HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (SAMIedu) Yhteistyötoimikunta xx.xx.2016 Yhtymähallitus xx.xx.2016
Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖRESURSSIT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Henkilöstön määrä... 4 2.2 Henkilöstön määrä tulosalueittain ja tulosyksiköittäin... 5 2.2.1 Henkilöstön määrä tulosalueittain ja tulosyksiköittäin... 5 2.2.2 Henkilöstö tulosalueittain... 6 2.3 Henkilöstön ikä... 8 2.4 Eläkkeelle siirtyminen... 9 3 HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE JA OPETUSTOIMEN... 10 HENKILÖSTÖN KELPOISUUS SEKÄ HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN... 10 3.1 Henkilöstön koulutusrakenne... 10 3.2 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuus... 11 3.3 Henkilöstön kehittäminen... 12 4 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET... 13 5 HENKILÖSTÖN POISSAOLOT... 14 6 TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN... 17 6.1 Työyhteisökysely... 17 6.2 Työterveyshuolto... 18 6.3 Työkyky ja virkistystoiminta... 19 6.4 Yhteistoiminta... 19 7 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT... 20 Liitteet: Liite 1 Henkilöstön tunnuslukuja yhteenveto 2013 2015
1 JOHDANTO 3 Itä-Savon koulutuskuntayhtymän henkilöstöstrategia ohjaa henkilöstöjohtamista ja henkilöstötyötä yhdessä asetettujen tavoitteiden suuntaan. Henkilöstöraportti palvelee osaltaan strategista seurantaa ja päätöksentekoa. Henkilöstöstrategian painopistealueet ovat osaaminen, johtaminen, hyvinvointi ja vaikuttavuus. Henkilöstöraporttiin 2015 on koottu henkilöstötunnuslukuja taulukkoina ja kuvauksia keskeisistä asioista. Henkilöstöraportti kuvaa tapahtunutta kehitystä. Henkilöstöraportti sisältää myös varautumisen tulevaan ja auttaa päätösten vaikutuksen ennakoinnissa ja toteutumisen seurannassa. Tiedot on tarkoitettu strategisen ja operatiivisen johtamisen apuvälineiksi. Tämä julkaisu on kahdeksas erillinen henkilöstöraportti. Opetustoimen henkilöstön työelämän jaksoille osallistui 53 opettajaa, näistä muodostui 470 työpäivää. Vuonna 2015 toteutettiin työssäolobarometrikysely, työssäolobarometrikysely toteutetaan vastaisuudessa joka vuosi. Henkilöstöhallinnon ohjeiden ja varhaisen tuen toimintamallin tavoitteena on ollut henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen. Sairauspoissaolojen määrä on vakiintunut alle 10 työpäivän tasolle ollen 7,3 työpäivää/henkilö ja 9,9 kalenteripäivää/henkilö. Kunta-alalla sairauspoissaolojen määrä vuonna 2013 oli keskimäärin 16,7 päivää työntekijää kohti. Tulevina vuosina henkilöstötarpeiden ja osaamisen ennakoinnin merkitys on entistä tärkeämpää pienenevien ikäluokkien johdosta, sekä aikuiskoulutuksen kysynnän muutoksen vaihdellessa voimakkaasti. Henkilöstölle asetettavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet muuttuvat tulevassa toimintaympäristössä. SAMIedussa toteutettiin 8 ulkoista viran ja toimen täyttöä. Tehtäviin saapui 66 hakemusta. Kaikki avoimet virat ja toimet saatiin täytettyä. SAMIlaisten keski-ikä nousi edelleen 0,7 vuotta ollen 50,3 vuotta. Nousu johtui pääosin eläkkeelle siirtymisestä ja vähäisestä uuden henkilöstön rekrytoinnista. Jokaisen SAMIlaisen panos on tärkeä SAMIedun tulevaisuutta rakennettaessa. Jokaisen henkilöstöön kuuluvalle tulee antaa mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan määrätietoisesti koko uran ajan. Koulutuskuntayhtymän henkilöstöhallinto esittää kiitokset koko henkilöstölle vuodesta 2015. Savonlinna 17.2.2016 Harri Åkerfelt henkilöstöpäällikkö
4 2 HENKILÖSTÖRESURSSIT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Henkilöstön määrä Vuoden lopussa (31.12.2015) kuntayhtymään palvelussuhteessa oli kaikkiaan 249 (271) henkilöä, joista vakinaisia 228 (250), määräaikaisia 21 (21). Henkilöstön määrä vuoden viimeisenä päivänä on yhden päivän mukainen poikkileikkaus. Henkilöstön määrä vaihteli vuoden aikana siten, että se oli alimmillaan 249 henkilöä (joulukuu) ja ylimmillään 273 henkilöä (toukokuu). Henkilöstömäärän kuukausikeskiarvo oli 261. Henkilötyövuosia toteutui 231,4 (-31,6). Vuoden 2015 henkilöstösuunnitelman ja talousarvion henkilöstömääräksi oli arvioitu 277. Vuoden viimeisen päivän kokonaishenkilöstömäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni 22 henkilöllä sekä määräaikaisten määrässä ei muutoksia 21. Toteutuma on linjassa edelleen vähenevän opiskelijamäärän kanssa. Oppilaitoksen henkilökunnasta 57 % on naisia ja miehiä 43 %. Henkilöstömäärän kehitys vuosina 2011 2015 on esitetty taulukossa 1 ja kuviossa 1. Taulukko 1. Henkilöstö palvelussuhteen mukaan, miehet ja naiset, koko- ja osa-aikaiset Vakinaiset Määräaikaiset Naiset Miehet Kokoaikaiset Osaaikaiset Henkilöä yhteensä Henkilötyövuotta 2011 281 36 189 128 295 22 317 306 2012 279 26 184 121 285 20 305 295 2013 271 23 173 121 277 17 294 285,5 2014 250 21 160 111 255 16 271 263 2015 228 21 142 107 201 48 249 231,43 1) Vuodesta 2015 alkaen osa-aikaisiin on luettu mukaan kaikki osio E:n osa-aikaiset työntekijät. 1) E-liitteen osa-aikaisten kokoaikaistaminen 1.8.2015/1.10.2015 alkaen takautuvasti, on huomioitu kokoaikaisten/osa-aikaisten määrissä.
