HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2005

Transkriptio

1 Lounais Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAVAN REHTORIN KATSAUS 2 FORSSAN AMMATTI INSTITUUTIN TOIMINTA AJATUS JA VISIO 3 FORSSAN AMMATTI INSTITUUTIN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 4 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 4.1 Palvelussuhteet 4.2 Henkilöstön ikä ja sukupuolirakenne 4.3 Eläkkeelle siirtyminen 4.4 Palvelussuhteen pituus 4.5 Vaihtuvuus 4.6 Rekrytointi ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen 5 TYÖAIKA JA TYÖPANOS 6 OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN 6.1 Koulutustaso 6.2 Osaamisen kehittäminen 6.3 Johtamisen kehittäminen 7 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 7.1 Sairauspoissaolot 7.2 Kuntoutus ja työterveydenhuolto 7.3 Työn kuormittavuuden arviointi 7.4 Työhyvinvointi ja työilmapiirimittaukset 8 INNOVATIIVISUUS, YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN 8.1 Aloitetoiminta 8.2 Sisäinen tiedottaminen 8.3 Kehittämishankkeet 8.4 Yhteistoiminta 8.5 Asiakastyytyväisyys 8.6 Seutu ja aluekeskusyhteistyö 8.7 Yhteisösuhteet 9 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 9.1 Palkkausjärjestelmät ja keskituntiansiot 9.3 Henkilöstökustannukset 9.3 Muut välilliset kustannukset LIITTEET

2 1 JOHTAVAN REHTORIN KATSAUS Forssan ammatti instituutti voitti opetushallituksen järjestämän ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun v ja sijoittui hyvin ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusvertailussa. Hyvä menestys on osoitus koko henkilökunnan hyvästä toiminnasta. Vakinaisen henkilöstön keski iän ollessa varsin korkea (yli 49 vuotta) tulee jatkossakin kiinnittää huomiota henkilöstön jaksamiseen vaativassa työssä suuntaamalla resursseja ja toimenpiteitä erityisesti mm. osaamisen, tiedon ja suorituksen johtamiseen sekä yksilön terveyden ja voimavarojen edistämiseen, aktiiviseen työympäristön kehittämiseen ja kannustavaan palkitsemiseen. Henkilöstöraportti voi toimia yhtenä välineenä tiedon keräämiseksi henkilökunnasta sekä tulevien toimenpiteiden suunnittelun pohjana. 2 FORSSAN AMMATTI INSTITUUTIN TOIMINTA AJATUS JA VISIO Forssan ammatti instituutin toiminta ajatus: FORSSAN AMMATTI INSTITUUTTI ON MONIALAINEN, KEHITTYVÄ JA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN VASTAAVA OPPILAITOS, JOKA TUKEE OPISKELIJOIDEN YKSILÖLLISTÄ KASVUA AMMATTIIN. Visio 2015: 1) monialainen koulutustarjonta 2) laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 3) haluttu opiskelu ja työpaikka 4) osaava ja motivoitunut henkilöstö 5) aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa 6) opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko opintoihin 7) toiminta taloudellista ja tuloksellista FAI:n arvot: 1) asiakaslähtöisyys, 2) yksilöllisyys, 3) oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys 4) yhteiskunnallinen vastuu ja 5) yhteistyö 3 FORSSAN AMMATTI INSTITUUTIN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Kuntayhtymän henkilöstöpoliittinen ohjelma ja tasa arvosuunnitelma on hyväksytty ja siinä on henkilöstöpolitiikan avainalueiksi valittu seuraavat: henkilöstön saatavuuden varmistaminen johtamiskulttuurin kehittäminen osaamisen kehittäminen perehdyttämiskoulutuksen systemaattinen järjestäminen työaikamuotojen kehittäminen työssä jaksamisen edistäminen palkkausjärjestelmien uudistaminen henkilöstön yksilöllinen huomioiminen henkilöstövoimavarojen oikea käyttö ja mitoitus.

