TILINPÄÄTÖS 2011
Sisältö 1 Toimintakertomus... 4 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 4 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 4 1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 6 1.1.3 Yleinen ja Porvoon kaupungin taloudellinen kehitys... 10 1.1.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 11 1.1.5 Kaupungin henkilöstö... 12 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä... 13 1.1.7 Ympäristötekijät... 13 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 14 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 16 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 16 1.3.2 Toiminnan rahoitus... 17 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset... 18 1.5 Kokonaistulot ja menot... 19 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 20 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 20 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 20 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 20 1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 21 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 22 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely... 24 2 Talousarvion toteutuminen... 25 2.1 Käyttötalousosan toteutuminen... 25 2.1.1 Käyttötalousosa yhteensä... 25 2.1.2 Konsernihallinto... 26 2.1.3 Sosiaali- ja terveystoimi... 36 2.1.4 Sivistystoimi... 43 2.1.5 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos... 51 2.1.6 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 54 2.1.7 Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 54 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 55 2.3 Investointiosan toteutuminen... 57 2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 60 3 Tilinpäätöslaskelmat... 61 3.1 Tuloslaskelma... 61 3.2 Rahoituslaskelma... 62 3.3 Tase... 63 3.4 Konsernituloslaskelma... 65 3.5 Konsernin rahoituslaskelma... 66 2
3.6 Konsernitase... 67 4 Tilinpäätöksen liitetiedot... 68 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 68 4.1.1 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 68 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 68 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 70 4.3 Tasetta koskevat liitetiedot... 72 4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 77 4.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 77 5 Eriytetyt tilinpäätökset... 78 5.1 Taseyksikkö Itä-Uudenmaan pelastuslaitos... 78 5.2 Liikelaitos Porvoon vesi... 83 5.3 Liikelaitos Kuninkaantien työterveys... 89 5.4 Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut... 93 5.5 Eriytettyjen tilinpäätösten yhdistely kaupungin tilinpäätökseen... 98 6 Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat... 102 7 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä... 103 3
1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Porvoon kaupungin strategian keskeisin tavoite on huolestuttavalle tasolle nousseen velkaantumisen katkaiseminen, jotta kaupunkilaisten hyvinvointipalvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Tämän tavoitteen toteuttamisessa onnistuttiin osaltaan vuonna 2011. Velkamäärä laski selkeästi edellisvuoteen nähden ja kaupunki teki toisena vuonna peräkkäin ylijäämäisen tilinpäätöksen. Kaupungin viranhaltijajohdon näkökulmasta kaupunkiorganisaatio on myös toiminnallisesti onnistunut keskeisissä tavoitteissaan. Tulos on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti parempi kuin talousarvioita tehtäessä voitiin realistisesti odottaa. Tähän on vaikuttanut keskeisesti se, että yleinen taloudellinen tilanne ei useista epävarmuustekijöistä huolimatta ole heijastunut negatiivisesti kaupungin talouteen. Toiminnallisesti vuotta leimasi erityisesti uuden organisaatiomallin toteuttaminen. Sekä luottamushenkilö- että viranhaltijaorganisaatioissa on tehty työtä organisaation johtamis- ja päätöksentekojärjestelmän sekä hallinnon kehittämiseksi. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen näyttää siltä, että muutos on ollut haasteista huolimatta keskeisiltä tavoitteiltaan onnistunut. On kuitenkin välttämätöntä, että organisaation toimintaa ja tehokkuutta voidaan tarkastella jatkuvasti ja tarvittaessa myös tehdä toimintatapoihin tarvittavia muutoksia. Erityisenä haasteena on edelleen konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen kehittäminen. Kaupungin käyttötalouden toimintakulut olivat 300,6 miljoonaa euroa. Kokonaismenot olivat noin 8 miljoonaa euroa suuremmat kuin alkuperäinen talousarvio. Kuitenkin esimerkiksi henkilöstömenot olivat 1,8 miljoonaa euroa pienemmät kuin talousarviossa. Säästöä syntyi erityisesti eläkekuluissa ja muissa henkilöstömenoissa. Palkat ja palkkiot ylittivät talousarvion 0,4 miljoonalla eurolla. On samalla todettava, että kaupungin henkilöstö on onnistunut rajallisilla resursseilla vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeeseen hyvin. Henkilöstön korkea ammatillinen osaaminen on ansainnut tunnustuksen ja se näkyy erityisesti asiakastyytyväisyyskyselyiden tuloksissa. Kaupunki käytti palvelujen ostoihin lähes 8 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa. Yhtenä keskeisenä syynä tähän on, että erikoissairaanhoidon kustannukset jatkoivat kasvuaan myös vuonna 2011 ja ylittivät budjetin noin 2,4 miljoonalla eurolla. Muut kaupungin toimintakulut ylittivät talousarvion 1,4 miljoonalla eurolla. Toimintatuotot olivat yhteensä 84,3 miljoonaa euroa, mikä on 6,3 miljoonaa enemmän kuin hyväksytyssä talousarviossa. Myynti- ja maksutuottoja kertyi noin 1,7 miljoonaa euroa sekä tukia ja avustuksia noin 1,3 miljoona arvioitua enemmän. Muita toimintatuottoja, johon sisältyy merkittävänä osana omaisuuden myyntituotot, saatiin 3,2 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa. Verotuloja kaupunki sai yhteensä 195,1 miljoonaa euroa. Tämä on 5,1 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa ja kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 3,4 prosenttia. Kunnallisveron tuotto oli 167,2 miljoonaa euroa, mikä oli 7,5 miljoonaa arvioitua enemmän. Yhteisöverotulojen kolmen vuoden peräkkäinen lasku pysähtyi vuonna 2011. Yhteisöverotuloja saatiin 16,5 miljoonaa euroa, yhteensä 0,3 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kiinteistöverotuloja saatiin myös hieman talousarviota enemmän, noin 11,4 miljoonaa euroa. Kaupunki sai valtionosuuksia 49,6 miljoonaa euroa, mikä oli 0,6 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. On myös huomattava, että kuntien valtionosuuksiin sisältyvän tasausjärjestelmän perusteella Porvoo maksoi verotuloistaan tasausta muille kunnille yhteensä 13,4 miljoonaa euroa. Verotulotasaus vastaa noin 1,5 prosenttiyksikköä kunnallisveron tuotosta. Kaupungin lainojen korkomenot olivat maltilliset, yhteensä 3,7 miljoonaa euroa, korkotason säilyessä edelleen matalalla tasolla. Kaupungin velkamäärä väheni merkittävästi, noin 15,5 miljoonaa, toimintavuoden aikana. Uusia lainoja nostettiin 10 miljoonaa euroa ja vanhoja