11 Monopoli (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys voi itse asettaa hinnan eli se on price maker Oletus siitä, että yritys pitää hintaa annettuna, ei ole järkevä Mitä tilalle? Oletetaan, että yritys tuntee valmistamansa tuotteen markkinakysyntäkäyrän jos se asettaa hinnan, niin se tietää kuinka paljon menee kaupaksi...tai vaihtoehtoisesti, jos se tarjoaa markkinoille tietyn määrän, niin se tietää minkä hinnan siitä saa 1
Kuvio 1. Kilpailullisilla markkinoilla toimivan ja monopoliyrityksen kohtaamat kysyntäkäyrät (a) Kilpailullisilla markkinoilla toimiva yritys (b) Monopoli Hinta P Hinta P Kysyntä Kysyntä 0 Määrä Q 0 Määrä Q 2
Monopoleja syntyy siksi, että jostakin syystä kilpailijoiden tulo markkinoille estyy Syitä on kolmenlaisia: luonnonvaran omistukseen perustuvat esimerkiksi eteläafrikkalainen DeBeers -yhtiö tuottaa 80 prosenttia koko maailman timanteista OPEC: omistaa perinteisen öljyn varannoista merkittävän osuuden ovat harvinaisia viranomaisten (eli hallitusten) luomat monopolit perustuvat patenttien ja tekijänoikeuksien hallintaan luonnollinen monopoli on tilanne, jossa valmistuksen keskimääräiset kustannukset ovat pienemmät silloin kun valmistajia on vain yksi kuin silloin kun valmistajia on useita esimerkiksi alalla, jossa tuotannon kiinteät kustannukset ovat suuret, mutta rajakustannukset pienet, jolloin tuotanto suuressa mittakaavassa on edullista 3
Kuvio 2. Tuotannon mittakaavaedut ja luonnollinen monopoli Kustannukset Esimerkkejä: - vesijohtoverkosto - sähköverkko Keskimääräiset kokonaiskustannukset ATC 0 Määrä Q 4
1. Monopolin tulot Voitto = TR(Q) TC(Q) = PQ TC(Q) Hinta ei ole nyt vakio vaan määräytyy kysyntäkäyrästä P = D(Q) Määrän kasvaessa hinta laskee Kokonaistulot TR = PQ Keskimääräiset tulot AR = TR/Q = PQ/Q = P Rajatulot MR = TR/ Q eivät ole vakio vaan vähenevät Q:n kasvaessa enemmän saa kaupaksi vain alemmalla hinnalla monopolilla rajatulo on hintaa pienempi: MR < P 5
Numeerinen esimerkki 6
Copyright 2004 South-Western Kuvio 3. Numeerisen esimerkin kysyntä- ja rajatulokäyrät Hinta ja rajatulo $11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 Rajatulo MR 1 2 3 4 5 6 7 8 Kysyntäkäyrä P =D(Q) (eli AR-käyrä) Määrä 7
Lineaarisen kysyntäkäyrä Kun kysyntäkäyrä on lineaarinen P = a bq, jossa a ja b ovat positiivisia vakioita,...niin kokonaistulot ovat TR = PQ = (a bq)q = aq bq 2,...jolloin rajatulon kuvaaja saadaan derivoimalla: dtr/dq = a 2bQ Rajatulon kuvaaja on suora, joka leikkaa P-akselin samassa pisteessä a kuin kysyntäkäyrä, ja se leikkaa Q-akselin origon ja kysyntäkäyrän leikkauspisteen puolivälissä eli pisteessä a/ 2b 8
Kuvio 4. Lineaarinen kysyntäkäyrä ja rajatulokäyrä Hinta P, rajatulo MR a MR = a -2bQ Kysyntäkäyrä P = a - bq a/2b a/b Määrä Q 9
2. Voiton maksimointi Voitto = TR(Q) TC(Q) = PQ TC(Q) Maksimoidaan tuotoksen Q suhteen ja luetaan hinta P kysyntäkäyrältä Optimiehto: MR = MC rajatulo = rajakustannukset perustelu on sama kuin täydellisen kilpailun markkinoilla toimivan yrityksen tapauksessa erona on se, ettei rajatulo ole vakio vaan aleneva 10
Kuvio 5. Monopolin voiton maksimointi Kustannukset ja tulot Monopolihinta B Voiton maksimoiva tuotos Q MAX saadaan MR- ja MCkäyrien leikkauspisteestä A ja monopolihinta luetaan kysyntäkäyrältä pisteestä B A ATC MC Kysyntä = P = AR MR 0 Q MAX Määrä Q 11
Monopolin tapauksessa tuotteen hinta on valmistuksen rajakustannuksia korkeampi: P >MR = MC Täydellisen kilpailun markkinoilla hinta vastaa rajakustannuksia: P = MR = MC Monopolin voitto = TR TC = (AR ATC)Q = (P ATC)Q varjostettu alue DEBC kuviossa 6 Monopoli saa aikaan taloudellista voittoa (economic profit) silloin, kun P > ATC täydellisen kilpailun markkinoilla yritysten lukumäärä kasvaisi kunnes hinta putoaisi keskimääräisten kustannusten minimitasolle P = min ATC monopolin hinnoitteluvoima perustuu näin ollen kilpailijoiden markkinoille tulon estymiseen 12