3 4 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 4.1 Palvelussuhteet Päätoiminen opetushenkilöstö : Perus Vak. Avoimina Vak. Määrä Yhteensä tettuja lehtorin olevia tunti aikaisia lehtorin viran lehtorin opettajia tuntivirkoja haltijoita virkoja opettajia TEKLI/ammatilliset aineet TEKLI/yhteiset aineet KOSME/ammatilliset aineet RATA/ammatilliset aineet VIE/ammatilliset aineet KOL/ammatilliset aineet KOL/yhteiset aineet SOTE/ammatilliset aineet KÄTA/ammatilliset aineet KÄTA/yhteiset aineet MOL/ammatilliset aineet Yhteensä Kaikki opettajat ovat kuntalain 44 :n 2 momentin perusteella viranhaltijoita. Muu henkilöstö : Perus Vak. Avoimina Vak. työ Määrä Yhteensä tettuja viran olevia sopimus aikaisia virkoja haltijoita virkoja suhteisia työsop. Johtava rehtori Koulutusalajohtaja Koulutustarkastaja Talouspäällikkö Opinto ohjaaja Kirjanpitäjä Palkkasihteeri Toimistosihteeri Opintosihteeri Koulutussihteeri Varastonhoitaja Atk tukihenkilö Kirjastonhoitaja Koulunkäyntiavustaja Koulukuraattori Asuntolanhoitaja Ruokapalveluesimies Ruokahuollon varastonhoitaja Suurtalouskokki Keittiöapulainen Talousapulainen Siivoustyönjohtaja Siivooja Kiinteistöesimies Kiinteistönhoitaja Muu henkilöstö (tummennetulla merkityt ovat virkasuhteisia ) Henkilöstön kokonaismäärä oli 127, johon sisältyy 12 osa aikaeläkkeellä olevaa ja 1 osa aikainen).

4 Vakinaisen henkilöstön (107) osuus kokonaishenkilöstömäärästä oli 84,3 %. Määräaikaisesta henkilöstöstä n. 85 % oli opettajia. Kuntayhtymässä on opettajavirkojen lisäksi 9 muuta sellaista virkaa, jotka on kuntalain 44 :n 2 momentin perusteella katsottavaksi sellaisiksi, joissa käytetään julkista valtaa ja jotka tulee hoitaa virkasuhteessa. Vuoden 2005 aikana muutettiin 9 muuta virkaa työsopimussuhteeksi. Palkatun henkilöstön määrän kehitys toimipisteittäin vv (31.12.): FORSSAN TOIMIPISTE Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Yhteensä Johtava rehtori Koulutusalajohtaja Opinto ohjaaja Päätoimiset opettajat Koulutustarkastaja Talouspäällikkö Tukipalveluhenkilöstö TAMMELAN TOIMIPISTE Koulutusalajohtaja Päätoimiset opettajat Tukipalveluhenkilöstö Erillinen projektihenkilöstö LIESJÄRVI LIESJÄRVEN TOIMIPISTE Koulutusalajohtaja Päätoimiset opettajat Tukipalveluhenkilöstö Erillinen projektihenkilöstö Yhteensä Jos em. palvelussuhteet muutetaan kunta alan suosituksen mukaisiksi henkilötyövuosiksi saadaan runsaat 120 htv v Henkilöstön ikä ja sukupuolirakenne Vakinaisen henkilöstön keski ikä oli 50 v 6 kk (vuotta aiemmin 49 v 1 kk). Alle 40 vuotiaiden osuus oli n. 25 % koko henkilöstömäärästä (vuotta aiemmin n. 17 %). Vakinaisesta palvelussuhteesta vanhuuseläkkeelle v siirtyneiden (3) keski ikä oli 63 v 5 kk, kun taas muiden irtisanoutuneiden (6) keski ikä oli 45 v 7 kk. Vakinaiseen palvelussuhteeseen v valittujen uusien työntekijöiden (3) keski ikä oli 40 v 9 kk. Vastaavasti määräaikaiseen palvelusuhteeseen v valittujen uusien työntekijöiden (6) keski ikä oli 32 v 3 kk.

5 HENKILÖSTÖN IKÄ JA SUKUPUOLIJAKAUTUMA Henkilöitä Ikäluokka Miehiä Naisia Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 57,5 % (60,8 % v. 2004). Sosiaali ja terveysalalla sekä ravitsemis ja matkailualalla on opetushenkilöstö miltei yksinomaan naisia. Kaupan ja hallinnon sekä kulttuurin alallakin n. 2/3 opetushenkilöstöstä on naisia. Sen sijaan tekniikka ja liikenne sekä luonnonvara ala ovat varsin selkeästi miesopettajavaltaisia. Tukipalveluhenkilöstöstä n. 25 % on miehiä. Siivoushenkilöstö on yksinomaan naisia, kun taas kaikki kiinteistönhoitajat ovat miehiä. 4.3 Eläkkeelle siirtyminen Eläkkeelle siirtyminen vv : Henkilöstö Osa aika Kokonaan eläkkeelle siirtyneet määrä eläkkeelle siirtyneet lkm % henkilöstöstä ,00 % ,00 % ,47 % ,14 % ,76 % ,05 % ,05 % ,31 % ,54 % ,37 % Vuosina siirtyi henkilöstöä kokonaan eläkkeelle keskimäärin 2,7 %/vuosi eli yli 1/5 koko henkilöstöstä. Osa aikaeläkkeelle siirtyminen oli voimakkainta vv Vanhuuseläkkeelle siirtyisi laskennallisen eläkeiän perusteella vuoteen 2012 mennessä 28 työntekijää eli n. 22 % nykyisestä henkilöstöstä.

