Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta



Samankaltaiset tiedostot
Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

PD-hoidon komplikaatiot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Sanna Tolvanen SEPSIKSEN TUNNISTAMINEN, HOITO JA EHKÄISY SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

Moniresistentit bakteerit

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

Mikrobiresistenssitilastot 2017

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

HEMATOLOGISEN POTILAAN NEUTROPEENINEN KUUME JA SEPSIS

AKUUTTIVATSA POTILAS GYNEKOLOGISELLA OSASTOLLA - miten seuraan? - milloin leikkaan? vs oyl Juha Saarnio Kirurgian klinikka, OYS

Pneumonia Maija Halme

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilastot

SAV? Milloin CT riittää?

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Lapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Peritoniitttiohjeet /K.Kiili/A.Salmela/A.F

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Myyräkuume ja tularemia Elina Saarela

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Vaikean sepsiksen alkuhoito. LT Maija Kaukonen Teho-osasto 20 Meilahden sairaala

YLLÄTTÄVÄ HÄTÄTILANNE OSASTOLLA

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely

Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Transkriptio:

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen diagnoosia

Hoidetaan päivystyksenä niskajäykkyys ja/tai petekkiat kova vatsakipu selkeä yleistilan lasku virtsatieoireet Kuume epäily erysipelaksesta tai muusta pehmytkudosinfektiosta kuumeeseen liittyen epäily peruselintoimintojen häiriöstä (syke korkea, verenpaine matala, hengitystiheys suurentunut) puolustuskykyyn vaikuttava yleissairaus tai lääkitys (potentiaali neutropenia) matkailu malaria-alueella Hoidetaan päivystyksenä, mutta ei yöllä kuume yli 38,5 ei selvää ylähengitystieinfektio-oireistoa (eikä yo oireita) 3 vrk kuume yli 38 astetta Voi siirtää virka-ajan lääkärille (2-3vrk) pitkittynyt lämpöily, yleistila hyvä ylähengitystieinfektioon liittyvä kuume < 3vrk ja yleistila hyvä STM: Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet 2010

Apu heti Vakavat infektiot eivät parane itsestään Vakavissa infektioissa hoidon lykkääminen heikentää lopputulosta Päivystys ruuhkautuu Resurssit eivät riitä Aika parantaa virusinfektiot (CC) http://www.flickr.com/photos/missturner/3029700617/

Kuume ja vakava tauti > 50 v ja leuk > 15-36 % vakava tauti < 50 v ja leuk < 15-5 % vakava tauti Gallagher et al. Am J Emerg Med 1994;12:129-133. Mellors et al. Arch Int Med 1987;147:666-671 Britanniassa 4 vk aikana 101/3991 sairaalan päivystyspotilaalla kuume ( 38 C) näistä 72 % päätyi sairaalahoitoon ikä korreloi sairaalahoidon tarpeeseen kokeiden (CRP, Leuk, LA, keuhkokuva) tulokset eivät ennustaneet sairaalahoitoa Van Laar PJ & Cohen J. Clin Microbiol Infect 2003;9:878-880

Kuume ja vakava tauti Australiassa vuoden aikana sairaalan päivystyksessä 803 potilasta, joilla kuume ( 38 C) 73% päätyi sairaalahoitoon, 3,6 % kuoli, 6,1 % tehohoitoon Yksikään kotiutetuista ei kuollut tai joutunut myöhemmin tehohoitoon Vakavaan tautiin korreloi Ikä Hengitystiheys Leukosyytit Sydänsairaus Ikteerisyys Knott JC et al. Emerg Med J 2004;21:170-174

Kuume ja vakava tauti Espanjassa 3 kk aikana 786/11271 päivystyspotilasta, jolla kuume ( 37,8 C) 31% sairaalaan Vakava tauti todennäköisimmin, jos Myös muita sairauksia CRP > 10 mg/l Ikä > 60 v Ei ylähengitystieinfektiota Lopez JV et al. Revista Clinica Espanola 2008;3:130-134

Vakavat infektiot Päivystyksen tehtävät löytää vakavasti sairaat potilaat ottaa riittävät näytteet aloittaa hoito nopeasti antibiootti nestehoito muu hoito siirtää potilas oikeaan jatkohoitopaikkaan

(CC) http://www.flickr.com/photos/mariotto52/214027723/

Päivystyksen palkintojen jako Infektiot sepsis? Rintakipu sydäninfarkti? Vatsakipu peritoniitti? II I III

