Kielellinen erityisvaikeus kouluiässä

Samankaltaiset tiedostot
Sitoutumista ja yhteistyötä

Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto

NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Dysleksiariski oppimisen haasteena

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa?

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ

Kielihäiriöisten lasten pään liikkeet MEG-tutkimuksen aikana

Lukemisvaikeudet. Kielelliset vaikeudet. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien kielelliset riskitekijät ja lukivalmiudet

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä

Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN?

Kielelliset oppimisvaikeudet

ARMI Luku- ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 1. luokalle

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Niilo Mäki Instituutti

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

KEINOJA PUHEEN YMMÄRTÄMISEN KUNTOUTUKSEEN. Sirpa Tarvainen Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Psykologian ja logopedian osasto

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS JA TEKNINEN LUKUTAITO LUOKALLA

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa

LAPSET TUNNETAITOJA ETSIMÄSSÄ. Joanna Kosonen

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

LUKIVA:lla lukijaksi

Miksi ja millaisella muutoksella tulevaisuuteen? Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät Maarit Rossi

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Matematiikan solmukohdat

Lukutaidon ja lukutottumusten pysyvyys ja vastavuoroiset yhteydet toisella ja neljännellä luokalla

Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke ( )

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Tehostetun tuen luokat. Malli inkluusion toteuttamisesta Leikarissa

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Dysfasia. mitä se käytännössä merkitsee? MARJA ASIKAINEN

Tukea oppilaiden välisiin keskusteluihin Ei me kyllä yleensä jutella koulussa

NOPEA SARJALLINEN NIMEÄMINEN JA ÄÄNNETIETOISUUS KIELELLISESSÄ ERITYISVAIKEUDESSA 6. LUOKALLA

T U K E A T A R V I T S E V A O P I S K E L I J A L U K I O S S A.

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

APA-tyyli. Petri Nokelainen

Vastuuhenkilö: Prof. Erkki Vilkman Foniatrian poliklinikka, Haartmaninkatu 4 E, PL 220, HUS, Puh. (09) ,

The influence of specific language impairment on child, parent and dyadic behaviour: comparison of receptive and expressive language impairment

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Interventiot erityispedagogiikassa. Professori, Pirjo Aunio ,

Interventiot erityispedagogiikassa. Professori, Pirjo Aunio

Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto

Miten nuorten ja aikuisten kehitykselliset oppimisvaikeudet ilmenevät työssä ja opiskelussa Kuntoutuspäivät

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Edtech kestää aikaa!

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

Kaksoisvaikeushypoteesi ja oppimisvaikeuksien päällekkäisyys

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa

Kaksoisvaikeushypoteesin mukaan lukemisvaikeuksien. päällekkäisyys

Jo 3,5-vuotiaiden fonologiset, kielelliset ja kirjaintuntemuksen taidot ennakoivat toisen luokan lopun lukemisen taitoja

Matematiikan oppimisvaikeudet: riskin tunnistaminen ja varhaisen tuen vaste

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) VUOTIAANA Monitapaustutkimus yksi- ja monikielisten lasten kielellisestä toimintakyvystä

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

FONOLOGINEN TYÖMUISTI JA KIELENOPPIMINEN: KATSAUS AIEMPAAN TUTKIMUKSEEN

Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon arviointiin

Ajankohtaista tutkimuksesta

LUMA-aineita tunteella: 3-10-vuotiaiden tiede- ja teknologiakasvatusta uusilla lähestymistavoilla. Helsingin yliopiston LUMA-keskus 9.1.

VARHAISKASVATUKSESTA ESIOPETUKSEEN

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia

Esityksen rakenne. Kaksikielisyystyyppejä Paradis ym Yleisimpiä termejä. Vieraskieliset Suomessa Suurimmat vieraskieliset ryhmät 2001 ja 2011

Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa

Lapsen kaksikielisyyden tukeminen. Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Opetuksellisesti haastavat lukivaikeuslapset samanlaisia vai erilaisia?

