Koulutustilaisuus Rauma 19.2. Anne Korhonen Kaija Ray
Yleiskatsaus kuntouttavasta työtoiminnasta Sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu Työttömyysturvalain mukainen työllistymistä edistävä palvelu Tarkoituksena vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä. Tällä hetkellä 1-4 pv/vko, vähintään 4 t kerralla https://www.thl.fi/web/kuntouttavan-tyotoiminnan-kasikirja 2
Aktivointisuunnitelma pohjana Kuntouttavan työtoiminnan sisällön tarkka kuvaus Toiminnan järjestämispaikka Toiminnan päivittäinen ja viikoittainen kesto Jakson alkamisajankohta ja pituus Asiakkaalle kuntouttavan työtoiminnan ohella tarjottavat muut sosiaalipalvelut sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut, sekä Ajankohta, jolloin viimeistään arvioidaan kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia asiakkaan työllistymismahdollisuuksille ja päätetään jatkotoimista sekä aktivointisuunnitelman uudistamisesta Lähde: Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja 3
TE-toimiston palvelumalli 3 palvelulinjaa Työnvälitys- ja yrityspalvelut Asiakkaat, joiden ammattitaito ja/tai työkokemus luovat perustan avoimille työmarkkinoille suoraan sijoittumiseen Osaamisen kehittämispalvelut Asiakkaat, joiden työllistyminen edellyttää osaamisen ja työkyvyn arviointia, ammatillisten valmiuksien parantamista, urasuunnittelua, koulutusta tai ammatillista kuntoutusta Tuetun työllistymisen palvelut Asiakkaat, joiden työllistymisen tukemiseen eivät riitä yksinomaan julkisten työvoimapalveluiden ratkaisut, vaan jotka niiden lisäksi tarvitsevat moniammatillista palvelua Asiakkaat ohjautuvat palvelulinjoille palvelutarpeen mukaisesti 4
TE-toimiston palvelukokonaisuus Tieto- ja neuvontapalvelut Työnvälitys Osaamisen kehittämispalvelut Ammatinvalinta- ja uraohjaus Valmennus Työnhakuvalmennus Uravalmennus Työhönvalmennus Kokeilut: työkokeilu ja koulutuskokeilu Koulutus Palkkatuki Yritystoiminnan käynnistämispalvelut Palveluprosessiin liittyvät asiantuntija-arvioinnit 5
Tavoitteena palvelujen polutus Työllistymissuunnitelmassa todetaan asiakkaan palvelutarve, jossa kartoitetaan tavoite Työllistymissuunnitelman teon aikana keskustellaan asiakkaan kanssa yhdessä, minkälaisia palveluja asiakas tarvitsee päästäkseen tavoitteeseensa Palvelujen polutus työllistymisen tukemisessa esim. kuntouttava työtoiminta ->uravalmennus ->työkokeilu - > työhönvalmennus - > palkkatuettu työ -> avoimet työmarkkinat Työnhaku ja myös palvelutarpeen arviointi käynnistyy kirjautumulla TEpalvelut.fi sivustolle oma asiointiin tai käymällä TE-toimistossa. 6
TE-hallinnon työllistymistä edistävät palvelut - palkkatuki - työolosuhteiden järjestelytuki - työ- ja koulutuskokeilu - uravalmennus - työnhakuvalmennus - työhönvalmentajapalvelu - kuntouttava työtoiminta 7
Palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin Tavoitteena on parantaa työttömän työnhakijan ammatillista osaamista ja edistää avoimille työmarkkinoille työllistymistä Tuen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta ja on harkinnanvarainen tuki 8
Palkkatuen perusraamit työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa työsopimus voi olla toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen voi saada myös oppisopimuskoulutukseen palkkatukea voivat saada kunnat, yritykset ja muut yksityisen sektorin työnantajat, mm. yhdistykset, säätiöt ja kotitaloudet sekä sosiaaliset yritykset palkkatukea saadakseen yritys EI ole saanut irtisanoa viimeisen 12 kuukauden aikana henkilöstöä tuotannollisista ja taloudellisista syistä samankaltaisista tehtävistä eikä yrityksessä saa olla yt-menettely käynnissä 9