Kuvio 1. Henkilöstö palvelussuhteen mukaan, miehet ja naiset, koko- ja osa-aikaiset 5 350 300 250 200 150 100 50 0 Henkilöstön määrä ja kehitys 2011-2015 / 31.12.2015 317 295 305 281 279 285 294 271 277 271 250 255 249 228 201 189 184 173 160 142 128 121 121 111 107 36 48 22 26 20 23 17 21 16 21 2011 2012 2013 2014 2015 Vakinaiset Määräaikaiset Naiset Miehet Kokoaikaiset Osaaikaiset Henkilöä yhteensä 2.2 Henkilöstön määrä tulosalueittain ja tulosyksiköittäin 2.2.1 Henkilöstön määrä tulosalueittain ja tulosyksiköittäin Yhtymäpalvelujen henkilöstön vähenemä oli 4 henkilöä (5,6 %) edellisestä vuodesta, vastaavasti koulutuspalveluiden henkilöstömäärän vähenemä oli 18 henkilöä (9 %). Muutokseen vaikutti toteutetut sopeuttamistoimenpiteet ja maltillinen henkilöstön rekrytointi. Taulukko 2. Henkilöstömäärän muutos 2014 2015 aloittain. Henkilöstömäärän muutos 2014-2015 aloittain 2014 2015 muutos Yhtymäpalvelut 71 67-4 Hallintopalvelut 4 4 0 Taloushallinto 7 6-1 Ruokahuoltopalvelut 13 13 0 Kiinteistö- ja puhdistuspalvelut 24 23-1 Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut 7 7 0 Aikuiskoulutus ja kehittämispalvelut 16 14-2 1) Koulutuspalvelut 200 182-18 Tellu-toimiala 63 63 0 Paku-toimiala 43 38-5 Sote-toimiala 52 42-10 Asiantuntijapalvelut ASPA 42 39-3 YHTEENSÄ 271 249-22 1) Vuonna 2014 kehittämis- ja viestintäpalvelut yhtymäpalveluissa ja aikuiskoulutus (AITO) koulutuspalveluissa.
6 2.2.2 Henkilöstö tulosalueittain Kuntayhtymän henkilöstö jakaantuu tulosalueittain yhtymäpalveluihin 26,9 % ja koulutuspalveluihin 73,1 %. Henkilöstön määrä tulosalueittain ja tulosyksiköittäin on esitetty taulukossa 3 ja kuviossa 2. Taulukko 3. Henkilöstö tulosalueittain. Yhtymäpalvelut Virkasuhteiset Työsuhteiset Yhteensä YHT. N M N M N M Hallintopalvelut 1 2 1 2 2 4 Taloushallinto 5 1 5 1 6 Ruokahuoltopalvelut 1 11 1 12 1 13 Kiinteistö- ja puhdistuspalvelut 1 14 8 14 9 23 Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut 1 2 4 2 5 7 Kehittämis- ja viestintäpalvelut 2 3 6 3 8 6 14 YHTEENSÄ 4 7 39 17 43 24 67 Koulutuspalvelut Virkasuhteiset Työsuhteiset Yhteensä YHT. N M N M N M Tellu-toimiala 2 35 2 24 4 59 63 Paku-toimiala 17 6 8 7 25 13 38 Sote-toimiala 12 2 26 2 38 4 42 Aspa-toimiala 17 5 15 2 32 7 39 YHTEENSÄ 46 13 49 11 99 83 182 YHTEENSÄ 50 20 88 28 142 107 249 Opiskelijamäärävertailu 7,9 opiskelijaa / henkilöstön edustaja vuonna 2015. Opiskelijamäärävertailu 7,3 opiskelijaa / henkilöstön edustaja vuonna 2014. Opiskelijamäärävertailu 6,8 opiskelijaa / henkilöstön edustaja vuonna 2013. Opiskelijamäärävertailu 6,5 opiskelijaa / henkilöstön edustaja vuonna 2012.
