MATKALLA VERTAISRYHMÄN OHJAAJAKSI Vertaisryhmän ohjaajaksi on monta tietä. Useilla on kuitenkin kynnys ryhtyä siihen. Kynnys madaltuu vain toimimalla ryhmien kanssa ja harjoittelemalla. Omakohtainen kokemus ja tietämys ryhmän aiheesta ja teemasta on ohjaajalle eduksi. Ryhmän jäsenten luottamus saavutetaan rehellisyydellä ja olemalla oma itsensä. Vertaisohjaaja ei ole opettaja, lääkäri tai hoitaja. Vertaisohjaaja on rinnallakulkija, joka kannustaa ja sananmukaisesti ohjaa. VERTAISOHJAAJAN ROOLIT TEHTÄVÄKESKEISIÄ ROOLEJA SUHDEKESKEISIÄ ROOLEJA TIEDON JAKAJA TOISTEN TUKIJA TIEDON ETSIJÄ JÄNNITYKSEN LIEVENTÄJÄ YHTEENVETÄJÄ ROHKAISIJA TYÖTAPOJEN EHDOTTAJA PERUSASIOIDEN SELVENTÄJÄ Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin muistan. Ota minut tekemään, niin ymmärrän. Kiinalainen sananlasku Ryhmäläiset voivat kohdistaa monenlaisia odotuksia. Ryhmän yhteistyöhön vaikuttaa se, miten selkeitä ja yhteensopivia roolit ovat. Selkeistä rooleista on ohjaajalle hyötyä. Rooleja kannattaa pohtia, kun uusi ryhmä aloittaa toimintansa, ryhmässä on ristiriitoja tai epäselvyyksiä tai kun ryhmään tulee uusi jäsen. 7 8
OMA SUUNNITTELU ON TÄRKEÄÄ Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kokemuksen kautta jokainen saa varmuutta myös siitä, että jos kaikki ei etene suunnitellulla tavalla, voi improvisoida. Ryhmän suunnittelun runko on kuitenkin mietittävä ja valmisteltava tarkkaan. Suunnitteluvaiheessa on päätettävä edetäänkö valmiin manuaalin mukaisesti vai onko ryhmä aktiivisesti suunnittelemassa ohjelmaa ja sen etenemistä. Valmiit manuaalit ovat turvallisia ja monissa tilanteissa suositeltavia. Tässä piilee kuitenkin se vaara, että osallistujien omat kysymykset ja tarpeet jäävät liian vähälle huomiolle ja asioita on niin paljon, ettei ideoille ja vuorovaikutukselle jää aikaa. TOISEN SILMIN KATSOTTUNA JA KORVIN KUULTUNA Ryhmäläiset ovat tasavertaisia. Kaikkien puhe tulee kuulluksi ja ymmärretyksi ja jokainen saa vastauksia kysymyksiinsä. Kun tulee itse kuulluksi, voi alkaa kuunnella toisia ja kiinnostua toisten mielipiteistä ja kokemuksista. Ryhmän suunnittelu ja rakenne voidaan jakaa kolmeen osaan: aloitus, aiheenkäsittely ja ryhmäkerran päättäminen. Harjoitus Pohdi, miten haluaisit, että sinulle ohjattaisiin uusi aihe? Miten ymmärtäisit paremmin? Kun viestität muille, onko se selkeää ja ymmärrettävää? 5 10
TAVOITE JA SEN MÄÄRITTELY Ryhmän ohjaajan ensisijainen tehtävä on selvittää toiminnan tavoite ja tarkoitus. Voit kysyä itseltäsi viiden tähden kysymyssarjan auttaaksesi itseäsi. Esim. Ohjaan ryhmää, jossa opetellaan soittamaan kitaraa. Jotta nuoret oppisivat soittamaan bändissä. Jotta he oppisivat ryhmätaitoja ja toimintakyky paranisi. Jotta he pärjäisivät paremmin elämässä. Jotta he saisivat enemmän itsestään irti ja nauttisivat enemmän elämästä. 