Työnantajaan liittyviä velvoitteita Palkkatukea ei myönnetä, jos: tukeen perustuva työhön ottaminen aiheuttaisi tai voisi aiheuttaa työnantajan palveluksessa olevien muiden työntekijöiden irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen tuki vääristäisi muiden samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien tahojen välistä kilpailua työnantaja on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja 10
Palkkatuen määrä Työttömyys kestänyt alle 12 kk enintään 6 kk 30 % palkkauskustannuksista Työttömyys kestänyt vähintään 12 kk 14 kk:n aikana enintään 12 kk 40 % palkkauskustannuksista Työttömyys kestänyt vähintään 24 kk 28 kk:n aikana enintään 24 kk enintään 12 kk:n ajan 50 % palkkauskustannuksista, minkä jälkeen 30 % palkkauskustannuksista Vamma tai sairaus, joka alentaa olennaisesti ja pysyväisluonteisesti tuottavuutta tarjolla olevassa tehtävässä enintään 24 kk kerrallaan, voidaan myöntää uudelleen ilman jäähyä 50 % palkkauskustannuksista Oppisopimuksen ajalta enintään 12 kk ajan, jonka jälkeen 30 % palkkauskustannuksista työttömyyden keston perusteella 30-50% palkkauskustannuksista Jos tuki myönnetään työttömän vamman tai sairauden perusteella, sen määrä on koko koulutuksen ajan 50 % palkkauskustannuksista 11
Omatoimiseen työnhakuun: Duuni- ja Sanssi-kortit Sanssi-kortti on nuorille alle 30-vuotiaille työttömille työnhakijoille suunnattu palkkatuki TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi rekisteröitymisen ja työllistymissuunnitelman päivittämisen jälkeen voi saada Sanssi-kortin mukaansa, mikä helpottaa asiointia työnantajan kanssa (palkkatukipäätös jo annettu) Alle 30-vuotiaan palkkaamiseen voidaan myöntää palkkatukea enintään 10 kuukaudeksi väliaikainen säännös, joka on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka työsuhteen tulee alkaa viimeistään 31.12.2016 Duuni-kortti on yli 30-vuotiaille työttömille työnhakijoille Sanssikorttia vastaava 12
Palkkatuetut palvelulinjoittain vuonna 2014 Lähde: 12.2.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Anna Palinsaari 13
Työolosuhteiden järjestelytuki Työnantaja voi saada työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää uusia työvälineitä tai kalusteita muutostöitä työpaikalla apua työssä toiselta työntekijältä Tuen määrä enintään 4 000 euroa / hlö toisen työntekijän antamasta avusta enintään 20 h/kk 18 kuukauden ajan toteutuneiden työtuntien perusteella tukea voi saada tarvittaessa myös ennakkoon Tuki ei ole tarkoitettu työpaikan tavanomaisiin ergonomiaratkaisuihin 14
Kohtuulliset mukautukset työelämässä Työolosuhteiden mukauttamisratkaisuilla ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisella voidaan kompensoida henkilöiden erilaisia toimintarajoitteita Työolosuhteiden mukauttaminen tarkoittaa tyypillisesti työn organisointia, kuten työaikajärjestelyjä ja joustoja esim. etätöiden mahdollistamisessa työympäristön kehittämistä esteettömäksi (esim. valaistus, akustiikka, esteettömyys, pääsy työtiloihin, työpisteen siirto) apuvälineitä ja teknologiaratkaisuja sekä yhteiset tilat toisilta saatavaa apua työmatkaliikkumisen ratkaisuja, työpaikkarakennuksen saavutettavuus Mukautuksiin työnantaja voi hakea työolosuhteiden järjestelytukea TEtoimistosta Vammaisen henkilön tarvitsemat kohtuulliset mukautukset eivät saa estää työhönottopäätöstä, sama pätee myös työharjoitteluun Kohtuullisten mukautusten laiminlyönti on uuden yhdenvertaisuuslain perusteella syrjintää Mukauttamisista hyötyvät yleensä kaikki 15