Kuvio 2. Henkilöstön määrä tulosyksiköittäin 31.12.2015 7 Aspa 39 Sote toimiala 42 Paku toimiala 38 Kehittämis- ja viestintäpalvelut 14 Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut 7 Kiinteistö- ja puhdistuspalvelut 23 Ruokahuoltopalvelut 13 Taloushallinto 6 Hallintopalvelut 4
2.3 Henkilöstön ikä 8 Kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli 50,3 vuotta (naiset 50,6 vuotta ja miehet 50,0 vuotta). Henkilöstön keski-ikä on noussut 0,7 vuotta edellisestä vuodesta, naisten keski-ikä nousi 1,5 vuotta ja miesten keski-ikä laski 0,4 vuotta. Taulukosta 4 ilmenee henkilöstön ikärakenne tulosalueittain ja tulosyksiköittäin. Korkein keski-ikä on kiinteistö- ja puhdistuspalvelussa 52,7 vuotta ja alhaisin taloushallinnossa 45,7 vuotta. Henkilöstöstä 58,2 % on yli 50-vuotiaita ja 18,1 % yli 60-vuotiaita. Alle 30-vuotiaiden osuus on alle 1,0 %. Henkilöstön ikärakenne tuo haasteita työssä jaksamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen. Henkilöstön rekrytointi tulee suunnitella riittävän ajoissa, jotta mentoroinnin avulla voidaan siirtää olemassa olevaa osaamista ja hiljaista tietoa joustavasti uusille työntekijöille. Taulukko 4. Henkilöstön ikäjakauma tulosalueittain Ikä - 29 30-39 40-49 50-59 60 - Sukupuoli N M N M N M N M N M Yhtymäpalvelut Ikä - 29 30-39 40-49 50-59 60 - keskiikä Sukupuoli N M N M N M N M N M Hallintopalvelut 1 2 1 53,5 Taloushallinto 2 2 1 1 45,7 Ruokahuoltopalvelut 3 1 5 3 1 46,1 Kiinteistö- ja puhdistuspalvelut 3 3 1 3 5 5 3 52,7 Henkilöstö- ja tietohallintopalv. 1 1 2 1 1 1 47,0 Kehittämis- ja viestintäpalvelut 2 1 3 2 2 2 1 1 48,4 YHTEENSÄ 0 0 9 4 13 5 12 8 9 7 50,0 Koulutuspalvelut Ikä - 29 30-39 40-49 50-59 60 - keskiikä Sukupuoli N M N M N M N M N M Tellu-toimiala 1 1 9 2 13 1 24 12 49,9 Paku-toimiala 2 3 6 1 9 8 8 1 52,1 Sote-toimiala 4 11 2 20 2 3 50,3 Aspa-toimiala 1 4 1 10 2 14 2 4 1 49,8 YHTEENSÄ 0 2 11 13 29 18 44 36 15 14 50,5 keskiikä HENKILÖSTÖ 0 2 20 17 42 23 56 44 24 21 50,3 Henkilöstön keski-ikä oli 50,3 vuotta; naiset 50,6 vuotta ja miehet 50,0 vuotta. Vuonna 2014 / 49,6 vuotta, naiset 49,1 vuotta ja miehet 50,4 vuotta. Vuonna 2013 / 48,8 vuotta, naiset 48,5 vuotta ja miehet 49,4 vuotta. Vuonna 2012 / 48,7 vuotta, naiset 48,5 vuotta ja miehet 49,1 vuotta.
