja levon, edistäminen. 2. Kouluruokailuun osallistuvien ja siellä terveellisesti syövien osuus lisääntyy. 3. Lastenneuvolan terveystarkastukset toteutuvat asetuksen (338/2011) mukaisesti, molemmat vanhemmat osallistuvat laajoihin terveystarkastuksiin ja he saavat laadukasta elintapaohjausta. 4. Lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa otetaan käyttöön uusi kasvustandardi ja kasvun seulasäännöt sekä näyttöön perustuvat ohjeet siitä, kuinka toimitaan, jos lapsi jää kiinni kasvuseulaan. 5. Lasten lihavuuden Käypä hoito -suositukset toteutuvat. 6. Säännöllinen, valtakunnallinen lasten terveysseurantajärjestelmä saadaan kattavasti käyntiin. Seurantajärjestelmä tuottaa keskeiset lasten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat indikaattorit kasvusta, ravitsemuksesta, fyysisestä aktiivisuudesta, unesta ja mielenterveydestä. 7. Lapsille suunnattua mainontaa rajoitetaan sekä lainsäädännön ja suositusten toteutuminen varmistetaan. Nuoret v 1. Suositusten mukaisesti liikkuvien osuus lisääntyy. 2. Liikunnallisessa aktiivisuudessa ikävuoden välillä tapahtuva lasku vähenee. 3. Hyötyliikunta lisääntyy ja ruutuaika vähenee. 4. Koulu- ja opiskelijaruokailuun osallistuvien ja siellä terveellisesti syövien osuus lisääntyy. 5. Terveellisiä välipaloja syövien osuus lisääntyy. 6. Sokeristen juomien ja muiden runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden sekä rasvaisten ruokien käyttö vähenee.
16 16 7. Elintapaohjausta järjestetään myös ilman opiskelupaikkaa oleville ja opiskeluhuollon ulkopuolelle jääville nuorille. Aikuisväestö 1. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä lisääntyy ja liikunnasta syrjäytyneiden määrä vähenee. 2. Ihmisillä on mahdollisuus saada tukea ja kannustusta elintapamuutoksiin, jotka parantavat työssä jaksamista ja painonhallintaa. Huomioidaan myös työterveyshuollon ulkopuolelle jäävät aikuiset. 3. Työpaikka- ja opiskelijaruokailumahdollisuus on järjestetty kaikilla työpaikoilla ja oppilaitoksissa sen käyttöaste kasvaa 4. Työpaikoilla tarjottavat ateriat ovat ravitsemussuositusten mukaisia. Korkean riskin omaavat keski-ikäiset 1. Korkean riskin henkilöiden osuus ikäluokasta pienenee. 2. Paino laskee vähintään 5 %. 3. Lihavuuden puheeksi ottaminen ja mini-interventio toteutuvat kaikissa kohtaamisissa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa (ml. mielenterveyspalvelut). 4. Riskihenkilöt tunnistetaan järjestelmällisesti kaikissa terveydenhuollon palveluissa (iästä riippumatta) ja hoito suunnitellaan kokonaisvaltaisesti riskitekijätason mukaisesti. 5. Riskihenkilöille on tarjolla tehokkaita interventioita sekä omahoidon tukea. 6. Toimenpiteet kohdistetaan hoidon tarpeen mukaan (vrt. Lihavuuden käypä hoito). 7. Käytössä olevat potilastietojärjestelmät mahdollistavat riskihenkilöiden tunnistamisen sekä riskitekijöiden, painon, painoindeksin, elintapatietojen ja hoidon kirjaamisen, seurannan ja käytön tutkimuksissa. 8. Suuren riskin omaaville on tarjolla matalan kynnyksen liikuntapaikkoja.
17 Keskeiset teemat Lihavuusohjelman keskeiset teemat, joihin toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan: 1. Terveyden edistäminen ja lihavuuden ehkäisy huomioidaan kaikessa kunta-, alue- ja kansallisen tason strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. 2. Päättäjillä on käytettävissään ajantasaista tietoa tutkimuksista, tilastoista ja hyvistä käytännöistä. 3. Yhteistyökumppanit verkottuvat ja sitoutuvat lihavuuden ehkäisyyn. 4. Ympäristö on fyysiseen aktiivisuuteen edistävä ja kannustava. 5. Kaikilla on mahdollisuus tehdä terveellisiä ruokavalintoja. 6. Lihavuuden ehkäisy sisältyy terveys-, opetus- ja liikunta-alan ammatti- ja täydennyskoulutukseen. 7. Ravitsemus- ja liikuntasuositukset, hoitosuositukset ja toimivat työtavat tunnetaan ja ovat käytössä. 8. Motivoivaa, osallistavaa ja voimaannuttavaa elintapaohjausta ja terveysseurantaa koko väestölle sekä tukea terveellisille valinnoille. 4.4 Toimenpide-ehdotukset Lihavuusohjelmassa esitetään toimenpiteitä väestön lihavuuden ehkäisyyn, aikuisiän lihomisen pysäyttämiseen ja lihavuuteen liittyvien sairauksien suhteen korkeassa riskissä olevien järjestelmälliseen tunnistamiseen terveydenhuollossa ja hoitopolkujen kehittämiseen. Vaikka ihmiset ovat pitkälti vastuussa terveydestään, yhteiskunta voi tukea ja edistää terveellisiä elintapoja monin tavoin. Elinympäristöä voidaan kehittää ja muuttaa siten, että terveelliset valinnat ja painonhallinta helpottuvat. Kansallisen lihavuusohjelman onnistuminen edellyttää sekä koko väestöön ja yhteisöihin että yksilöihin kohdentuvia toimenpiteitä. Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen pyritään ravitsemuksen ja liikunnan keinoin sekä viestinnän ja kumppanuuden toimilla. Keskeisiä kumppaneita ovat mm. kunnat, terveydenhuolto, varhaiskasvatus, opetustoimi, liikuntatoimi, yhdyskuntasuunnittelu, puolustusvoimat, järjestöt, elinkeinoelämä ja media. Seuraavaksi esitetään luettelo toimenpide-ehdotuksista, joita yhteiskunnan eri tahot voivat tehdä lihomisen ehkäisemiseksi ja pysäyttämiseksi.
