KUOPION SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA MUIHIN SUURIIN JA KESKISUURIIN KAUPUNKISEUTUIHIN Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015
SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain kuudella osa-alueella 3. Yhteenveto
1. Elinvoima
Analyysin toteuttaminen Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastot vuosien 2005-2014 välisenä aikana: analyysiin on sisällytetty kuusi ulkoiseen elinvoimaan liittyvää teemaa (aluetalous, työllisyys, yritystoiminta, väestökehitys, osaaminen ja TKI-toiminta ja kuntatalous) muuttujineen. Analyysin tavoitteena oli paikantaa seudun positio suhteessa muihin suuriin tai keskisuuriin kaupunkiseutuihin. Vertailun kohteena oli 12 kaupunkiseutua, joiden väkiluku ylittää 100 000 asukasta (pl. Lappeenrannan seutu) Analyysin aikajänne käsitti vuosien 2005-2013 välisen kehityksen. Noin vuosikymmenen aikajakso mahdollisti alueiden kehityksessä tapahtuneet muutosdynamiikan tunnistamisen. Analyysi sisältää sekä absoluuttisiin arvoihin että suhteellisiin muutoksiin perustuvaa tietoa. seudun arvoja verrattaan eri muuttujilla muiden seutujen kehitykseen. seutu on vertailuanalyysin keskiössä.
Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta Alueen sisäinen elinvoima Alueen sisäinen ja ulkoinen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima Tämän analyysin näkökulmana
ULKOINEN JA SISÄINEN ELINVOIMA Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Seudun sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun eli strategiseen etuun: seudun tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, kunnan sisäinen yhteistyö- ja luottamuskulttuuri, kunnan yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Seudun mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja kunnan kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät
seudun vertailukohteet elinvoima-analyysissä KAUPUNKISEUTUJEN VÄKILUKU 31.1.2015 1. 1 485 912 as. 2.... 391 321 as. 3...320 860 as. 4....241 985 as. 5...202 114 as. 6.... 179 884 as. Oulu 7....138 799 as. 8....133 025 as. 9.... 126 810 as. 10. 124 478 as. Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu 11..100 857 as. Jyväskylä 12. Lappeenrannan 89 335 (Saimaan 117 898) as. Pori Tampere Lahti Saimaa Turku Helsinki
Vuotta optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa 8
2. Elinvoima-analyysin teemat kuudella osa-alueella
2. Työllisyysdynamiikka 1. Aluetalousdynamiikka 3. Yritysdynamiikka seudun elinvoimaanalyysin teemaosiot 7. Muu dynamiikka 4. Väestödynamiikka 5. Osaamis- ja TKI-dynamiikka 6. Kuntatalousdynamiikka
2a. Aluetalousdynamiikka
BTV-indeksin* (bruttokansantuotteen, työllisyyden ja väestön) muutos vuosina 2000-2011 1,03 0,9 0,93 1,01 seudun BTVindeksin muutos oli 3:nneksi korkein vuosina 2000-2011 0,64 0,6 0,27 Lappeenrannan -0,11-0,13-0,32 0,15 0,24 *BTV-indeksi on laskennallinen tilastoluku, joka soveltuu alueiden muutoksen ja alueiden välisten erojen tarkasteluun. Indikaattori muodostuu kolmesta perusmuuttujasta, jotka liittyvät tuotantoon (BKT), työn määrään ja muutokseen sekä väestön määrään ja muutokseen. BTV-indeksin muutos oli korkein, ja seuduilla. BTV-indeksi oli negatiivinen kolmella seudulla -0,4-0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, kuntakuvaaja