6 Laskennallisen eläkeiän perusteella vanhuuseläkkeelle siirtymisen vuoksi vapautuisivat seuraavat virat ja toimet vv : Opetushenkilöstö Ammatilliset aineet (KMT) 1 Ammatilliset aineet (AKT) 1 Ammatilliset aineet (RATA) 1 Ammatilliset aineet (VIE) 1 Ammatilliset aineet (KOL) 3 Ammatilliset aineet (SOTE) 1 1 Ammatilliset aineet (KÄTA puu) 1 Ammatilliset aineet (MOL) 1 Yhteiset aineet (englanti/ruotsi) 1 Yhteiset aineet (mat/fys/tietotekn) 1 Yhteiset aineet (muu) 1 Tukipalveluhenkilöstö Hallinto 1 1 Toimisto Ruokahuolto 1 1 Siivous Kiinteistönhoito 1 1 Muu toiminto 1 Yhteensä Osuus henkilöstöstä 0,79 % 0,00 % 1,58 % 3,16 % 4,74 % 7,11 % 4,74 % (tummennetulla merkityt ovat jo nyt osa aikaeläkkeellä olevia) lukien tuli voimaan kunta alan eläkeuudistus, jonka mukaan työntekijällä on yksin omaan valintansa perusteella oikeus jäädä eläkkeelle vasta 68 vuotiaana. Tätä mahdollisuutta tuskin suuremmassa määrin käytetään. On muistettava, että tähän mennessä FAI:n henkilöstöstä % on käyttänyt tarjoutuneen osa aikaeläkevaihtoehdon miltei heti kun se on ollut mahdollista. Vuoden 2005 aikana siirtyi osa aikaeläkkeelle kolme opettajaa ja yksi siivooja. Lähivuosina jäänee 2 3 työntekijää vuosittain osa aikaeläkkeelle. 4.4 Palvelussuhteen pituus PALVELUSAIKA FAI:SSA (myös sitä edeltävissä oppilaitoksissa) alle 5 vuotta 5 9 vuotta vuotta vuotta vuotta yli 25 vuotta Henkilökunnasta n. 40 % on ollut palveluksessa yli 10 vuotta (n. 15 % yli 20 vuotta).

7 4.5 Vaihtuvuus Vuoden 2005 aikana suoritettiin seuraavat henkilöstösiirrot: opinto ohjaajana toimiva ammatillisten aineiden opettaja siirrettiin perustettuun opintoohjaajan virkaan lukien ammatillisten aineiden tuntiopettajana vuodesta 1998 lukien toiminut opettaja siirrettiin kone ja metallitekniikan ammatillisten aineiden lehtorin virkaan lukien opetustuntimäärien mahdollistaessa siirrettiin muodollisesti kelpoisina 4 määräaikaista tuntiopettajaa virkasuhteisiin lukien toistaiseksi Tammelan kunnan sosiaalihuollon kanssa laaditun ruokahuoltosopimuksen mukaisesti päätoiminen kahvionhoitaja siirtyi ns. vanhana työntekijänä Tammelan kunnan palvelukseen lukien Liesjärven toimipisteen päätoimisen keittäjän irtisanoutuessa muutettiin osa aikainen suurtalouskokki päätoimiseksi lukien koulunkäyntiavustajan ammattitutkinnon v suorittanut siivooja siirrettiin siivousaineisiin liittyvien syiden vuoksi koulunkäyntiavustajan toimeen lukien. Vuoden 2005 aikana valittiin: kone ja metallitekniikan lehtori yhteisten aineiden (englanti ja ruotsi) lehtori koulukuraattori 6 uutta määräaikaista tuntiopettajaa. Vuoden 2005 aikana irtisanoutui pysyvästä palvelussuhteesta 6 työntekijää ns. lähtövaihtuvuusprosentin ollessa peräti 4,7 % (vastaavasti 0,8 % v ja 2,3 % v. 2003). Vuoden 2005 aikana irtisanoutui pysyvästä palvelussuhteesta: 1) yhteisten aineiden (englanti+ruotsi) osa aikaeläkkeellä oleva lehtori. 2) yhteisten aineiden (äidinkieli) tuntiopettaja, 3) luonnonvara alan ammatillisten aineiden tuntiopettaja, 4) koulukuraattori, 5) siivooja ja 6) Tammelan toimipisteen keittäjä. Irtisanoutumisen syynä v oli kahdessa tapauksessa pyrkimys päästä työttömyyseläkkeelle, joka vaihtoehto on osoittautunut alkaen uusittuja varhaiseläkevaihtoehtoja edullisemmaksi. Kahden irtisanoutumisen syynä oli se, että he kokivat työmatkan liian pitkäksi. Kahdella muulla olivat irtisanoutumissyyt varsin henkilökohtaiset. Henkilöstö verotuskunnittain Urjala 0 % Ypäjä 2 % Humppila 5 % Somero 2 % Jokioinen 3 % Tammela 22 % Muut kunnat 17 % Forssa 49 %