18 18 VALTIONHALLINTO JA PÄÄTTÄJÄT 1. Terveys ja hyvinvointi huomioidaan ja terveysvaikutukset arvioidaan kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa kaikilla hallinnonaloilla. 2. Valtakunnallisten terveyden edistämisohjelmien toteutumista tuetaan, seurataan ja arvioidaan. 3. Terveellisten elintarvikkeiden (esim. kasvikset, hedelmät, marjat, vähäsuolaiset täysjyväviljavalmisteet) arvonlisäveroa alennetaan ja epäterveellisten elintarvikkeiden (erityisesti sokeripitoiset juomat ja ruoat, sokerivero) arvonlisäveroa korotetaan. 4. Joukkoruokailua (henkilöstöravintolat) tuetaan verotuksellisin keinoin. 5. Alkoholin arvonlisäverotusta korotetaan. 6. Lapsiin kohdistuvaa mainontaa säädellään lainsäädännöllä ja suosituksilla. KUNNALLISHALLINTO 1. Terveys ja hyvinvointi huomioidaan ja terveysvaikutukset arvioidaan kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa, taloussuunnittelussa ja hallinnonalojen välisessä toiminnassa. 2. Terveyden edistämisen ja lihavuuden ehkäisytoimien johtaminen, vastuutahot, rakenteet ja hoitoketjut määritellään. 3. Terveydenhuoltolain säädösten mukaisesti strategisessa suunnittelussa asetetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, ml. lihavuuden ehkäisyn tavoitteet, ja määritellään niitä tukevat toimenpiteet. 4. Lisätään hallintorajat ylittävää moniammatillista yhteistyötä suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. 5. Varmistetaan, että kunnissa on riittävä määrä koulutettuja ammattihenkilöitä, riittävästi täydennyskoulutusta ja osaamista erityisesti lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevissä palveluissa sekä ravitsemus- ja liikuntapalveluissa. 6. Varmistetaan, että terveydenhuollon ammattilaiset tuntevat eri-ikäisten ravinto-, liikunta- ja painonhallintaan liittyvät suositukset, kuten kansalliset ravinto- ja liikuntasuositukset, terveyspoliittiset ohjelmat ja Lihavuuden Käypä -hoitosuositukset, ja osaavat soveltaa niitä työssään. 7. Varmistetaan joukkoruokailun ravitsemuksellinen laatu (ehdottomana valintakriteerinä julkisten ruokapalvelujen hankinnassa) sekä edistetään ja tuetaan joukkoruokailun käytön lisäämistä. 8. Varmistetaan kouluruokailun asianmukainen resursointi.
19 19 9. Kehitetään kaikista päivähoitopaikoista ja kouluista terveyttä edistäviä. 10. Huomioidaan liikunnan edistäminen ja turvallisuusnäkökulmat kunnallisessa. päätöksenteossa ja yhdyskuntasuunnittelussa. 11. Tuetaan vähän liikkuvien väestöryhmien liikuntaharrastuksia ja liikuntaharrastusten aloittamista. 12. Edistetään työpaikkaliikuntaa ja työmatkaliikuntaa. TERVEYDENHUOLTO 1. Otetaan ylipainoiset ihmiset mukaan suunnittelemaan heidän terveyttään ja hyvinvointiaan edistäviä palveluita. 2. Tarjotaan kattavaa palveluvalikkoa elintapamuutosten tueksi mukaan lukien netti-, puhelin-, ryhmäohjaus. 3. Lihavuuden ehkäisy ja hoito huomioidaan aikaisempaa tehokkaammin kaikissa terveydenhuollon palveluissa. 4. Taataan riittävät resurssit, koulutus ja osaaminen perusterveydenhuoltoon ja erityisesti lasten, nuorten ja perheiden ehkäiseviin palveluihin huomioiden ravitsemukseen ja liikuntaan erikoistuneet ammattihenkilöt. 5. Lisätään psykologista asiantuntemusta ja käyttäytymismuutostekniikoiden käyttöä elintapaohjauksessa ja painonhallintaryhmissä. 6. Varmistetaan, että terveydenhuollon ammattilaiset tuntevat eri-ikäisten ravinto-, liikunta- ja painonhallintaan liittyvät suositukset, kuten kansalliset ravinto- ja liikuntasuositukset, terveyspoliittiset ohjelmat ja Lihavuuden Käypä -hoitosuositukset, ja että niiden käytöstä on tehty työpaikkakohtaiset sopimukset ja järjestetty asianmukainen perehdytys. 7. Äitiys- ja lastenneuvoloiden ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastukset ja - neuvonta järjestetään valtioneuvoston asetuksen (338/2011) mukaisesti koko perheen hyvinvointi huomioiden. 8. Lasten kasvunseurantaan sekä elintapa-arviointiin ja -ohjaukseen soveltuvia, toimivaksi todettuja työkaluja otetaan käyttöön lastenneuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. 9. Tehostetaan osallistavaa ja voimaannuttavaa työtapaa ja motivoivan haastattelun käyttämistä potilaskohtaamisissa.