9 2.4 Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,5 (64,1) vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 6 (9) henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 2 (1) henkilöä. Osa-aikaeläkkeelle siirtyi 6 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä oli 31.12.2015 yhteensä 14 henkilöä. Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oli 1 henkilö, määräaikaisella osatyökyvyttömyyseläkkeellä 1 henkilö, ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä 2 henkilöä. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen mukaisesti henkilö siirtyy laskennallisen eläkeiän saavutettuaan vanhuuseläkkeelle haluamanaan ajankohtana irtisanoutumalla työ-/virkasuhteestaan, kuitenkin viimeistään saavutettuaan 68 vuoden iän. Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttavien kokonaismäärä on vuosien 2015 2021 aikana 48 henkilöä. Työnantajan tavoitteena on pitää työntekijänsä työssä vanhuuseläkkeelle saakka aina, kun se on mahdollista. Tämä on sekä työnantajan, että työntekijän etu. Osalle henkilökuntaa on määritelty henkilökohtainen eläkeikä, jos henkilökohtaista eläkeikää ei ole määritelty, laskelmassa käytetään 65 vuoden ikää. Osa-aikaeläkeläisten osuus henkilöstöstä 31.12.2015 oli 14 (15) henkilöä eli 5,6 %. Osaaikaeläkeläisten määrä on vähentynyt yhdellä henkilöllä vuodesta 2014. Kuntien eläkevakuutuksen tilastojen mukaisesti eniten osa-aikaeläkeläisiä on koulutuskuntayhtymissä. Osa-aikaeläkkeellä on suhteessa eniten korkean koulutuksen saaneita, kuten opettajia. Työnantaja ennustaa eläkkeelle jäämisen KEVAn henkilökohtaisen eläkeiän mukaan sekä muiden kohdalla kalenterivuonna 65 vuotta täyttävät. Varhemaksua maksettiin 94 791,30 (58 715,07 ). Taulukko 5. Henkilöstön henkilökohtaisen eläkeiän täyttyminen tulosalueittain vuosina 2014 2020 Vuosi Yhtymäpalv. Koulutuspalv. Yhteensä 31.12.2015 2 4 6 31.12.2016 3 4 7 31.12.2017 2 7 9 31.12.2018 1 5 6 31.12.2019 4 2 6 31.12.2020 2 4 6 31.12.2021 2 6 8 16 32 48 KEVAn henkilökohtaiset eläkeiät + kalenterivuonna 65 täyttävät.
3 HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE JA OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUS SEKÄ HENKILÖSTÖN KEHITTÄMI- NEN 10 3.1 Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön koulutusrakennetta kuvattaessa on käytetty Tilastokeskuksen koulutusluokitusta. Eniten korkeakoulututkinnon suorittaneita on opettajissa. Opettajien kelpoisuusehdot määräytyvät asetusten 986/98 ja 1186/2010 mukaan. Opettajien pätevyydellä on vaikutus oppilaitosten tuloksellisuusrahoitukseen. Taulukko 6. Henkilöstön koulutusrakenne tulosalueittain Yhtymäpalvelut Keskiasteen koulutus Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Yhteensä N M N M N M N M N M Naiset Miehet Hallintopalvelut 1 1 1 1 2 2 Taloushallinto 1 1 1 3 5 1 Ruokahuoltopalvelut 10 1 2 12 1 Kiinteistö- ja puhdistuspalvelut 13 7 1 1 1 14 9 Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut 1 3 1 1 1 2 5 Kehittämis- ja viestintäpalvelut 1 1 2 2 2 3 3 8 6 YHTEENSÄ 26 12 7 2 7 4 3 5 0 1 43 24 Koulutuspalvelut Keskiasteen koulutus Alin korkeaaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Yhteensä N M N M N M N M N M Naiset Miehet Tellu-toimiala 1 15 7 2 28 1 9 4 59 Paku- toimiala 2 4 2 1 16 5 5 3 25 13 Sote-toimiala 5 1 4 5 1 24 2 38 4 Aspa-toimiala 3 1 7 7 1 15 5 32 7 YHTEENSÄ 11 21 13 8 30 35 45 19 0 0 99 83 KUNTAYHTYMÄ yht. 37 33 20 10 37 39 48 24 0 1 142 107
11 Kuvio 3. Henkilöstön koulutusrakenne tulosalueittain 31.12.2015. Yhtymäpalvelut Koulutuspalvelut 84 69 38 44 29 9 11 8 1 Keskiast.koul. Alin kork.koul. Alempi kor.koul. Ylempi kork.koul. Tutkijakoul. 