8 FAI:n henkilöstöstä 17 % (19 % v. 2004) asuu kuntayhtymän toimialueen ulkopuolella. Lähes joka viidennellä (opettajista n. 30 %:lla) on varsin pitkä päivittäinen työmatka, mikä omalta osaltaan voi tulevaisuudessa lisätä henkilöstövaihtuvuutta. 4.6 Rekrytointi ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen Forssan ammatti instituutissa on eläkkeelle (myös osa aikaeläkkeelle) siirtyminen ollut viime vuosina suhteellisen suurta. Sen seurauksena on menetetty paljon hyvää osaamista ja hyviä työtapoja, joista uusi työntekijä perehdytysvaiheessa usein kaipaa enemmän tietoa. Toisaalta oppilaitoksessa on jo koettu erityisesti muodollisesti pätevän ja tietyn osaamisalueen hyvin hallitsevan opetushenkilöstön saatavuuteen liittyviä ongelmia, joiden suuruutta ei pelkästään hakijoiden lukumäärä osoita. Hakijoiden määrät v. 2005: kone ja metallitekniikan ammatillisten aineiden lehtorin virkaan oli hakijoita 5, joista muodollinen kelpoisuus 3:lla yhteisten aineiden (englanti ja ruotsi) lehtorin virkaan oli hakijoita 3, joista vain yhdellä muodollinen kelpoisuus tietojenkäsittelyn ammatillisten aineiden lehtorin virkaan oli hakijoita 21, joista kellään ei ollut muodollista kelpoisuutta koulukuraattorin toimeen oli hakijoita 21, joista useimmilla muodollinen kelpoisuus. Määräaikaisia tehtäviä täytettäessä muodolliset kelpoisuusehdot täyttävien eri alojen ammatillisten aineiden opettajien löytäminen tuottaa vuosi vuodelta enemmän vaikeuksia. Eläkkeelle siirtyminen on Forssan ammatti instituutissa ja koko kunta alalla tulee olemaan erityisen voimakasta vv Rekrytointi ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen tulevat entisestään korostumaan. 5 TYÖAIKA JA TYÖPANOS Palkalliset ja palkattomat poissaolot työpäivinä vv : Sairaus Tapaturma Perhepol. syyt (äitiysloma yms.) Koulutus Vuosiloma Muu palkallinen poissaolo Opintovapaa Lomautus Kuntoutus Muu palkaton poissaolo Yhteensä Lomautukset v koskivat Liesjärven toimipisteen opettajaa (78 pv) ja oppilaitoksen loma aikoina tukipalveluhenkilöstöä (65 pv). Henkilöstön työssäolopäiviä v kertyi yhteensä pv. On kuitenkin huomattava, että tieto ei ole aivan vertailukelpoinen, koska mukana on 60 opettajaa, joilla ei ole kuin laskennallinen vuosilomaoikeus.

