Aineistonkeruumenetelmiä Havainnointi ja virtuaalietnografia, tapaustutkimus, teemakirjoittaminen

Transkriptio

1 Aineistonkeruumenetelmiä Havainnointi ja virtuaalietnografia, tapaustutkimus, teemakirjoittaminen Havainnointi Tutkija osallistuu tutkimansa yhteisön toimintaan Neljä osallistumisen astetta (Grönfors): Havainnointi ilman varsinaista osallistumista Osallistuva havainnointi Toimintatutkimus Piilohavainnointi eettisyys Osallistuva havainnointi Vuorovaikutus tapahtuu lähinnä tutkittavien ehdoilla Tutkija voi antaa tutkimustilanteen ohjata havaintojaan ja kysymyksiään tai noudattaa tarkasti etukäteen laadittua HAVAINNOINTISUUNNITELMAA Havainnointi on subjektiivista: Havainnointi valikoivaa ja ennakko-oletusten mukaista Havainnoitsijan vaikutus havainnoitavaan Mitä on puhdas havainto? Varottava ajautumista tulkinnan puolelle AV-tallennus Osallistuva havainnointi toimintatutkimus Tutkimuskohteeseen pyritään vaikuttamaan, ongelman ratkaiseminen, muutos parempaan 1

2 Havannoiva walk-through (Kalle Toiskallio) Liikkujan ääneenajattelun tallennus/havainnointi Kuvitteellisia, mutta realistisia Esim. prototyypin kokeilu Yhdessä käytön esimerkkitilanne Käyttäjät kävelevät A sanelee ja B kirjoittaa SMSviestiä Sosiaalinen tilanne; esim. ovien avaus Kirjoittajan puhumattomuus, kirjoittaminen vie huomion sanelija joutuu kysymään Vrt. Hypermedialaboratorion pelitutkimus? Havainnointi ja tuotekehittelyn näkökulma (Sampsa Hyysalo) Vrt. digin luonne : 1) monitieteiset kulttuurintutkimukselliset valmiudet 2) digitaalisten sovellusten käyttö ja tuotantoprojektien suunnitteluvalmiudet 3) suunnittelutieteellinen orientaatio: uusien teknologisten innovaatioiden tutkimus- ja kehitystoiminta Usein käytettävyystestausta (prototyypit) Suunnittelukonseptin puutteet ja virheelliset oletukset esille Uudet ideat ja täydentävät ratkaisut Menetelmiä: Passiivinen havainnointi (kärpäsenä katossa) Varjostaminen (tietty henkilö, esine tms.) Havainnointihaastattelu Kuvanauhahaastattelu (jälkikommentointi) Laboratoriohavainnointi, osallistuva havainnointi, pitkäaikainen etnografinen tutkimus (+ speak aloud ) Käytännössä: Mitä toimia tapahtuu? Miksi asioita tehdään niin kuin tehdään? Mistä ympäristö koostuu? Kyseleminen, esineet, ympäristön analysointi Kynä ja paperia, tallennuslaitteet Muistiinpanot (piirrokset, mallit, tukkimiehen kirjanpito jne.) Valokuvat, äänitteet, videopätkät Vrt. käytettävyystesti tehtävineen Testikäyttäjien suoriutumisen seuraaminen 2

3 Hyysalo, Sampsa: Käyttäjätieto ja käyttäjätutkimuksen menetelmät, Havainnoinnin kirjaamispohja: Kenttäraportti: Havainnoinnin suunnittelu Havainnointisuunnitelma (Missä, ketä, millä tavalla?) Miten järkevintä havainnoida? Mitä täytyy huomioida? Mihin asioihin havainnointia kannattaa painottaa? Havainnoinnin jakaminen osiin? HUOM! Päätutkimuskysymys ohjaa Virtuaalietnografia? Virtual ethnography, online ethnography, webnography (Anjali Puri, 2005), netnography (Robert Kozinets 1997) Etnografia = Havainnoinnin muoto, joka tapahtuu sosiaalisen todellisuuden luonnollisissa olosuhteissa tutkija elää tutkimassaan yhteisössä sen arkipäivää Tutkimusta sisältäpäin (tutkijan aktiivisuus) Juuret antropologiassa kenttätutkimus Etnografinen tutkimusote 3

4 Pohdittavaksi Mitä virtuaalietnografia voisi mielestäsi olla? Keksi käytännön esimerkki Muuta Seurantapäiväkirjat Teemakirjoittaminen Tapaustutkimus Seuranta(päiväkirjat) Kenttätutkimus (etnologia) TV:n katsomispäiväkirjat Suunnittelutieteellinen / tuotekehittelyn näkökulma Esim. käyttäjien aktivointi supertekstitelevision suunnitteluun Sari Walldén Käytön aloittaminen ja lopettaminen selkeitä tapahtumia Probe -itsedokumentointimenetelmä (luotain) Esim. Hypermedialaboratorion proaktiivisen [mukautuva, sopeutuva, ennakoiva ] kodinteknologian tulevaisuutta käsitellyt tutkimus kotiympäristön valokuvaaminen teknologiaeläintarha Mobile Probes, TAIK a_ja_aktivointi/julkaisut/mobileprobes_nordichi_finx1x.pdf Digitaaliset päiväkirjat Tapaus virtuaaliurheilugradu 16 henkilöä kpl, vko 45/2004, s-posti ja tulosteet Ajankäyttöä koskevaa tietoa Toiminnan jatkuvuuden ja säännöllisyyden osoittaminen Oman kuluttajuuden määrittely Ongelmia? Merkitsemättä jättäminen Vastaajien käyttäytymiseen vaikuttaminen 4

