FinNuclear yhteistoimintakäsikirja Yhteistoimintaprosessi ydinenergiatoimialan yritysten yhteistyön kehittämisessä Hanke: Toimintastrategian sekä alihankintaosaamisen resurssipankin kehittäminen ydinenergia-alan PK-sektorin toimittajille 25.3.2013
Ydinenergia Suomessa? Ydinenergia on suurin yksittäinen energianlähde Suomen sähköntuotannossa. Suomen ydinenergialainsäädännön kantavana periaatteena on, että ydinenergian käytön tulee olla yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Talousvaliokunnan mietintö koskien hakemuksia rakentaa uusia ydinvoimalaitoksia (TaVM 13/2010 vp) Eduskunta edellyttää, että hallitus luo osaltaan edellytyksiä suomalaisen työvoiman, osaamisen ja yrityskentän mahdollisimman laajaksi hyödyntämiseksi ydinvoimahankkeissa Yrityskentän ydinenergia-alan osaaminen on merkittävä osa ydinenergian toimintaedellytyksiä. Sen turvaaminen ja hyödyntäminen kaupallisesti kotimaisissa ja ulkomaisissa hankkeissa kulkevat käsi kädessä.
Ydinenergialaitoksen elinkaari tarjoaa monia mahdollisuuksia alan teollisuudelle Rakentaminen Käyttö ja huolto, polttoaineketju, jätehuolto Luvitus T&K, selvitykset Maailmanlaajuisesti on rakenteilla 64 laitosta Suunnitteilla uusia ja käyvien laitosten modernisoinnit Modernisoinnit, eliniän pidennykset Purkaminen Gen II, III, III+ Gen IV Fusion Plants in use T ime
Kiinnostus koko elinkaareen Käyttö ja huolto/modernisointi: OL1, OL2, LO1, LO2 pian OL3 75% laitosten elinkaaren ajasta kytkeytyy käyttöön ja huoltoon, 60+ vuotta Rakentaminen: OL3, ONKALO, kapselointilaitos, kuljetusjärjestelmät Selvitykset, suunnittelu, t&k: OL4, Fennovoima 1, LO3, Tutkimusohjelmat, DTP2 Purkaminen 25% elinkaaresta rakentaminen ja purku
FinNuclear-toiminta Painopiste nyt monille toimittajille FinNuclear ry on ydinenergia-alalla toimivien teollisuusorganisaatioiden perustama kansallisesti toimiva yhdistys. Yhdistyksen operatiivisen toiminnan toteuttamisesta vastaa Prizztech Oy:n FinNuclear-yksikkö. www.finnuclear.fi
Miksi? Mitä? Ketkä? Milloin? Yhteistoiminnan kehittäminen FinNuclear kehitystoiminnan osana Alihankintaketjun hallinnan haasteellisuus erityisesti suurissa projekteissa Voimayhtiöt, laitostoimittajat, myös viranomaiset Kansallisen yhteistyön merkitystä korostettu Toimituskokonaisuudet Suomalaispotentiaalisten kokonaisuuksien selvitystyöt (FinNuclear ry/tekes) Yritysten osaamisen ja strategian mukaan FinNuclear Directory ja alihankintaosaajien tietopankki Alan osaamista ja/tai kokemusta omaavia toimijoita Pitkäjänteisesti sitoutuneita Nyt Uusien laitoshankkeiden tarjouskilpailut meneillään (OL4, HA1) Aikaisempi liikkeellelähtö tärkeää myös huoltotoiminnassa Esim. asennus- ja käyttöönottovaiheessa kertyy ensiarvoista osaamista (OL3) Miten? FinNuclear tarjoaa tukea Yhteistoimintakäsikirja Yritysryhmäprojektien valmisteluun ja koordinointiin Tarvittaessa julkisen rahoituksen hakeminen Ydinenergia-alan sopimusjuridiikka (FinNuclear ry/turun yliopisto/tekes) Toimittajien esikvalifiointi (FinNuclear ry/tekes) FinNuclear verkostotapahtumat
Yhteistoimintakäsikirjan rakenne 1.Yleistä 2.Yhteistoiminnan tavoitteet Miksi manuaali? Miten sitä voidaan hyödyntää? Missä yhteistyön pihvi? Mitä mahdollisuuksia yhteistoiminta tuo yrityksille? Rakenne 3.Yhteistoimintaprosessi 4.Työkalut Miten yhteistoimintaa kehitetään? Mitä yhteistoimintamallia käytetään? Suunnittelutyökaluja Tukimateriaalia yhteistoiminnan suunnitteluun 5.Tukevaa materiaalia Muuta yhteistoimintaan liittyvää taustamateriaalia Laatinut Tulosto Oy Prizztech Oy:n toimeksiannosta
1. Yleistä Yhteistoimintaprosessi pyrkii osaltaan edistämään ydinenergia-alan yritysten yhteistyötä ja lisäämään alan yhteistyöosaamista. Käsikirjan avulla voidaan suunnitella yhteistoimintaa ja rakentaa sitä yhteisten pelisääntöjen mukaan. Käsikirjan sisältää työkaluja ja esimerkkidokumentteja, joilla yhteistoiminnasta voidaan sopia käytännössä yritysten kesken. Käsikirja soveltuu eri tasoiseen käyttöön osaamisen kehittämisestä käytännön toteutukseen.