Kohtuullisten mukautusten arviointi Mukautusten kohtuullisuutta arvioidaan kokonaisuutena huomioiden konkreettisessa tilanteessa olennaiset seikat: Vammaisen ihmisen tarpeet Toimijan koko taloudellinen asema Toiminnan luonne ja laajuus Mukautusten arvioidut kustannukset Mukautuksia varten saatavissa oleva tuki; monesti työnantajilta puuttuu tietoa julkisista tukitoimista ja vammaisen palkkaaminen koetaan byrokraattiseksi -> on helpompaa palkata terve henkilö Laissa ei ole määritelty sitä, paljonko mukautus saa maksaa, koska kyse on vammaisen tarpeesta ja yksilöllisestä arvioinnista kussakin konkreettisessa tilanteessa. Yleinen esteettömyys on eri asia. 16
Monimuotoiset työyhteisöt voimavara ja rikkaus Monimuotoisuuden hyötyjä työelämässä Laajempi ja syvempi kokemuspohja Erilaiset tehtävät ja työmuodot Erilaiset työaikamuodot Sitoutuminen Luovuus uudenlainen ajattelu Työyhteisön ja sen jäsenten kehittyminen Monimuotoisuuden huomaaminen asiakkaiden tarpeissa Lisäarvo, maine ja imagon hyöty yritykselle sekä kilpailuetu Työnantajanäkökulma Monimuotoisuuden sisällyttäminen henkilöstöpolitiikkaan Keskittyminen esimerkiksi johonkin kategoriaan (kohderyhmä) 17
Monimuotoiset työyhteisöt voimavara ja rikkaus Monimuotoisen työyhteisön hyödyntämisen perusedellytyksenä on työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu. Yhdenvertaisuus työelämässä tarkoittaa sitä, että ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet työhön ja toimeentuloon riippumatta heidän kansalaisuudestaan tai etnisestä alkuperästään uskonnostaan tai vakaumuksestaan iästään sukupuolestaan sukupuoli-identiteetistään sukupuolensa kokemisesta tai seksuaalisesta suuntautumisestaan onko heillä jokin vamma tai sairaus 18
Monimuotoiset työyhteisöt voimavara ja rikkaus Miksi työllistää osatyökykyinen tai vammainen? Pätevyys: pätevin tarvitaan taloudellisiin perusteluihin nojaten Imago: vaikutuksia esim. työnantajakuvaan Eettisyys ja sosiaalisuus: yhteiskuntavastuu, sosiaalinen vastuu ja työyhteisön monimuotoisuus Omasta ja työyhteisön asenteesta syntyy voimavara ja rikkaus Toimia itse esimerkkinä monimuotoisesta työyhteisöstä, jossa jokaisen työvoimapotentiaalille annetaan mahdollisuus 19
Erityisestä tavallista Monimuotoisen työvoiman rekrytointi on opettanut työnantajia ja työyhteisöjä soveltamaan erityistietoa valtavirtaan työhönvalmennus ja työolojen mukauttaminen alkanut vaikeasti vammaisten työllistämisestä yrityksissä on nyt työhönvalmentajia, työkykykoordinaattoreita, työkykykonsultteja työn ja työolojen mukautus koskee kaikkia työntekijöitä Työkykyyn vaikuttaa muutkin kuin lääketieteelliset syyt. Työkyvyssä on kysymys arjessa pärjäämisestä. Lähiesimiehen rooli tärkeää. Tietotaidon kehittäminen saatava koulutuksen sisältöihin => johtaminen, tuotantoteknologia 20