lyhennettiin 25,5 miljoonaa euroa. Lainakanta oli vuoden lopussa 134,6 miljoonaa euroa, yhteensä 2723 euroa asukasta kohti. Tämä on edelleen yli 700 euroa enemmän kuin suomalaisilla kunnilla keskimäärin. Koko kaupunkikonsernin lainakanta oli 272,3 miljoonaa euroa, mikä on 5 576 euroa asukasta kohti. Konsernin lainamäärä väheni 3,9 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Kaupungin tilikauden tulos osoittaa 6,8 miljoonan euron ylijäämää ja tilinpäätösvarausten ja rahastosiirtojen jälkeen 3,2 miljoonan euron ylijäämää. Kaupungin vuosikate ilman liikelaitoksia on 27,5 miljoonaa euroa ja liikelaitokset mukaan lukien 31,5 miljoonaa euroa. Investointeihin käytettiin 19,1 miljoonaa euroa ja liikelaitokset mukaan lukien 23 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit olivat 21,1 miljoonaa euroa. Osana kaupungin talouden kokonaisarviointia myös poistosuunnitelmaa tarkistettiin merkittävällä tavalla toimintavuoden alusta lukien ja sitä kasvatettiin noin 8 miljoonalla edeltävään tasoon verrattuna. Tarkistuksen jälkeen poistosuunnitelma vastaa nyt paremmin omaisuuden kulumista ja välttämättömiä korvausinvestointeja. Kaupungin strategian mukaan nettoinvestointien kokonaismäärä tulisi olla enintään 15 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupungin nettoinvestoinnit ilman liikelaitoksia olivat 16,9 miljoonaa euroa. Summa ylittää strategiassa asetetun tavoitteen. Ylitys johtuu valtuuston päättämistä yksittäisistä hankkeista, edelliseltä vuodelta keskeneräisinä siirtyneistä investoinneista ja tilikauden inves- 4
tointien ripeästä etenemisestä. Merkittävimpiä meneillään olevia investointihankkeita olivat Linnajoen koulun ja Kvarnbackens skolan peruskorjaukset sekä Hamarin koulun rakentaminen, Mannerheiminkadun sillan korjaaminen, Kilpilahden uusi tieyhteys sekä Porvoonjoen itä- ja länsirannan rakennustyöt. Yleisellä tasolla huomionarvoista on, että strategian tavoite käyttömenojen vähentämisestä toteutui. Vuoden 2011 tavoitteena oli vähentää käyttömenoja 7 miljoonalla eurolla vuoden 2010 tasosta. Kun vuoden 2010 tilinpäätöksestä oikaistaan Tilapalvelujen liikelaitostamisen vaikutukset ja vuoden 2011 menoissa otetaan huomioon julkistalouden hintaindeksin mukainen kuntatalouden käyttökustannusten muutos, vuoden 2011 indeksitarkistetut käyttömenot vähenivät 7,2 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2010. On kaupungin pitkän aikavälin kehittämisen kannalta keskeistä, että vuoden 2011 ylijäämäinen tilinpäätös mahdollistaa edellisvuoden tavoin kaupungin kasvu- ja maanhankintatavoitteiden edistämisen maanhankintarahastoon tehtävän 3 miljoonan euron siirron avulla. Valtuustokausien taitteessa kaupungin on mahdollista tarkastella voimassaolevaa strategiaa sekä erityisesti seuraavan valtuustokauden alkuun päätettäväksi tulevan uuden kaupunkistrategian keskeisiä lähtökohtia. Uuteen strategiaan tulee vaikuttamaan olennaisesti vuoden 2011 aikana tehdyt hallitusohjelman kirjaukset koskien kuntarakenneuudistusta sekä arviot kaupungin yleisen taloudellisen tilanteen kehittymisestä. Merkittävän haasteen muodostavat myös sosiaali- ja terveystoimen järjestämiseen ja rahoitukseen liittyvät valtakunnalliset uudistusprosessit sekä niiden alueellinen toteuttaminen. Jukka-Pekka Ujula Kaupunginjohtaja 5
1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Konsernin yhtiöt ja yhteisöt Liikelaitosten johtokunnat Porvoon tilapalvelut Porvoon vesi Kuninkaantien työterveys Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydensuojelujaosto Sosiaalijaosto Sivistyslautakunta Suomenkielinen koulutusjaosto Ruotsinkielinen koulutusjaosto Kaupunkikehitys-lautakunta Yksityistiejaosto Rakennus- ja ympäristölautakunta Aluepelastuslautakunta Viranhaltijaorganisaatio 6
Kaupunginvaltuusto, 51 jäsentä Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Mikaela Nylander (RKP) Matti Valasti (SDP) Markku Välimäki (KOK) Kaupunginvaltuuston voimasuhteet vuosina 2009 2012: Ruotsalainen kansanpuolue r.p. 16 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p. 14 Kansallinen Kokoomus r.p. 9 Vihreä liitto r.p. 5 Perussuomalaiset r.p. 4 Suomen Keskusta r.p. 2 Vasemmistoliitto 1 Kaupunginhallitus, 13 jäsentä Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaj Bärlund (SDP) (varajäsen Riitta Ahola) Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Stig Bäcklund (RKP) (varajäsen Bo-Johan Johansson) Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jarmo Grönman (KOK) (varajäsen Juha Muhonen) Kaupunginhallituksen muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen RKP Bernhard Edgren Rainer Busk Anders Rosengren Janette Englund Bodil Lund Kristel Pynnönen Christel Raunio Susanne Ahlqvist SDP Jaakko Jalonen Tapani Eskola Marianne Korpi Tom Ingelin Torolf Bergström Eila Kohonen KOK Marja Järvinen Marja-Leena Talvitie Vihreät Leila Nurmilaakso Åsa Nystedt PS Pirkko Ruohonen-Lerner Juha Elo (sitoutumaton) Kaupunginjohtaja oli esittelijänä kaupunginhallituksessa. Konsernihallinnon johtavat viranhaltijat: Kaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Hallintojohtaja Rahoitusjohtaja Henkilöstöjohtaja Toimitilajohtaja Jukka Pekka Ujula Fredrick von Schoultz Outi Lehmijoki Raija Vaniala Anu Kalliosaari Börje Boström Tarkastuslautakunta, 9 jäsentä Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Teemu Tenhonen (SDP) (varajäsen Jussi Sairanen) Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Jari Oksanen (Vihreät) (varajäsen Annukka Laaksonen) Tarkastuslautakunnan muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen Simon Ådahl Hans Högström Maria Paavola Hans-Ole Carlsen Eivor Karlsson Anja Laitimo-Strengell Arto Lahti Paula Seppälä Annamari Pitkänen Sari Gustafsson Pontus Palmqvist Tapio Patrakka Susan Öhman Joni Hägg Ammattitilintarkastuksesta vastaa Oy Audiator Ab. Vastuullinen tilintarkastaja Ilpo Malinen, JHTT Muut tilintarkastajat Dan Lindroos, JHTT, Marja-Liisa Ylitalo, JHTT, CIA, Riitta Havanka JHTT Juhani Liski JHTT 7