3.2 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuus Muodollisen kelpoisuuden omaavia opettajia oli 94,48 % (93,21 %). Saavutettu yli 90 % kelpoisuustaso on SAMIedun henkilöstöraporttien paras, sekä valtakunnallisestikin korkea. Kelpoisuuden määrään vaikutti pieni henkilöstön vaihtuvuus, sekä valmiiksi saatetut pätevöitymiskoulutukset. Pätevöityminen tapahtuu pätevöitymissuunnitelman kautta, opettaja sitoutuu suorittamaan pedagogiset opinnot kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta. Alla olevasta taulukosta käy ilmi koulutusaloittain puuttuvat kelpoisuudet. Yhteensä muodollista kelpoisuutta vailla oli 8 opettajaa (11), TELLU-toimialalla (tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara-ala). Taulukko 7. Muodollista kelpoisuutta vailla oleva opetustoimen henkilöstö pedag.puuttuu tutkinto puuttuu opett.aine yht. eri henkilöä N M N M N M Naiset Miehet Paku toimiala Sote toimiala Tellu toimiala 8 1 8 Aspa Aito YHTEENSÄ 0 8 0 1 0 0 0 8 8 Opetushenkilöstö 2015 145 joista muodollisen pätevyyden omaa 94,48 % 2014 162 joista muodollisen pätevyyden omaa 93,21 % 2013 163 joista muodollisen pätevyyden omaa 95,06 % 2012 168 joista muodollisen pätevyyden omaa 92,86 % 2011 173 joista muodollisen pätevyyden omaa 89,60 %
12 3.3 Henkilöstön kehittäminen Henkilöstö käytti kuntayhtymän maksamiin koulutuspäiviin 1354,5 (1425) työpäivää. Henkilöstökoulutukseen (sisältäen osallistumismaksut, matka-, majoitus- ja päivärahakulut sekä sisäisen koulutuksen) käytettiin yhteensä 83 504 (82 580 ). Opettajien työelämäjaksojen työpäiviä toteutui 470 (360) ja työelämäjaksoihin osallistui 53 opettajaa. Vuonna 2014 työelämäjaksolle osallistui 22 opettajaa. Taulukko 8. Koulutukseen käytetyt kustannukset ja työpäivät tulosalueittain. Henkilöstön koulutus Henkilöstökoulutukseen (sisältäen osallistumismaksut, matka-, majoitus- ja päivärahakulut) käytettiin vuonna 2015 83.504 2014 82.580 2013 107.969 2012 118.971 2011 184.610 Henkilöstö käytti kuntayhtymän maksamaan koulutukseen yhteensä 1355 työpäivää Koulutuspalvelut 1089 Yhtymäpalvelut 265,9 Paku-toimiala 189,3 Hallintopalvelut 19,2 Sote-toimiala 248,5 Kiinteistöpalvelut 79,2 Tellu-toimiala 408,2 Opiskelijaruokailu 61 Aspa-toimiala 242,7 Taloushallinto 25,3 Henkilöstö- ja tietohall.palv. 23,2 Kehittämis- ja viestintäpalv. 58 ulkoinen koulutus sisäinen koulutus yhteensä 2015 538,5 816 1355 2014 815 610 1425 2013 841 283 1124 2012 931 520 1451 2011 1101 534 1635 2010 791 735 1526
13 4 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Henkilöstökustannukset käyvät ilmi taulukosta 9. Henkilöstökulut ovat käyttötalouden bruttokuluista 73,1 %, jossa nousua edellisestä vuodesta 0,7 %. Taulukko 9. Henkilöstökustannukset tulosalueittain Käyttötalouden bruttokulut/henkilöstökulut vuonna 2015 (1.000 ) (vain ulkoiset erät) Käyttötalous br Henkilöstökulut 2015 % Käyttötalous br Henkilöstökulut Yhtymäpalvelut 6 647 3 403 51,2 % 6 141 3 244 52,8 % Koulutuspalvelut 12 464 10 574 84,8 % 14 009 11 353 81,0 % Paku-toimiala 2 772 2 378 85,8 % 2 908 2 518 86,6 % Sote-toimiala 3 357 3 005 89,5 % 2 645 2 249 85,0 % Tellu-toimiala 4 164 3 320 79,7 % 4 308 3 345 77,6 % Aspa-toimiala 2 171 1 871 86,2 % 3 067 2 764 90,1 % Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut 1 081 477 44,1 % KUNTAYHTYMÄ yht. 19 111 13 977 73,1 % 20 150 14 597 72,4 % 2014 %
5 HENKILÖSTÖN POISSAOLOT 14 Henkilöstön poissaolot työpäivinä vuonna 2015 ilmenevät taulukosta 10 ja kalenteripäivinä taulukosta 11. Sairauspoissaolot olivat 7,3 työpäivää/henkilö, vuonna 2014 vastaava luku oli 8,2 työpäivää/henkilö. Näistä ns. lyhyitä (1 3 päivää) sairauslomia oli n. 15,6 % (23 %). Henkilöstön sairauspoissaolot olivat yhteensä 1820 työpäivää, vuonna 2014 yhteensä 2226 työpäivää ja vuonna 2013 yhteensä 2337. Sairauspoissaolot voidaan myös ilmoittaa kalenteripäivinä, tämä luku oli 9,9 päivää/henkilö vuonna 2015. Luku on huomattavasti alle kunta-alan keskiarvon. Kunta-alalla sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvun loppupuolelle saakka. Sairauspoissaolot olivat huipussaan vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa oman sairautensa takia. Vuonna 2013 sairauspoissaolojen määrä oli keskimäärin 16,7 päivää työntekijää kohti. Perhevapaiden määrä oli 610 työpäivää, kun vastaava luku vuonna 2014 oli 710 työpäivää. Vuorottelu- ja opintovapaapäivien määrä laski 158 työpäivää, ollen 485 työpäivää. Kaikki vuorotteluvapaat olivat naisille myönnettyjä. Lomautuksia kohdentui kesällä 2015 170 päivää, ruokahuolto- ja SOTE-toimialan avustavaan