Ajattelutavan muutos työelämässä Ennen: Kun työntekijä ei enää täyttänyt työn vaatimuksia Työntekijän kuntoutus ja valmiuksien lisääminen Eläkkeelle Nyt uutena lisäelementtinä: Työn joustava mukauttaminen työnhakijan kykyihin Eläkkeeltä takaisin töihin Työssä pysyminen, varhainen interventio 21
Näkökulmia ja kokemuksia ohjauksesta Haasteet, joita ohjaajat ovat kohdanneet ohjaustyössään: - Motivointi (73% vastaajista) - Asiakkaan näköalattomuus/passiivisuus (77% vastaajista) - Sääntöjen noudattaminen (työajat ym.) (65% vastaajista) - Päihdeongelma (58% vastaajista) - Mielenterveysongelma (42% vastaajista) - Asioiden puheeksi ottaminen (19% vastaajista) - Työn ja ohjauksen sovittaminen (19% vastaajista) - Kieliongelma (7% vastaajista) - Lisäksi haasteeksi koettu ryhmäytyminen ja kommunikointi Lähde: Salon ohjaajien kysely 2011 / Työllistä välittäen- välitä työllistäen ESR-hanke 22
Näkökulmia ja kokemuksia ohjauksesta Kuntouttavan työtoiminnan tarkoitus: - Vastaajista 77% näkee kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan kuntoutuksena takaisin työelämään - Lisäksi kuty nähdään mm. mahdollisuuksien tarjoajana (23%), elämänhallintaa tukevana (19%) toimenpiteenä, motivointina (15%) ja aktivointina (12%), 23
Näkökulmia ja kokemuksia ohjauksesta Miten toimimalla voit edistää tarkoituksen toteutumista? (mm.): - Ohjaus (27% vastaajista) - Onnistumisen kokemusten tarjoaminen (23% vastaajista) - Kannustus (15% vastaajista) - Motivointi (15% vastaajista) Mikä auttaisi jatkossa toimimaan paremmin tarkoituksen toteutumiseksi?: - Ohjaajien koulutus 15% vastaajista - Lisäksi vastauksista tulee esiin mm. työvoiman lisääminen, ohjaukseen tarvitaan lisää aikaa, ohjaajan omaa jaksamista tulisi tukea ja että työtoiminnan alussa keskusteltaisiin enemmän toiminnan tavoitteista 24
Näkökulmia ja kokemuksia ohjauksesta Millaisilla ohjaustoimilla voisit edistää asiakkaan tavoitteen toteutumista? - Keskustelu (19%) - Kuuntelu (15%) - Rohkaisu (12%) - Etsimällä ja tukemalla henkilön omia vahvuuksia (12%) - Ohjaus (12%) - Asiakkaan tarpeet on huomioitava (8%) 25
Teesejä ja väittämiä ohjauksesta OLETKO SINÄ ASIAKKAALLE / ONKO HÄN SINULLE Perässä vedettävä vai mahdollisuuden antaja? Toivoton tapaus vai vaiheittain rytmistä kiinni pääsevä? Tuurijuoppo mielenterveyskuntoutuja vai elämän syrjästä kiinni pitävä? Hukattua aikaa vai mahdollinen menestyjä? 26
Tehtävä / OHJAUS Mikä asia kuntouttavan työtoiminnan tai palkkatuella olevan asiakkaan ohjaajana olemisessa / ohjaajaksi ryhtymisessä sinua itseäsi eniten askarruttaa? 27
Tehtävä / TIETO Ohjausosaamisen menetelmät ja työtavat Mielenterveysongelmat Päihdeongelmat Käyttäytymiseen liittyvät haasteet (sosiaaliset taidot) Aikataulut, ajanhallinta, työtehtävään liittyvät arjenhallinnan haasteet Työkyvyn arviointi Fyysiseen terveyteen liittyvät rajoitteet ja haasteet Motivointi, kannustus, rohkaisu Muuta, mitä? 28
Käytännön vinkkejä ohjaukseen jokaisella on yksilöllinen toimintakyky Toimintakyky koostuu monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta Yksilöllisistä ominaisuuksista fyysinen, psyykkinen toimintakyky terveydentila Vuorovaikutustekijöistä osallistuminen sosiaaliset roolit työyhteisön tuki Yksilön ulkopuolisista tekijöistä toimintaympäristö fyysinen ja sosiaalinen esteettömyys Työyhteisön toimintasäännöt ja -käytännöt Ympäristön tukeva asenne vahvistaa toimintakykyä, vaikka toimintakyvyssä olisi rajoitteita 29