20 Riskihenkilöt tunnistetaan järjestelmällisesti kaikissa terveydenhuollon palveluissa (iästä riippumatta) ja hoito suunnitellaan kokonaisvaltaisesti riskitekijätason mukaisesti (esim. elintapahoito, lääkehoito ja elintapahoito, elintapahoito ja lihavuusleikkaus riittävän ajoissa). 11. Tehostetaan painon ja vyötärönympäryksen (vyötärönympärys: nuoret, aikuisväestö) mittaamista, lihavuuden tunnistamista (BMI) ja kirjaamista potilasjärjestelmiin. 12. Otetaan aktiivisesti puheeksi lihavuus ja ylipaino ja tarjotaan mini-interventiota kaikissa kohtaamisissa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa (ml. mielenterveyspalveluissa) sekä selkiytetään hoitoketjuja. 13. Kaikissa terveydenhuollon palveluissa tehostetaan ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa. 14. Ohjauksessa huomioidaan myös alkoholinkäyttö ja tupakointi, jotka vaikuttavat ruokahaluun ja aiheuttavat useita terveysriskejä. Tupakasta vieroituksessa käytetään Käypä hoito - suosituksen (Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus) mukaisia ohjausmenetelmiä, jotta tupakoinnin lopettamiseen liittyvä painonnousu ehkäistään. 15. Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa kiinnitetään erityistä huomiota lapsiperheiden ohjaukseen (mm. täysimetyksen toteutuminen 4-(6) kk, perheen yhteiset ateriat ja säännöllinen ateriarytmi, terveellinen ruokavalio, välipalat, eri ruokiin tutustumisen merkitys, liikunta ja uni), jotta vanhemmat pystyvät tekemään terveellisiä valintoja. 16. Huomioidaan painonhallinnan kannalta tärkeät elämänvaiheet, kuten naimisiin meno, lapsen odotus, työttömäksi jääminen, vaihdevuodet ja eläkkeelle siirtyminen. 17. Kohdennetaan ohjausta erityisesti niihin väestöryhmiin, joissa epäterveelliset elintavat ja lihavuus ovat yleisempiä (mm. vähemmän koulutusta saaneet). 18. Kiinnitetään terveydenhuoltolain mukaisesti huomiota työ- ja opiskeluterveyshuollon ulkopuolelle jääviin. 19. Huomioidaan painonhallinta erilaisiin riskiryhmiin kuuluvien, kuten syrjäytymisriskissä olevien, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien, palveluissa. 20. Työterveyshuollon palveluissa huomioidaan terveyden ja terveellisten elintapojen edistäminen ja lihavuuden ehkäisy. Painonhallinta huomioidaan erityisesti vuorotyötä ja epätyypillisiä työaikoja tekevien tapaamisissa. 21. Kehitetään potilaan tai asiakkaan sähköistä asiointia ja omahoitoa (mm. liikuntaaktiivisuuden ja ruokavalion omaseuranta). 22. Tehostetaan perusterveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulutoimen, liikuntatoimen, liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen yhteistyötä.