3 Jotta he voisivat olla onnellisempia. VERTAISOHJAAJAN TAIDOT TAITO SITOUTUA SOPIMUKSIIN. Vertaisohjaaja tehtävä on saapua paikalle sovittuun aikaan, sovittuun paikkaan. TAITO HUOLEHTIA AJANKÄYTÖSTÄ. Ryhmässä on selkeä aloitus ja lopetus. TAITO PYSYÄ AIHEESSA. Vertaisohjaaja ei juutu epäolennaisuuksiin vaan muistaa aina tavoitteen ja itse tekemisen merkityksen. TAITO OLLA KONTAKTISSA. Vertaisohjaaja ei keskity vain omiin ongelmiin ja lataa omia tuntojaan pöytään huomioimatta muita. Niiden paikka on muualla. VERTAISTYÖNOHJAUS Ohjaajan on hyvä pohtia, kuinka hän ottaa vastaan ryhmäläisten tunteita, arvioita ja mahdollista kritiikkiä. Mitä pidempään ryhmä toimii samassa muodossa, sitä enemmän ohjaaja käy myös läpi omia tunteitaan ryhmää kohtaan. Ryhmän lopetukset voivat aiheuttaa luopumisen tuskaa ja oma ohjaustoiminta voi askarruttaa. Nämä kokemukset on tärkeää jakaa oman vertaistyönohjaajan kanssa. Vertaistyönohjaukseen on syytä suhtautua vakavasti. Omat tunnepyrähdykset, suuttumiset ja henkilökohtaiset asiat eivät kuulu ryhmätilanteeseen. Oman jaksamisen ja ohjaajana kehittymisen kannalta vertaistyönohjaus on äärimmäisen tärkeää. 12
JOHDANTO Vertaisryhmät perustuvat demokratiaan, yhteisöllisyyteen, itseohjautuvuuteen, jakamiseen ja vastuunottoon. Vertaisuutta voi kokea siellä, missä osallistujien välillä on yhteinen päämäärä. Vertaisryhmä on joukko samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, jotka keskustelevat tai toimivat tasavertaisesti yhdessä. GFP- toimintamallin lähtökohtana on mielenterveyskuntoutujan voimavarojen vahvistaminen keskinäisen vuorovaikutuksen avulla. Vertaistuki perustuu avoimuuteen ja kunnioitukseen. Se on voimaannuttavaa toimintaa, joka edellyttää vuorovaikutusta. Ryhmät voivat olla hyvin erilaisia toimintansa, tapojensa, tavoitteidensa, kestonsa ja kokoonpanojensa suhteen. Yhdessä tekemisen ei tarvitse kietoutua sairauskeskeiseisesti ryhmäläisten ongelmien ympärille, vaan ryhmässä nautitaan yhdessäolosta, yhdessä tekemisestä ja uuden oppimisesta. Ryhmien teemat ja sisältö suunnitellaan kunkin ryhmän tarpeiden mukaisesti ja ryhmän vetäjän voimavarojen mukaan. Näitä teemoja ja sisältöä tukevaa aineistoa löydät ELVIS-hankkeen julkaisemista manuaaleista, ELVIS-hankkeen kotisivuilta ja talon henkilöstöltä. RYHMÄN PÄÄTTÄMINEN Ryhmän päättyminen on syytä ottaa puheeksi hyvissä ajoin. Irrottautuminen ryhmästä vaatii oman työskentelynsä erityisesti silloin, kun se on merkinnyt paljon itselle. Jos on varauduttu järjestämään ryhmälle jatkotapaamisia, niistä ilmoitetaan ja sovitaan, haluavatko kaikki listan jaettavaksi ryhmän jäsenille. Viimeinen kokoontumiskerta merkitsee ryhmäläisille parhaimmillaan tyytyväisyyttä yhdessä toimimisen tuomista tuloksista ja ilosta. Usein se merkitsee ryhmäläisille uusia mahdollisuuksia ja ryhmässä saatujen tietojen, taitojen ja kokemusten entistä tietoisempaa käyttöä arjen tilanteissa ja vahvistusta siitä, että itse pärjää. Yhdessä saavutettuja voimavaroja käsiteltäessä ne tiedostetaan