Kaupunkikehityslautakunta, 11 jäsentä Kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja Janette Englund (RKP) (varajäsen Anne Sjöström) Kaupunkikehityslautakunnan varapuheenjoht. Timo Muhonen (SDP) (varajäsen Matti Haapakoski) Kaupunkikehityslautakunnan muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen Marie Allen Susanne Ahlqvist Bo-Johan Johansson Johan Sandberg Keijo Vilppula Mauri Leiramo Riitta Ahola Anna-Mari Pitkänen Leena Kinnunen Mirja Suhonen Harri Kari Vesa Koskivuo Hilkka Knuuttila Kirsti Sund Lauri Rissanen Åsa Nystedt Juha Elo Hannu Martikainen Rakennus- ja ympäristölautakunta, 11 jäsentä Rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Jyrki Timonen (SDP) (varajäsen Juha-Pekka Siltala) Rakennus- ja ympäristölautakunnan varapuh. Stefan Skog (RKP) (varajäsen Timo Rajakaltio) Rakennus- ja ympäristölautakunnan muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen Elisabeth Svaetichin Jessica Bremer Anne Sjöström Anne Grönqvist Olof Blomqvist Stefan Sveholm Mirja Suhonen Leena Kinnunen Kalevi Pellinen Sakari Pellinen Eero Henttala Jari Ilkka Annamari Heikinheimo Hilu Kangas-Ranta Kaisa Leka Emmi Valve Vesa Miettinen Sauli Muhonen Sosiaali- ja terveyslautakunta jäsen Christer Björkstrand, pj Mats Blomqvist, vpj Tapani Eskola Johan Sandberg Eila Kohonen Susanne Ahlqvist Marcus Roos Anni Himanka Hilkka Piipponen Lotta Hällström Veijo Eskelinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tehtäväaluepäälliköt: Sosiaali- ja terveystoimen johto Terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyslautakunta jäsen Ulf Backman, pj Juha Jokinen, vpj Paavo Östberg Karl af Hällström Raija Tölkkö Kristel Pynnönen Outi Lankia Kasperi Laine Silja Collanus Janne Ekman Kaija-Riitta Iivonen varajäsen Dennis Odell Carl-Gustaf Aminoff Markku Aaltovirta Bastret Dushi Heli Heiskanen Anne Grönqvist Petri Peltonen Carola Ekroth Taina Kjällman Leila Nurmilaakso Hannu Martikainen Pia Nurme Pia Nurme Lars Rosenberg Marlit Backman Maria Andersson varajäsen Tobias Karlsson Jorma Kiljunen Dan Stenbäck Mats Fontell Anna Granfelt Ann Sandelin Marja Nurme Veikko Häkkinen Tuula Martin Jouni Susi Laura Heiman 8
Sivistysjohtaja Tehtäväaluepäälliköt: Sivistystoimen johto Suomenkieliset koulutuspalvelut Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Hilding Mattsson Hilding Mattsson Jari Kettunen Rikard Lindström Leila Nyberg Jari Kettunen Itä-Uudenmaan aluepelastuslautakunta kunta jäsen varajäsen Porvoo Stig Bäcklund, pj Susanne Ahlqvist Lapinjärvi Marketta Takkala, vpj Hannu Fabritius Askola Sanna Kurki Risto Mattila Loviisa Camilla Antas Pauli Kopiloff Myrskylä Sten Lindgren Hannele Käenaho-Virtala Porvoo Matti Haapakoski Juha Westerlund Pukkila Jussi Simolinna Satu Suniharju Sipoo Inger Sjöholm Monika Zakowski Pelastusjohtaja Olavi Liljemark Liikelaitos Porvoon veden johtokunta jäsen varajäsen Juha Muhonen, pj Jorma Salopelto Hans Högström, vpj Anja Laitimo-Strengell Anita Spring Sirpa Hopeamaa Marja Nurme Keijo Vilppula Mikael Stjernberg Mauri Rasinkoski Toimitusjohtaja Karl-Gustav Björkell Liikelaitos Kuninkaantien työterveyden johtokunta kunta jäsen varajäsen Porvoo Marja-Leena Talvitie, pj Kirsti Nuotio Porvoo Matti Nuutti, vpj Jaakko Jalonen Porvoo Gunilla Backman Rainer Busk Sipoo Anna Hyrske Ari Oksanen Sipoo Bengt Wiik Camilla Weckström Toimitusjohtaja Eija Orpana (-15.4.), Piia Väntsi (1.5. 31.8.), Carita Schröder (1.9.-) Liikelaitos Porvoon tilapalveluiden johtokunta jäsen varajäsen Minnamaija Mattila, pj Juha Muhonen Lars Schmidt, vpj Elisabeth Svaetichin Catharina von Schoultz Annette Forsblom Tom Ingelin Marko Stade Marja-Leena Virta Åsa Nystedt Toimitusjohtaja Annika Malms-Tepponen 9
1.1.3 Yleinen ja Porvoon kaupungin taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Vuoden 2011 yleiseen talouskehitykseen vaikuttaneita merkittäviä seikkoja olivat Kreikan talouskriisi, euroalueen lukuisat kriisinhallintakokoukset ja länsimaiden luottoluokituksen mureneminen. Alkuvuoden suotuisan talouskehityksen käänne heikompaan tapahtui heinäelokuun vaihteessa, jolloin EU:n Kreikka-paketti alkoi hajota. Vuoden 2012 näkymiä varjostavat edelleen monet tekijät. Eurooppa on todennäköisesti taantumassa ja talouskasvu hidastuu myös Aasiassa sekä suurimmassa osassa kehittyviä markkinoita. Euroalueen velkakriisi ei ole hellittänyt ja julkisen talouden säästötoimet hidastavat kasvua. Vuoden 2012 alussa osakemarkkinat olivat kuitenkin jälleen nousussa. Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,9 prosenttia vuonna 2011. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote oli viime vuonna 192 miljardia euroa. Tuotannon kasvu hidastui vuoden lopulla ja oli viimeisellä neljänneksellä vain 0,1 prosenttia. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo kasvoi reaalisesti 1,4 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 3,3 prosenttia ja julkinen kulutus 0,8 prosenttia. Investoinnit kasvoivat 4,6 prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi 0,1 prosenttia, mutta viennin volyymi väheni 0,8 prosenttia. Vuoden 2011 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli ennakkotietojen mukaan 2,7 prosenttia, mutta reaaliansiot laskivat 0,6 prosenttia. Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuoden 2010 loka joulukuusta vuoden 2011 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 3,2 prosenttia, valtiolla 2,6 prosenttia ja kunnilla 2,5 prosenttia. Koko talouden palkkasumma oli ennakkotiedon mukaan loka joulukuussa 3,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Vuoden 2011 keskimääräinen kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli 3,4 prosenttia. Vuonna 2010 keskimääräinen inflaatio oli 1,2 prosenttia. Inflaatio oli alkuvuonna noin 4 prosenttia, mutta hidastui joulukuussa 2,9 prosenttiin. Inflaatiota hidasti ennen kaikkea polttonesteiden hinnannousun taittuminen. Rakennuskustannukset nousivat 2,7 prosenttia vuoden 2011 joulukuussa edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna. Rakentamisen työkustannukset nousivat 2,1 prosenttia. Kuluttajien luottamusindikaattori kääntyi varovaiseen nousuun tammikuussa. Luottamusindikaattorin pisteluku oli tammikuussa 3,4, kun se oli joulukuussa 0,4. Vuoden 2011 tammikuussa luottamusindikaattori sai arvon 16,6. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 13,0. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys kääntyi laskuun. Vuoden 2011 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 7,8 prosenttia, kun se vuonna 2010 oli 8,4 prosenttia. Samalla myös työllisyys parani hieman. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen velka kasvoi vuoden 2011 aikana 6 miljardilla eurolla 93 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen pysyi lähes ennallaan, kasvu oli vain 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen pieneni 0,5 prosenttiin. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. Veroaste oli 42,9 prosenttia vuonna 2011. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Veroaste nousi 0,6 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 8,2 prosenttia vuonna 2011. Manner-Suomen kuntien tilinpäätösarviot Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat selvästi toimintatuloja enemmän ja kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,9 prosenttia. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei kuitenkaan kattanut toimintakatteiden heikkenemistä, mikä näkyy kuntien vuosikatteiden laskuna. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 390 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 461 euroa. Kaikkiaan 22 kuntaa ja 25 kuntayhtymää arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vuosikate kattoi 120 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista. Investoinneista vuosikate riitti kattamaan vain 63 prosenttia. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2011 käyttäneensä vajaat 3,5 miljardia euroa, joka on 7,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien investoinneista viidennes voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2011 lopussa vajaa 13,8 miljardia euroa, eli 961 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli 2 085 euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli 1 956 euroa. Itä-Uudenmaan talousalueen kehitys Itä-Uudenmaan kuntien asukasluku oli ennakkotiedon mukaan vuoden 2011 lopussa 94 704 asukasta. Alueen väestönkasvu oli 322 henkilöä vuodessa eli 0,3 prosenttia. Porvoon seudun kuntien asukasmäärä oli 76 297 asukasta ja Loviisan seudun kuntien asukasmäärä 18 407 asukasta. Itä-Uudenmaan alueen väestönkasvu keskittyi kokonaan Porvoon seudun kuntiin. Porvoon kaupungin asukasmäärä oli 48 833 asukasta. Porvoon osuus koko Itä-Uudenmaan väestöstä on noin 52 prosenttia. Porvoon asukasmäärä kasvoi 73 hengel- 10