2. Yhteistoiminnan tavoitteet 1.Yleistä 2.Yhteistoiminnan tavoitteet Miksi manuaali? Miten sitä voidaan hyödyntää? Missä yhteistyön pihvi? Mitä mahdollisuuksia yhteistoiminta tuo yrityksille? Rakenne 3.Yhteistoimintaprosessi 4.Työkalut Miten yhteistoimintaa kehitetään? Mitä yhteistoimintamallia käytetään? Suunnittelutyökaluja Tukimateriaalia yhteistoiminnan suunnitteluun 5.Tukevaa materiaalia Muuta yhteistoimintaan liittyvää taustamateriaalia
Yhteistoiminnan tavoitteet ja motiivit Lisätä yritysten valmiuksia suurempiin toimituksiin ja kokonaisuuksiin Kasvaa järjestelmätason toimittajaksi. Nousta toimitusketjun portailla ja tasoilla. Mahdollistaa toimiminen ydinvoimalaitosten elinkaaren eri vaiheissa. Suunnittelu rakentaminen käyttö huolto purku. Laajentaa yritysten tekemisen mahdollisuuksia yhdistämällä eri toimialojen tekijöitä. Muodostaa alihankintaketjuja. Yhdistää resursseja ja osaamista. Saada aikaan jatkuvaa yhteistoimintaa uusien mahdollisuuksien ja lisäarvon synnyttämiseksi ja löytämiseksi.
Toimitusketjussa korkeammalle tasolle (esim.) Taso 1 Turbiinisaareke Taso 2 Järjestelmä 1 Järjestelmä 2 Järjestelmä 3 Taso 3 Osajärjestelmä 1a Osajärjestelmä 1b Taso 4 Komponentti 1b1 Komponentti 1b2 Palvelu 1b3 Taso 5 Osatoimitus 1b31 Osatoimitus 1b32 Osatoimitus 1b33 Yksittäisiä osaajia
Toimituskokonaisuudet, esimerkki Rakennukset, infran rakentaminen Putkistokokonaisuudet Teräsrakennekokonaisuudet Säiliöt ja paineastiat Sähkö- ja automaatiojärjestelmät Moduulitoimitukset Asennus- ja toimitusvalvontakokonaisuus Logistiikka, varastointi, nostot; työmaapalvelut + käyttöaikainen jatkumo kiinteistöissä Suunnittelukokonaisuuksia eri toimialoja yhdistellen Huollot
Yhteistoiminnan edellytykset ja menestystekijät Edellyttää aina avoimuutta ja ennakkoluulottomuutta. On vuorovaikutteista ja molemminpuolista, luottamuksellista ja vaatii yhteisen tavoitteen jakamisen. Edellyttää win-win ajattelua. tavoitellaan voittoa eri osapuolille pitkällä aikajänteellä. Siihen kasvetaan ja sitä opitaan vain tekemisen kautta. Edellyttää tarvetta yhteistyön jatkamiselle, koska sitä suurempi on osapuolien halu panostaa suhteeseen. Vaatii yhteistä päätöksentekoa sekä saavutetun hyödyn jakamista panostettujen resurssien suhteessa. Osapuolten välillä on oltava selkeä vastuunjako. Yhteistoiminta ei tarkoita kertaluonteista tuotteiden ja palvelujen ostoa eikä kilpailutukseen perustuvaa alihankintaa.