21 Koulutetaan terveydenhuollon ammattilaisia tunnistamaan syömishäiriöt (erityisesti ahmintahäiriöt) perusterveydenhuollossa varhain ja ohjaamaan asiakkaat suositusten mukaiseen hoitoon. VARHAISKASVASTUS JA KOULUT 1. Kehitetään kaikista päivähoitopaikoista ja kouluista terveyttä edistäviä 2. Vahvistetaan ennaltaehkäisevän toiminnan roolia koulujen hyvinvointi- ja päihdestrategioissa. 3. Edistetään terveellistä, ravitsemussuositusten mukaista koulu- ja päiväkotiruokailua sekä välipalatarjontaa (välipala-automaatit; välipalojen terveellisyys, ei runsaasti rasvaa, sokeria tai suolaa sisältäviä tuotteita, ei makeita juomia). 4. Päivähoidossa ja koulussa lisätään lasten osallisuutta ruokailun suunnitteluun, ruoan valmistukseen ja tarjoiluun. 5. Päivähoitoruokailun ja kouluruokailun asemaa vahvistetaan paikallisissa varhaiskasvatus-, opetus- ja vuosisuunnitelmissa ja vaikutetaan ruokailukulttuuriin (varhaiskasvattajien ja opettajien malli ja mukana olo ruokailussa). 6. Kouluruokailua kehitetään laaja-alaisena yhteistyönä, jossa ovat mukana oppilaiden, opiskelijoiden, vanhempien, opetushenkilöstön, kouluterveydenhuollon sekä kouluruokailusta vastaavien tahojen lisäksi myös päätöksentekijät. 7. Vahvistetaan terveyttä, terveellistä ruokavaliota koskevia opetussisältöjä ja -määriä (koulussa kotitalouden, terveystiedon oppiaineet) sekä liikunnan osuutta (liikunnan tuntimäärät ja liikunta hoitopäivän tai koulupäivän aikana ml. välitunnit) päivähoidon, esikoulun ja peruskoulun varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmissa. 8. Vahvistetaan liikunnan, terveystiedon ja kotitalouden opetuksen asemaa toisen asteen koulutuksessa ja huomioiden erityisesti ammatilliset oppilaitokset. 9. Kehitetään päiväkotien ja koulujen liikuntamahdollisuuksia yhteistyössä teknisen toimen ja yhdyskuntasuunnittelun kanssa (mm. päivähoitopaikkojen, koulujen ja oppilaitosten liikuntatilat, koulumatkat, piha-alueet ja lähiympäristöt). 10. Tehostetaan lastenneuvoloiden, kouluterveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulutoimen, liikuntatoimen, liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen yhteistyötä. 11. Perustetaan motivoivia, matalan kynnyksen liikuntaryhmiä ja -kerhoja, jotka ovat kaikkien lasten ja lapsiperheiden saatavissa ilmaiseksi tai kohtuuhinnalla, esimerkiksi neuvolan, koulun, kouluterveydenhuollon ja muun oppilashuollon, liikuntatoimen ja liikuntajärjestöjen
22 22 tai urheiluseurojen yhteistyönä. Näitä ryhmiä tarjotaan erityisesti lapsille ja vanhemmille, joiden liikunta-aktiivisuus on muuten vähäistä. 12. Edistetään liikuntasuositusten toteutumista lisäämällä lasten ja vanhempien tietoisuutta liikunnan terveysvaikutuksista ja istumisen (ruutuaika) vaikutuksista terveyteen. 13. Mahdollistetaan vähän liikkuville kokemus liikunnasta mielihyvän, mukavien hetkien ja seuran sekä hyvän olon lähteensä. LIIKUNTATOIMI 1. Huomioidaan terveyden ja liikunnan edistäminen päätöksenteossa ja lisätään moniammatillista yhteistyötä suunnittelussa ja toteutuksessa. 2. Kehitetään päiväkotien ja koulujen liikuntamahdollisuuksia yhteistyössä. varhaiskasvatuksen, opetustoimen, teknisen toimen ja yhdyskuntasuunnittelun kanssa (mm. päivähoitopaikkojen, koulujen ja oppilaitosten liikuntatilat, piha-alueet ja lähiympäristöt). 3. Perustetaan motivoivia, matalan kynnyksen liikuntapalveluja, -ryhmiä ja -kerhoja, jotka ovat kaikkien saatavissa ilmaiseksi tai kohtuuhinnalla, esimerkiksi neuvolan, koulun, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, työterveyshuollon, liikuntatoimen ja liikuntajärjestöjen tai urheiluseurojen yhteistyönä. 4. Perusterveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulutoimen, liikuntatoimen, liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen yhteistyötä tehostetaan. 5. Kiinnitetään erityistä huomiota murrosikäisiin nuoriin, jotka usein lopettavat liikunnan harrastamisen. Motivoidaan nuoria ja luodaan mahdollisuuksia kiinnostaviin liikuntaharrastuksiin myös ilman kilpailupakkoa tai kohtuuttomaksi käyvää harjoituskertojen määrää. 6. Tuetaan vähän liikkuvien liikuntaharrastuksia ja liikuntaharrastusten aloittamista 7. Edistetään työpaikka- ja työmatkaliikuntaa. TEKNINEN TOIMI, YHDYSKUNTASUUNNITTELU 1. Lisätään hallintorajat ylittävää moniammatillista yhteistyötä suunnittelussa ja toteutuksessa. 2. Huomioidaan terveyden ja liikunnan edistäminen ja turvallisuusnäkökulmat kunnallisessa päätöksenteossa ja yhdyskuntasuunnittelussa (kevyen liikenteen väylät, puistot, lähiliikuntaalueet, liikuntapaikat, palvelut, asuinalueet). 3. Taataan päiväkotien ja koulujen liikuntamahdollisuudet (mm. päivähoitopaikkojen, koulujen ja oppilaitosten liikuntatilat, piha-alueet ja lähiympäristöt).