5 Facebook-päiväkirja Tervehdys! Olemme kaksi Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin oppiaineen tutkijaa ja etsimme Facebook-käyttäjien joukosta avuliaita henkilöitä, jotka olisivat halukkaita pitämään ns. Facebook-päiväkirjaa kahden viikon ajan ( ). Käytännössä siis kirjaamaan käyttönsä yhteydessä vapaamuotoisesti ylös toimintansa Naamakirjassa (sovellusten ja kutsujen hyväksyminen/hylkääminen, niiden käyttö, viestien kirjoittelu, sisällön luominen jne.). Olemme kiinnostuneita siitä, miten eri tavoin ihmiset käyttävät Facebookia ja miksi. Tarkoituksenamme on julkaista Facebook-ilmiötä käsittelevä tieteellinen artikkeli, minkä lisäksi toinen meistä saattaa käyttää anonyyminä käsiteltävää aineistoa oman väitöskirjansa taustalla. Vapaaehtoiset voivat ilmoittautua vastaamalla tähän viestiin (tai sähköpostitse osoitteeseen saadakseen lisäohjeita. Kiittäen Riikka Turtiainen ja Sari Östman Teemakirjoittaminen Satu Apo johtanut termin TEEMAhaastattelusta Temaattisessa kirjoittamisessa kertojat osallistuvat varsin aktiivisesti ja sitoutuneesti tutkimusprosessiin tuottamalla laveasti kirjoitettua tietoa kohteesta, jonka tutkija on heille esitellyt joko keruukilpailun esitteessä tai muussa kyselyssä. Tällöin informantit vastaavat suhteellisen väljiin kysymyksiin. (Apo 1993,12.) Kokemuksellisuus, yksityiskohtaiset muistot yleisemmät havainnot (yksilön ainutkertaiset kokemukset yleisen yhteiskunnallisen tilanteen heijastajina) Vaikuttaa aineistonkeruumenetelmänä siihen, minkälaiset vastaajat osallistuvat Sekä informantti, että tutkija aineiston tuottajina? (keruukutsun/kyselyn suunnittelu + tulkinta) Kerronnallisuus Huom! Kirjoittajajien kertomuksia ei pidä nielaista sellaisinaan otetaan analyysin kohteeksi Miksi he kertovat näin? (Helsti 2005, 154.) Elämäkertakirjoittaminen Johanna Uotinen & tietokone-elämäkerrat ( erilaisia diskursiivisia muodostelmia sisältäviä kehyksiä, Uotinen 2005, 91) Anita Kärki & sanomalehtielämäkerrat Vrt. Helena Saarikoski & tyttöjen seksuaalinen maine Tapaustutkimus Case Aineiston koko yksi Erilaisia tiedonkeruutapoja Ei sinänsä menetelmä vaan lähestymistapa Teorian osuus! 5

6 Lisätietoa Seurantapäiväkirjat: Walldén, Sari (2004): Käyttäjäkeskeinen supertekstitelevision suunnittelu käytettävyys ja metodit. Tampereen yliopistopaino Oy. Sami Hulkko, Tuuli Mattelmäki, Katja Virtanen and Turkka Keinonen (2004): Mobile Probes NordiCHI: De Longis, A., Hemphill, K.J., Lehman, D.R. (1992): A structured diary methodology for the study of daily events. Bryant et al: Methodological issues in Applied psychology, (edit) Plenium Press, New York, Teemakirjoittaminen: Apo, Satu (1993) Kirjoittavat kertojat. Teemakirjoittaminen folkloristiikan näkymätön aineistonhankintamenetelmä. Elias, 4/93. Helsti, Hilkka (2005): Hedelmällisen tiedon jäljillä Teemakirjoitukset tutkimuksen lähteinä. Teoksessa Pirjo Korkiakangas, Pia Olsson ja Helena Ruotsala (toim.): Polkuja etnologian menetelmiin. Helsinki, Ethnos. Kärki, Anita (2004): Sivusta seuraten. Sanomalehti lukijoiden kertomuksissa. Jyväskylä, Minerva Kustannus. Uotinen, Johanna( 2005): Merkillinen kone. Informaatioteknologia, kokemus ja kertomus. Joensuun yliopisto. Saarikoski, Helena (2001): Mistä on huonot tytöt tehty? Helsinki, Tammi Virtuaalietnografia: Hine, Christine (2000/2003): Virtual ethnography. London, Sage. Puri, Anjali (2007): The Web of Insights The Art and Practice of Webnography. A paper published in the International Journal of Market Research; Volume 49, issue 3/07. Tiedonhaku, aikaisempi tutkimus ja kirjallisuuskatsaus Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät Onko tietoa? Miten lähdet hakemaan tietoa jostain tietystä aiheesta? Miten löydät aikaisempaa tutkimusta? 6