3. Yhteistoimintaprosessi 1.Yleistä 2.Yhteistoiminnan tavoitteet Miksi manuaali? Miten sitä voidaan hyödyntää? Missä yhteistyön pihvi? Mitä mahdollisuuksia yhteistoiminta tuo yrityksille? Rakenne 3.Yhteistoimintaprosessi 4.Työkalut Miten yhteistoimintaa kehitetään? Mitä yhteistoimintamallia käytetään? Suunnittelutyökaluja Tukimateriaalia yhteistoiminnan suunnitteluun 5.Tukevaa materiaalia Muuta yhteistoimintaan liittyvää taustamateriaalia
Yhteistoimintaprosessi mitä? Yhteistoimintaprosessi kuvaa periaatteellisen tavan suunnitella ja rakentaa yhteistoimintaa ydinenergialaitoksen elinkaaren eri vaiheissa. Sen pääasiallisena tarkoituksena on rakentaa yhteistoimintaa palvelujen ja tuotteiden tarjous- ja toimitusvaiheissa, mutta sitä voidaan hyödyntää myös muun tyyppisessä yhteistyössä. Yhteistoimintaprosessi jakaantuu kolmeen eri vaiheeseen: yhteistoiminnan valmisteluun ja rakentamiseen, yhteistoimintaan tarjousvaiheessa sekä hyväksytyn tarjouksen jälkeiseen tuotteiden ja palvelujen toimitusvaiheeseen. Sen tarkoituksena ei ole sitoa ja rajoittaa yhteistoiminnan kehittämistä vaan luoda yhteistä ymmärrystä ja edellytykset yhdellä tavalla sen edistämiseen ja kehittämiseen. Prosessissa esitellään joukko työkaluja, suunnittelun apuvälineitä joita voidaan hyödyntää. Niiden lisäksi voidaan käyttää mitä tahansa hyväksi koettuja toimintatapoja ja välineitä asian edistämiseksi.
Yhteistoimintaprosessi Valmistelu Tarjous Toimitus Yhteistoiminnan valmistelu ja aloittaminen Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen. Yritysryhmän kokoaminen. Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Yhteistoiminta tarjouksen tekemisessä Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin tarkistaminen. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin rakentaminen. Yhteistoiminta palvelun/tuotteen toimituksessa Yhteistoiminta sovitulla yhteistoimintamallilla. Yhteistoiminnan johtaminen ja kehittäminen
Yhteistoimintaprosessi - Valmistelu Valmistelu Tarjous Toimitus Yhteistoiminnan valmistelu ja aloittaminen Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen. Yritysryhmän kokoaminen. Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Yhteistoiminta tarjouksen tekemisessä Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin tarkistaminen. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin rakentaminen. Yhteistoiminta palvelun/tuotteen toimituksessa Yhteistoiminta sovitulla yhteistoimintamallilla. Yhteistoiminnan johtaminen ja kehittäminen
Yhteistoimintaprosessi - Valmistelu Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen Mikä on motiivini ja tavoitteeni tehdä yhteistyötä? Mitä sillä saavutan? Yritysryhmän kokoaminen Minkälaisia yhteistyökumppaneita minun pitäisi etsiä? Miten etsin ja arvioin sopivia kumppaneita? Millä perusteella valitsen kumppanit? Miten etenemme, jos päätämme aloittaa yhdessä yhteistoiminnan suunnittelun? Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen Mikä on yhteinen tavoitteemme? Minkälaisella yhteistoimintamallilla haluamme toimia? Löydämmekö yhteisymmärryksen? Mitä pitää kehittää, jotta yhteistoiminta on mahdollista? Miten rakennamme halutun yhteistyömallin?
Yhteistoimintaprosessi - Valmistelu Omine tavoitteiden asettaminen Potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kontaktointi ja yritysryhmän kokoaminen Yhteistoiminnan suunnittelun aloittaminen valitulla yritysryhmällä Päätös yhteistoiminnan aloittamisesta ja toimintamallista Yhteistyöneuvot-telut ja yhteistoimintamallin suunnittelu Päätös yhteistoiminnan suunnittelun jatkamisesta ja suunnitteluprojektin perustaminen Yhteistoimintasopimuksen ja toimenpidesuunnitelman tekeminen
Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen Mikä on motiivini ja tavoitteeni tehdä yhteistyötä? Tarvitsenko lisää resursseja ja täydentävää osaamista tarjouksen tekemiseen? Tavoittelenko kokonaan uutta asiakaskuntaa? Onko minulla yhteistyön kautta mahdollisuuksia päästä mukaan isompiin kokonaisuuksiin? Tavoittelenko asemaa järjestelmätoimittajana? Pystyisinkö nousemaan toimitusketjun portailla? Mahdollistaisiko yhteistyö tekemisen myös muissa ydinvoimalan elinkaaren vaiheessa? Suunnittelu rakentaminen käyttö huolto purku? Voisimmeko yhdistää eri toimialojen osaamistamme? Mikä on alihankintaketjuni nyt? Miten se voisi kehittyä? Voiko yhteistoiminta auttaa uusien mahdollisuuksien löytämisessä? Mitkä ovat markkinoiden vaatimukset?
Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen Työkaluja: Yhteistoiminnan tavoitteet (Suunnittelupohja) Kehittämistarvekartoitus (Progress E3) Liiketoimintasuunnitelma (Suunnittelupohjat) Oman strategian kirkastaminen (Progress E1) 25.3.2013
Yritysryhmän kokoaminen Minkälaisia yhteistyökumppaneita minun pitäisi etsiä? Mikä on yrityksen kyky ottaa vastuuta ja noudattaa sopimuksia? Entä sovittuja toimintatapoja? Onko yrityksellä valmiudet tavoiteltuun laatuun? Onko osaaminen ja resurssit kohdallaan? Mikä on yrityksen taloudellinen tilanne? Miten etsin ja arvioin sopivia kumppaneita? Onko minulla jo vanhoja kontakteja? Löytyykö apua toimialajärjestöistä? Löytyykö FinNuclearin kautta sopivia ehdokkaita? Vertailenko eri mahdollisuuksia vai otanko suoraan yhteyttä ja kerron ajatuksistani? Minkälaisia kriteerejä asetan muille yrityksille? Millä perusteella valitsen potentiaaliset kumppanit?
