Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät

Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät Aineistotyypit ja aineistonkeruumenetelmiä 24.2. 2009 Esitysaikataulut: AIHE-ESITTELYT: 24.3. Pasi Salmi Mira Metsälä Nana Keränen Johanna Tuurala Jarno Valtonen Antti-Jussi Marjamäki 31.3. Anne Vuolukka Salli Matinlinna Linnea Kotiniemi Isabell Vanhatalo Kristiina Lindroos Milla Mäkilä Karoliina Lepistö Anu Asmala Niina Viljanen VALMIS TYÖ: 21.4. Linnea Kotiniemi Isabell Vanhatalo Milla Mäkilä Nana Keränen Anu Asmala Johanna Tuurala Jarno Valtonen Antti-Jussi Marjamäki 27.4. Anne Vuolukka Salli Matinlinna Pasi Salmi Mira Metsälä Kristiina Lindroos Karoliina Lepistö Niina Viljanen Aineisto Kahdenlaista aineistoa: 1. Syntynyt jotakin muuta tarkoitusta varten (mainokset, WWW-sivut, elokuvat, pelit, tekstiviestit, kirjeet, päiväkirjat yleisönosastokirjoitukset, keskustelufoorumviestit, fanitaide ) 2. kerätty nimenomaan tutkimusta varten (haastattelu- ja kyselyvastaukset, seuranta- ja havainnointiaineistot) 1

Aineisto Kuinka monta haastattelua tarvitsee tehdä? Aineiston koko Teoreettinen edustavuus: Päämääränä yleisen tiedon tavoittelu, tutkittu tapaus esimerkkinä yleisestä (yleistäminen) Kyllääntyminen eli saturaatio: aineistoa on riittävästi, kun uudet tapaukset eivät tuota enää uutta tietoa Aluksi kannattaa lähteä pienestä aineistosta myöhemmin lisää, jos tarvitsee Tärkeintä tuntea aineistonsa mahdollisimman hyvin ei satunnaisuuksien esittelyä! Aineistonkeruumenetelmiä: Muuta tarkoitusta varten syntyneen aineiston kerääminen: Mainokset, WWW-sivut, elokuvat, pelit, tekstiviestit, netin keskustelufoorumviestit, kirjeet, päiväkirjat, piirustukset, lehtiaineisto, arkistomateriaali, mikä tahansa Huom! Esim. keskustelupalsta-aineisto näennäisen helppoa kerätä todellisuudessa siihen liittyy paljon pohdittavia kysymyksiä alkaen kontekstin tuntemisesta ja jatkuen esim. tietyn foorumin tiettyjen keskusteluketjujen valinnan perusteluihin Aineisto Lähdekritiikki Aineiston syntyehdot Kuka tuottanut? Mihin tarkoitukseen? Kenelle ja mitä viestitään? Koska? Konteksti tunnettava vrt. esim. poliitikkojen blogit, keskustelufoorumien flame -viestit ja trollit 2

Aineistonkeruumenetelmiä: Tutkimusta varten synnytetyn aineiston kerääminen: Kyselyt posti- ja sähköpostikyselyt, paikanpäällä toteutetut ja online - kyselyt Haastattelut avoin, teema-, (puoli)strukturoitu-, virtuaali- ja ryhmähaastattelu (focus) Havainnoinnit osallistuva, walk-through Seuranta päiväkirjat, luotaimet Kilpakeruut, teemakirjoittaminen jne. Tehtävä 2: Huom! Aiheen ei tarvitse olla vielä lopullisesti valittu / tarkkaan määrittynyt pyörittele pohtimiasi vaihtoehtoja Pohdi kumman tyyppisen aineiston käyttäminen soveltuu oman harjoitustyöaiheesi tutkimiseen: a) Jotain muuta tarkoitusta varten syntynyt b) Tutkimusta varten kerätty Keksi esimerkki molemmista Ole lähdekriittinen pohdi: a) Muuta tarkoitusta varten syntyneeseen tutkimusaineistoon liittyviä ongelmia oman aiheesi näkökulmasta (Kuka ne on tuottanut ja kenelle? Miksi?) b) Mitä ongelmia tutkimusta varten suoritettuun aineistonkeruuseen voi liittyä? (Listaa avoimia kysymyksiä, sinua askarruttavia asioita ) Aineistonkeruumenetelmiä Kyselyt ja haastattelut 3