23 23 4. Huomioidaan suunnittelussa ratkaisut, jotka edistävät työpaikkaliikuntaa ja työmatkaliikuntaa. KOULUTUSORGANISAATIOT 1. Lisätään terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksia arvioida elintapoja ja ohjata kansalaisia terveellisiin elintapoihin. 2. Lisätään ravitsemus- ja liikuntatietoutta terveydenhuoltoalan (lääkärit, hoitajat) peruskoulutuksessa. 3. Tarjotaan täydennyskoulutusta terveydenhuoltoalan henkilöstölle ravitsemuksesta, liikunnasta ja painonhallinnasta ja niihin liittyvistä ohjausmenetelmistä. 4. Lisätään varhaiskasvattajien ja opettajien koulutukseen terveyden edistämisen sisältöjä huomioiden myös ammatillisissa oppilaitoksissa opettavien opettajien koulutus. 5. Vahvistetaan ravintola- ja suurkeittiöhenkilöstön ravitsemusosaamista. JÄRJESTÖT 1. Lisätään väestön tietämystä terveellisistä elintavoista ja painonhallinnasta samansuuntaisilla, positiivisilla, selkeillä, yksinkertaisilla ja teoriaan pohjautuvilla viesteillä. 2. Tuodaan vahvasti esille lihavuuden merkitys yleisten kansantautien riskitekijänä ja edistäjänä. 3. Tehdään yhteistyötä kuntatoimijoiden kanssa terveyden edistämisessä. 4. Tiivistetään yhteistyötä liikunta-, ravitsemus- ja kansanterveysjärjestöjen välillä. 5. Tehdään yhteistyötä ruoka- ja juomateollisuuden sekä kaupan kanssa innovatiivisten, terveellisten tuotteiden tuottamiseksi. 6. Pyritään vaikuttamaan elintarvikekauppaan ja ravintoloiden ym. ruokatarjontaan (pakkauskoot, hinnat, tarjoustuotteet). 7. Pyritään vaikuttamaan kotona, päivähoidossa, kouluissa ja työpaikoilla tarjolla olevien ruokien ja juomien terveellisyyteen. 8. Lisätään perheiden osaamista välipalahankinnoissa ja tarjonnassa. 9. Perustetaan matalan kynnyksen liikuntaryhmiä ja kerhoja eri ikäryhmille ja väestöryhmille ja tuetaan erityisesti vähän liikkuvien liikuntaharrastuksia ja liikuntaharrastusten aloittamista. 10. Liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen esimerkki ja tuki terveellisissä elintavoissa, liikunnassa ja ruokavaliossa (ml. tarjolla ja myynnissä olevien tuotteiden terveellisyys).
24 Kiinnitetään huomiota nuoriin, jotka usein murrosiässä lopettavat liikunnan harrastamisen. Motivoidaan nuoria ja luodaan mahdollisuuksia kiinnostaviin liikuntaharrastuksiin myös ilman kilpailupakkoa tai kohtuuttomaksi käyvää harjoituskertojen määrää. 12. Lisätään alkoholi ja tupakkavalistusta. PUOLUSTUSVOIMAT 1. Kutsuntatarkastuksissa tunnistetut paino-ongelmaiset ohjataan erityistoimien piiriin (terveydenhuolto tai puolustusvoimat) huomioiden myös siviilipalvelusta suorittavat. 2. Lisätään terveellisten ruokien ja juomien tarjontaa puolustusvoimissa ja tuetaan terveellisten ruokatottumusten omaksumista ja säilymistä myös palvelusajan jälkeen. 3. Lisätään varusmiesten liikuntataitoja ja tuetaan terveellisten liikuntatapojen omaksumista ja säilymistä myös palvelusajan jälkeen. TYÖNANTAJAT, AMMATTIJÄRJESTÖT 1. Edistetään ja tuetaan työpaikka- ja työmatkaliikuntaa mm. tarjoamalla asialliset pukeutumisja pesutilat työpaikoilla sekä säilytyspaikat liikuntavälineille. 2. Edistetään ja tuetaan terveellistä työpaikkaruokailua, esimerkiksi Sydänmerkki-ateriat, joiden hintaa voidaan tukitoimin laskea. 3. Järjestetään työelämän muuttuviin tarpeisiin vastaavaa työkykyä ylläpitävää toimintaa (TYKY) henkilöstön työkyvyn ja terveyden edistämiseksi ja tukemiseksi. ELINKEINOELÄMÄ; ELINTARVIKETEOLLISUUS, KAUPPA, RAVINTOLAPALVELUJEN TUOTTAJAT 1. Tiedotetaan kuluttajille selkeästi ja johdonmukaisesti tuotteiden ravintosisällöstä ja vaikutuksesta terveyteen (mm. pakkausmerkinnät, erilaisten symbolien, kuten Sydänmerkin, käyttö), jotta perusteltujen, terveellisten valintojen tekeminen helpottuisi. 2. Toimitaan vastuullisesti terveysnäkökulmat huomioiden tuotekehittelyssä, pakkauskokojen suunnittelussa (myös edullisia pieniä pakkauskokoja), hinnoittelussa, tarjonnassa ja tuotteiden markkinoinnissa. 3. Tehostetaan terveellisten elintarvikkeiden ja juomien markkinointia. 4. Kehitetään elintarvikkeita terveellisemmiksi mm. vähentämällä niiden sokeri- ja suolapitoisuutta, lisäämällä kuitu-, hedelmä- ja kasvissisältöjä sekä parantamalla rasvan laatua.