Yritysryhmän kokoaminen Työkaluja Yhteistyökumppanikriteerit (Suunnittelupohja) Yhteistoimintayritysten valintanäkökulmat (Suunnittelupohja) Toimialarekisteri (FinNuclear) 25.3.2013
Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen Miten etenemme, jos löydän sopivia yrityksiä ja päätämme aloittaa yhteistoiminnan suunnittelun? Yritysryhmän kokoaminen Yhteistyöneuvottelujen aloittaminen Yhteistoiminnan hyötyjen pohtiminen Yhteistoiminnan tulevaisuuden pohtiminen Yhteisen liikeidean määrittely»» Päätös jatkaa yhteistoiminnan suunnittelua Suunnitteluprojektin perustaminen Projektisuunnitelman tekeminen Yhteisen tavoitteen määrittely Yhteisen toimintamallin suunnittelu ja valinta Yhteistyöneuvottelut ja päätökset yhteistyöhön lähtemisestä Päätös yhteistyöstä ja toimintamallista Yhteistyösopimus Yhteistoimintamallin rakentaminen Toimenpidesuunnitelma
Yhteistoimintamallin suunnittelu Mikä on meille sopiva yhteistoimintamalli? Millä kriteereillä valitsemme sopivan yhteistoimintamallin? Jos kyseessä on yksittäisluonteinen tilanne tehdä yhteistyötä, niin riittääkö että perustetaan jatketaan tekemistä projektina ja tehdään tarjous ja mahdollinen toteutus myös projektina? Entä jos monimutkaisuus ja hankkeen laajuus kasvaa, niin perustetaanko Verkosto - veturimalli? Allianssi toiminta/projektiperusteinen, pääomasidonnainen? Yhteisyritys- konsortio, uusi yhtiö tai sulautuminen?
Yhteistoimintamallin valinta Yhdessä asetetut tavoitteet Kriteerien määrittely toimintamallille Toimintamallin valinta Siirtyminen tarjousvaiheeseen Toimintamallin rakentaminen
Yhteistoimintamallin suunnittelu Kriteerien määrittely Mikä on kokonaispotentiaali jota tavoitellaan? Iso pieni? Investoinnin koko ja kannattavuus? Markkinoille pääsyn nopeus Toiminnan johtaminen ja valvonta Mallin riskit ja hyödyt Voidaanko jatkaa projektina? Tarvitaanko raskaampi tapa hallita ja johtaa yhteistoimintaa? Verkosto Veturimalli Allianssi Yhteisyritys Toimintamallin rakentaminen
Toimintamallin valintakriteerit Valinnan lähtökohtana ovat yhteistoiminnan päämäärät ja tavoitteet. Alkuvaiheen toimintamalli on usein projektiryhmä tai verkosto. Toiminnan kehittyessä siirrytään vaativimpien ja monipuolisiin toimintamalleihin. Toimintamallin valinta tehdään vertaamalla eri malleja valituilla kriteereillä: Mikä on kokonaispotentiaali jota tavoitellaan? Iso pieni? Investoinnin koko ja kannattavuus? Yhteistoiminnan riskit ja hyödyt? Markkinoille pääsyn nopeus? Toiminnan johtaminen ja valvonta? Muu ohjaava tekijä?