9 Henkilöstön lukumäärä kuntayhtymässä käytössä olevissa työaikamuodoissa : Johtavat ja itsenäisessä asemassa olevat 7 Toimistotyöaika (36,25 t/vko) 13 Yleistyöaika (38,25 t/vko) 30 Säännöllinen työaika (37 t/vko) 1 Kokonaistyöajassa olevat opettajat 18 Muut opettajat (laskennallinen vuosiloma) 58 Yhteensä 127 Em. lukuihin sisältyvät myös osa aikaeläkkeellä olevat (12) ja osa aikainen työntekijä (1). 6 OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN 6.1 Koulutustaso Henkilöstön koulutustaso tilastokeskuksen koulutusalaluokituksen mukaan : Perusaste 7 5,5 % Keskiaste 24 18,9 % Alin korkea aste 17 13,4 % Alempi korkeakouluaste (amk tutkinnot, opistoasteen tutkinnot) 56 44,1 % Ylempi korkeakouluaste 21 16,5 % Tutkijakoulutus 2 1,6 % Yhteensä ,0 % Suoritetut tutkinnot v. 2005: ravitsemis ja talousalan ammatillisten aineiden opettaja suoritti amk tutkinnon kulttuurialan ammatillisten aineiden opettaja suoritti amk tutkinnon suurtalouskokki suoritti alansa ammattitutkinnon talousapulainen suoritti alansa ammattitutkinnon siivooja suoritti koulunkäyntiavustajan ammattitutkinnon siivooja suoritti alansa ammattitutkinnon. Lisäksi useita työntekijöitä oli parhaillaan omaehtoisesti työnsä ohessa suorittamassa eriasteisia tutkintoja. Omaehtoinen koulutus on yhtenä neljästä perusteesta FAI:n voimassa olevassa kannustuslisäjärjestelmässä. Toisaalta koulutustason nousu johtaa opetusalalla lähes poikkeuksetta OVTES:n mukaisen taulukkopalkan korotukseen. Opetushenkilöstöstä n. 1/5:lla ei ollut viran edellyttämää muodollista kelpoisuutta, koska useimmilta määräaikaisilta opettajilta puuttuu ns. pedagoginen kelpoisuus (35 ov:n lisäopinnot). Opettajien tutkintovaatimusten noustua on rekrytoitaessa entistä vaikeampaa löytää hyvää opettajaa, jolla vaaditun ylemmän korkeakoulututkinnon tai amk tutkinnon lisäksi on soveltuva kolmen vuoden työkokemus ja 35 ov:n pedagogiset lisäopinnot. Kuljettajalinjan ammatillisten aineiden opettajilta vaaditaan lisäksi liikenneopettajan kelpoisuus. Vuoden 2005 aikana kaksi ammatillisten aineiden opettajaa suoritti asetuksen edellyttämät pedagogiset lisäopinnot ja sai siten muodollisen kelpoisuuden. Kolme ammatillisten aineiden opettajaa aloitti ko. opinnot v

10 6.2 Osaamisen kehittäminen Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan Forssan ammatti instituutti käytti henkilöstön kehittämiseen 4,4 % henkilöstömenoistaan. Valtakunnallisessa oppilaitosvertailussa luku oli keskimääräistä korkeampi. FAI:n kehittämishankkeisiin (esim. laatutyö, nuorten näytöt ja opettajien työelämätyöskentely) on oleellisesti liittynyt henkilöstön osaamisen kehittämistä. Opetushenkilöstökoulutuksen painopistealueet ovat seuraavat: 1) työelämäosaamisen diplomin suoritus 2) erityispedagogiikan suoritus 3) ope.fi koulutus. Opetushenkilöstön suoritukset em. painopistealueilla mennessä on esitetty liitteenä. Tavoitteeksi on otettu, että 6 opettajaa suorittaa vuosittain 15 ov:n työelämäosaamisen diplomin (4 ov:n opettajan työelämäjakso, 3 ov:n alakohtainen työelämäosaaminen, 4 ov:n työssäoppimisen kehittäminen ja 4 ov:n näytöt ammatillisessa koulutuksessa). Työelämädiplomin suoritti 2 opettajaa v (6 opettajaa v. 2004). Yksi opettajista suoritti erityisopettajan 35 ov:n (60 opintopisteen) opinnot v Tukipalveluhenkilöstön koulutuksessa on pääpaino lisääntyvän tietotekniikan hyväksi käytössä ja alati muuttuvien ohjelmien hallinnassa. 6.3 Johtamisen kehittäminen Kuntayhtymässä toteutettiin organisaatiouudistus: otettiin käyttöön uusi johdon organisaatiomalli uusine toimenkuvineen ja virkajärjestelyineen lukien. Muutoksella selkeytettiin hallinto organisaatiota ja samalla vahvistettiin johtavan rehtorin asemaa. Siihen liittyen talousarvioasetelma uudistettiin lukien. FAI:ssa päätettiin v. 2003, että esimiesten on pidettävä alaistensa kanssa 1 2 kehityskeskustelua vuodessa kaikilla tasoilla otetaan käyttöön säännölliset työpaikkakokoukset ja että koko henkilöstölle järjestetään yhteisiä kokouksia kahdesti lukuvuodessa järjestetään oppisopimuskoulutuksena esimiehille suunnattu johtamiskoulutus vv Kehityskeskustelut Koko henkilöstö oli systemaattisten kehityskeskustelujen piirissä ja kehityskeskustelujen kattavuusprosentti oli 100 % v Työpaikkakokoukset Koko henkilöstö oli säännöllisten työpaikkakokousten piiriissä v Koko henkilöstölle yhteisiä kokouksia järjestettiin ja Kokouksien aiheita mm. toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen, laatutyö, projektit ja turvallisuusohjeet. Johtamiskoulutus Johtamisen erikoisammattitutkinnon (=JET) suoritti 6 johtavaa viranhaltijaa, 6 osastonjohtajaa ja 2 vastuuhenkilöä vv Koulutuksen järjestäjänä oli JTO. Lähikoulutuspäiviä v oli 3,5 (yht. 40 kpv).