henkilökuntaan. Yksityisasioiden vuoksi myönnettävät palkattomat vapaat vähenivät vuonna 2015 oleellisesti ollen 867 työpäivää, vastaava luku 2014 oli 1372 työpäivää. Henkilöstön poissaolot olivat yhteensä 3922 työpäivää. Vuonna 2014 yhteensä 4931 ja vuonna 2013 yhteensä 5922 työpäivää. Sairauslomia oli 152 (158) henkilöllä henkilöstöstä n. 61 % (n. 58 %). Sairauspoissaolojen määrä ei ole suoraviivainen sairastavuuden mittari. Pitkät poissaolot kuvastavat eroja terveydentilassa. Taulukko 10: Henkilöstön poissaolot työpäivinä tulosalueittain, sivu 15 Taulukko 11: Henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä tulosalueittain, sivu 16
15 Taulukko 10. Henkilöstön poissaolot TYÖPÄIVINÄ vuonna 2015 (31.12.2015 palvelussuhteessa olleet henkilöt, ei sijaiset) Vuoden 2015 sairauspoissaolot yhteensä keskimäärin 3,53 % vuonna 2014 / 3,98 % vuonna 2013 / 3,84 % Poissaolot TYÖpv Hlömäärä 1-3 pv Sairausloma, tapaturha, sairasloma hoitovapaat opintovapaa Lomautus Yksityisasiat Yh- Vanhempain- ja Vuorottelu- tai tilapäinen hoitovapaa N M sis.edell. N M N M N M N M teensä Yhtymäpalvelut 67 373 98 73 183 30 0 0 80 0 276 14 1054 Hallintopalvelut 4 6 2 6 Taloushallinto 6 14 5 14 Ruokahuoltopalvelut 13 189 2 26 183 30 80 484 Kiinteistö- ja puhdistuspalvelut 23 147 41 25 11 5 204 Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut 7 4 51 11 10 65 Kehittämis- ja viestintäpalvelut 14 13 4 4 255 9 281 Sairaspoissaoloja keskimäärin 3,28 % Koulutuspalvelut 182 627 722 212 384 13 485 0 60 0 358 219 2868 Tellu-toimiala 63 60 625 82 5 7 198 895 Paku-toimiala 38 74 52 28 8 22 156 Sote-toimiala 42 342 30 55 197 60 284 14 927 Aspa-toimiala 39 151 15 47 384 288 45 7 890 Sairaspoissaoloja keskimäärin 3,62 % Kuntayhtymän henkilöstö yhteensä 249 1000 820 285 567 43 485 0 140 0 634 233 3922
16 Taulukko 11. Henkilöstön poissaolot KALENTERIPÄIVINÄ vuonna 2015 (31.12.2015 palvelussuhteessa olleet henkilöt, ei sijaiset) Poissaolot KALENTERIpv Hlömäärä 1-3 pv Sairausloma, tapaturha, sairasloma hoitovapaat opintovapaa Lomautus Yksityisasiat Yh- Vanhempain- ja Vuorottelu- tai tilapäinen hoitovapaa N M sis.edell. N M N M N M N M teensä Yhtymäpalvelut 67 498 133 73 261 43 0 0 104 0 393 18 1450 Hallintopalvelut 4 6 2 6 Taloushallinto 6 17 5 17 Ruokahuoltopalvelut 13 259 2 26 261 43 104 669 Kiinteistö- ja puhdistuspalvelut 23 197 59 25 11 7 274 Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut 7 4 66 11 14 84 Kehittämis- ja viestintäpalvelut 14 15 6 4 368 11 400 Koulutuspalvelut 182 849 998 212 551 17 706 0 81 0 494 278 3974 Tellu-toimiala 63 82 874 82 6 7 253 1222 Paku-toimiala 38 97 64 28 11 28 200 Sote-toimiala 42 477 39 55 284 81 404 18 1303 Aspa-toimiala 39 193 21 47 551 422 55 7 1249 Kuntayhtymän henkilöstö yhteensä 249 1347 1131 285 812 60 706 0 185 0 887 296 5424
17 6 TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 6.1 Työyhteisökysely Vuonna 2015 loka marraskuussa toteutettiin työyhteisökysely (työssäolobarometri). Vastausprosentti oli 77 %. TOB 2015 tulokset olivat 3,63, kun vuoden 2014 tulokset olivat 3,59. Kaikki työhyvinvointia kuvaavat arvot (työkyky, optimaalinen kuormitus ja ergonomia) paranivat, ergonomia jopa merkittävästi 3,85 (3,55). Johtamisen arvot (Tiedonkulku ja vuorovaikutus, työn kehittävyys ja esimiestyö) pientä laskua 3,42 (3,63). Vuonna 2015 käytiin kolme yhteistoimintaneuvottelua, mikä lisäsi henkilöstön epävarmuutta tulevasta ja osin näkyy tuloksista. Työyhteisökyselyn tulos on purettu toimialoittain. Eri toimialoilla on mm. organisaatiomuutoksista johtuen eri painotuksia vastauksissa. Kehittämisen kohteet on valittu toimialan tulosten perusteella. SAMIedun TOB-timantti on esitetty kuviossa 4. Kuvio 4. SAMIedu TOB -vertailu 2011 2015 Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työn kehittävyys 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Esimiestyö 2011 2012 2014 2015 Työkyky Ergonomia Optimaallinen