Kyselylomaketutkimus Esim. sähköpostikyselyt, postikyselyt ja paikanpäällä toteutetut kyselyt Täsmentynyt tutkimusongelma ( taustakysely ) Kysymysten yksiselitteisyys Turhien kysymysten välttäminen kyselyn pituus ja kysymysten lukumäärä Selkeys, kysymysten looginen eteneminen, ulkoasu Vastausohjeiden tarpeellisuus? Kysymysten sanamuoto henkilökohtaisuus Kysymysten järjestys helpot lämmittelykysymykset jne. Johdattelevien kysymysten välttäminen! Kyselylomaketutkimus Survey Kysely- tai haastattelumenetelmällä toteutettu eikokeellinen tutkimus, joka kohdistuu suurehkoon määrään satunnaisotannalla valittuja tutkimuskohteita. (Tilastokeskus) Tutkimus, jonka aineisto on kerätty strukturoitua (jäsenneltyä) lomaketta käyttäen henk. Koht. Haastatteluilla, postikyselyillä tai joukkokyselyillä (Alastalo 2005) Aineistonkeruu lomakkeella, jossa tyypillisesti taustakysymyksiä (taustamuuttujat) ja tutkimusaihetta koskevia kysymyksiä (asennemuuttujat tms.) Kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien yhdistely http://www.webropol.com/p.aspx?id=97113&cid=16809990 Esimerkkejä: Internet-kysely surveyn muotona Milloin kuulit ensimmäistä kertaa tietokoneista? -kysely http://vanha.hum.utu.fi/historia/kh/tiesu/kysely/kysymykset.htm Multimediaominaisuudet; kuva-assosiaatiotehtävät, ääninäytteiden kommentoimistitehtävät Teemakirjoittaminen Esim. tuettu elämäkerran kirjoittaminen Esim2. http://www.webropol.com/p.aspx?id=118794&cid=26328513 Toteutus: Webropol-sovellus 4

Onlinetutkimus Online Methods (Mann & Stewart) Online Focus Groups synchronous or asynchronous Standardized interviews email surveys Web-page-based surveys Non-standardized online one-to-one interviewing Multi-method approach / mixed-method research (Mann & Stewart, Fiona: Internet Communication and Qualitative Research. A Handbook for Researching Online) Kyselyn ja haastattelun ero online-ympäristössä?! Kyselytutkimuksen hyviä puolia Tutkija ei vaikuta olemuksellaan/läsnäolollaan (vrt. haastattelu) Mahdollista esittää paljon kysymyksiä (strukturoitu lomake) Kysymykset samanmuotoisina kaikille vastaajille luotettavuus Vapaa vastaamisajankohta Helppo tai ainakin halpa ja suhteellisen nopea aineistonkeruutapa Tutkimusalueen on mahdollista olla laaja Kyselytutkimuksen huonoja puolia Vastausprosentti? Mahdolliset uusintakyselyt Väärinymmärtämisen mahdollisuus tarkentavan informaation puute Eri henkilönä esiintyminen Ongelmia (?): otanta, valikoituminen, yleistäminen 5