lä eli 0,15 prosenttia. Asukasmäärän kasvu johtui syntyneiden enemmyydestä ja nettomaahanmuutosta. Porvoon seutukunnan työttömyysaste oli vuoden 2011 lopussa 7,9 prosenttia ja Loviisan seutukunnan työttömyysaste 9,5 prosenttia. Porvoossa oli vuoden vaihteessa työttömänä 1 970 henkilöä ja työttömyysaste oli 8 prosenttia. Työttömien määrä laski vuoden aikana 87 henkilöllä. Porvoon kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Porvoon kaupungin taloudellinen tilanne kiristyi, kun yhteisöverotulot romahtivat vuodesta 2008 alkaen. Yhteisöverojen romahtaminen konkretisoitui vasta seuraavina vuosina sen jälkeen, kun valmistunut verotus oli huomioitu verojen lopputilityksissä. Vuosi 2009 oli varsinainen lamavuosi, jolloin bruttokansantuote supistui 8,2 prosenttia. Silloin kaupungin saamat verotulot kokonaisuutena laskivat edellisestä vuodesta. Kaupunki käynnisti vuoden 2009 alussa talouden tasapainottamisohjelman, jolla voitiin vähentää käyttötalous- ja investointimenoja. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2010 kaupungin strategian vuosille 2010 2013. Uuden strategian tavoitteena oli taloustilanteen nopea tasapainottaminen realistisessa aikataulussa. Strategian mukaan kaupungin tärkeimpänä tavoitteena on velkaantumisen kasvun pysäyttäminen ja velkaantumisen kääntäminen laskuun. Strategian yksityiskohtainen täytäntöönpano ja seuranta sisällytetään kyseisten vuosien talousarvioprosesseihin. Strategian taloustavoitteet sovitettiin yhteen vuoden 2011 talousarvion ja vuosien 2011 2013 taloussuunnitelman tasapainottamisen kanssa. Kaupungin suurin ongelma on suuri velkamäärä, jota hyväksytyn strategian keinoin on purettu. Velkataakka on ensisijassa seurausta käyttötalouden korkeista kustannuksista, mutta myös suurista investoinneista. Kaupungin tulorahoitusjäämä eli vuosikatteen riittävyys investointien omahankintamenoon on ollut vuosittain negatiivinen vuoteen 2009 asti. Vuosina 2010 ja 2011 tulorahoitusjäämää on voitu supistaa. Vuosien 1997 2011 tulorahoitusjäämä on yhteensä 104 miljoonaa euroa. Vuosien 2010 ja 2011 tulokset ovat positiivisia signaaleja tehtyjen toimenpiteiden onnistumisesta. Kaupungin velkaantuminen saatiin pysäytettyä vuonna 2010 ja velkamäärää voitiin laskea 15 miljoonalla eurolla vuonna 2011. Positiivisen kehityksen aikaansaaminen on edellyttänyt rakenteellisten uudistusten ohella, että yleinen taloustilanne on parantunut. Velkamäärä ei kuitenkaan ole vielä laskenut lamaa edeltävälle tasolle. Suomen talouden kasvu on jälleen hidastunut vuoden 2011 aikana. Kokonaistuotanto on edelleen selkeästi pienempi kuin ennen taantumaa, eikä vuoden 2008 tuotannon tasoa saavuteta ennen vuotta 2013. Suomen Pankki ennustaa kokonaistuotannon määrän kasvavan 0,4 prosenttia vuonna 2012. Valtiontalouden ja koko julkisen talouden alijäämä ja velka on talouskasvun hidastumisen vuoksi vaarassa ylittää hallitusohjelmassa sovitun tason. Valtion vuoden 2012 tulo- ja menoarviossa supistettiin kuntien valtionosuuksia 631 miljoonalla eurolla. Porvoossa valtionosuuksien leikkaus oli lähes 6 miljoonaa euroa. Valtiontalouden velkaantumiskehitys ja alijäämien kasvu merkinnee jälleen uusia valtionosuusleikkauksia vuonna 2013 ja siitä eteenpäin. 1.1.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin uusi luottamusmies- ja viranhaltijaorganisaatio astui voimaan 1.1.2011. Tavoitteena uudistuksessa oli luottamushenkilöhallinnon virtaviivaistaminen, johtamisen tehostaminen, päätettävien asioiden delegointi oikealle tasolle ja päätöksenteon vieminen mahdollisimman lähelle asiakasta tai asianosaista. Valtuuston strategista roolia vahvistettiin ja lautakuntien asiantuntijaroolia hyödynnettiin. Asiakaspalvelukeskuksen toimintaa ja toimitiloja suunniteltiin. Toiminta käynnistyi vuoden 2012 alussa laajennettuna infopisteenä. Toimitilojen valmistuttua asiakaspalvelukeskus aloittaa varsinaisen toimintansa. Porvoon terveydenhuolto-oppilaitos fuusioitiin Oy Porvoon kauppaoppilaitos Borgå handelsläroverk Ab:n kanssa 1.1.2012 lukien. Porvoon tilapalvelut -liikelaitos aloitti toimintansa 1.1.2011. Liikelaitokseen siirrettiin tilakeskuksesta ja sosiaali- ja terveystoimesta kiinteistöjen hoito ja huolto ja siivouspalvelut sekä yleishallinnosta ruokahuoltopalvelut. Tilapalveluihin siirtyi noin 300 yleishallinnon ja teknisen ja ympäristötoimen työntekijää. Kaupungin konsernihallintoon keskitettiin talouden ja hallinnon strateginen johtaminen ja suunnittelu, hallintopalvelutoiminnot sekä yhdyskuntasuunnittelu ja kehittäminen. Konsernijohtoon kuuluvat kaupunginjohtajan lisäksi hallinto-, rahoitus-, henkilöstöjohto sekä konsernin omistajapolitiikan hoito. Hallintopalvelutoiminnot, kuten kirjanpito, maksuliike, palkkahallinto ja toimistopalvelut keskitettiin uuteen hallintopalvelukeskukseen. Itä-Uudenmaan liitto -kuntayhtymä purettiin 1.1.2011 alkaen. Itä-Uudenmaan liittoon kuuluneet kunnat liitettiin Uudenmaan liittoon valtioneuvoston päätöksellä samasta ajankohdasta lukien. Kaupungin väestön ikärakenne on tasapainoinen. Väestön kasvu koostuu syntyneiden enemmyydestä ja nettomaahanmuutosta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä työikäisen väestön määrä pysyy muuttumattomana ja vanhusväestön määrä lähes kaksinkertaistuu. Ennusteen perusteella voidaan arvioida, että jo lähitulevaisuudessa väestön ikääntyminen lisää kaupungin palvelutarpeita erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Palvelutarpeisiin vastaaminen nykyisillä rahoitusmahdollisuuksilla edellyttää jatkossakin toimintojen tehostamista ja rakenteiden uudistamista. Valtiovarainministeriön asettama kunnallishal- 11