Suurten kaupunkiseutujen BKT euroa asukasta kohden vuonna 2012 Koko maa 38049 37520 36770 43409 49450 seudun BKT asukasta kohden oli 7:nneksi korkein vuonna 2012 Lappeenrannan 36431 36203 32443 31521 31468 30604 34930 ja seudun BKT asukasta kohden muita seutuja korkeammalla tasolla 29588 20000 24000 28000 32000 36000 40000 44000 48000 52000 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Suurten kaupunkiseutujen BKT:n muutos % vuosien 2005-2012 välillä Lappeenrannan 24 23,5 31,4 31,3 32,3 seudun BKT:n muutos% 5:nneksi korkein vuosina 2005-2012 22,3 21,3 12 16,2 17,1 20,8 BKT kasvoi suhteellisesti eniten, Lappeenrannan ja seuduilla vuosina 2005-2012 0,5 0 5 10 15 20 25 30 35 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
SEUTUKUNTIEN MONIPUOLISUUSINDEKSI (HHI- INDEKSI) VUONNA 2012 HHI-indeksi (Herfindahl Hirschman-indeksi ) avulla voidaan analysoida toimialarakenteen keskittyneisyyttä tai monipuolisuutta. Indeksin arvot vaihtelevat 1-100 välillä: mitä korkeampi arvo, sitä keskittyneempi on toimialarakenne ja mitä alhaisempi arvo sitä monipuolisempi toimialarakenne. Kartassa on kuvattu Suomen kaikkien seutukuntien (70) teollisuuden toimialan työllisten sijoittumista teollisuuden toimialan 24 alaluokkaan. Seudut on jaettu kuuteen luokkaan arvojen perusteella. Kemi-Tornion Sininen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat monipuolisimmin sijoittuneet teollisuuden eri toimialoille monipuolisuus antaa vahvan suojakilven äkillisille muutoksille tai suhdannevaihteluille, jolloin muutokset ylös- tai alaspäin ovat tasaisempia. Monipuolisuusindeksi on vahvin yhdeksällä seudulla:,,, Hämeenlinnan,,, Pietarsaaren,, ja Kotka-Haminan seuduilla. seutu on monipuolisin. Punainen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat yksipuolisimmin keskittyneet harvoihin teollisuuden toi-mialan alaluokkiin yksipuolisuus tai keskittyneisyys altistaa herkemmin äkillisille muutoksille ja rakennemuutoksille, jol-loin nousut tai laskut voivat olla nopeita. Monipuolisuusindeksi on alhaisin mm. Salon, Raahen, Jämsän, Imatran ja Kemi-Tornion seuduilla Raahen Pietarsaaren Hämeenlinnan Salon Imatran Kotka-Haminan Lähde: Vähäsantanen & Karppinen 2014, yliopiston kauppakorkeakoulun yksikkö
30 väestöllisesti suurimman seutukunnan HHIindeksi vuonna 2012 Imatran Salon Kemi-Tornion Savonlinnan Porvoon Etelä-Pirkanmaan Raaseporin Rovaniemen Kajaanin Kouvolan Ylivieskan Rauman Lappeenrannan Kokkolan Mikkelin Ylä-Savon Riihimäen Kotka-Haminan Jakobstadsregionen Hämeenlinnan 9,96 9,44 9,43 9,3 8,99 8,95 8,4 7,88 15,69 15,68 15,28 14,6 14,58 14,48 14,37 13,29 13,1 12,93 12,91 12,81 12,08 11,85 11,45 17,52 17,39 19,95 21,61 22,27 24,95 29,81 29,57 seutu oli monipuolisin kaikista seuduista HHI-indeksin perusteella vuonna 2012 Monipuolisimpia, ja seudut sekä yksipuolisimpia Imatran, Salon ja Kemi-Tornion seudut 0 5 10 15 20 25 30 35 Lähde: Vähäsantanen & Karppinen 2014, yliopiston kauppakorkeakoulun yksikkö
2b. Työllisyysdynamiikka
Työpaikkojen määrä suurilla kaupunkiseuduilla vuonna 2012 Saimaan 48146 53641 36759 48532 54769 seudulla yhteensä 57 335 työpaikkaa vuonna 2012 57335 78803 73617 96667 139557 169242 Suurilla kaupunkiseuduilla 70 % kaikista työpaikoista vuonna 2012. 