Kyselyn laadinta Valmiit vastausvaihtoehdot Mielikuva vastausvaihtoehdoista Vastaajalle täytyy löytyä aina sopiva vastausvaistoehto ( Muu, mikä? ) Esim. Koulutus: peruskoulu/kansakoulu lukio/ammattikoulu/opisto ammattikorkeakoulu korkeakoulu/yliopisto Avoimet kysymykset Perustelut ja perusteellisemmat selitykset Vastausten luokittelu ja teemoittelu (työläämpää kuin valmiiden vaihtoehtojen tulkinta) Vastauksista saattaa löytyä asioita, joita ei ole osannut ajatella Toisaalta saatetaan jättää vastaamatta tai vastata ylimalkaisesti ja epätarkasti ( kysymyksen vierestä vastaaminen ) Kyselyn laadinta Huom! Huolellinen suunnittelu Aiheeseen ja tutkimuskirjallisuuteen tutustuminen Esitestaukset Lomakkeen huolellinen esitestaus! Haastattelut Haastattelutyyppejä: Strukturoitu haastattelu Ohjattu kyselylomakkeen täyttäminen Puolistrukturoitu haastattelu Omin sanoin Teemahaastattelu Etukäteen määritellyt aihepiirit eli teema-alueet, joiden läpikäymisen järjestys ja laajuus vaihtelevat Tukilista ei valmiita kysymyksiä Avoin haastattelu Tilanne muistuttaa tavallista keskustelua Syvähaastattelu useampi avoin haastattelu saman haastateltavan kanssa Parhaimmillaan tutkijan johdattelemaa keskustelua - vuorovaikutusta 6

Otettava huomioon: Haastattelun sopiminen yksi vaikeimpia vaiheita Haastatteluun vaikuttavia asioita: Haastattelijan persoona (pukeutuminen jne.) Haastattelijan eleet ja asennot Käytetty kieli (tieteellisen kielen välttäminen) Haastateltavien erilaisuus (Miten saada harvasanainen haastateltava ilmaisemaan todelliset mielipiteensä?) Haastattelupaikan valinta Haastattelun aloittaminen ja luottamuksen herättäminen esipuhe Haastattelun nauhoittaminen Ryhmähaastattelu - focus group Ryhmäkeskustelu Useita haastateltavia samanaikaisesti (n. 4-8) Ryhmäkeskustelu tutkijan haluamasta aiheesta ja teemoista Yksilöhaastattelun sijasta tai ohella (palautteenomaista) Haastateltavat saavat toisistaan tukea Keskustelemaan vapautuminen Muistelu, mielikuvien herättäminen Soveltuu erityisen hyvin uusien ideoiden tavoitteluun tai arvioimiseen ja ymmärtämisen tavoitteluun tilanteeseen, jossa haastateltavilla on toisistaan eroavia mielipiteitä (myös erityyppisten ryhmien vertailu) Erot yksilöhaastatteluun: Haastateltavat kontrolloivat toisiaan Tehokkaampi menetelmä Nauhoittaminen ja litterointi ongelmallisempaa Mikrofonit, päällekkäin puhuminen, puhujien tunnistaminen Videointi? (puheenvuorojen jakaminen) Haastattelijan rooli ryhmähaastattelussa Haastattelijan tehtävänä saattaa keskustelu alkuun ja olla sen jälkeen mahdollisimman hiljaa (ei itse osallistu keskusteluun!) Otollisen ilmapiirin virittäminen Dominoivien haastateltavien kontrollointi Asiassa pysymisestä huolehtiminen Puheenvuorojen jakaminen? Virikemateriaalin esittely? 7

Virtuaalihaastattelu (Tiittula, Rastas, Ruusuvuori) Sähköpostihaastattelut: sähköpostinvaihtoa, tarkentavien jatkokysymysten mahdollisuus (vrt. sähköpostikysely) Chat, irc Mese, Skype Asynkroniset keskustelu-/uutisryhmät (Facebook?) + Etäisyys avoimuus? - Teknologiset rajoitukset Haastattelukysymykset Mitä kysyä? Luova ideointi Teemojen etsiminen tutkimuskirjallisuudesta Teemojen johtaminen teoriasta, operationalisointi (teoreettisen käsitteen muuttaminen mitattavaan muotoon) Muista koko ajan tutkimusongelma, johon haet vastausta Miten kysyä? Mitä, missä, miksi..? Tarkempaa perehtymistä varten: Ruusuvuori, Johanna & Tiittula, Liisa (toim.): Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus (2005) Esim. Eri ikäiset haastateltavat (lapset, vanhukset) Kulttuurit ja erot haastattelutilanteessa Myös: Eskola, Jari & Suoranta, Juha: Johdatus laadulliseen tutkimukseen Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle Mann, Chris & Stewart, Fiona: Internet Communication and Qualitative Research. A Handbook for Researching Online (2000) Alastalo, Marja: Metodisuhdanteiden mahti. Lomaketutkimus suomalaisessa sosiologiassa 1947-2000 (2005) 8