linnon rakennetyöryhmä julkisti selvityksensä helmikuussa 2012. Työryhmän tehtävänä oli laatia kullekin alueelle selvitys elinvoimaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Tavoitteena oli rakenne, joka turvaa riittävän työikäisen väestön sekä riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit palveluiden järjestämiseen. Porvoon kaupungin strategiassa todetaan, että kaupungin palveluja, hallintoa ja toimintatapoja muutetaan pysyvästi taloudellisen tuottavuuden lisäämiseksi. Jatkossa kaupunki keskittyy määriteltyihin peruspalveluihin ja määrittelee niiden tason uudelleen. Tason määrittely edellyttää työprosessien nykytilan kuvaamista, joka myös strategiassa on asetettu tavoitteeksi vuoteen 2013 mennessä. Tarkoituksena on kuvata toimiala- ja tehtäväaluekohtaiset toimintamallit ja keskeiset prosessit sekä suhteuttaa ne kaupungin ydintoimintoihin. Porvoon kaupungin työyhteisöt ovat ryhtyneet kuvaamaan keskeisiä työprosesseja osana toiminnan kehittämistä. Alkuvaiheessa kuvataan toimintamallit ja keskeiset prosessit sellaisina kuin ne nykytilassa ovat. Prosessikuvauksia on tehty aktiivisesti kesästä 2011 lähtien. Kaikilla toimialoilla on omat projektiryhmänsä ja vastuuhenkilönsä. Vuoden loppuun mennessä kuvattavana on ollut noin 50 prosessia. Mallinnustilaisuuksia, joissa prosesseja dokumentoidaan, on ollut noin 80. 1.1.5 Kaupungin henkilöstö Vuonna 2011 on talousarvion sitovana tavoitteena henkilöstömäärän vähentyminen henkilöstösuunnitelman mukaisesti 150 henkilötyövuotta. Henkilömäärä on kuvattu palvelussuhteiden määränä ja se sisältää myös osa-aikaiset palvelussuhteet ja mm. pitkillä työ- ja virkavapailla olevien työntekijöiden palvelussuhteet. Joulukuun lopussa oli vakinaisten palvelussuhteiden määrä 358 palvelussuhdetta vähemmän kuin 31.12.2010. Väheneminen selittyy suurelta osin organisaatiomuutoksella, jossa liikelaitos Porvoon Tilapalvelut erotettiin omaksi yksikökseen 1.1.2011 alkaen. Uuteen liikelaitokseen siirtyi 306,5 vakinaista työntekijää ja 10 määräaikaista työntekijää. Kun luvuissa huomioidaan Porvoon Tilapalvelut -liikelaitokseen siirtynyt henkilöstö, on vakinaisten palvelussuhteiden määrä vähentynyt kaupungin toimialoilla 51,5 henkilöllä. Yhteensä liikelaitoksen ja kaupungin toimialojen vakinaisen henkilöstön määrä on vähentynyt 85 henkilöä mikä on kaupungin strategisten linjausten mukaista. Omasta tehtävästä vapautettujen määrä oli elokuun lopussa 110, mikä on 13 vähemmän kuin vuoden 2010 lopussa. Määräaikaisia palvelussuhteita oli 837 eli 20 enemmän kuin 31.12.2010. Kun huomioidaan liikelaitos Porvoon tilapalveluihin siirtyneet määräaikaiset, on kaupungin toimialoilla määräaikaisten työsuhteiden määrä lisääntynyt 30 henkilöllä. Lyhytaikaisia alle 13 päivän palvelussuhteita oli vuodenvaihteessa 22 henkilöä, mikä on 21 vähemmän kuin 31.12.2010. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrään vaikuttavat mm. pitkät työ- ja virkavapaat. Henkilöstömenojen toteutumisaste oli 100,4 %, mitä voidaan pitää hyvänä, sillä henkilöstövähennysten vaikutusten arviointi jouduttiin talousarviota tehtäessä tekemään epävarmojen tietojen perusteella. 12
TOIMIALA Henkilökunta Palkat ja palkkiot milj. 31.12.2011 31.12.2010 muutos, % 2011 2010 muutos, % Yleishallinto 0 232 0 7,0 Konsernihallinto 256 9,6 Tekninen ja ympäristötoimi 0 307 0 9,2 Sosiaali- ja terveystoimi 958 993-3,5 % 33,0 31,3 5,4 % Sivistystoimi 1748 1 802-3,0 % 49,2 48,7 1,0 % Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 219 219 0,0 % 5,6 5,3 5,7 % Porvoon vesi 49 44 11,4 % 1,6 1,5 6,7 % Kuninkaantien työterveys 23 21,5 7,0 % 0,8 0,8 0,0 % Porvoon tilapalvelut 312 7,6 YHTEENSÄ 3565 3 618,50-1,5 % 107,4 103,8 3,5 % 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä Merkittävin riski on kaupungin velkaantuminen. Kaupungin lainamäärää voitiin vähentää 15 miljoonalla eurolla vuonna 2011, mutta asukaskohtainen lainamäärä on yhä noin 700 euroa suurempi kuin kunnilla keskimäärin. Kaupungin strategian keskeisin tavoite on kaupungin velkamäärän vähentäminen. Kaupungin lainamäärä vuoden 2011 päättyessä on 134,6 miljoonaa euroa. Kaupungin lainat ovat euromääräisiä tai valuutanvaihtosopimuksella euromääräisiksi muunnettuja. Valuuttariskejä ei ole. Lainat on hajautettu eripituisiin sekä vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin lainoihin. Lainojen keskikorko vuoden päättyessä oli 2,56 prosenttia. Kaupungin luottoriski on merkittävä suuresta lainamäärästä johtuen. Omavaraisuusaste päättyneellä tilikaudella oli 46,5 prosenttia (vuonna 2010 43,6 prosenttia). Väestön vanheneminen ja väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen lisäävät tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää ja edellyttävät lisärahoitusta näiden palvelujen järjestämiseen. Henkilöstöön liittyvät riskit muodostuvat pääosin rekrytointiin liittyvistä vaikeuksista. Peruspalveluja kuten hoitotyötä ja varhaiskasvatusta hoitavien henkilöstöryhmien rekrytoinnissa on ollut ongelmia hakijoiden vähäisen määrän vuoksi. Omaisuuden, toiminnan ja vastuuvelvollisuuden riskit sekä henkilöstön työtapaturmariskit on vakuutettu. Vakuutussopimukset on kilpailutettu vuonna 2009 ja sopimus solmittiin neljäksi vuodeksi. Normaaliolojen häiriötilanteet ja poikkeusolojen hallitseminen hoidetaan pääsääntöisesti normaalistikin johtovastuussa olevan henkilöstön toimesta. Poikkeusolojen aikaiset mahdolliset uudet tehtävät annetaan normaalisti samankaltaisissa tehtävissä työskenteleville henkilöille. Kaupunginjohtaja on nimennyt poikkeusolojen johtoryhmän. Valmiussuunnittelun kehittämistyö on käynnistetty vuoden 2011 alussa kaupungin johtoryhmän kriisijohtamisen koulutuksella. Valmiussuunnittelutyö jatkuu vuonna 2012. Kaupungin johtoryhmä on suorittanut kokonaisvaltaisen strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten riskien itsearvioinnin vuonna 2008. 1.1.7 Ympäristötekijät Kaupungin strategian tavoitetta hyvän kaupunkiympäristön tuottamisesta on toteutettu entistä matalammin raja-aidoin. Toimintaa kokonaisuutena on tarkasteltu prosessimallinnuksen avulla. Porvoon ympäristöohjelma on lähtenyt toteutumaan laajalla rintamalla. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat valmistuivat. Ilmanlaadun seurannan ohjauksella on kaupunkikeskustan katupölytilannetta saatu paremmin hallintaan. Kaupungin viemäriverkko on laajentunut yleissuunnitelman mukaisesti. Porvoon ympäristönsuojelumääräykset on valmisteltu luottamuselinten käsiteltäväksi. Jätehuoltomääräykset uudistettiin yhteistyökuntien ja Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy:n yhteistyönä. Melukartoituksen päivittäminen, hiljaisten alueiden kartoitus ja meluntorjuntasuunnitelman laatiminen on siirtynyt toteutettaviksi vuonna 2012. Ympäristöohjelman kärkitavoitteeksi nostettu ilmastonmuutoksen torjunta on otettu ymmärryksellä vastaan kaupungin tehtäväalueilla. Kaupungin hiilijalanjälkeä on pyritty pienentämään mm. solmimalla energiatehokkuussopimus TE-ministeriön kanssa. Pieniä, mutta yhdessä merkittäviä energian säästötoimenpiteitä löydetään ja toteutetaan kaiken aikaa eri puolilla kaupungin organisaatiossa. Esimerkkinä suuntaus paperittomaan tiedonkulkuun, kaksipuolista kopiointia pidetään oletusarvona ja oheiskirjoittimista on pitkälti luovuttu. Useimmat energiansäästötoimenpiteet ovat myös kaupungin talouden kannalta myönteisiä. Kuntalaisten palvelujen ja asumisviihtyisyyden kannalta muutokset ovat yleensä vähintään välillisesti myönteisiä. Skaftkärrin energiakaava-alueen toteuttamiseen liittyy suuria odotuksia uuden tekniikan, uusien käytäntöjen ja energiansäästön suhteen. 13