740705 0 100000 200000 300000 400000 500000 600000 700000 800000 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Työpaikkojen määrän muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005-2012 7160 5769 5608 11632 48033 Työpaikkojen määrän lisäys seudulla noin 5 800 2005-2012 5372 4316 2714 1321 Lappeenrannan 1133 954-554 -10000 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 12 suurimman kaupunkiseudun työpaikkalisäys yhteensä 93 500 työpaikkaa 2005-2012 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005-2012 8 8,2 9,8 11,2 seudulla työpaikkojen määrä kasvoi eniten vuosina 2005-2012 7,4 6,9 5,3 4 Lappeenrannan 3,2 2,8 1,8-0,7-2 0 2 4 6 8 10 12 Työpaikkojen määrä kasvoi suhteessa eniten ja seuduilla vuosina 2005-2012 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Yksityisen sektorin työpaikkojen määrällinen muutos vuosina 2005-2012 3036 2946 4350 6432 31473 Yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat seudulla 3:nneksi eniten vuosina 2005-2012 2612 1724 L-rannan 1653 395 288-128 Yksityisen sektorin työpaikat lisääntyivät määrällisesti eniten, ja seuduilla. -2130-5000 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Yksityisen sektorin työpaikkojen suhteellinen muutos % vuosina 2005-2012 6,6 7,1 7,8 12,2 17,1 Yksityisen sektorin työpaikkojen suhteellinen muutos% oli seudulla korkein vuosina 2005-2012 6,4 5 Lappeenrannan 2,1 1,9 1,2-0,4-4,3 Yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat suhteellisesti eniten (alhainen lähtötaso) ja vähiten seudulla vuosina 2005-2012 -6-4 -2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) kaikista työpaikoista vuonna 2012 57,6 58,8 59,5 61,2 63,8 seudulla yksityisen sektorin työpaikkojen osuus alhaisin kaikista työpaikoista vuonna 2012 56,5 56,4 Lappeenrannan 52 52,4 53,7 55,5 56,3 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus oli korkein ja alhaisin seudulla vuonna 2012 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Työllisyysaste (%) vuosina 2005 ja 2012 71,6 69,5 69,2 74,6 74,1 seudun työllisyysaste oli keskitasoa vuonna 2012 68,4 67,9 Lappeenrannan 67,5 67,2 66,5 66,1 63 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 72 74 76 Työllisyysaste 2012 Työllisyysaste 2005 seudun työllisyysaste korkein vuonna 2012: Vaasa nousi ohi seudun. seudun työllisyysaste alhaisin Lähde: Kuntaliitto, kuntien kuvaajat
Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina 2005-2012 Lappeenrannan 2,1 2,7 3 3,1 3,8 seudun työllisyysaste kohentui eniten vuosina 2005-2012 1,8 1,5 1,3 0,1 0,5 0,6 0,6, ja seudun työllisyysaste nousi eniten vuosina 2005-2012. 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Lähde: Kuntaliitto, kuntien kuvaajat
2c. Yritysdynamiikka
Yritysperustanta (aloittaneet lopettaneet yritykset) 1000 asukasta kohden 2005-2012 12,8 13,5 16 15,5 17,9 seudun yritysperustanta oli suhteessa väkilukuun kaksi kertaa alhaisempaa kuin tai seuduilla 12,7 L-rannan 10,3 8,6 8,3 8,3 8 7,4 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Yritysperustanta oli dynaamisinta, ja seuduilla. Yritysperustanta vähäisintä seudulla Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset
Toimivien yritysten määrä (yrityskanta) 1000 asukasta kohden vuonna 2012 76 62,7 66,8 72 70,6 seudulla on toimivia yrityksiä suhteessa väkilukuun toiseksi vähiten suurista seuduista 61,8 61,1 L-rannan 56,5 51,2 50,6 50,4 55,6 Yrityskanta suhteessa asukaslukuun oli korkein, ja seuduilla, Alhaisin, ja Joen-suun seuduilla. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset
Toimivien yritysten määrän muutos 1000 asukasta kohden vuosina 2005-2012 12,1 12 15,2 15 16,7 seudun yrityskannan muu-tos oli keskitasoa alhaisempi vuosina 2005-2012 11,3 L-rannan 9,7 6,7 6,6 7,8 7,7 8,4 Yrityskanta kasvoi suhteessa eniten, ja seuduilla ja vähiten, ja seuduilla. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritysten uusiutumisaste* ( luova tuho ) suhteessa seudun tuhanteen yritykseen vuosina 2005-2012 L-rannan 172,5 168,2 161,3 159,7 158,6 150,6 146,4 197,8 194,4 185,3 181,8 175,6 0 50 100 150 200 250 seudun yritysten uusiutumisaste oli 6:nneksi korkein vuosina 2005-2012 Yritysten uusiutumisaste oli dynaamisin, ja seuduilla sekä alhaisin, ja seuduilla *Yritysten uusiutumisasteessa lasketaan yhteen seudun aloittaneet ja lopettaneet yritykset ja verrataan yhteissummaa seudun yrityskantaan. Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) on sitä vilkkaampaa, mitä suurempi arvo on. Luova tuho kuvaa yrityskannan uusiutumisen dynaamisuutta, kun uusia yrityksiä perustetaan paljon ja elinkelvottomat yritykset poistuvat Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset
2d. Väestödynamiikka
Suurten kaupunkiseutujen väestömuutos (abs.) vuosina 2005-2014 18549 29442 38569 148252 seudun väkiluku kasvoi 8 100 henkilöllä vuosina 2005-2014 14699 8104 7043 Lappeenrannan 5419 3164 2471 562-1209 12 suurimman seudun väkiluku kasvoi yhteensä 290 000 henkilöllä vuosina 2005-2014 -20000 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 160000 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Suurten kaupunkiseutujen suhteellinen väestömuutos (muutos %) vuosina 2005-2014 8,9 11,1 11 13,9 seudun väestömuutos% 6:nneksi korkein vuosina 2005-2014 7,5 6,2 6,5 4,5 2 1,6 Lappeenrannan 0,6-0,9-2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Väestö kasvoi suhteessa eniten, ja seuduilla vuosina 2005-2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Taloudellinen huoltosuhde* suurilla kaupunkiseuduilla 2012 Saimaan 1,41 1,41 1,48 1,48 1,52 seudun taloudellinen huoltosuhde oli 5:nneksi kilpailukykyisin vuonna 2012 1,38 Koko maa 1,32 1,32 1,04 1,19 1,27 1,26 1,31 Taloudellinen huoltosuhde oli optimaalisin ja seuduilla vuonna 2012 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti *Taloudellinen huoltosuhde kuvaa ei-työllisten määrää suhteessa työllisiin. Eityöllisiä ovat mm. työttömät, opiskelijat, eläkeläiset, lapset ja muut työvoiman ulkopuolella olevat
Väestöllinen huoltosuhde* vuosina 2011 ja 2025 L-rannan 58,9 55,9 52,4 54,6 76,9 76,2 74,8 73,7 seudun väestöllinen huoltosuhde on koko maan keskiarvon alapuolella vuonna 2011 ja 2025 57,2 73,4 49 65,7 54 64,6 50 48,7 50,3 49,5 45,2 55,4 62,9 62,4 62,3 61,3 Väestöllinen huoltosuhde kilpailukykyisin nyt ja lähitulevaisuudessa, ja seuduilla 2011-2025 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteet *Väestöllinen huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden lasten ja yli 65-vuotiaiden eläkeläisten määrää suhteessa 15-64-vuotiaaseen työvoimaan
Ulkomaan kansalaisten osuus (%) suurilla kaupunkiseuduilla vuonna 2013 1,5 1,7 1,9 2,1 2,2 2,3 seudulla oli suhteessa asukaslukuun 3:nneksi vähiten ulkomaan kansalaisia 2013 3 3,1 Saimaan Koko maa 3,6 3,8 4,1 4,5 7,5 Ulkomaan kansalaisten osuus oli korkein, ja seuduilla vuoden 2013 lopussa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
2e. Osaamis- ja TKIdynamiikka