Kuvio 6. Monopolin voitto Kustannukset ja tulot Rajakustannus MC Monopolihinta E B Monopolivoitto Keskimääräiset kokonaiskustannukset ATC Keskim. kustannukset D C Kysyntä P = D(Q) Rajatulo MR 0 Q MAX Määrä Q 13
3. Monopolin aiheuttama hyvinvointitappio Opimme edellä, että täydelliseen kilpailuun verrattuna monopolisoitunut toimiala tuottaa vähemmän ja korkeammalla hinnalla: P > MC Monopolin omistajat voittavat, koska syntyy taloudellista eli puhdasta voittoa tästä syystä kaikki yritykset tavoittelevat tällaista asemaa Kuluttajat kuitenkin kärsivät, koska hinta nousee Yhteiskunta (eli tuottajat ja kuluttajat yhteensä) häviävät, koska vaihdanta vähenee kuluttajat häviävät siten enemmän kuin tuottajat voittavat Kuvion 7 pieni kolmio 14
Kuvio 7. Monopolin aiheuttama hyvinvointitappio Hinta P Monopolihinta Hyvinvointi- eli tehokkuustappio Rajakustannus MC Tasapaino täydellisen kilpailun markkinoilla: kysyntä = tarjonta eli P = MC Rajatulo MR Kysyntä P = D(Q) 0 Monopolin tuotos Tehokkuuden maksimoiva tuotos Määrä Q 15
Monopolin aiheuttama hyvinvointi- eli tehokkuustappio on samantapainen kuin verotuksen aiheuttama tappio erona on se, että sen tuotto koituu monopolin omistajille eikä julkiselle vallalle Julkinen valta voi vähentää monopolin aiheuttamia tappioita poistamalla kilpailupolitiikalla markkinoille tulon esteitä Yhdysvaltojen kilpailulainsäädäntö Sherman Antitrust Act on vuodelta 1890 Suomen kilpailunrajoituslaki on vuodelta 1992 Kilpailu- ja kuluttajavirasto: www.kkv.fi sääntelemällä monopolin toimintaa esimerkiksi hintoja valvomalla ryhtymällä itse tuottajaksi (luonnollinen monopoli) 16
4. Digitaalituotteiden markkinoista Digitaaliset tuotteet ovat luonteeltaan tiedon kaltaisia kun ne on kerran keksitty niin ne voidaan jakaa kaikille (lähes) ilmaisiksi Kuten opimme aiemmin, julkishyödykkeitä ei tuoteta riittävästi Mikä neuvoksi? Poissulkevuus sallittava, jotta tuotanto olisi mahdollista patentit ja tekijänoikeudet antavat määräaikaisen monopolisuojan patentit jopa 20 vuotta keksinnöstä tekijänoikeudet 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen tekijänoikeus koskee digitaalituotteita, patentit aineellisia tuotteita 17
kustannusrakenne on samanlainen kuin luonnollisella monopolilla (kuvio 8) keskimääräiset kustannukset laskevat tuotoksen kasvaessa... koska vallitsevat suurtuotannon edut Markkinat eivät voi olla kilpailulliset, sillä jos P = MC, niin hinta ei kata kustannuksia, sillä ATC > MC = P... eli syntyy tappiota. Tällaisilla tuotteilla kiinteät kustannukset ovat positiivisia (ja yleensä suuria) mutta rajakustannukset vakiota (ja yleensä pieniä) FC > 0 ja MC = c (vakio) => kokonaiskustannukset TC = FC + VC = FC + cq => keskimääräiset kokonaiskustannukset ATC = FC/Q +c c kun Q 18
Kuvio 8. Digitaalituotteiden kustannusrakenne Kustannukset ATC Esimerkkejä: - tietokoneohjelmat - musiikki - elokuvat - lääkkeet MC = c 0 Määrä Q 19
Monopoli nostaa hintaa ja alentaa tuotettua määrää ja luo siten tehokkuustappiota Kuvio 9 ex post tehokas tuotanto on se, jolla hinta = MC. digitaalisilla tuotteilla MC = c = 0 eli niiden ex post hinta on nolla niiden pitäisi olla ilmaisia Luonnollisessa monopolissa yleensä: pakotetaan rajakustannushinnoitteluun ja korvataan tappiot valtion toimesta. Tähän liittyy monia ongelmia. Mistä rahat tappioiden korvaamiseen? Keskustelu tekijänoikeuksista kuinka suuria ovat tehokkuustappiot? kuinka pitkän pitäisi tekijänoikeuden olla? 20
Kuvio 9. Tekijänoikeuksien vaikutus digitaalituotteiden markkinoilla Kustannukset ja tulot Monopolihinta Ex posthinta Rajakustannus MC = c Rajatulo MR Kysyntä P = D(Q) 0 Monopolituotos Ex post tehokas määrä Määrä Q 21