Kuvio 5. SAMIedun trendit vuosina 2011 2015 18 Asteikko 3,5 asiat ovat hyvin, 3,25 asiaan tuli puuttua, 3,00 huolen ilmapiiri 4,4 4,2 4 3,8 3,6 3,4 3,2 3,9 3,86 3,75 3,74 3,5 3,42 3,43 3,17 3,91 3,61 3,39 3,22 3,6 3,51 3,4 3,34 4,17 4,1 4,034,06 3,53 3,41 3,41 3,27 3 Työn kehittävyys Esimiestyö Ergonomia Optimaallinen kuormitus Työkyky Tiedonkulku ja vuorovaikutus 2011 2012 2014 2015 6.2 Työterveyshuolto Kuntayhtymän henkilöstön työterveyshuollosta on vastannut 1.1.2009 lukien Savonlinnan Seudun Työterveys ry. Pieksämäen alueella on tehty työterveydenhuollon sopimus Suomen Terveystalo Oy kanssa. Rikosseuraamusviraston työterveyshuolto on Terveystalo Oy:ssä, työpaikkakatselmukset toteutetaan yhdessä. Työterveyshuollon palveluihin kuuluvat lakisääteinen työterveyshuolto ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Palvelussuhteen alussa työntekijältä pyydetään T-todistus. Määräaikaistarkastukset suoritetaan 2 vuoden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta ja sen jälkeen työtehtävän perusteella 3 tai 5 vuoden välein sekä yli 50-vuotiailla 3 vuoden välein. Yhteistyötoimikunta antaa työsuojeluvaltuutettujen allekirjoittaman lausunnon vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta. Oppilaitoksen keski-iän noustessa vuosittain on erityisen tärkeää panostaa ikääntyvän henkilöstön työkykyä ylläpitävään toimintaan. Keskeisenä haasteena on sairauksien ehkäisy ja varhainen toteaminen sekä tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen ehkäisy ja varhaisen hoidon menetelmien selvittely. Työterveyshuollon kustannukset olivat 102 796 (89 801 ). Vastaanottokäyntejä työterveyshuollossa oli yhteensä 1294, vuonna 2014 yhteensä 1309. Luku sisältää lääkärillä, terveydenhoitajalla ja psykologilla tapahtuneet käynnit.
6.3 Työkyky ja virkistystoiminta 19 Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus käyttää koulutuskuntayhtymän liikuntasalia ja kuntosalia veloituksetta. Tiistaisin ja torstaisin on voinut pelata lentopalloa ja sählyä, sekä käyttää kuntosalia. Työnantajan järjestämänä on tarjottu fysiojumppaa henkilökunnalle noin 20 30 kertaa vuoden aikana. Yhteistyötoimikunnan momentilta on toteutettu erilaisia virkistys- ja liikuntatapahtumia, sekä hankittu liikunta- ja kulttuuriseteleitä 50 % omakustannushintaan. Työkykyä ylläpitävään toimintaan sisältäen henkilökunnan virkistys- ja harrastustoiminnan, kilpailutoiminnan sekä kulttuuri ja liikuntasetelit käytettiin vuonna 2015 yhteensä 10 581,34 (15 459,60 ) eli 42,50 (57,05 ) henkilöä kohden. 6.4 Yhteistoiminta Yhteistoimintalaki 449/2007 astui voimaan 1.9.2007. Jokaisessa kunnassa tulee olla yhteistoimintaelin. Kuntasektorilla on yleisesti käytäntönä, että yhteistoiminta ja työsuojelun yhteistoiminta on yhdistetty siten, että niillä on yhteinen yhteistoimintaelin. Tämä on mahdollista työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta annetun lain 44/2006 nojalla. Työsuojelutoimikunta ja yhteistyötoimikunta ovat lausunnoissaan puoltaneet yhteistä yhteistoimintaelintä. Työnantaja- ja työntekijäsopijapuolet neuvottelivat 28.10.2013 työjaoksen kokouksessa yhteistyötoimikunnan kokoonpanosta ja toimintamallista sekä mahdollisen erillisen työsuojelutoimikunnan perustamisesta. Yhteistyötoimikunta on kokouksessaan 4.11.2013 83 hyväksynyt uuden kokoonpanon kaudelle 2013 2016. Yhteistyötoimikuntaan kuuluu 8 jäsentä, joista 3 työnantajan ja 5 yhteistoimintalain 3 :n mukaista jäsentä. Yhteistyötoimikunnan jäsenet vuonna 2015: Työnantajan edustajat, 3 henkilöä Keijo Pesonen kuntayhtymän johtaja/ rehtori Harri Åkerfelt henkilöstöpäällikkö Hannele Kojo koulutuspäällikkö Työntekijän edustajat, 4 henkilöä Riitta Härkönen pääluottamusmies, JUKO Seppo Reponen pääluottamusmies, JHL Heidi Venäläinen työsuojeluvaltuutettu, opetus Petri Ikonen työsuojeluvaltuutettu, tukipalvelut varalla Sami Pekonen varalla Terhi Juutilainen varalla Raija Peippo varalla Jarkko Kaartinen varalla Jarmo Kankkunen varalla Merja Mustonen varalla Saara Parkkinen Yhteistyötoimikunnan kokouksiin kutsuttavat asiantuntijajäsenet Yhtymähallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja luottamushenkilöhallinnon asiantuntijoina Työsuojelupäällikkö Talousjohtaja Yhteistyötoimikunnan sihteerinä toimi koulutussihteeri Regina Murto.