7 Tiedonhaun alkeet Tietokannat hakusanat Turun yliopiston kirjasto: Yliopistokirjastojen yhteistietokanta: Yleinen suomalainen asiasanasto: Internetin hakukoneet google scholar Portaalit + (yliopistojen eri oppiaineiden nettisivut opinnäytteet, nettikirjakaupat jne ) Tiedonhakua Digitaalisen kulttuurin opiskelijoiden kannattaa selailla ainakin seuraavia lehtiä: Kulttuurintutkimus, Lähikuva, Tiedotustutkimus, Sosiologia, Tekniikan Waiheita ja Peili Verkkolehtiä: Game Studies, Elore, WiderScreen, Mediumi Miksi aikaisempaa tutkimusta? Tutkimustraditio Mihin oma tutkimus kytkeytyy? Käsitteet Tutkimusaiheet Aukkopaikat Tutkimusmenetelmät Viitteet Myös konkreettinen muoto Jäsentely Kirjoitustapa 7

8 Aikaisempi tutkimus Aikaisemman tutkimuksen löytämisen luultu vaikeus Täysin omaa tutkimusaihetta vastaavaa aikaisempaa tutkimusta ei välttämättä löydy hyvä asia Jos samaa aihetta on jo tutkittu samasta näkökulmasta, pitää löytää epäkohtia Aiempi tutkimus, jossa samantapainen: a) kohde b) tutkimusote Laajemmin aihepiiriin liittyvä tutkimus Esim. Digitalisoituva urheilun kuluttaminen Fanitutkimus Mediaurheilututkimus (cultural studies; luokka, rotu, sukupuoli) Uusmediatutkimus Liikunta- ja kulutussosiologia + Metodikirjallisuus! Hyviä lähtökohtia Oppialan yleisesitykset toimiva lähtökohta Johdatus kirjallisuus Tutkimukset (myös artikkelit), joissa määritellään peruskäsitteitä Esimerkiksi: Viestinnän vallassa: Johdatusta joukkoviestinnän kysymyksiin, Kulttuurintutkimus: johdanto, Understanding Media Culture, Digitaalinen kulttuuri & Johdatus digitaaliseen kulttuuriin Lähdeluettelot! Lähdemateriaalit Primääriaineisto ja sekundaarimateriaali 1. Alkuperäisaineisto kohdemateriaalina Tutkittavaa materiaalia Haastattelut, mainokset jne. 2. Tutkimuskirjallisuus taustamateriaalina Oman tutkimuskohteen määrittely Tieteellinen vuoropuhelu Esimerkki lehtiartikkelien käytöstä Kirjallisuuskin voi olla primääriaineistoa! 8

9 Kirjallisuuskatsaus Tietyn aihepiirin olennaisen, aikaisemman tutkimuksen analyyttinen läpikäyminen Aikaisemman tutkimuksen keskeiset väittämät EI referaatti/luettelo! Arvioi, vertaile, luokittele, kommentoi! Suhteuta omaan tutkimukseesi! Miksi kirjallisuuskatsaus? Oman tutkimuksenteon apuväline Oman näkökulman etsiminen ja perusteleminen Teoreettisia, metodisia, käsitteellisiä ja lähteisiin liittyviä lähtökohtia Aikaisemman tutkimuksen, sen käsitteistön ja tutkimusongelmien esittely oman tutkimuksen lukijakunnalle Uuden tutkimuksen merkitys suhteessa aikaisempaan mahdolliseksi arvioida Ks. esimerkit Kirjallisuuskatsaus opintosuorituksena Ks. Kirjallisuuskatsaus on sukua esseelle Olennaisten tutkimusten pääteemat ja mahdolliset ongelmat kritiikki Pohdintaa esim. siitä, mitä aukkoja on havaittavissa Mitä pitäisi vielä tutkia ja miksi? Pituutta muutama sivu Tämän kurssin yhteydessä kirjallisuuskatsauksen on hyvä sisältää myös tutkimusmenetelmiä käsittelevää kirjallisuutta (tutkimuskatsaus ) Omaan tutkimukseen suhteuttaminen! Perustele! 9

10 Blogitehtävä nro 3: Kirjallisuuskatsaus Etsi omaan tutkimusaiheeseesi liittyvä tutkimus tai tutkimusartikkeli (netti, kirjasto ) Esittele tutkimuksen pääkysymykset ja -käsitteet Selvitä, mitä aineistoja/aineistonkeruumenetelmiä tutkimuksen tekijä on käyttänyt Pohdi, miten tutkimus soveltuu omaan harjoitustyöaiheeseesi Tavoitteena edelleen oman aiheen ja näkökulman tarkentaminen Tehtävä jatkuu Olet nyt aloittanut tutkimuskirjallisuuskatsauksen työstämisen jatka! Valmis blogitehtävä: Pari teosta/artikkelia Arviointia tutkimusten tuloksista/pääväittämistä (paikanna mahdolliset ongelma- ja aukkokohdat) 10