Tunnuslukuja 2008 2009 2010 2011 Ympäristönsuojelun viranomaistyö, 476 581 484 848 456 498 462 106 Kaupungin tukemien sarjabussilippujen myynti kpl 6933 7464 8405 8916 Liikennesuorite Porvoossa milj. km / vuosi 584 353 580 428 Tilakeskuksen hallinnoimien kiinteistöjen sähkönkulutus kwh / öljynkulutus litraa 16 927 396 / 524 584 17 119 370 / 403 034 17 412 180 / 409 146 16 445 165 / 392 054 Kevyen liikenteen väylän pituus, km 115 116 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lakeja, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Kaupunginhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet 14.11.2011. Kaupungin hallinto- ja toimintasäännön (7-8 ) mukaan kaupunginhallitus, tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat (toimialojen johtavat viranhaltijat, tehtäväalueen päälliköt ja toimintayksikköjen esimiehet) vastaavat sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta johtamansa toiminnan osalta. Ylimpänä virkamiehenä kaupunginjohtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta ja valvonnasta. Kaupungin tehtävät on järjestettävä ja hoidettava taloudellisesti niin, että toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan (hallinto- ja toimintasääntö 26 ). Vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on kaikilla tehtäväalueilla ja tulosyksiköillä. Näillä tulee olla hyvää hallinto- ja johtamistapaa edistävät menettelyt ja käytännöt. Lisäksi kaupungin toiminnot on järjestettävä ja tehtävät hoidettava taloudellisia ja muita riskejä välttäen (60 ). Toimialat ja liikelaitokset ovat antaneet omat selonteot sisäisen valvonnan järjestämisestä, joista on koottu seuraava yhteenveto. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimialat ja liikelaitokset ovat noudattaneet lakeja ja säännöksiä sekä kaupungin johtosääntöä ja muita sisäisiä ohjeita. Johtavat virkamiehet ovat valvoneet päätösten ja hyvän hallintotavan noudattamista. Johtoryhmätyöskentelyn, esimiestapaamisten ja säännöllisten työpaikkakokousten kautta työyksiköt ja henkilökunta ovat saaneet tietoa työhön liittyvistä olennaisista säännöistä ja päätöksistä. Vuoden alussa perustetun hallintopalvelukeskuksen ja konsernijohdon välistä tehtäväjakoa on selkeytetty kehittämällä käytäntöjä ja päivittämällä sisäisiä ohjeita. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talouden ja tavoitteiden toteutumista on seurattu säännöllisesti. Kuukausi- ja osavuosiraportteja on käsitelty kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja liikelaitosten johtokunnissa sekä sisäisesti eri johtoryhmissä. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Kaupungin talousseuranta- ja kirjanpito-ohjelmat uusittiin vuoden aikana, mikä ajoittain hankaloitti seurantaa. Käyttöönottokoulutusten ja teknisten korjaustoimenpiteiden jälkeen tilanne normalisoitui. Vuoden lopulla hankittiin lisäohjelma raportoinnin ja seurannan tehostamiseksi. Sivistystoimessa havaittiin puutteita yksittäisen käteiskassan käytössä. Ongelma tiedostettiin ja toimintatapoja muutettiin. Vuonna 2010 havaittiin väärinkäytös pysäköintimaksuautomaattien tyhjennyksessä ja tilityksissä. Automaattien tyhjennyksen toimintamalleja on muutettu ja kolikkolippaiden tyhjennyksestä vastaa nyt vartiointiliike. Lisäksi käytössä on reaaliaikainen valvontajärjestelmä, jota voidaan käyttää tilitysten ja kuittien vertailuun. Riskienhallinnan järjestäminen Kaupungin johtoryhmä käynnisti valmiussuunnitelman kehittämistyön vuonna 2011. Tietoturvaan liittyviä riskejä kartoitetaan selvityksellä. Toimialoilla ja liikelaitoksissa on otettu huomioon vaaralliset työyhdistelmät, avainhenkilöiden sijaisuusketjut sekä kehitetty sijaisrekrytointia. Sosiaali- ja terveystoimi on kamppaillut lääkäri- ja hoitohenkilökunnan saatavuusongelman kanssa. Ongelma on osittain ratkottu turvautumalla kalliimpaan ostopalveluun. Marraskuussa tapahtunut merkittävä putkirikko osoitti, että Porvoon vesi -liikelaitoksella oli riittävä valmius vaativan korjaustyön suorittamiseen lyhyessä ajassa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintapäätökset on tehty lainsäädännön ja hankintaohjeiden mukaisesti sekä määrärahojen puitteissa. 14
Vuoden aikana ei ole tullut ilmi seikkoja, jotka antaisivat aihetta muuttaa nykyisiä hankintakäytäntöjä. Sosiaali- ja terveystoimessa on tehty arvonlisäverokartoitusta ja selvennetty ohjeistusta. Vuodelta 2008 on haettu 20 000 euron oikaisua verotukseen. Kaupungin vuonna 2007 myöntämä 2 miljoonan euron omavelkainen takaus Porvoon saariston vesihuoltolaitos osuuskunnalle on yhä kriittinen. Kaupunki teetti vuonna 2010 selvityksen osuuskunnan taloudellisesta tilanteesta. Osuuskunta hyväksyi selvityksessä esitetyt toimenpidesuositukset maaliskuussa 2011. Myöhemmin samana vuonna osuuskunta päätti ylimääräisessä kokouksessa suorittaa erityistilintarkastuksen. Sopimustoiminta Pääsääntöisesti sopimusseuranta on hoidettu asianmukaisesti ja säännöllisesti nimettyjen vastuuhenkilöiden toimesta. Osa Kuninkaantien työterveys -liikelaitoksen asiakassopimuksista on vanhentunut. Tilannetta on korjattu parantamalla seurantaa ja päivittämällä sopimuksia. Mahdolliseen sopimuksettomaan tilaan liittyy riskejä. Käytössä oleva sopimushallintaohjelma on monien työyksiköiden mielestä puutteellinen. Ohjelmaan on päivityksen yhteydessä saatu muun ohessa raportointia helpottavia ominaisuuksia, joiden käyttöönottokoulutus järjestetään maaliskuussa 2012 Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäinen tarkastus on tilikaudella järjestetty ulkoisen tilintarkastusyhteisön toimesta. Sisäisen tarkastuksen keskeisenä tavoitteena kuluneella tilikaudella oli luoda toimiva sisäisen valvonnan järjestelmä. Sisäisen valvonnan ohje on kokonaan uudistettu. Sisäisen valvonnan ohjetta tarkennetaan jatkossa toimialojen omilla sisäisen valvonnan ohjeilla. 15