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden* osuus suurilla kaupunkiseuduilla vuonna 2012 Saimaan 36,4 37,1 37,8 38 38,4 41,4 seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 41,4 % vuonna 2012 Koko maa 41,8 43,1 43,4 43,5 44,4 44,4 52,3 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin, ja seuduilla 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 * Tiede- ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita kaikista tutkinnon suorittaneista Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne
Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä suurilla kaupunkiseuduilla asukasta kohden vuonna 2012 Lappeenrannan 372 406 425 753 847 seudun TKImenojen määrä oli asukasta kohden 905 euroa asukasta kohden vuonna 2012 905 1108 1226 1638 2079 2467, ja Helingin seutujen T&K menojen osuus oli selvästi muita korkeampi 3765 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitysmenot
Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen muutos % vuosina 2005-2013 Lappeenrannan 45,2 52,4 159,3 200,1 seudun T&K-menojen suhmuutos % oli toiseksi alhaisin vuosina 2005-2013 42,8 36,4 7,5 19,4 18,8 29 ja seutujen suhteellinen kasvu ylivoimaisesti suurinta vuosien 2005-2013 välisenä aikana 1,8 0,5 0 50 100 150 200 250 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitysmenot
Yritysten osuus (%) seudun kaikista tutkimus- ja tuotekehitysmenoista vuonna 2013 Vaasaan 83,6 82,1 79,5 78,3 seudulla yritysten osuus kaikista T&K - menoista alhaisin vuonna 2013 77,6 69,1 67,2 L-rannan 22,9 36,1 47,2 51,8 Yritysten osuus kaikista T&K menoista yli neljä viidesosaa ja seudulla. Osuus alhaisin ja Joen-suun seuduilla 20,1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitysmenot
2f. Kuntatalousdynamiikka
Tuloveroprosentti kaupunkiseuduilla vuonna 2013 19,65 20,05 19,94 19,87 19,76 seudun kuntien tuloveroprosentti 5:nneksi korkein vuonna 2013 19,57 19,51 L-rannan Manner- Suomi 18,57 18,80 19,47 19,43 19,39 19,37 Manner-Suomen keskiarvon alle pääsivät vain, ja seudun kunnat vuonna 2013 18,00 18,20 18,40 18,60 18,80 19,00 19,20 19,40 19,60 19,80 20,00 20,20 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
Verotulot euroa asukasta kohden kaupunkiseuduilla vuonna 2013 Manner- Suomi 3 885 3 790 3 744 3 741 4 588 seudun verotulot olivat asukasta kohden 5:nneksi korkeimmat vuonna 2013 3 598 L-rannan 3 569 3 520 3 091 3 289 3 495 3 460 3 457 Manner-Suomen keskiarvon ylittivät vain ja seudut suurista kaupunkiseuduista. 2 500 2 700 2 900 3 100 3 300 3 500 3 700 3 900 4 100 4 300 4 500 4 700 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
Valtionosuudet euroa asukasta kohden kaupunkiseuduilla vuonna 2013 2 031 1 843 1 834 1 711 1 629 seudun valtionosuudet suhteessa asukaslukuun Manner- Suomen keskitasoa vuonna 2013 1 579 L-rannan 1 555 Manner-Suomi 1 522 540 1 349 1 334 1 289 1 431 Valtionosuuksien määrä vaihtelee merkittävästi suurten kaupunkiseutujen sisällä: 540 eurosta (Helsinki) 2031 euroon (Joensuu) 0 300 600 900 1 200 1 500 1 800 2 100 2 400 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
Kertynyt yli- tai alijäämä kaupunkiseuduilla vuonna 2013 Manner- Suomi L-rannan 830 1 284 2 022 2 254 2 769 seudun kunnille oli kertynyt ylijäämää vähiten suurista seuduista vuoden 2013 lopussa 710 691 684 72 299 393 377 662, ja seudun kunnille oli kertynyt ylijäämää yli 2 000 euroa asukasta kohden. seudun kunnilla oli ylijäämää vain 72 /asukas 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