Ota huomioon ohjauksessa työyhteisössä Henkilö itse osaa usein kertoa, mikä häntä auttaa. Huomio ohjattavan ikä ja kohtele häntä sen mukaisesti. Käytä helposti ymmärrettävää kieltä. Puhu selkeästi ja rauhallisesti. Tarkista asian ymmärtäminen. Rohkaise, motivoi ja anna palaute tehtävästä välittömästi. Kiinnitä huomio työympäristössä: selkeys ja rutiinit rauhallinen ympäristö, kiireetön ilmapiiri kannustava palaute 30
Hahmottamisen, tarkkaavaisuuden, keskittymisen häiriöt Nähdyn, kuullun tai ympäröivän tilan hahmottaminen voi olla vaikeaa. Työmuisti on heikko, suullisten ohjeiden ymmärtäminen ja ajanhallinta vaikeaa. Ulkopuoliset ärsykkeet häiritsevät keskittymistä. Anna yksi ohje kerrallaan ja jaa tehtäväohjeet osiin. Käytä apuna kuvallisia/kirjallisia ohjeita. Pyri antamaan vaihtelevia työtehtäviä päivän mittaan. 31
Kielelliset vaikeudet Kielellisiin vaikeuksiin voi liittyä tilan ja ajan hahmottamisen ongelmia ja motorista kömpelyyttä. Käytä apuna kuvia, näyttämistä ja kertaamista. Varmista, ovatko suunta- ja aikakäsitteet hallinnassa: oikea-vasen; edessä-takana; eilen-huomenna; ensi kuussa Tue kalenterin käytössä, aikataulujen ja rutiinien hallinnassa Älä pakota esiintymään, äänen lukemaan tai puhumaan, jos henkilö ei itse halua. 32
Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt Saattaa ilmetä epäsosiaalisena, aggressiivisena tai uhmakkaana käytöksenä, mutta toisaalta todella empaattista tai suojelevaa suhtautumista esim. eläimiin, pienempiin / heikompiin. Selitä asiat lyhyesti ja selkeästi. Ole ystävällinen, mutta luja. Sopikaa selkeät säännöt ja rajat, ne tukevat oppimista. Anna palaute hyvästä käytöksestä tai tehdystä tehtävästä välittömästi. 33
Lievä kehityksen viivästyminen; laaja-alaiset oppimisvaikeudet Ammattipätevyyden saavuttaminen ja työssä pysyminen vaikeaa. Oppiminen on hidasta, oman toiminnan analysointi vaikeaa. Keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus vaihtelevaa. Anna yksi ohje kerrallaan ja jaa tehtävät osiin. Toistakaa tehtäviä; esim. kuvat, näyttäminen, kertaaminen. Käytä ymmärrettävää, helppoa kieltä. Opeta kalenterin käyttöä ja suunnitelmallisuutta, asioista kiinnipitämistä ja loppuun saattamista. 34
Vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma Kehitysvammaisuus ilmenee eriasteisina ymmärtämis-, käsittämis- ja oppimisvaikeuksina. Henkilöllä voi olla myös muita lisävammoja, jotka voivat vaikeuttaa puhumista, liikkumista tai vuorovaikutusta. Luo rauhallinen ja häiriötön työympäristö. Näytä konkreettisesti, miten työ tehdään aidossa tilanteessa, osoita, käytä kuvia ja eleitä. Seuraa, miten työt sujuvat ja ohjaa tarvittaessa. Anna selkeä, konkreettinen palaute tehdystä työstä. 35
Psyykkiset pitkäaikaissairaudet Näihin luetaan mielenterveyshäiriöt, joille on omoinaista mielen toimintoihin tai käyttäytymiseen liittyvät oireet ja toimintakyvyn heikkeneminen. Huomioi henkilön vahvuudet työtehtäviä suunniteltaessa. Puhu selkeästi, pyri avoimuuteen. Anna kannustavaa palautetta. Keskittykää työtehtävien tekemiseen, älä lähde mukaan henkilön ongelmien pohtimiseen. 36
Autismiin tai aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet Autistisen henkilön piirteitä ovat puutteellinen tai poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja aistiyliherkkyys. Aspergerin oireyhtymässä henkilö on usein riippuvainen rutiineista ja mielenkiinnon kohteet ovat usein kapea-alaisia, mutta hyvin syvällisiä. Anna tarpeellinen fyysinen tila ja etäisyys. Selkeytä ohjeita visuaalisesti; kirjalliset ja kuvalliset työohjeet. Vuorottele kommunikaatiossa; anna rauha toiselle vastata. Kerro tulevat muutokset ajoissa. 37
Liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus Näitä voivat olla tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-vamma, motoriset erityisvaikeudet. Tarkista työympäristön esteettömyys ja ergonomia. Henkilö osaa itse kertoa, mitä apuvälineitä tarvitsee. Suunnitelkaa yhdessä sopivat työtehtävät ja mahdollisuus joustoihin työajoissa. 38
Kuulovamma Kuulovammainen on henkilö, jolla on jonkinasteinen kuulon alenema. Puhu selkeästi, kohti ohjattavaa henkilöä. Puhu ensin, näytä sitten työtehtävä. Varmista työtehtävien ohjeistus myös kirjallisesti. Jos käytössä on viittomakielen tulkki: Varaa tulkille hyvin valaistu paikka tulkkaukseen Puhu itse henkilölle, älä tulkille Älä hidasta puhetta 39
Näkövamma Näkövammainen voi olla heikkonäköinen tai sokea, näkemisen aste vaihtelee yksilöllisesti. Voi aiheuttaa ongelmia liikkumisessa, ympäristön hahmottamisessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä (ilmeiden ja eleiden hahmottaminen vaikeaa). 40 Puhuttele nimellä tai kosketa kevyesti olkapäähän, kun haluat sanoa hänelle jotain. Käytä täsmällisiä ilmauksia. Kuvaile työympäristö, anna koskea ja tunnustella tilaa. Kerro, kun poistut yhteisestä tilasta. Pidä kulkuväylät esteettöminä.
Lue lisää: Lapin ammattiopisto, Tokka 2 -projekti http://www.lao.fi/loader.aspx?id=e0f299c0-746c-4d90-9fc9- f0ec6a973f85 41
Mistä työtehtäviä? Miten pilkkoa työtehtäviä ja ohjausta? Työanalyysin on yksi tukimenetelmä, jossa kirjataan yhdessä työtehtävän kannalta työaika, tauot, työtahti Millaisia taitoja (tiedolliset, taidolliset) työtehtävä vaatii Työympäristön vaatimukset, erityistä huomioitavaa työturvallisuudessa Tarvitaanko työtehtävässä osaamistodistuksia (mm. hygieniapassi, ajokortti) Mitä koneita tai välineitä työssä käytetään Työvaatetus, ruokailu- ja sosiaalitilat Työtehtävät Muut tehtävät rutiinityötehtävien ohella (esim. kerran vkossa toistuvat tehtävät) Olennaista, että jokaisesta kohdasta tulee myös kirjattua tuki ja apu, joka on mahdollisesti tarpeen http://ameo.fi/wp-content/uploads/2014/11/luovi_tyoanalyysi_pohja.pdf 42
Miten valmistautua uuden henkilön tuloon työyhteisössä? Laatia suunnitelma ennen työhön tulijan jakson alkamista Mitä voin tehdä ennen -> huomioida ajankäyttö + resurssit (kuka ottaa vastaan, kuka perehdyttää..) Mitä teen työjakson aika? -> huomioi ajankäyttö Vaikka työhön tulijalla olisi nimetty perehdyttäjä, huomioikaa, että koko työyhteisö perehdyttää Uusi työntekijä tulee osaksi koko työyhteisöä 43
Yhteisesti keskusteltavia / huomioitavia asioita ennen uuden työntekijän tuloa Mitä tulee huomioida ennen työssä aloittamista Kohdatessani uuden työntekijän.. Ohjatessani uutta työntekijää Ollessani perehdytysvastuussa Otan huomioon erilaiset oppimistyylit.. Panostan työyhteisön hyvinvointiin Voin vaikuttaa työyhteisössäni monimuotoisuuden kunnioittamisen lisääntymiseen Sovimme työyhteisössä / esimiehen kanssa Uuden työntekijän työsuhteen / jakson ollessa lopuillaan 44
Vinkkejä ohjaajana työpaikalla toimimiseen Aspa-säätiön Oikeita töitä projektin tuotokset: http://www.oikeitatoita.fi/?q=tpv/tpv-koulutusmateriaali 45