1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden 2011 tulokseen on yhdistelty kaupunkiorganisaatioon kuuluvat liikelaitokset ja taseyksikkö. Tuotoista ja kuluista on eliminoitu sisäiset erät. Tilikauden yhdistelty tulos oli 6,8 miljoonaa euroa ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilinpäätös osoittaa 3,2 miljoonan euron ylijäämää. Liikelaitosten osuus tilikauden tuloksesta ja ylijäämästä oli 0,9 miljoonaa euroa. Tilikauden käyttötaloustulot kasvoivat 0,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Käyttötalouden menot kasvoivat 1,7 prosenttia. Toimintakate oli -212 miljoonaa euroa ja se heikkeni 2,2 prosenttia vuodesta 2010. Valtionosuudet kasvoivat 4,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuonna 2011 valtionosuuksiin ei sisältynyt leikkauksia. Kaupungin valtionosuuksista on vähennetty 13,4 miljoonaan euroa verotulotasauksena. Korkotaso nousi alkuvuonna ja laski loppuvuonna. Korkokulut pysyivät keskimäärin edellisvuoden tasolla. Rahoitustuotot kasvoivat 0,5 miljoonaa euroa vuodesta 2010. Tilinpäätöksen vuosikate on 4,3 miljoonaa euroa parempi kuin vuonna 2010. Vuosikate kasvoi 16 prosenttia. Asukaskohtainen vuosikate parani 88 eurolla. Vuosikate ylittää poistot, mutta vuosikatteen osuus poistoista heikkeni koska poistotasoa korotettiin vuoden 2011 alusta. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista oli lähes vuoden 2010 tasolla. Toimintatuotot ovat olleet molempina vuosina poikkeuksellisen korkeat johtuen omaisuuden kertaluonteisista myyntituloista. Verotuloja kertyi 195 miljoonaa euroa, mikä on 6,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2010. Verotulot kasvoivat 3,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Kunnan tulovero kasvoi 5,1 miljoonaa euroa ja kiinteistövero 1,0 miljoonaa euroa ja kunnan osuus yhteisöveron tuotosta 0,3 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Tilinpäätössiirtoihin sisältyy 3 miljoonan euron siirto maanhankintarahastoon. Summa vastaa tavanomaisesta poikkeavia kiinteistömyynnin kertaluonteisia myyntivoittoja. Kaupungin poistosuunnitelma tarkistettiin vastaamaan paremmin omaisuuden kulumista ja välttämättömiä korvausinvestointeja. Muutoksen jälkeen poistotaso kasvoi noin 8 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos on korotetusta poistotasosta huolimatta positiivinen ja rahastosiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 3,2 miljoonaa euroa. TULOSLASKELMA 2011 2010 (Sisältää liikelaitokset) 1 000 1 000 Toimintatuotot 57 522 57 284 Valmistus omaan käyttöön 543 636 Toimintakulut -270 008-265 372 Toimintakate -211 943-207 452 Verotulot 195 063 188 637 Valtionosuudet 49 577 47 509 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 309 101 Muut rahoitustuotot 2 183 1 873 Korkokulut -3 727-3 529 Muut rahoituskulut -6-29 Vuosikate 31 456 27 110 Poistot ja arvonalentumiset -24 664-16 256 Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos 6 792 10 854 Tilinpäätössiirrot -3 615-6805 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 3 177 4 049 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2011 2010 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 21,3 % 21,6 % Vuosikate / Poistot, % 127,5 % 166,8 % Vuosikate, / asukas 644 556 Asukasmäärä 48 833 48 753 16
1.3.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan ja investointien rahavirta oli positiivinen 10,7 miljoonaa euroa. Nettoinvestointeihin liikelaitokset mukaan lukien käytettiin 21,1 miljoonaa euroa, mikä on 0,6 miljoonaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Investointien tulorahoitusprosentti eli vuosikatteen osuus nettoinvestoinneista parani edellisestä vuodesta 149 prosenttiin. Myös pääomamenojen tulorahoitusprosentti, joissa huomioidaan investointien lisäksi lainojen lyhennykset, parani 68 prosenttiin. Lainanhoitokatetta kuvaava suhdeluku oli 1,2. Lainanhoitokate on noussut aikaisempien vuosien alle yhden heikoksi luokitellusta arvosta yli yhteen, jota voidaan pitää tyydyttävänä. Raskas velkamäärä, korkokulut ja lainanlyhennykset painavat lainanhoitokatetta alas. Uusia talousarviolainoja nostettiin 10 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 25,5 miljoonaa euroa. Lainamäärä väheni 15,5 miljoonaa euroa. Kaupungin rahavarat vähenivät 3,4 miljoonaa euroa ja kassan riittävyys laski 33 päivästä 29 päivään. Kaupungin maksuvalmiutta voidaan yhä pitää hyvänä. RAHOITUSLASKELMA 2011 2010 (Sisältää liikelaitokset) 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 31 456 27 110 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -8 363-7 323 Investointien rahavirta Investointimenot -22 966-23 203 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 866 1 548 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 8 714 7 520 Toiminnan ja investointien rahavirta 10 707 5 652 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset 24 54 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 000 23 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -25 479-24 794 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 1 316 1 425 Rahoituksen rahavirta -14 139-315 Rahavarojen muutos -3 432 5 337 Rahavarat 31.12.2011 25 212 28 644 Rahavarat 1.1.2011 28 644 23 307 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2011 2010 Investointien tulorahoitus, % 149,1 % 125,2 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 67,6 % 56,8 % Lainanhoitokate 1,2 1 Kassan riittävyys, pv 29 33 Asukasmäärä 48 833 48 753 Investointien tulorahoitus % = 100 x vuosikate/investointien omahankintameno Investointien tulorahoitusprosentti osoittaa, kuinka suuri osa investoinneista on rahoitettu vuosikatteella. Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 x vuosikate/(investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitusprosentti osoittaa, kuinka suuri osa investointien omahankintamenosta, antolainojen nettolisäyksestä ja lainanlyhennyksistä on katettu vuosikatteella. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut)/ (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainahoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainahoitokykyä pidetään hyvänä, jos tunnusluku arvo on yli 2. Lainanhoitokate on tyydyttävä tunnusluvun arvoilla 1-2 ja heikko, jos arvo on pienempi kuin 1. Kassan riittävyys, pv = 365 x Rahavarat 31.12/ Kassasta maksut tilikaudella Kassan riittävyys ilmaisee kuinka monen päivän kassasta maksut voidaan kattaa kaupungin rahavaroilla. 17
1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Taseen omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus koko pääomasta nousi 46,5 prosenttiin. Suhteellinen velkaantuneisuus eli vieraan pääoman osuus koko tulorahoituksesta parani 57 prosenttiin. Omavaraisuutta ja velkaantuneisuutta kuvaavat tunnusluvut paranivat, koska kaupunki lyhensi velkamääräänsä. Tunnusluvut kertovat kuitenkin merkittävästä velkarasitteesta. Pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2011 päättyessä on 134,6 miljoonaa euroa, joka on 2 756 euroa asukasta kohti. Lainamäärä laski 322 euroa asukasta kohti. Lainamäärä on yhä korkea verrattuna kuntien keskiarvoon, joka ennakkotietojen mukaan on 2 085 euroa asukasta kohti. TASE, VASTAAVAA 2011 2010 TASE, VASTATTAVAA 2011 2010 1 000 1 000 1 000 1 000 A PYSYVÄT VASTAAVAT 290 722 294 736 A OMA PÄÄOMA 150 810 144 633 I Aineettomat hyödykkeet 2 552 1 728 I Peruspääoma 83 656 83 656 1. Aineettomat oikeudet 294 276 IV Muut omat rahastot 7 500 4 500 2. Muut pitkävaikutteiset V Edellisten tilikausien menot 2 258 1 452 yli-/alijäämä 56 477 52 428 VI Tilikauden yli-/alijäämä 3 177 4 049 II Aineelliset hyödykkeet 237 508 242 689 1. Maa- ja vesialueet 20 125 19 928 B POISTOERO JA VAPAA- 2. Rakennukset 147 252 157 496 EHTOISET VARAUKSET 6 470 5 855 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 53 871 49 416 1. Poistoero 2 455 2 278 4. Koneet ja kalusto 5 741 6 321 2. Vapaaehtoiset varaukset 4 015 3 577 5. Muut