25 25 5. Ateriapalveluita tarjoavissa yrityksissä lisätään tarjolla olevia painonhallintaa tukevia, terveellisiä vaihtoehtoja ja aterioiden merkintöjä. 6. Hyödynnetään terveellisyyttä myyntivalttina. 7. Rajoitetaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa ja noudatetaan lapsiin kohdistuvasta elintarvikemarkkinoinnista annettuja suosituksia kaikissa markkinointimuodoissa. TUTKIMUSLAITOKSET (THL, TYÖTERVEYSLAITOS, YLIOPISTOT) 1. Tuotetaan luotettavaa, vertailukelpoista seurantatietoa väestön terveydestä, lihavuudesta ja niihin yhteydessä olevista tekijöistä kuntien, aluetason ja valtakunnallisen päätöksenteon pohjaksi. 2. Lisätään tutkimustietoa lihavuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, elintapamuutosten tekemisestä sekä muutoksen esteistä. 3. Parannetaan kansallisia tietokantoja ja raportointijärjestelmiä sekä niiden toimivuutta. 4. Kehitetään edelleen lasten terveysseurantaa siten, että säännöllinen seuranta lasten terveydentilasta, painonkehityksestä ja elintavoista toteutuu. 5. Kehitetään ja testataan teoriaperustaisia interventioita lihavuuden vähentämiseksi eri kohderyhmissä ja toimintaympäristöissä. 6. Koordinoidaan lihavuuden vähentämiseen tähtäävien terveyden edistämistoimien ja hyvien käytäntöjen jalkauttamista. 7. Arvioidaan elintapaohjausmenetelmiä ja välitetään tietoa niistä alan ammattilaisille. 8. Viestitään lihavuuden ehkäisyohjelmasta laaja-alaisesti huomioiden eri yhteistyökumppanit. 9. Tuetaan yhteistyökumppaneiden (kuten kansanterveysjärjestöt ja muut järjestöt) viestintää samansuuntaisilla viesteillä. 10. Osallistutaan opetus- ja terveydenhuoltohenkilöstön painonhallintaa ja terveellisiä elintapoja koskevaan kouluttamiseen. MEDIA 1. Viestitään vastuullisesti, myönteisesti ja motivoivasti terveydestä, terveellisestä ja tasapainoisesta ruokavaliosta, liikunnasta ja normaalipainon hyvistä vaikutuksista elämään. 2. Tuodaan vahvasti esille lihavuuden merkitys yleisten kansantautien riskitekijänä ja edistäjänä. 3. Rajoitetaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa ja noudatetaan lapsiin kohdistuvasta elintarvikemarkkinoinnista annettuja suosituksia.
26 Toimeenpano ja seuranta Keinoja lihavuuden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi on esitelty tässä ohjelmassa. Kansallinen lihavuusohjelma on yhteistyöhanke, jota toteutetaan yhdessä paikallisten ja kansallisten kumppaneiden kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. kunnat, terveydenhuolto, koulut, päivähoito, liikuntatoimi, yhdyskuntasuunnittelu, puolustusvoimat, kansanterveysjärjestöt, liikuntajärjestöt, ammattijärjestöt, työnantajat, koulutusorganisaatiot, elintarviketeollisuus, kaupat ja ruokapalveluiden tuottajat, tutkimuslaitokset sekä media. Tavoitteena on, että yhteistyökumppanit huomioisivat ohjelman tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset omassa työssään ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ja esitettyjen toimenpide-ehdotusten toteutumiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista eri politiikanaloille ja hallintotasoille ulottuvaa lähestymistapaa, laajaa yhteiskunnallista vaikuttamista sekä paikallista, alueellista ja kansallista yhteistyötä, kumppaneiden sitoutumista ja verkostoitumista. Kansallista lihavuusohjelmaa toteutetaan ennen kaikkea paikallisella tasolla ihmisten asuinympäristöissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla, vapaa-ajan harrastuksissa ja palveluissa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää paikallisella tasolla tehtävän työn lisäksi poliittisen päätöksenteon tukea, esimerkiksi kansallisten ohjelmien valmistelua ja toteuttamista, lainsäädännöllistä ja verotuksellista tukea. Keskeiset kumppanit ovat kattavasti edustettuina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asettamassa kansallisessa asiantuntijaryhmässä (kokoonpano s. 4), joka osallistuu ohjelman valmisteluun ja viimeistelyyn. Kansallisen asiatuntijaryhmän tarkoitus on antaa asiantuntijatukea ohjelman lopullisten tavoitteiden määrittämiseen, vastata niiden niveltymisestä toteuttajatahojen toimintaympäristöihin, edistää eri toimijoiden verkostoitumista ja sitoutumista sekä tukea, seurata ja arvioida ohjelman toteutusta. Kansallisen asiantuntijaryhmän lisäksi THL:ssa toimii ohjelmatyöryhmä, joka osallistuu ohjelman toteutuksen toimeenpanoon asiantuntijatuen, tutkimuksen, terveysseurannan, informaatio-ohjauksen ja eri kumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön keinoin. Kansallisella ohjelmalla halutaan haastaa mukaan yhteistyöhön kaikki toimijat yhteiskunnan eri sektoreilta. Ohjelman toteutukseen voi osallistua toimeenpanemalla esitettyjä toimenpideehdotuksia omassa organisaatiossaan ja ympäristössään. THL toimii yhteistyössä kumppaneiden kanssa toimenpide-ehdotusten toteuttamiseksi, tukee ja seuraa ohjelman etenemisestä sekä raportoi tehdyistä toimenpiteistä.