Yhteistyötoimikunta kokoontui 11 kertaa vuonna 2015. Tärkeimpiä asioita olivat lausuntojen antaminen mm. henkilöstösuunnitelmasta, talousarviosta, taseesta sekä lukuvuoden 2015 2016 koulupäivistä, sekä lausunnon antamien virkistys-, harrastus- ja kilpailutoiminnan määrärahan käytöstä. Yhteistyötoimikunnan varoista tuettiin mm. pikkujoulua, SAKU ry:n järjestämiä kilpailuja, erilaisia liikuntatapahtumia sekä liikunta- ja kulttuuriseteleiden hankintaa henkilöstölle. Työsuojelutoimikunnan kokoonpano 2015: Pekka Pitkänen työsuojelupäällikkö Heidi Venäläinen työsuojeluvaltuutettu opetustoimen edustajat Petri Ikonen työsuojeluvaltuutettu muun henkilöstön edustaja Saara Parkkinen I vara työsuojeluvaltuutettu muun henkilöstön edustaja 20 7 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Itä-Savon koulutuskuntayhtymän henkilöstöön vaikuttavat suuresti valtiovallan opetustoimeen kohdetuvat leikkaukset. Nämä vaikuttavat järjestämisluvan suuruuteen ja yksikkörahoituksen pienenemiseen. Järjestämisluvan leikkaukset vaikuttavat osin myös henkilöstömäärään. Vuoden 2016 talousarvioluku on 234 henkilöä, vuodenvaihteessa 31.12.2015 henkilöstömäärä oli 249. Aikuiskoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan varmistamiseksi on perustettu SAMI- Palvelut Oy, jonka kautta koordinoidaan kilpailutilanteessa olevaa koulutus ja palvelutarjontaa. Tulevaisuuden keskeiseksi haasteeksi muodostuu jatkuva muutoksen hallinta. Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttavien määrä on vuoteen 2021 mennessä 48 henkilöä, lisäksi voidaan arvioida noin 20 henkilön siirtyvän työkyvyttömyys- tai varhennetulle eläkkeelle vastaavana aikana. Ollakseen kilpailukykyinen työnantaja nykyiselle ja uudelle rekrytoitavalle henkilöstölle, kuntayhtymän tulee arvioida nykyiset henkilöstövoimavarat, sekä ennakoida tulevat osaamistarpeet. Toteutettavan henkilöstöpolitiikan tulee olla tasapuolista ja kannustavaa. Työhyvinvoinnin merkityksen korostaminen, tunnistaminen ja sen kehittäminen on keino ylläpitää työkykyä. Työhyvinvoinnin kehittäminen edistää henkilöstön työssä jaksamista. Varhaisen tuen malli on tehty yhdessä työterveyshuollon kanssa tukemaan tätä tavoitetta.
Liite 1 21 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä HENKILÖSTÖN TUNNUSLUKUJA vertailu 2013-2015 2015 2014 2013 Henkilöstön määrä 249 271 294 * vakinaiset 228 250 271 * määräaikaiset 21 21 23 Opiskelijaa / henkilöstön edustaja 7,9 7,3 6,8 * yhtymäpalvelut 29,4 32,5 29,2 * koulutuspalvelut 10,8 9,43 8,8 Opetushenkilöstön muodollinen pätevyys 94,48 % 93,21 % 92,02 % Henkilöstön koulutusmenot 83 504 82 580 107 969 Henkilöstön koulutuspäivät; työpv 1348,5 1425 1124 * pv / hlö 5,5 5,3 3,8 * sisältää myös oppilaitoksen sisäisen koulutuksen Henkilöstön keski-ikä 50,3 49,6 48,8 * naiset 50,6 49,1 48,5 * miehet 50,0 50,4 49,4 Henkilöstön sairaspoissaolot 3,53 % 3,98 % 3,84 % * yhtymäpalvelut 3,28 % 4,74 % 4,1 % * koulutuspalvelut 3,62 % 3,75 % 3,8 % * sairaspoissaolot keskimäärin hlö 7,3 työpv (9,9 pv.) 8,2 työpv 8,0 työpv Työterveyshuollon menot 102 796 89 801 80 844 * työterveyshuollon menot /hlö 413 331 275 Henkilöstökulut käyttötaloudesta 73,1 % 72,4 % 71,3 % * yhtymäpalvelut 51,2 % 52,8 % 53,4 % * koulutuspalvelut 84,8 % 81 % 78,9 %