entistä paremmin. Yhdessä kerrataan ja muistellaan mitä on tehty, mitä saatu aikaiseksi, mikä oli kivaa, mikä ei. Vertaistuki mahdollistaa itsetunnon ja toimintakyvyn vahvistumisen, kokemuksen, että ei ole yksin. Se on myös ymmärretyksi tulemista, uuden tiedon omaksumista ja oppimista. Se laajentaa näköaloja ja vahvistaa selviämään arjessa, sosiaalisen verkoston ja oman identiteetin vahvistumisen, sekä vertaisohjaajan että nuoren kuntoutujan. 1 14
VERTAISOHJAAJAN 10 KULTAISTA SÄÄNTÖÄ 1. PIDÄ HUOLTA OMASTA JAKSAMISESTASI. 2. KUNNIOITA RYHMÄLLE VARATTUA TILAA JA AIKAA. 3. PYSY ASIASSA. VO: Ryhmäläinen ei saavu sovittuun aikaan paikalle. Miten toimin? VTO: Varmista, että olet selkeästi ilmaissut ryhmän alkamisajan ja paikan. Voit myös laittaa tekstarin, jossa kysyt hänen tilanteestaan. Sen enempää ei voi tehdä. Älä huolestu, jokaisella on omat syynsä ryhmissä käymiseen tai niistä poisjäämiseen. VO: En osaa ohjaamaani aihetta mielestäni riittävästi ja olen epävarma. Miten toimin? VTO: Sinun ei tarvitse tuntea laaja-alaisesti aihetta. Riittää, kun saat aiheen alkuun. Ryhmätyö on yhdessä tekemistä ja tutkimista. Luota manuaaliin. 4. HYVIN SUUNNITELTU, PUOLIKSI TEHTY. 5. KUUNTELE ENEMMÄN KUIN PUHUT. 6. KUNNIOITA YKSILÖN OMAA TAHTOA. 7. MÄÄRITTELE JA HYVÄKSY TAVOITTEET YHDESSÄ. 8. REHELLISYYS KANNATTAA AINA. MYÖS ITSEÄ KOHTAAN. 9. KÄSITTELE ASIAT OIKEISSA MITTASUHTEISSA. 10. HELPOTA MUITA, HE HELPOTTAVAT SINUA. OMIA MUISTIINPANOJA
ALKUSANAT HYVÄ VERTAISOHJAAJA VERTAISOHJAAJAN MUISTILISTA ENNEN RYHMÄÄ Vertaisohjaus on yksi GFP-menetelmän ydintehtävistä. Yhdessä jaetut ja ratkotut ryhmätilanteet yhteisten mielenkiintoisten aiheiden äärellä on merkittävä keino tukea nuorta työ- ja toimintakyvyn kuntoutuksessa. Muiden auttaminen on myös kivaa! Tämä käsikirja on tehty Mannerheimin Lastensuojeluliiton julkaiseman Vertaisryhmän ohjaajan käsikirjan pohjalta sinulle sopivaksi. Kiitokset MLL:n käsikirjan kirjoittajille Ritva Järviselle ja Terhi Taajamolle, jotka ovat kokeneita vertaisryhmätoiminnan kehittäjiä ja kouluttajia. Kiitokset kuuluvat myös ELVIS-hankkeen projektityöntekijöille Heidi Karjalaiselle ja Teppo Tolvaselle toimintamallin kehittämisestä ja tämän lehtisen valmistuksesta. Oman panoksensa menetelmän jalostukseen ovat antaneet myös toiminnanjohtaja Seppo Eronen ja apulaisjohtaja Jouni Nisula Niemikotisäätiön hallinnosta. Suurkiitos myös veljelleni Hermannille kustannustoimituksesta. OLE PAIKALLA 30 MIN ENNEN RYHMÄSI ALKUA, JOTTA EHDIT TARKIS- TAA OLENNAISET ASIAT JA VALMISTAUTUA RYHMÄN ALKAMISEEN. MIKÄ RYHMÄ ON ALKAMASSA? OTA MANUAALI ESILLE JA KERTAA MITÄ ON SUUNNITELTU. OTA OSALLISTUJALISTA MUKAAN RYHMÄÄN KIRJAAMISTA VARTEN. TARKISTA, ETTÄ RYHMÄTILASSA ON TARVITTAVAT VÄLINEET. NOPEA VIIDEN TÄHDEN KERTAUS: MINKÄ TÄHDEN? KATSO RYHMÄN MUISTIINPANOISTA, MITÄ ON SOVITTU VIIME KER- RALLA. MUISTA PYYTÄÄ PALAUTELOMAKKEET! ONNEA MATKAAN! Markus Raivio