11 7 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 7.1 Sairauspoissaolot ja kuntoutus Sairauspoissaolot pituuden mukaan: kpl sairaus pv kpl sairaus pv kpl sairaus pv 1 3 työ pv työ pv työ pv työ pv Yhteensä Sairauspoissaoloja v oli 60 työntekijällä eli n. 47 %:lla koko henkilöstömäärästä. Sairauspoissaoloprosentti oli 1,71 % (650/37798). Vastaava luku v oli 2,01 %. Valtakunnallisesti ko. prosenttilukuja on opetusalallakin pidettävä poikkeuksellisen hyvinä. Sairauspoissaolot v olivat 5,1 pv/työntekijä (5,3 pv v. 2004). Työtapaturmia rekisteröitiin 5 kpl v ja tapaturmien takia kertyi poissaolopäiviä 75. Tapaturmat olivat varsin lieviä. Käynnit työterveyshuollon sairaanhoitovastaanotoilla vv : Lääkäri Terveydenhoitaja Psykologi 6 Laboratoriotutkimukset Työterveyshuolto vv : Työpaikkaselvitykset Tietojen anto ja ohjaus. Terveystarkastukset tuntia tuntia kpl Lääkärit 3,60 5,30 4,00 0, Terveydenhoitajat 6,30 7,00 7,90 3, Fysioterapeutit 1, Psykologit 1,30 2, Laboratoriotutkimukset Yhteensä 9,80 13,30 13,20 5, Työn kuormittavuuden arviointi Työturvallisuuslain (738/2002) 25 :n mukaan jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Forssan ammatti instituutissa on viimeksi toukokuussa 2003 suoritettu työturvallisuuslain edellyttämä riskien kartoitus, jonka perusteella valmisteltiin toimenpide ehdotus ja tarkistettiin työsuojelun toiminta ohjelmaa. Kehityskeskustelut, säännölliset työpaikkakokoukset ja johtamiskoulutus todettiin hyviksi menetelmiksi esille tuleviin työssäjaksamisongelmiin ja ne olivat myös käytössä v