Konsernin lainakanta euroa asukasta kohden kaupunkiseuduilla 2013 7 049 L-rannan 5 690 6 759 6 634 7 017 seudun kuntien konsernilainojen määrä toiseksi korkein asukasta kohden vuonna 2013 5 636 5 609 Manner-Suomi 5 547 4 554 4 287 4 156 5 520 Manner-Suomen seutujen keskiarvoa vähemmän konsernilainaa oli,,, ja seuduilla. 3 997 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000 7 500 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
3. Yhteenveto
Yhteenveto teema-alueittain 1 (2) Aluetalousdynamiikan osalta seudun kehitys oli nousujohteista. seudun kehitys oli BTV-indeksissä kolmanneksi paras suurista kaupunkiseuduista vuosina 2000-2011. seudun BKT oli asukasta kohden koko maan keskiarvon yläpuolella, mutta BKT kasvoi suhteellisesti viidenneksi nopeimmin suurten kaupunkiseutujen joukossa vuosina 2005-2012. seutu oli teollisuuden henkilöstön HHI-indeksissä monipuolisin Manner-Suomen 67 seudun joukossa. Työllisyysdynamiikan osalta seudun kehitys oli keskimääräistä parempaa. seudun työpaikkalisäys oli yhteensä noin 5 800 työpaikkaa vuosien 2005-2012 välisenä aikana. yleinen työpaikkalisäys oli neljänneksi ripeintä suurten seutujen joukossa. seudun työpaikkalisäyksestä yksityisen sektorin osuus oli lähes neljä viidesosaa (75 %). Yksityisen sektorin työpaikkalisäys oli seudulla suhteellisesti suurinta kaikkien seutujen joukossa. Toisaalta yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli alhaisin seudulla. seudun työllisyysaste oli keskitasoa suurten seutujen joukossa vuonna 2012. Työllisyysaste kohentui eniten seudulla vuosina 2005-2012 Yritysdynamiikassa seudun kehitys oli vertailuseutuja heikompaa. Yritysperustanta ja toimivien yritysten määrä (yrityskanta) oli selvästi vähäisempää kuin vertailuseuduilla. Yrityskannan muutos oli keskimääräistä hitaampaa vuosina 2005-2012. Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) oli keskitasoa vuosina 2005-2012.
Yhteenveto teema-alueittain 2 (2) Väestödynamiikassa seutu menestyi keskimääräistä paremmin. seudun väkiluku kasvoi noin 8 100 henkilöllä vuosina 2005-2014. Väestönlisäys oli merkittävä, sillä se perustui muista seuduista poiketen käytännössä keskuskaupunki kasvuun. seudun väestönlisäys oli suhteessa asukaslukuun kuudenneksi suurin. Taloudellinen huoltosuhde oli viidenneksi kilpailukykyisin: yhtä työllistä kohden oli 1,31 ei-työllistä henkilöä. väestöllinen huoltosuhde oli koko maan keskitasoa parempi sekä vuoden 2011 lopussa että väestöennusteen mukaan edelleen vuonna 2025. Ulkomaan kansalaisten osuus oli alhainen verrattuna muihin kaupunkiseutuihin. Osaamis- ja TKI-dynamiikassa seutu menestys on kaupunkiseutujen keskitasoa. Korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurten kaupunkiseutujen keskitasoa. Tutkimus- ja tuotekehitys-menojen määrä oli asukasta kohden laskettuna hieman suurten kaupunkiseutujen keskitason alapuolella. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus kasvoi toiseksi vähiten seudulla vuosien 2005-2013 välisenä aikana. Yritysten osuus seudun T&K-menoista oli toiseksi alhaisin seudun jälkeen. seudun T&K menot perustuvat ja seudun tavoin lähinnä korkeakoulujen tutkimus- ja tuotekehitysmenoihin yritysten sijaan. Kuntatalousdynamiikassa seudun kunnat menestyivät keskimääräistä heikommin. Tuloveroprosentti oli keskitasoa korkeammalla tasolla. Konsernilainat olivat vertailuseuduista toiseksi korkeimmat ja kertynyttä ylijäämää taseessa oli vähiten. Valtionosuudet asukasta kohden olivat keskitasoa alhaisemmat. Verotulot asukasta kohden olivat keskitasoa korkeammat.
Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890