Työntekijän Valtone-vihko

MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN ASIAKKAAN TOIMINTAKYVYN VAIKUTUS LÄÄKITYSTURVALLISUUTEEN

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

Transkriptio:

Kielellinen erityisvaikeus kouluiässä Koulutus KELAn yhteistyökumppaneille Pia Isoaho (puheterapeutti, FT) Isoaho (2012): Kielellinen erityisvaikeus (SLI) ja sen kehitys ensimmäisinä kouluvuosina - Osa Dysfasia Vantaalla tutkimusryhmän työtä - N= 43, kolmen vuoden seuranta 1.-3. luokalla (7-10 vuotiaita) - Kielelliset testit (Boston, Boehm, Morfologia, Lausetesti, Nopea sarjallinen nimeäminen), Allu-lukutesti ja Makekomatematiikka-kartoitus - Laajat kyselykaavakkeet vanhemmille, opettajille sekä puheterapeuteille - väitös luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-10-8054 Vantaan kaupunki, Pia Isoaho 2 1

Nimikkeitä - kielellinen erityisvaikeus - SLI (specific language impairment) - dysfasia - nimikkeet kuvaavat erittäin heterogeenistä joukkoa> tutkimukset ja ryhmätulokset eivät anna täydellistä kuvaa yksilön taidoista ja toiminnasta hänen omassa arjessaan Vantaan kaupunki, Pia Isoaho 3 Kielelliset taidot 1 - Puhe usein äänteellisesti selkeää koulunaloitus-iässä; puheen epäselvyyden arvioihin vaikuttaa arvioijan ympäristö, eniten vaikeutta /r, s, l/-äänteissä (Isoaho, 2012) - Pienellä joukolla edelleen suun motoriikan ongelmia (Isoaho, 2012) - Ongelmia sanaston kehityksessä (Isoaho, 2012; McGregor et al., 2013) sananlöytäminen > kerronnan ongelmat sanaston laajuus > kerronnan ja ymmärtämisen ongelmia sanaston laatu > ymmärtämisen ongelmat Vantaan kaupunki, Pia Isoaho 4 2

Kielelliset taidot 2 - Puheen ymmärtämisen ongelmat jäävät helposti huomaamatta; vaikeutta kuitenkin monimutkaisemman kieliopillisen materiaalin kanssa sekä sanaston tuottamia ongelmia - muistin pulmat edelleen yleisiä: kuulomuistin kapeus, työmuistin pulmat (Archibald et al, 2006; Williams et al., 2013) - Executive functions-ongelmat; keskittyminen lukemiseen/ opiskeluun/ ongelmanratkaisuun saattaa olla heikkoa Vantaan kaupunki, Pia Isoaho 5 Developmental lag (Stanovich, 1986), Matthew-efekti (Stanovich et al, 1988) Vantaan kaupunki, Pia Isoaho 6 3

Lukemisen taidot 1 - Vaikeutta voi olla sekä teknisessä että ymmärtävässä lukemisessa, kaikilla SLI-lapsilla ei ole lukemisen vaikeuksia - Tutkimusten mukaan lukemisen taitojen kehitys ei kuitenkaan ole laadultaan poikkeavaa suhteessa ns. tavallisiin lukijoihin; taidot kehittyvät, joskin viiveellä ja saavuttamatta verrokkilapsia ( deficit model of reading, Francis et al., 1996)(esim. Catts et al., 2008) - Teknisen lukemisen vaikeus yleensä koulun alkuvaiheessa, erityisesti niillä, joilla fonologisen prosessoinnin vaikeudet näkyneet jo ennen kouluikää > suomen selkeä äännekirjainvastaavuus auttanee alkuvaiheen lukemista Vantaan kaupunki, Pia Isoaho 7 Lukemisen taidot 2 - Myös huonot sarjallisen nimeämisen taidot heikentävät teknisen lukemisen kehityksen mahdollisuuksia, erityisesti alkuvaiheen jälkeen lukemisen nopeuden kehitystä - Hidas lukeminen heikentää luetun ymmärtämistä - Puheen ymmärtämisen sekä sanaston ongelmat näkyvät yleensä myös luetun ymmärtämisen vaikeuksina - Nonverbaalisten taitojen vaikutus lukemiseen olisi myös huomioitava (analyyttinen päättely, visuo-spatiaaliset taidot) (ks. Catts et al., 2008) Vantaan kaupunki, Pia Isoaho 8 4