Aineistonkeruumenetelmiä Havainnointi, tapaustutkimus teemakirjoittaminen, virtuaalietnografia Havainnointi Tutkija osallistuu tutkimansa yhteisön toimintaan Neljä osallistumisen astetta (Grönfors): havainnointi ilman varsinaista osallistumista osallistuva havainnointi toimintatutkimus piilohavainnointi eettisyys Osallistuva havainnointi Vuorovaikutus tapahtuu lähinnä tutkittavien ehdoilla tutkija voi antaa tutkimustilanteen ohjata havaintojaan ja kysymyksiään tai noudattaa tarkasti etukäteen laadittua HAVAINNOINTISUUNNITELMAA Havainnointi on subjektiivista: havainnointi valikoivaa ja ennakko-oletusten mukaista havainnoitsijan vaikutus havainnoitavaan Mitä on puhdas havainto? Varottava ajautumista tulkinnan puolelle AV-tallennus Osallistuva havainnointi toimintatutkimus Tutkimuskohteeseen pyritään vaikuttamaan, ongelman ratkaiseminen, muutos parempaan 9

Havannoiva walk-through (Kalle Toiskallio) Liikkujan ääneenajattelun tallennus/havainnointi Kuvitteellisia, mutta realistisia Esim. prototyypin kokeilu Yhdessä käytön esimerkkitilanne Käyttäjät kävelevät A sanelee ja B kirjoittaa SMSviestiä sosiaalinen tilanne; esim. ovien avaus kirjoittajan puhumattomuus, kirjoittaminen vie huomion sanelija joutuu kysymään Vrt. Hypermedialaboratorion pelitutkimus? Havainnointi ja tuotekehittelyn näkökulma (Sampsa Hyysalo) Usein käytettävyystestausta (prototyypit) Suunnittelukonseptin puutteet ja virheelliset oletukset esille Uudet ideat ja täydentävät ratkaisut Menetelmiä: Passiivinen havainnointi (kärpäsenä katossa) Varjostaminen (tietty henkilö, esine tms.) Havainnointihaastattelu Kuvanauhahaastattelu (jälkikommentointi) Laboratoriohavainnointi, osallistuva havainnointi, pitkäaikainen etnografinen tutkimus (+ speak aloud ) Käytännössä: Mitä toimia tapahtuu? Miksi asioita tehdään niin kuin tehdään? Mistä ympäristö koostuu? Kyseleminen, esineet, ympäristön analysointi Kynä ja paperia, tallennuslaitteet Muistiinpanot (piirrokset, mallit, tukkimiehen kirjanpito jne.) Valokuvat, äänitteet, videopätkät Vrt. käytettävyystesti tehtävineen Testikäyttäjien suoriutumisen seuraaminen Havainnointi HAASTATTELUN yhteydessä 10

Hyysalo, Sampsa: Käyttäjätieto ja käyttäjätutkimuksen menetelmät, 2006. Havainnoinnin kirjaamispohja: http://www.kayttajatieto.fi/havainnoinnin_kirjaamiskaavake.pdf Kenttäraportti: http://www.kayttajatieto.fi/esimerkki_kenttaraportista.pdf Havainnoinnin suunnittelu Havainnointisuunnitelma (Missä, ketä, millä tavalla?) Miten järkevintä havainnoida? Mitä täytyy huomioida? Mihin asioihin havainnointia kannattaa painottaa? Havainnoinnin jakaminen osiin? HUOM! Yleensä päätutkimuskysymys ohjaa Seuranta(päiväkirjat) Tapaus virtuaaliurheilugradu Hybermedialaboratorion probe TAIK:n luotain? Superteksti-tv:n käyttöönotto Digitaaliset päiväkirjat 11