Kansallisen lihavuusohjelman esittely
Kansallisen lihavuusohjelman esittely Kehittämispäällikkö Päivi Mäki, THL 27.10.2012 Päivi Mäki 26.10.2012 Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta 1 THL:n asiantuntijatyöllä väestön lihominen
LisätiedotHyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018 15.10.2018 1 Sisällys Ylipainoisuus ja lihavuus Suomessa Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma
LisätiedotTiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti
Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia
LisätiedotKansallinen lihavuusohjelma 2012-2015 Toimenpide-ehdotuksia lasten ja vanhempien ylipainon ja lihavuuden ehkäisyyn
Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2015 Toimenpide-ehdotuksia lasten ja vanhempien ylipainon ja lihavuuden ehkäisyyn Kehittämispäällikkö Päivi Mäki, THL 18.10.2012 Päivi Mäki 18.10.2012 Kansallinen lihavuusohjelma
LisätiedotLihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön
Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön STESO päivät 20.3.2014 Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL 24.3.2014 1 Ohjelman tausta OHO, olenko omena 24.3.2014 2 1 Lihavuus lisää riskiä
LisätiedotNuorten ja nuorten aikuisten ylipaino
Nuorten ja nuorten aikuisten ylipaino Päivi Mäki kehittämispäällikkö THL 15.11.2018 1 Esityksen sisältö Nuorten ja nuorten aikuisten ylipainoisuus Elintavat Opiskeluterveydenhuollon ja oppilaitoksen mahdollisuudet
LisätiedotLasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen?
Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen? Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.2013 Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori, THL Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä
LisätiedotSeurantaindikaattorit
KANSALLINen lihavuusohjelma 2012 2015 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: AvoHILMO 2.
LisätiedotLasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy. Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL
Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä ylipainoisia eroa äidin koulutuksen mukaan 11.10.2016 2 1977 1979
LisätiedotKANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit
KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA 2012 2018 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: Avohilmo 2.
LisätiedotLiite Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta ohjelman toimeenpanosuunnitelmaan
Liite Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta ohjelman toimeenpanosuunnitelmaan 2016-2018 1.12.2017 Toimija Valtionhallinto Ministeriöt Opetushallitus 1. Kehitetään verotusta terveysperusteiseksi, ml. sokerivero.
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotL i h a vu u s l as k uun - o h j elma 2013 2020
1 L i h a vu u s l as k uun - o h j elma 2013 2020 2 Sisällys 1 Lihavuus laskuun -ohjelman tavoitteet... 3 2 Ohjelman taustaa... 3 3 Toteutus... 4 4 Seinäjoen kaupungin lihavuusohjelman keskeiset teemat...
LisätiedotKAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä?
KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä? Toimenpidesuositusten analyysi käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta Eveliina Korkiakangas Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work
LisätiedotLasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa
Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotSosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki
Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS
LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS sekä pituus- ja painotietojen kattavuus Avohilmo-rekisterissä (kerätty lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa) 1 AINEISTO JA MENETELMÄT
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotKansanterveysjärjestöjen rooli lihavuuden ehkäisyssä Marjaana Lahti-Koski FT, ETM, dosentti Terveysjohtaja Suomen Sydänliitto
Kansanterveysjärjestöjen rooli lihavuuden ehkäisyssä Marjaana Lahti-Koski F, EM, dosentti erveysjohtaja Suomen Sydänliitto Marjaana Lahti-Koski 1 Yksi elämä -hankekokonaisuus 2012-2017 Yksi elämä lupaa
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
Lisätiedot9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99
9 Painonhallinta Oppikirjan sivut 92-99 Nykyaikaa Ulkonäön ja fyysisyyden korostaminen Median kauneuskäsitykset Jatkuva painontarkkailu, laihduttaminen ja erityisruokavaliot Monet murrosikäiset tyytymättömiä
LisätiedotTerveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen
Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.
Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotKUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara
KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan
LisätiedotLasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo
Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan
LisätiedotLasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL
Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1
Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1 LATE-tutkimusaineisto sisältää pilottiaineiston sekä erillisotokset Kainuussa ja Turussa Pilottitutkimus
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotLasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016
Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotLataa Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta - Kansallisen Lihavuusohjelman Ohjelmatyöryhmä THL. Lataa
Lataa Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta - Kansallisen Lihavuusohjelman Ohjelmatyöryhmä THL Lataa Kirjailija: Kansallisen Lihavuusohjelman Ohjelmatyöryhmä THL ISBN: 9789522459473
LisätiedotTerveyden edistämisen. TULE parlamentti
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja
LisätiedotIloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin
Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe kokonaisuus www.neuvokasperhe.fi V I E S T I N T Ä Mahdollisuuksien tarjoaminen Osallistaminen Arvostaminen Voimavarojen lisääminen
LisätiedotVeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen
Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna
LisätiedotYlipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 14 TOUKOKUU 19 Päälöydökset sairastuivat vuoden aikana tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, astmaan, polvi- tai lonkkanivelrikkoon, kihtiin tai sappikivitautiin huomattavasti
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotKunta päättää: Ravitsemus, liikunta ja lihavuuden ehkäisy kuntalaisten arjessa
PÄÄTÖSTEN TUEKSI 1 2017 Kunta päättää: Ravitsemus, liikunta ja lihavuuden ehkäisy kuntalaisten arjessa Sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, syöpätaudit, krooniset hengityselinsairaudet, mielenterveydenhäiriöt,
LisätiedotOHJAUS. Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012 2015
OHJAUS Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta 13 2013 Ohjaus 13/2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansallisen lihavuusohjelman ohjelmaryhmä Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotH Healthy Kids of Seinäjoki kehitysalusta lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisystä hyvinvointi-innovaatioihin
H Healthy Kids of Seinäjoki kehitysalusta lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisystä hyvinvointi-innovaatioihin 29.10.2018 Ulla Frantti-Malinen ja Ulla Ollinkoski Seinäjoen kaupungin Lihavuus laskuun ohjelma
LisätiedotLasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon tehostaminen kansallisen lihavuusohjelman painopisteenä. Kehittämispäällikkö Päivi Mäki Pori 9.2.
Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon tehostaminen kansallisen lihavuusohjelman painopisteenä Kehittämispäällikkö Päivi Mäki Pori 9.2.2017 16.2.2017 Esityksen sisältö Ylipainon ja lihavuuden
LisätiedotTHL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.
THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
LisätiedotLiite Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta ohjelman toimeenpanosuunnitelmaan
Liite Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta ohjelman toimeenpanosuunnitelmaan 2016-2018 1.12.2017 Toimija Valtionhallinto Ministeriöt Opetushallitus 1. Kehitetään verotusta terveysperusteiseksi, ml. sokerivero.
LisätiedotMitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?
Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten
LisätiedotLappeenrannassa on annettu liikuntaneuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Aluksi. liikuntaneuvonta oli suunnattu työikäisille vuotiaille.
ESITYS LASTEN JA NUORTEN BMI-KORTISTA Liikuntatoimi nyt Lappeenrannassa on annettu liikuntaneuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Aluksi liikuntaneuvonta oli suunnattu työikäisille 18-64 vuotiaille. Lappeenrannan
LisätiedotEsityksen sisältö. Painoindeksi , miehet v FINRISKI-tutkimukset; Männistö S et al. Tutkimuksesta tiiviisti, THL 2012.
Esityksen sisältö Ohjelman tausta lihavuus, missä mennään? Mikä on kansallinen lihavuusohjelma? Kunnalle asetetuista tavoitteista - esimerkkejä Kuinka ohjelman toteutukseen voi osallistua? Ongelmakohtia:
LisätiedotSuun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa
Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen
LisätiedotPienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo
Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen Kansanterveyspäivät 12.12.2011 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan ja ehkäistään, koska
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 31.3.2008 Miksi tarvitaan terveyden edistämistä ja terveyserojen kaventamista? Terveys on arvo sinänsä Suomen kiivas ikääntymisvauhti
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
Lisätiedotristön terveysriskien ehkäisy
Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/2013 1 (6) 1061 Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi kiertävän neurologin vakanssista HEL 2012-017407 T 00 00 03 Päätös päättää merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston
LisätiedotFIILIS-HANKE LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ PERHEIDEN, KOULUJEN JA YHTEISÖJEN YHTEISTYÖNÄ
FIILIS-HANKE LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ PERHEIDEN, KOULUJEN JA YHTEISÖJEN YHTEISTYÖNÄ 10.5.2019 Erikoistutkija Katja Wikström, Kansanterveyden edistäminen yksikkö, THL 1 FEEL4DIABETES eli FIILIS
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotEdistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotKouluruokailun kansanterveydellinen merkitys
Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotEdistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta 1 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään terveitä elintapoja, kuten
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotTERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa
TERVEYSEROMATTI ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa Paikallisesti kiinni alkoholin ja tupakan saatavuuteen Alkoholin ja tupakan haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin
LisätiedotMiten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija
Miten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija 25.9.2017 Wiss Kirsi 1 Esityksen sisältö Tietoa päätöksenteon tueksi Organisaatiotason tietoa
LisätiedotFin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi
Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista
LisätiedotTietoa ja inspiraatiota
Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotTerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.
TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen
LisätiedotNeuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien
Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi
LisätiedotRavitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen
Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen
LisätiedotTERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi
TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN 29.5.2015 Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi 1 6/4/201526.3.2013 2 INDIKAATTORITIETOA HYKS ERVAN 75+ -VUOTIAISTA AINEELLINEN HYVINVOINTI Indikaattori HYKS
LisätiedotPirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan
LisätiedotPirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä
LisätiedotFINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN
FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN Vertaisfoorumi 9.5.2019 Jyväskylä Suvi Parikka, Timo Koskela, Noora Marjeta 9.5.2019 FinSote-tutkimus 2018 / Parikka, Koskela, Marjeta 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ FinSote-tutkimuksen
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotYhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä
Pekka Puska Pääjohtaja Yhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä VI Valtakunnallinen Kansanterveyspäiv ivä 15.1.2010 VI Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 15.1.2010 1 Kansanterveyden kuvaa säätelevät
LisätiedotTerveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
LisätiedotItsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille
Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa
LisätiedotYhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.
Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotIloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin
Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas
LisätiedotLIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ
LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Liikunnan aluejärjestö Toimii 16 kunnan alueella Jäseniä ovat seurat, kunnat ja muut yhteisöt Toimisto sijaitsee Lahden Urheilukeskuksessa
Lisätiedot