Projektit yhteistoimintamallina Kokonaisuus, joka tehdään ennalta määritellyn kertaluonteisen tuloksen aikaansaamiseksi. Vaatii aina onnistuakseen ohjausta ja valvontaa. Projektille nimetään päävastuullinen sopijaosapuoli, jonka edustaja hoitaa projektipäällikön tehtävät. Projektit voivat vaihdella sisällöltään ja kooltaan huomattavasti, mikä vaikuttaa projektin organisointiin. Projektipäällikkö Projektiryhmä Ohjausryhmä Edellyttää aina projektisuunnitelman (laaja suppea). Osana projektisuunnitelmaa myös riskien hallinta. Ideointi Esiselvitykset Tavoitteiden asettaminen Suunnittelu Toteutus Päättäminen
Projektit yhteistoimintamallina Projekti on kestoltaan rajallinen, ainutkertainen toiminto, jonka tarkoituksena on resursseja ohjailemalla saavuttaa tietty päämäärä. Se on tilapäinen tapa organisoida tekeminen Motiivit Rakenne Resurssit Strategia Resurssien yhdistämien tilapäisesti. Kustannusten ja riskien jakaminen, harvinaisemman asiantuntemuksen ja laitteiston yhdistäminen. Yritysten muodostama projektiorganisaatio. Organisaatioina aina yksilöllisiä ja koko vaihtelee. Omistaja, ohjausryhmä, projektipäällikkö, projektiryhmä. Yhteistyöhankkeissa nimetään päävastuullinen sopijaosapuoli, jonka edustaja hoitaa projektipäällikön tehtävät. Projektit voivat vaihdella sisällöltään ja kooltaan huomattavasti, mikä vaikuttaa projektin organisointiin. Rajattu tehtävä, joka suoritetaan kertaluonteisesti. Selkeä tavoite, aikataulu ja määrätyt resurssit Selkeä tulostavoite. Vallan ja vastuun jakaminen tilanteen mukaan. Sopii hyvin pienille yrityksille (mikro). Projekteihin liittyy usein jotain monimutkaista, esimerkiksi vaikeasti ennakoitavia riskejä tai erityistä luovuutta ja erikoisosaamista vaativia tehtäviä. Voidaan hyödyntää toimintamallina kaikissa yhteistoimintamalleissa.
Verkostot yhteistoimintamallina Verkostoituminen on yritysten ja yrityspalveluorganisaatioiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta tavoitteena yhteisötyöetujen ja kilpailukyvyn parantaminen. Motiivit Rakenne Resurssit Strategia Resurssien yhdistämien markkinoinnissa ja kokonaisuuksien toimittamisessa. Kustannusten, riskien ja osaamisen jakaminen. Resurssien yhdistäminen. Yritysten ja/tai tukiorganisaation muodostama löyhä liittouma. Organisaatioina aina itsenäisiä Ei yleensä omistusjärjestelyitä Ohjausryhmä, projektipäällikkö, projektiryhmä. Yhteistyöhankkeissa nimetään päävastuullinen sopijaosapuoli, jonka edustaja hoitaa projektipäällikön tehtävät. Projektit voivat vaihdella sisällöltään ja kooltaan huomattavasti, mikä vaikuttaa projektin organisointiin. Yhteistyö on pitkäaikaista, monensuuntaista ja syvällistä Jokainen jäsen vastaa oman osansa toimivuudesta Selkeä tavoite, aikataulu ja määrätyt resurssit Selkeä tulostavoite. Vallan ja vastuun jakaminen tilanteen mukaan. Sopii hyvin kaiken kokoisille yrityksille tukiorganisaatiolle. Verkostolle on tavallista kilpailun ja yhteistyön samanaikaisuus ja tiedon saannin vastavuoroisuus. Voidaan hyödyntää toimintamallina kaikissa yhteistoimintamalleissa.
Veturimalli yhteistoimintamallina Määritelty verkosto, jolla on yhteinen kärki- l. veturiyritys. Motiivit Rakenne Resurssit Strategia Muutokset toimintaympäristössä pakottavat yrityksiä nopeasti fokusoimaan toimintaansa uudelleen. Uusi osaaminen ja toimintamalli varmistetaan solmimalla yhteistyösopimuksia. Toiminnasta koituvat säästöt, ja yhteiset resurssit. Verkosto-organisaatio Organisaatio tarvitsee koordinoijan projekteilleen. Koordinoija johtaa projektia, yhteistyötä, valitsee projektiin osallistujat sekä ylläpitää verkoston tasapainoa Muodostetaan tuotannollisia ketjuja. Kärkiyrityksellä mittavat resurssit. Muut täydentävät omalla ydinosaamisellaan. Veturiyritys dominoiva ja vastaa asiakasrajapinnasta. Verkostoitumisen intensiteetti kasvaa lähestyttäessä. kärkiyrityksen strategista verkostoa. Siirtovaihe kohti strategista allianssia. Perustuu luottamukselle.
Allianssi yhteistoimintamallina Strateginen allianssi on toimintaa, jossa yhteistyöyritykset tai -liiketoimintayksiköt työskentelevät yhdessä saavuttaakseen strategisesti tärkeitä päämääriä, jotka ovat molemminpuolisesti suotuisia. Motiivit Keino oppia ja sisäistää uusia taitoja. Kasvustrategiat Uusille markkinoille pääsy Uuden teknologian hankkiminen Taloudellisen riskin pienentäminen sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen kustannusten jakaminen. Rakenne Useimmiten kahden välistä yhteistyötä. Yritysten välinen vapaaehtoinen sopimus, joka sisältää tuotteiden, teknologioiden tai palveluiden vaihtamista, jakamista ja yhteistä kehittämistä. Juridisesti itsenäiset yritykset. keskittyy enemmän tehtäviin kuin yhteistyösuhteeseen. Resurssit Jaetaan tehtäviä. Jaetaan ohjausta ja johtamista. Jatkuva panostaminen strategisella alueella. Strategia Työskennellään yhdessä strategisesti tärkeitä päämääriä kohti. Molemmat voittavat. Kriittisen massan saavuttaminen muuttamalla potentiaaliset kilpailijat liittolaisiksi. Yhdessä erikoistuminen, jossa aikaisemmat erilliset resurssit, kyvyt ja tiedot yhdistetään synnyttämään uutta arvoa. Monille pienille yrityksille selviytymiskeino. Tyypillisesti lyhytaikainen. Lyhytaikaisuus tekee luottamuksen ja sitoutumisen kehittämisestä vaikeaa. Tämän vuoksi allianssit turvautuvat enemmän asetettuihin tavoitteisiin ja yhteisiin päämääriin. Yhteistyökumppaneiden yhteensopivuus tärkeää. Herkkä epäonnistumaan.