12 Vuoden 2005 aikana jatkettiin varahenkilöjärjestelmän luomista lähinnä palkanlaskennan ja oppisopimustoimiston toimistotehtävien osalta. Atk tukihenkilölle luotiin varahenkilöjärjestelmä. Tammelan toimipisteen sijaisuusjärjestelyissä pyrittiin löytämään uudenlaisia ratkaisuja. 7.4 Työhyvinvointi, yhteistoiminta ja verkostoituminen Henkilöstölle marraskuussa 2004 järjestetyn motivointikyselyn tulokset (vastaajia 76): Samaa Ei osaa Eri mieltä sanoa mieltä TIEDONKULKU ERI KOULUTUSALOJEN VÄLILLÄ ON RIITTÄVÄ 42 % 26 % 32 % TIEDONKULKU ERI HENKILÖSTÖRYHMIEN VÄLILLÄ ON RIITTÄVÄ 43 % 29 % 28 % SIJAISUUSJÄRJESTELYT ON HOIDETTU JOUSTAVASTI 72 % 11 % 17 % ERI HENKILÖSTÖRYHMIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ ON TOIMIVAA 78 % 9 % 13 % SAAN RIITTÄVÄSTI TIETOJA FAI:N TOIMINNASTA/TAVOITTEISTA 67 % 9 % 24 % TYÖTEHTÄVÄT MÄÄRITELTY RIITTÄVÄN SELKEÄSTI 88 % 0 % 12 % TYÖSSÄ VOI TEHDÄ RATKAISUJA OMA ALOITTEISESTI 90 % 2 % 8 % VOI HYÖDYNTÄÄ TIETOJA JA TAITOJA MONIPUOLISESTI 91 % 1 % 8 % VOI OSALLISTUA OMAA TYÖTÄ KOSK. PÄÄTÖKSENTEKOON 74 % 10 % 16 % VOI VAIKUTTAA TYÖYHTEISÖN TOIMINNAN SUUNNITTELUUN 68 % 15 % 17 % HALUAA TOIMIA NYKYISESSÄ TYÖTEHTÄVÄSSÄ 90 % 6 % 4 % TIETÄÄ TARKASTI, MITKÄ TEHTÄVÄT OVAT VASTUULLA 88 % 2 % 9 % TYÖ ON MONIPUOLISTA 89 % 10 % 1 % EI TUNNE TEKEVÄNSÄ TARPEETONTA TYÖTÄ 81 % 0 % 19 % PITÄÄ TYÖSTÄÄN 95 % 4 % 1 % TYÖMORAALI HYVÄ JA IHMISET SITOUTUNEITA TAVOITTEISIIN 79 % 10 % 11 % YKSIKÖSSÄ VALLITSEE HYVÄ YHTEISHENKI 81 % 10 % 9 % SAA TARPEEKSI PALAUTETTA TYÖSTÄ 67 % 17 % 16 % TUNNEN, ETTÄ ESIMIES ARVOSTAA TYÖTÄNI 76 % 14 % 10 % SAA MYÖNTEISTÄ PALAUTETTA HYVIN TEHDYSTÄ TYÖSTÄ 77 % 10 % 13 % TYÖKYKYNI ON TÄLLÄ HETKELLÄ HYVÄ 86 % 6 % 8 % TULOKSELLISUUTTA SEURATAAN JÄRJESTELMÄLLISESTI 70 % 22 % 8 % USEIN MIELESSÄ EHDOTUKSIA TYÖNI KEHITTÄMISEKSI 72 % 20 % 26 % KOKEILLAAN JA TOTEUTETAAN UUSIA ASIOITA INNOKKAASTI 54 % 20 % 26 % MAHDOLLISUUS OSALLISTUA TYÖTÄNI KOSKEVIEN MUUTOSTEN SUUNNITTELUUN 75 % 11 % 14 % PEREHDYTETTIIN HYVIN NYKYISIIN TYÖTEHTÄVIIN (17) 53 % 12 % 35 % TYÖYHTEISÖNI TYÖVÄLINEET TÄYTTÄVÄT TEHTÄVÄNSÄ 68 % 10 % 22 % TYYTYVÄINEN TYÖTILOIHIN 77 % 2 % 21 % Motivaatiokyselyjä on tehty systemaattisesti vuodesta 1999 alkaen. Johtoryhmän päätöksillä on vv pyritty parantamaan erityisesti perehdyttämistä, palautteen antamista ja tiedonkulkua. Aiempiin kyselyihin verrattuna ei niiden suhteen saavutettu myönteisempiä tuloksia lukuun ottamatta palautteen antamista. 8 INNOVATIIVISUUS, YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN 8.1 Aloitetoiminta Aloitetoiminta ja aloitteellisuus on yhtenä neljästä perusteesta FAI:n voimassa olevassa kannustusrahajärjestelmässä. 8.2 Sisäinen tiedottaminen Yhden koulutusalajohtajan toimenkuvaan on lukien sisällytetty viestinnän kehittäminen ja tiedotus. Selkeästi vastuutettu ja toimivampi intranet saatiin käyttöön jo v Sisäistä tiedottamista on lisäksi pyritty parantamaan kehityskeskusteluilla, työpaikkakokouksilla ja henkilöstön yhteisillä kokouksilla.