Kirjoittaminen, matematiikka, nonverbaaliset taidot Williams et al. (2013) Kirjoituksen rakenne heikompi kuin verrokkiryhmällä ja sanaston käytössä kapeutta. Tekstien organisaatio, yhtenäisyys sekä selkeys jäivät verrokkiryhmää alhaisemmalle tasolle. Taidot olivat selkeästi yhteydessä lukemisen taitoihin. Morgan et al. (2011) Matemaattiset taidot heikommat, myös Matthew-efekti havaittavissa kehityksessä ( poor get poorer ) Conti-Ramsden et al. (2012) Nonverbaalisten taitojen kehityksessä viivettä suhteessa verrokkeihin (7-17v.) Vantaan kaupunki, Pia Isoaho 9 Sosiaalisuus, koulutus, työ - SLI-lapsilla ja nuorilla on suurentunut riski tulla kiusatuiksi > integraatioluokissa riski pienempi kuin erityisluokissa (Iso-Britannia) - Tutkimuksissa havaittu pitkäkestoisia ongelmia koulutuksen tasossa, ystävyyssuhteissa, työllistymisessä sekä minäkuvassa ja koetussa pärjäämisessä sekä teiniiässä että varhaisaikuisuudessa (esim. Arkkila et al., 2008, Conti- Ramsden et al., 2012) - Lukemisen ja koulutaitojen (akateemisen minäkuvan) merkitys korostuu, kielelliset taidot sinänsä eivät ole suorassa yhteydessä näihin riskeihin Vantaan kaupunki, Pia Isoaho 10 5

Mikä avuksi? - Terapia Puheterapia; mittarien ja testien puute, menetelmien puute neuropsykologinen kuntoutus - Opettajien koulutus ja konsultointi - Sopeutumisvalmennus - Vertaisryhmät - Oppilaanohjaus tehostetusti Vantaan kaupunki, Pia Isoaho 11 Lähteitä Archibald L and Gathercole S (2006) Short-term and working memory in specific language impairment. International Journal of Language and Communication Disorders, 41(6), 675 693. Arkkila E, Räsänen R, Vilkman P and Roine E (2008) Specific language impairment in childhood is associated with impaired mental and social well-being in adulthood. Logopedics, Phoniatrics, Vocology, 33(4), 179 189. Catts H, Bridges M, Little T and Tomblin J (2008) Reading achievement growth in children with language impairments. Journal of Speech, Language and Hearing Research, 51, 1569 1579. Conti-Ramsden G and Durkin K (2012) Postschool educational and employment experiences of young people with specific language impairment. Language, Speech and Hearing Services in Schools, 43, 507 520. Conti-Ramsden G, StClair M, Pickles A and Durkin K (2012) Developmental trajectories of verbal and nonverbal skills in individuals with a history of specific language impairment: From childhood to adulthood. Journal of Speech, Language and Hearing Research, 55, 1716 1735. Lindsay G and Dockrell J (2012) Longitudinal patterns of behavioral, emotional, and social difficulties and self-concepts in adolescents with a history of specific language impairment. Language, Speech, and Hearing Services in Schools, 43, 445 460. Vantaan kaupunki, Pia Isoaho 12 6

Lähteitä 2 McGregor K, Oleson J, Bahnsen A and Duff D (2013) Children with developmental language impairment have vocabulary deficit characterized by limited breadth and depth. International Journal of Language and Communication Disorders, 48(3), 307 319. Morgan P, Farkas G and Wu Q (2011) Kindergarten children s growth trajectories in reading and mathematics: Who falls increasingly behind? Journal of Learning Disabilities, 44(5), 472 488. Williams G, Larkin R and Blaggan S (2013) Written language skills in children with specific language impairment. International Journal of Language and Communication Disorders, 48(2), 160 171. Lukemisen teoriat Francis D, Shaywitz S, Stuebing K, Shaywitz B and Fletcher J (1996) Developmental lag versus deficit models of reading disability: A longitudinal, individual growth curves analysis. Journal of Educational Psychology, 88, 3 17. Stanovich K (1986) Matthew effects in reading: Some consequences of individual differences in the acquisition of literacy. Reading Research Quarterly, 21, 360 406. Stanovich K, Nathan R, and Zolman J (1988) The developmental lag hypothesis in reading: Longitudinal and matched reading-level comparisons. Child Development, 59, 71 86. Vantaan kaupunki, Pia Isoaho 13 Kysymyksiä? Kiitos mielenkiinnosta! Vantaan kaupunki, Pia Isoaho 14 7