Yhteisyritys yhteistoimintamallina Konsortio l. työyhtymä on kahden tai useamman yrityksen muodostama tilapäinen yhteenliittymä jonkin asian tekemiseksi. Motiivit Rakenne Resurssit Strategia Ajaa yritysten yhteistä etua Ajatus taloudellisen ja sisällöllisen hyödyn yhteisvaikutuksesta yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Kustannusten ja riskien jakaminen, harvinaisemman asiantuntemuksen ja laitteiston yhdistäminen, Riskienhallinta, toimintaedellytysten edistäminen ja synergiaedut. Yritysten muodostama projektiorganisaatio tai oma osakeyhtiö Organisaatioina aina yksilöllisiä ja koko vaihtelee Verkostomaisempia ja osa institutionaalisempia Ei-muodollisessa vastuu konsortion toiminnasta vaihtuu jäsen-instituutioiden kesken Perustuu jäseninstituutioiden välisiin sopimuksiin Resursseja sekä jaetaan että yhdistetään Organisaatio, jolla on vakituinen henkilöstö Taloudellisesti autonominen (oma budjetti, varainhankinta, varat ja velat) Muodollisessa konsortiossa on erillinen henkilöstö ja organisaatiorakenne Erikoistuneet konsortio keskittyy yhteen tiettyyn alaan tai tavoitteeseen, Monialaisissa konsortioissa yhteistyö organisoidaan useisiin rinnakkaisiin aloihin tai tavoitteisiin. Konsortio on löyhä yhteistyömuoto, sillä osanotto on vapaaehtoista ja sopimuksenvaraista Toisaalta konsortio on raskas toimintamuoto, sillä se edellyttää erillistä organisaatiota, päätöksentekoa ja hallintoa. Konsortio on toimintamallina varsin herkkä epäonnistumisille.
Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen Työkalut Yhteistoiminnan hyötyanalyysi (Suunnittelupohja) Yhteistoiminnan tulevaisuus (Suunnittelupohja) Yhteinen liikeidea (Suunnittelupohja) Projektisuunnitelma (Suunnittelupohja) Yhteistoimintamallit (esimerkit) Yhteistyösopimusmallit Valintakriteerit
Yhteistoimintaprosessi - Tarjous Valmistelu Tarjous Toimitus Yhteistoiminnan valmistelu ja aloittaminen Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen. Yritysryhmän kokoaminen. Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Yhteistoiminta tarjouksen tekemisessä Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin tarkistaminen. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin rakentaminen. Yhteistoiminta palvelun/tuotteen toimituksessa Yhteistoiminta sovitulla yhteistoimintamallilla. Yhteistoiminnan johtaminen ja kehittäminen
Yhteistoimintaprosessi Tarjous Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla Miten toimimme tarjousvaiheessa? Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin suunnittelu Onko yhteistoimintamallimme sopiva myös toteutusprojektissa? Pitääkö yhteistoimintamallia muuttaa? Tarjouksen jättäminen Siirrytään odottamaan tarjouksen käsittelyä ja valmistaudutaan toimitusvaiheeseen.
Yhteistoimintaprosessi - Tarjous Tarjouspyynnön vastaanotto Tarjouspyynnön esikäsittely Tarjouksen laatiminen Tarjouksen jättäminen Yhteistoimintamallin rakentaminen Yhteistoimintamallin tarkistaminen
Yhteistoiminta tarjousvaiheessa Miten teemme yhdessä tarjouksen? Kuka vastaanotto tarjouspyynnön? Kuka johtaa tarjouksen tekemistä? Ketkä kaikki osallistuvat? Kuka kuuluu valmisteluryhmään? Kuka jättää tarjouksen? Miten tulemme toimimaan jos tarjouksemme hyväksytään? Yhteistoimintamallin tulee määritellä myös miten toimimme yhdessä tarjousvaiheessa. Kun tarjous on jätetty yhteistoimintamallissa pitää olla sovittuna miten toimimme (osana tarjousta) jos/kun tarjous hyväksytään. Työkalut: Tarjousprosessi
Yhteistoimintaprosessi - Toimitus Valmistelu Tarjous Toimitus Yhteistoiminnan valmistelu ja aloittaminen Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen. Yritysryhmän kokoaminen. Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Yhteistoiminta tarjouksen tekemisessä Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin tarkistaminen. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin rakentaminen. Yhteistoiminta palvelun/tuotteen toimituksessa Yhteistoiminta sovitulla yhteistoimintamallilla. Yhteistoiminnan johtaminen ja kehittäminen
Yhteistoimintaprosessi - Toimitus Sopimuksen tekeminen Tarjouksen hyväksyminen ja toimitussopimuksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamuodolla. Toimitusprojektin hallinta Miten olemme sitoutuneet toimimaan toimitusprojektissa. Miten toimitusprojektia johdamme?