Muuta Tapaustutkimus Virtuaalietnografia Teemakirjoittaminen Tapaustutkimus Case Aineiston koko yksi Erilaisia tiedonkeruutapoja Ei sinänsä menetelmä vaan lähestymistapa Teorian osuus! Virtuaalietnografia Etnografia = Havainnoinnin muoto, joka tapahtuu sosiaalisen todellisuuden luonnollisissa olosuhteissa tutkija elää tutkimassaan yhteisössä sen arkipäivää Tutkimusta sisältäpäin (tutkijan aktiivisuus) Juuret antropologiassa Elämäntapatutkimus, työelämäntutkimus Etnografinen tutkimusote 12

Teemakirjoittaminen Satu Apo johtanut termin teemahaastattelusta Temaattisessa kirjoittamisessa kertojat osallistuvat varsin aktiivisesti ja sitoutuneesti tutkimusprosessiin tuottamalla laveasti kirjoitettua tietoa kohteesta, jonka tutkija on heille esitellyt joko keruukilpailun esitteessä tai muussa kyselyssä. Tällöin informantit vastaavat suhteellisen väljiin kysymyksiin. (Apo 1993,12.) Kokemuksellisuus, yksityiskohtaiset muistot yleisemmät havainnot (yksilön ainutkertaiset kokemukset yleisen yhteiskunnallisen tilanteen heijastajina) Vaikuttaa aineistonkeruumenetelmänä siihen, minkälaiset vastaajat osallistuvat Sekä informantti, että tutkija aineiston tuottajina? (keruukutsun/kyselyn suunnittelu + tulkinta) Kerronnallisuus Elämäkertakirjoittaminen Johanna Uotinen & tietokone-elämäkerrat ( erilaisia diskursiivisia muodostelmia sisältäviä kehyksiä, Uotinen 2005, 91) Anita Kärki & sanomalehtielämäkerrat Vrt. Helena Saarikoski & tyttöjen seksuaalinen maine Lisätietoa Apo, Satu (1993) Kirjoittavat kertojat. Teemakirjoittaminen folkloristiikan näkymätön aineistonhankintamenetelmä. Elias, 4/93. johtanut termin TEEMAhaastattelusta Kärki, Anita (2004): Sivusta seuraten. Sanomalehti lukijoiden kertomuksissa. Jyväskylä, Minerva Kustannus. Uotinen, Johanna( 2005): Merkillinen kone. Informaatioteknologia, kokemus ja kertomus. Joensuun yliopisto. Saarikoski, Helena (2001): Mistä on huonot tytöt tehty? Helsinki, Tammi ****************************************************************** Eskola, Jari & Suoranta, Juha: Johdatus laadulliseen tutkimukseen Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle 2. BLOGITEHTÄVÄ ne, joilla 1. tehtävä tekemättä, aloittavat siitä Huom! Aiheen ei tarvitse olla vielä lopullisesti valittu / tarkkaan määrittynyt pyörittele pohtimiasi vaihtoehtoja Pohdi kumman tyyppisen aineiston käyttäminen soveltuu oman harjoitustyöaiheesi tutkimiseen: a) Jotain muuta tarkoitusta varten syntynyt b) Tutkimusta varten kerätty Keksi esimerkki molemmista Ole lähdekriittinen pohdi: a) Muuta tarkoitusta varten syntyneeseen tutkimusaineistoon liittyviä ongelmia oman aiheesi näkökulmasta (Kuka ne on tuottanut ja kenelle? Miksi?) b) Mitä ongelmia tutkimusta varten suoritettuun aineistonkeruuseen voi liittyä? (Listaa avoimia kysymyksiä, sinua askarruttavia asioita ) 13