Nopea hoito parantaa ennustetta Kumar et al. Crit Care Med 2006;34:1589-1596

CRP infektio korkea CRP vakava infektio

vakava infektio resistentti bakteeri

Aiemmin terveen henkilön sepsiksen aiheuttajat Staphylococcus aureus Pneumokokki Beetahemolyyttinen streptokokki Meningokokki Akuuttihoito-opas

Lukumäärä Lukumäärä Veriviljelylöydökset HUS-alueella marraskuulle 2008-2010 800 700 600 500 400 700 600 500 2008 2009 2010 Veriviljelylöydökset HUS-alueella lokakuulle 2008-2010 2008 2009 2010 300 200 400 300 200 100 0 100 0 E. coli S. aureus Muut kuin E.colit (enterobakteerit) E. coli S. aureus Muut kuin E.colit (enterobakteerit) S. pneumoniae S. pneumoniae Enterokokit Enterokokit Staphylococcus muut Staphylococcus muut S. epidermis S. epidermis S. viridans S. viridans S. pyogenes Pseudomonakset Obligatooriset anaerobit bakteerit S. pyogenes Pseudomonakset Sienet Obligatooriset anaerobit bakteerit H. influenzae Acinetobacter Sienet N. meningitidis H. influenzae Listeria MRSA Acinetobacter N. meningitidis Listeria MRSA

Minkälainen potilas Sairaalahoidossa? Saanut jo antibiootteja? Immunosupressio? Matkustus? Vointi?

Infektio SIRS Sepsis Vakava sepsis Septinen sokki

Infektio Sepsis Vakava sepsis Septinen sokki Antibiootit < 12 h Mortaliteetti < 20% Antibiootit > 15 h Mortaliteetti > 85% Kumar A et al. J Infect Dis 2006

Yleistynyt tulehdusvaste (SIRS) Lämpötila > 38 ºC tai < 36 ºC Sydämen syke > 90/min Hengitystaajuus > 20/min tai CO2 < 4,3 kpa Leukosyyttiarvo >12 tai <4 Jos vähintään 2 näistä, niin kyseessä SIRS

haimatulehdus infektio sepsis vaikea sepsis SIRS trauma palovamma muu

Vaaran arviointi Sepelvaltimotautikohtaus EKG Tnt toistetusti suuri vai pieni vaara Infektio SIRS verikaasuanalyysi toistetusti sepsis vai ei Molemmissa hoito alkaa yhtä aikaa diagnostiikan kanssa

Sepsiksen oireet ja löydökset Huono yleistila Korkea ("sahaava") kuume, vilunväristykset, horkka Lisääntynyt hengitystaajuus, hypoksemia Hidastunut kapillaarikierto (kynnen painamisen jälkeen väri palautuu > 3 s) Metabolinen asidoosi, laktaattiasidoosi Periferia lämmin yhdistettynä hypotensioon Kylmä, sinilaikukas/marmoroitunut iho Petekiat iholla Akuuttihoito-opas

Joskus huonokuntoisilla potilailla kuume puuttuu tai on lievä hypotermia varsinaista infektiofokusta ei heti löydy infektioparametrit ovat matalat (etenkin taudin alkuvaiheessa) ainoa viite sepsiksen aiheuttamasta hypoperfuusiosta voi olla selittämätön metabolinen asidoosi Akuuttihoito-opas

1. Tajunnantaso (GCS) alentunut vakava tauti 2. Hengitysfrekvenssi (KIRJATAAN) kiihtynyt - vakava tauti SpO2 < 90 vakava tauti 3.Syketaso, RR- taso takykardia vakava tauti hypotonia vakava tauti 4. Periferian lämpö/lämpöraja Mitä korkeammalla lämpöraja, sitä vakavampi tilanne 5. Spontaani diureesi oliguria/anuria - vakava tauti (< 0.5 ml/kg/h) 6. Laktatemia (B-lakt >2) otetaan a-astrup vakava tauti 7. Asidoosi (ph < 7.30) - vakava tauti

Vakavat infektiot Päivystyksen tehtävät Tunnistaa infektioepäily ja SIRS = löytää vakavasti sairaat potilaat Ottaa riittävät näytteet (veriviljelyt!) Ottaa verikaasuanalyysi Aloittaa hoito nopeasti antibiootti nestehoito muu hoito Siirtää potilas oikeaan jatkohoitopaikkaan

(CC) http://www.flickr.com/photos/procsilas/1283513775/ Vakavien infektioiden varhainen tunnistaminen ja hoito Infektiopotilaiden tutkimiseen ja hoitoon käytetyt päivystysresurssit Henkilökunnan ammattitaito

Kiitos!