Yhteistoimintaprosessi - Toimitus Tarjouksen hyväksyminen (tilaaja) Sopimusneuvottelut Sopimuksen laatiminen ja allekirjoittaminen Toimitusprojektin hallinta ja johtaminen Toimitusprojektin käynnistys
Yhteistoiminta toimitusvaiheessa Miten hoidamme toimitusprojektin? Kuka johtaa? Ketkä kaikki osallistuvat? Miten toimimme käytännössä? Yhteistoimintamallin tulee määritellä myös miten toimimme yhdessä toimitusvaiheessa. Kun tarjous on jätetty yhteistoimintamallissa pitää olla sovittuna miten toimimme (osana tarjousta) kun tarjous hyväksytään. Työkalut: Toimitusprojektisuunnitelma
Yhteistoimintaprosessi - Kehittäminen Valmistelu Tarjous Toimitus Yhteistoiminnan valmistelu ja aloittaminen Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen. Yritysryhmän kokoaminen. Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Yhteistoiminta tarjouksen tekemisessä Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin tarkistaminen. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin rakentaminen. Yhteistoiminta palvelun/tuotteen toimituksessa Yhteistoiminta sovitulla yhteistoimintamallilla. Yhteistoiminnan johtaminen ja kehittäminen
Yhteistoimintaprosessi Johtaminen ja kehittäminen Nykytilan arviointi Johtopäätösten tekeminen ja toimenpiteiden suorittaminen Muutosten tunnistaminen ja niiden vaikutusten arviointi Riskien arvioiminen Tulevaisuuden hahmottaminen
Nykytilan arviointi Miten yhteistoimintamme sujuu? Onko mallimme toimiva, entä motivaatio? Saavutammeko haluttuja tuloksia? Talous Markkinat Asiakkaat Mitkä ovat vahvuutemme, entä heikkoutemme? Mitä uhkia näemme, entä mahdollisuuksia? Työkalut SWOT-analyysi (suunnittelupohja) Yhteistoiminnan itsearviointi (suunnittelupohja)
Johtaminen ja kehittäminen Tulevaisuuden hahmottaminen Mitä muuta voisimme tehdä yhdessä? Miten voimme täydentää yritysryhmää? Mitä seuraavaksi? Riskien arvioiminen Mitä riskejä on yhteistoiminnassamme? Miten riskejä voimme vähentää? Johtopäätösten tekeminen ja toimenpiteet Yritysryhmän täydentäminen Purkaminen Muut toimenpiteet Pyritään säännölliseen yhteistoiminnan arviointiin, tavoitteiden ja resurssien tarkistamiseen ja reagointiin yhteistyövalmiuksien kehittämiseksi.
Yhteistoiminnan purkaminen Mitkä ovat syyt purkamisen taustalla Määräaikaisuus Yritysryhmän jäsenen poistuminen Sisäiset ristiriidat Tulosten kerääminen Taloudelliset tulokset Olemassa olevat resurssit Immateriaalioikeudet Aikaansaatu yhteistoimintakonsepti Yhteistyösuhteet Hyödyn ja resurssien jako Oikeudenmukaisuuden periaate Panokset vs. hyödyt Jatkotoimenpiteiden sopiminen Uudet yhteistyömahdollisuudet
4. Työkalut 1.Yleistä 2.Yhteistoiminnan tavoitteet Miksi manuaali? Miten sitä voidaan hyödyntää? Missä yhteistyön pihvi? Mitä mahdollisuuksia yhteistoiminta tuo yrityksille? Rakenne 3.Yhteistoimintaprosessi 4.Työkalut Miten yhteistoimintaa kehitetään? Mitä yhteistoimintamallia käytetään? Suunnittelutyökaluja Tukimateriaalia yhteistoiminnan suunnitteluun 5.Tukevaa materiaalia Muuta yhteistoimintaan liittyvää taustamateriaalia
Yhteistoiminnan tavoitteet Yhteistoiminnan tarve: Taloudellinen kasvu Osaaminen lisääminen? Miten yhteistoiminta tukee yrityksen kasvua: Tarjoaman monipuolistuminen Keskittäminen? Yhteistyöalue: Hankinnat Rahoitus Markkinointi Kansainvälistyminen Tuotekehitys Tuotanto Osaaminen?