Musiikin digitoinnin vaikutus: tulot vähenevät mutta kuluttajan ylijäämä kasvaa Lähde: Brynjolfsson & Saunders, MIT Sloan Management Review, Fall 2009 22
5. Digitaalisesta taloudesta Tehokkuuden nimissä tieto- ja digitaalisten tuotteiden tulisi olla ilmaisia hinta = rajakustannus = 0 tietoyhteiskunta olisi runsauden yhteiskunta bits want to be free Mutta kuka tekisi silloin ensimmäisen kappaleen? Kiinteät kustannukset on katettava Tekijänoikeudet: Pythagoras vs. Gates Suoran kulman käyttäminen on ilmaista Windows-käyttöjärjestelmän kopiot ovat kalliita 23
Pythagoraan lause (tieto) ja Windows-käyttöjärjestelmä (tietotuote) Voidaan antaa muille ja silti pitää itse (ei kilpailevia, nonrival) leipää ja autoja ei Ovat äärettömän monta kertaa monistettavissa eli voidaan jakaa ilmaisiksi => Digitaalinen (tieto)yhteiskunta on runsauden yhteiskunta yksi kappale riittää koko maailmalle mutta maatalous- ja teollinen yhteiskunta ovat niukkuuden yhteiskuntia leipää ja autoja on valmistettava jokaiselle omansa, eikä niitä siksi riitä kaikille 24
Miksi jotkin maat ovat köyhiä, toiset rikkaita? 1) Pulaa voi olla esineistä koneista ja laitteista 2) Pulaa voi olla tiedosta teknologiasta 25
Maatalous- ja teollisuusyhteiskunnat ovat niukkuuden yhteiskuntia Hinta Kysyntä Tarjonta eli valmistuksen rajakustannus Määrä 26
Tieto ja digitaalinen tuote Voidaan antaa muille ja silti pitää itse Ovat äärettömän monta kertaa monistettavissa a 2 + b 2 = c 2 a c b 27 http://en.wikipedia.org/wiki/angry_birds
Digitaalinen yhteiskunta on rikkauden yhteiskunta Hinta Kysyntä Tekijänoikeudet luovat niukkuutta Tarjonta eli valmistuksen rajakustannus Määrä 28
Maatalous- => teollisuus- => tieto-/digitaalinen yhteiskunta Informaatiointensiivisyys Materiaaliintensiivisyys Työintensiivisyys 29
Tietoyhteiskunta ei ole vielä puoliksikaan valmis http://www.economist.com/node/21556221 30
Mooren laki pätee vielä pari vuosikymmentä Tietokoneiden ipad 2-ekvivalentin suorituskyvyn kustannus Lähde: http://www.frc.ri.cmu.edu/~hpm/book97/ch3/processor.list.txt 31
Digitaalinen talous rakentuu alustoille. Alustat ovat kaksipuolisia markkinoita. Mittakaavaedut => palvelualustojen myönteinen kasvukierre => Markkinat voivat keskittyä muutamille alustoille (winner takes all) Tuottajien määrän kasvu lisää alustan houkuttelevuutta kuluttajille Palveluntuottajat Alusta Internetyritykset Kuluttajien määrän kasvu lisää alustan houkuttelevuutta tuottajille Kuluttajat Esimerkkejä alustoista: - älypuhelimien käyttöjärjestelmät: Apple, Android, Windows - verkkokaupat: Amazon, Alibaba, ebay, Tori.fi - yhteisöpalvelut: Facebook, Google+, Instagram 32
Esimerkki: Sosiaalisen median käyttäjämääriä maaliskuussa 2015, miljoonaa Facebook 1 415 QQ 829 WhatsApp 700 Facebook Messenger 500 LinkedIn Instagram Google+ Skype Twi/er 347 300 300 300 288 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 Lähde: www.statistica.com 33
6. Kertaus: Monopoli yhteiskunnallisena ongelmana Täydellisen kilpailun markkinoilla kuluttajat valitsevat määrät siten että jokaisella kotitaloudelle rajahyöty = hinta eli MU(x) = P... ja tuottajat valitsevat tuotantonsa siten, että jokaisella yrityksellä rajakustannus = hinta eli MC(q) = P hinta määräytyy siten, että kokonaiskysyntä vastaa tarjontaa: x = q lopputuloksena kulutus ja tuotanto määräytyvät siten että MU = P = MC eli yhteiskunnan nettohyöty W = U C maksimoituu! Monopolissa on vain yksi tuottaja joka asettaa hinnan rajakustannuksia korkeammaksi: P > MC nyt MU = P > MC, joten yhteiskunnan nettohyöty W = U C ei maksimoidu monopoli tuottaa liian vähän yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta 34