13 8.3 Kehittämishankkeet Vuoden 2005 aikana oli FAI:ssa useita henkilöstön kehittämishankkeita, mm. laatutyön kehittämisprojekti, työssäoppimisen kehittämisprojekti ja nuorten näyttöjen käyttöönottoprojekti. Lisäksi oli seuraavat ESR projektit: näyttöpilottiprojekti, opettajien työelämätyös kentelyn projekti, työpaikkaohjaajakoulutusprojekti ja logistiikka alan yhteistyöprojekti. 8.4 Yhteistoiminta Kuntayhtymässä on 12 jäseninen yhteistoimintaryhmä, jossa 4 työnantajan edustajaa (sis. työsuojelupäällikön ja palkka asiamiehen) ja 8 henkilöstön edustajaa (sis. kaikki luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet sekä kaksi työsuojeluvaltuutettua). Toimii samalla työsuojelutoimikuntana. Kokouksia 3 kpl v Asiakastyytyväisyys Oppilaitoksessa keskeisin asiakastyytyväismittari on vuodesta 2004 alkaen kaikille opiskelijoille vuosittain tehtävä opiskelijakysely. Opiskelijakyselyn tuloksista lähemmin toimintakertomuksessa. 8.6 Seutu ja aluekeskusyhteistyö Kuntayhtymällä on edustaja Forssan seudun kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöasiain neuvottelukunnassa Forssan seudun Kuntaosaaja 2012 hankkeessa Forssan seudun aluekehitysohjelman osaamisvaliokunnassa Forssan seudun aluekehitysohjelman johtaminen ja kuntapalvelut valiokunnassa maakunnallisessa koulutuksen neuvottelukunnassa ja sen toisen asteen koulutus ja ennakointijaostossa. 8.7 Yhteisösuhteet Yhteisösuhteissa on keskeisimmällä sijalla yhteydet elinkeinoelämään ja työpaikkaohjaajiin. Yhteistoiminnasta on lähemmin toimintakertomuksessa vuodelta PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 9.1 Palkkausjärjestelmät ja palkitseminen Forssan ammatti instituutissa noudatetaan seuraavia virka ja työehtosopimuksia kunnallinen yleinen virka ja työehtosopimus (KVTES) 38 kunnallisen teknisen henkilöstön virka ja työehtosopimus (TS) 7 kunnallinen opetushenkilöstön virka ja työehtosopimus (OVTES) o yhteiset määräykset 6 o liite 4 (ammattioppilaitos) 44 o liite 5 (kauppaoppilaitos) 14 o liite 7 (sosiaali ja terveysalan oppilaitos) 9 o liite 8 (metsä ja puutalousoppilaitos) 9 OVTES:n liitteiden 7 ja 8 alaiset opettajat (yhteensä 19) ovat kokonaistyöajassa.

14 Yhtymähallituksen hyväksymien perusteiden mukaan voi johtava rehtori myöntää kannustuslisinä ryhmille 0,2 % kk palkkaisten palkkamenoista ja tulosaluejohtaja alaisilleen 0,2 % alaistensa kk palkkaisten palkkamenoista seuraavin hyväksytyin kriteerein: 1. keksinnöt/aloitetoiminta 2. aktiivisuus suuressa uudessa projektissa 3. omaehtoinen koulutus 4. henkilöstön vähentämisestä aiheutuva työmäärän lisääntymisen korvaaminen. Kannustuslisiä myönnettiin yhteensä euroa 40 työntekijälle v Kannustuslisä oli keskimäärin 322 euroa/työntekijä ( euroa). KVTES:n 11 :n mukaista tulospalkkiota ei kuntayhtymässä ollut käytössä. 9.2 Henkilöstökustannukset Henkilöstökulujen osuus kokonaiskäyttökuluista v oli 64,3 % (ed. vuonna 64,7 %). Palkkojen ja sivukulujen kehitys (1 000 e): muutos Palkat ,07 % Eläkekulut ,94 % Muut henkilösivukulut ,64 % Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät ,98 % Eläkekulut vv olivat 22,9 % palkoista. 9.3 Muut välilliset kustannukset Työterveydenhuollon kulut olivat yhteensä ,42 euroa v (16 364,90 e v. 2004). TYHY toimintaan käytettiin 6 602,40 euroa v (5 874,49 euroa v. 2004) seuraaviin toimintoihin: tyhy kuntoutus ja urheilutoiminta 1 960,75 e Vesihelmen käyttö 333,90 e kevät ja syyssaunat 347,77 e teatteri. ja tutustumismatkat 1 249,82 e henkilökunnan yhteinen liikuntailtapäivä 295,45 e yhteisen pikkujoulun järjestäminen 2 414,71 e Lisäksi henkilöstön käytössä on veloituksetta yksi viikoittainen TYHY vuoro ja yksi lentopallovuoro FAI:n liikuntasalissa. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus veloituksetta käyttää FAI:n kuntosalia iltaisin ja viikonloppuisin. Vuoden 2005 aikana päätettiin ryhtyä käyttämään liikuntaseteleitä tuettaessa henkilöstön liikkumista.