Yhteistyökumppanikriteerit Osaaminen? Nykytila Tahtotila Muutostarve Yhteistyötapa? Yrityksen toiminnan ja tuotteiden laatu? Yrityksen maine? Yrityksen resurssit? Henkilö Raha Kalusto Toimialan määräykset ja vaatimukset (viranomaismääräykset) Yrityksen olemassa olevat suhteet ja verkosto? Yrityksen asiakkaat ja referenssit? Yhteistyökumppanien vertailu
Toimialavaatimukset Noudatettavia standardeja ja ohjeita (sekä tekniset että laatu) mm. IAEA GS-R-3 STUK YVL-ohjeet, päätökset Ydinenergia-alan standardit ASME, KTA, RCC-M Teollisuusstandardit soveltuvin osin ISO 9001:2008, ISO 14001, ISO 3834-2 Projektikohtaiset ohjeet Luvanhaltijan on varmistettava, että hankkeessa noudatettavat tekniset standardit, YVL-ohjeet ja viranomaispäätökset ovat kaikkien hankkeeseen osallistuvien tiedossa ja että niitä noudatetaan johdonmukaisella tavalla. (STUK suositus #25, OL3 EDG-tutkintaraportti, 27.5.2011.)
Safety class Säännöstöt ja standardit, esimerkki Mechanical components I&C Electrical Construction Quality SC 1 ASME/NB / RCC-M / KTA SC 2 ASME/NC / RCC-M / KTA SC 3 Nonsafety ASME/ND EN 13480 EN 13445 EN 13480 EN 13445 (PED + machine dir) -- -- -- ISO 9000 / 9001 / 9004 / IEC, IEEE nuclear specific IEC 62138 NUREG-0711 IEC, IEEE nuclear specific SFS 6000/1/2 IEC, IEEE nuclear specific SFS 6000/1/2 Eurocode 2&3 + additional Eurocode 2&3 / RakMK (Finnish) IEC 61508 SFS 6000/1/2 Eurocode 2&3 / RakMK (Finnish) Lisäksi paikallinen lainsäädäntö, Suomessa erityisesti YVL-ohjeet Myös ympäristöön ja työturvallisuuteen liittyvät ISO14001, OHSAS18001 Sopimuksessa esitetty noudatettavat säännöstöt ja standardit 10005 ASME-NQA-1- P1&2 (QA) IAEA GS-R-3 (QM) The Management System for Facilities and Activities ISO 9000 / 9001 / 9004 / 10005
Yhteistoimintayritysten valintanäkökulmat 1. Kenelle olisi hyötyä meidän osaamisestamme tai kenen osaamisesta meille olisi hyötyä? 2. Kenen heikkouksia voisimme paikata omilla vahvuuksillamme tai kenen vahvuuksilla voisimme paikata omia heikkouksiamme? 3. Kenen uhat voisimme kääntää mahdollisuuksiksi tai kenen avulla voisimme kääntää omat uhkamme mahdollisuuksiksi? 4. Kenen kilpailuetua voisimme kohentaa tai kenen avulla voisimme kohentaa omaa kilpailuetuamme? 5. Kenen kustannuksia voisimme alentaa tai kenen avulla voisimme alentaa omia kustannuksiamme? 6. Kenen suorituskykyä voisimme parantaa tai kenen avulla voisimme parantaa omaa kilpailukykyä? 7. Miten löydämme yhteistyökumppanin, jonka ei kannata erota liittoutumasta oman kilpailuetunsa vuoksi?
Yhteistoiminnan hyödyt Yhdessä saavutettavia etuja: Yhteistoiminnan Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Johtopäätökset Lähdemmekö jatkamaan? Päätös yhteistoiminnan suunnitteluun ja rakentamiseen ryhtymisestä
Yhteistoiminnan tulevaisuus Mitä olemme saaneet aikaiseksi 3-5 vuoden kuluttua? Missä olemme 3-5 vuoden kuluttua? Talous Asiakkaat Tuotteet ja palvelut Yhteistoiminnan laajuus Toimintatavat ja prosessit??? Miten yhteistoiminnan hyödyt jakaantuvat?
Yhteinen liikeidea Asiakkaat? Asiakkaiden tarpeet? Miten luomme asiakkaalle lisäarvoa? Mitkä ovat tuotteemme? Mitkä ovat resurssimme? Mikä on osaamisemme? Miten erotumme kilpailijoistamme? Miten toimimme? Yhteistoiminnan periaatteet Tuotanto Jakelu Myynti ja markkinointi Yhteistoiminnan riskit?