aineelliset hyödykkeet 41 41 6. Ennakkomaksut ja kesken- C PAKOLLISET VARAUKSET 881 955 eräiset hankinnat 10 478 9 487 2. Muut pakolliset varaukset 881 955 III Sijoitukset 50 662 50 319 1. Osakkeet ja osuudet 49 518 49 397 D TOIMEKSIANTOJEN 8 296 9 031 2. Muut lainasaamiset 174 198 PÄÄOMAT 4. Muut saamiset 970 724 1. Valtion toimeksiannot 94 174 2. Lahjoitusrahastojen B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 7 827 8 595 pääomat 7 711 8 361 1. Valtion toimeksiannot 95 207 3. Muut toimeksiantojen 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 491 496 erityiskatteet 7 686 8 336 3. Muut toimeksiantojen varat 46 52 E VIERAS PÄÄOMA 171 674 184 396 I Pitkäaikainen 116 817 130 310 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 39 582 42 079 2. Lainat rahoitus- ja I Vaihto-omaisuus 272 297 vakuutuslaitoksilta 89 899 100 832 1. Aineet ja tarvikkeet 272 297 3. Lainat julkisyhteisöiltä 20 599 24 096 II Saamiset 14 098 13 138 7. Liittymismaksut ja muut Pitkäaikaiset saamiset 4 338 3 673 velat 6 319 5 382 1. Myyntisaamiset 2. Lainasaamiset II Lyhytaikainen 54 857 54 626 3. Muut saamiset 4 338 3 673 2. Lainat rahoitus- ja Lyhytaikaiset saamiset 9 759 9 465 vakuutuslaitoksilta 20 887 21 855 1. Myyntisaamiset 4243 3 953 3. Lainat julkisyhteisöiltä 3 204 3 284 3. Muut saamiset 3075 3 616 6. Ostovelat 11 536 11 790 4. Siirtosaamiset 2441 1 896 7. Muut velat 2 302 2 370 III Rahoitusarvopaperit 0 0 8. Siirtovelat 16 928 15 327 2. Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin IV Rahat ja pankkisaamiset 25 212 28 644 VASTAAVAA YHTEENSÄ 338 131 345 410 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 338 131 345 410 18
TASEEN TUNNUSLUVUT 2011 2010 Omavaraisuusaste, % 46,5 43,6 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 56,8 63 Kertynyt yli- / alijäämä, milj. 59,7 56,5 Kertynyt yli- / alijäämä, / asukas 1 222 1 158 Lainakanta 31.12, milj. 134,6 150,1 Lainakanta 31.12., / asukas 2 756 3 078 Asukasmäärä 31.12. 48 833 48 753 Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot). Omavaraisuusaste kuvaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Hyvänä omavaraisuusasteena pidetään 70 %. Jos omavaraisuusaste on 50 % tai sitä alempi merkitsee se kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuusaste, % = 100 x (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan toimintatuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmin kunta selviytyy velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtosaamiset + Muut velat) Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakanta/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla lainakanta vuoden lopun asukasmäärällä. 1.5 Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja taseyksiköt on yhdistelty. Kokonaistulojen ja -menojen laskelma kuvaa rahanlähteitä ja - käyttöä. TULOT 1 000 MENOT 1 000 Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 57 522 Toimintakulut 270 008 Verotulot 195 063 Valmistus omaan käyttöön -543 Valtionosuudet 49 577 Korkokulut 3 727 Korkotuotot 309 Muut rahoituskulut 6 Muut rahoitustuotot 2 183 Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset tuotot 0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien luovutustulot -8 288 Pakollisten varausten muutos 74 Pysyvien vastaavien luovutustappiot 0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 865 Investointimenot 22 966 Pysyvien vastaavien myyntituotot 8 714 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 24 Antolainasaamisten lisäykset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 25 479 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä 341 261 Kokonaismenot yhteensä 346 009 Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot= -4 748 Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos= -4 748 19
1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kunnan, joka muodostaa tytäryhteisöineen kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään konsernitase, konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma sekä niiden liitetiedot. Kunnan konsernitilinpäätös laaditaan kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä niiden kuntayhtymien, joissa kunta on jäsenenä, tilinpäätösten yhdistelmänä. Kunnan konsernitilinpäätökseen yhdistellään lisäksi konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty yhteensä 27 tytäryhteisöä. Porvoon kaupunkikonserniin kuului 13 tytäryhteisöä, 8 osakkuusyhteisöä ja 6 kuntayhtymää. Luettelo konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä on tilinpäätöksen liitetiedoissa. Porvoon kaupunki on hankkinut omistukseensa Porvoon A-asunnot Oy:n yksityisessä omistuksessa olleen osakekannan. Kaupan jälkeen kaupunki omistaa yhtiöstä 100 %. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä: Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt Säätiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Yhteensä 27 6 3 3 1 6 8 Ei yhdistelty (kpl) 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus Vuoden 2011 alusta voimaan astuneen organisaatiouudistuksen myötä konsernihallintoon sijoittuva konsernijohto vastaa kaupungin strategiaan ja konserni- ja omistajaohjaukseen liittyvästä valmistelusta. Kaupungin konserniohjeen tarkistus on käynnissä. 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Porvoon energia-yhtiöt Emoyhtiö Porvoon Energia Oy vastaa lämmön- ja sähköntuotannosta, lämmön- ja maakaasun jakelusta, sähkön ja maakaasun myynnistä sekä konsernihallinnosta. Tytäryhtiö Porvoon Sähköverkko Oy vastaa sähkönjakelusta ja on verkonrakennustoimintaa harjoittava urakointiyhtiö. Toimintavuoden aikana sähkönkulutus pieneni 8,3 prosenttia ja lämmönkulutus pieneni 13,3 prosenttia. Sähkönmyynti- ja siirtotariffeja korotettiin 5 prosenttia ja kaukolämpötariffeja 10 prosenttia 1.1.2011 lähtien. Tämän lisäksi jouduttiin polttoaineiden ja energiaverotuksen nousun takia nostamaan sähkönmyyntitariffeja 5,5 prosenttia ja kaukolämpötariffeja 8 prosenttia 1.8.2011 lähtien. Tuotantolaitokset ovat toimineet muuten suunnitelmien mukaisesti, paitsi Tolkkisten höyryvoimalaitos, jonka generaattori rikkoutui vuoden alussa. Generaattorivahingon tulosvaikutus oli noin 600 000 euroa. Tolkkisten biovoimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin heinäkuussa. ja investointi on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Voimalaitoksen arvioidaan valmistuvan helmikuussa 2013. Investoinnin kokonaisarvio on 46 miljoonaa euroa, josta 31.12.2011 on toteutunut 20 miljoonaa. Investoinnin rahoitus on järjestetty 12 miljoonan euron lainalla ja 30,5 miljoonan leasingsopimuksella. Uudisrakennustoiminta alueella piristyi, mikä näkyi myös siinä että vuoden aikana tehtiin 223 uutta sähköliittymää edellisvuoden 188 verrattuna. Kaukolämpö on edelleen suosittu vaihtoehto asiakkaiden keskuudessa niin uusilla kuin vanhoilla asuinalueilla. Porvoon alueella kaukolämpöverkkoa rakennettiin yhteensä 5,0 km ja uusia lämpösopimuksia tehtiin 51 20