NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO

Ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma 2012 NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO

1 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Toimintaohjelman perusta... 1 3 Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus... 2 3.1 Neuvolatoiminta... 2 3.2 Kouluterveydenhuolto... 6 3.3 Opiskeluterveydenhuolto... 8 3.4 Ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta... 10 3.5 Suun terveydenhuolto... 11 4. Mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut... 12 5. Lasten ja nuorten palveluketjun kehittäminen Oulussa... 14 LIITTEET

1 1 Johdanto Ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelmaa linjaa Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (VNa 338/2011). Asetuksen mukaan kunnan kansanterveystyöstöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Monitahoinen toiminta edellyttää riittävän kattavaa ja pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta. Oulun ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelmalla pyritään varmistamaan, että Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin eri osissa asuva väestö saa eri väestöryhmien tarpeet huomioon ottaen yhtenäiset palvelut kunnan eri toimipisteissä. Terveyspalveluissa nimetään myös vastuuhenkilö, joka vastaa toimintaohjelman kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta. Toiminnan toteutumisesta ja tuloksista raportoidaan vuosittain toimintakertomuksessa kunnan kansanterveystyöstä vastaaville luottamuselimille. Toimintaohjelma on näkyvissä sosiaali- ja terveystoimen www-sivuilla. 2 Toimintaohjelman perusta Valtioneuvoston asetuksen tarkoituksena on ollut parantaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien terveyspalvelujen suunnitelmallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeet huomioon ottavaa toteuttamista maan eri osissa ja vähentää näin alueellista ja terveyskeskusten välistä eriarvoista palvelutarjontaa. Tasoltaan yhtenäisellä ja suunnitelmallisella toteuttamisella tarkoitetaan sitä, että ehkäisevät terveyspalvelut kattavat koko ikäluokan ja palvelujen sisältö on riittävän yhdenmukainen koko maassa. Valtioneuvoston asetuksessa on tarkasti määritelty terveystarkastusten sisältö (VNa 338/2011), joka käytännössä tarkoittaa, että käynnit ovat henkilökohtaisia ja niihin varataan riittävästi aikaa. Määräaikaiset terveystarkastukset tarjotaan kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluville. Määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee selvittää. Määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi tehdään terveystarkastuksia yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksia toteutetaan terveydenhoitajan ja/tai lääkärin tavallisina sekä laajoina tarkastuksina. Suun terveystarkastuksia tekevät hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat. Terveystarkastuksissa selvitetään lapsen ja nuoren terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä perheen hyvinvointia haastattelulla, lapsen ja nuoren kliinisillä tutkimuk-

2 silla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Terveystarkastukset toteutetaan tarpeen mukaan moniammatillisesti ja niiden sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien varhaiseen toteamiseen, arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on toteutettava siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lapsen ja nuoren mielipiteiden ja kokemusten kuulemiseen. Terveystarkastusten yhteydessä tehdään tarvittaessa yksilöllinen hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa. Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin. Tärkeää on keskittää ennaltaehkäisevää työtä erityisen tuen tarpeessa oleviin lapsiin ja nuoriin sekä heidän perheisiinsä. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tulee tarvittaessa järjestää lisäkäyntejä ja kotikäyntejä sekä laatia suunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa. 3 Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus 3.1 Neuvolatoiminta Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan tehtävä on ohjata, valmentaa ja neuvoa odottavaa äitiä ja hänen perhettään raskauden ja synnytyksen varalle. Lisäksi tehtävänä on etsiä mahdollisia riskitekijöitä ja raskauden esiin tuomia sairauksia ja muita poikkeavuuksia (ennaltaehkäisevä työ). Työ sisältää lääketieteellisen seurannan lisäksi sosiaalista, emotionaalista ja psyykkistä tukea sekä apua uudessa elämäntilanteessa. Äitiysneuvola toimii läheisessä yhteistyössä synnytyssairaalan kanssa.

3 Äitiysneuvolan resurssit (2012) v. 2012 Äitiysnlath Synn.lkm Synn./th Äitiysnla lääkäri Haukipudas 3.5 319 91 0.3 Kiiminki 3 246 82 0.25 Oulu 27 2241 83 4.5 Oulunsalo 1.5 200 133 0.3 Yli-Ii 0.4 30 75 0.05 Yhteensä 35.3 3036 86 5.4 Taulukko 1. Äitiysneuvolan työpanos STM:n suositusten mukaan äitiysneuvolassa kokopäiväisellä terveydenhoitajalla tulisi olla enintään 80 synnyttävää asiakasta vuodessa. Lääkärillä taas äitejä tulisi olla enintään 800 as./lääkäri. Lasta odottavalle perheelle tehdään vähintään yksi laaja terveystarkastus sekä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Ensikäynnin tulee sisältää koko perheen hyvinvointikartoitus. Neuvolapalveluissa tulee huomioida koko perhe neuvolan asiakkaina. Asetus velvoittaa myös tekemään raskaudenaikaisen kotikäynnin ensisynnyttäjäperheille raskausviikoilla 19 23 tai viimeistään synnytyksen jälkeen. Sikiöseulonnat tuotetaan omana palveluna. Äitiysneuvolan määräaikaistarkastukset ovat kuvattuna liitteessä 1. Määräaikaistarkastuksissa seuloutuu riskiäitejä/ -perheitä, joiden hoito vaatii lisätyötä/-tarkastuksia. Raskaana olevista 4-10 %:lla ilmenee verenpaineen nousua, 8 %:lla verensokeriarvojen nousua ja 10-15 % äideistä käy läpi masennusvaiheen. Tämän tutkimustiedon ja sosiaali- ja terveysministeriön lastenneuvolatyön arvioinnin perusteella lisätyömäärä on noin 25 % neuvolatyössä. Äitiysneuvolatyössä tämä tarkoittaa yhtä lisäkäyntiä neljää määräaikaistarkastusta kohti. Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Lisäksi neuvolassa edistetään lapsen kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyttä. Perheet saavat myös tietoa rokotuksista ja lapsille annetaan kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain ja järjestämään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lastenneuvolat tekevät moniammatillista yhteistyötä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien kanssa.

4 Lastenneuvolan resurssit (2012) v. 2012 Lastennlan th Lasta/th Last.nlan lääkäri Haukipudas 5.5 420 0.5 Kiiminki 5 360 0.7 Oulu 32.5 382 6.6 Oulunsalo 2.5 473 0.5 Yli-Ii 0.6 366 0.1 Yhteensä 46.1 389 8.4 Taulukko 2. Lastenneuvolan työpanos Suositusten mukaan (STM) lastenneuvolan kokopäiväisellä terveydenhoitajalla tulisi olla enintään 340 lasta, mikäli sijaista ei ole vuosilomalle käytössä ja 400 lasta, mikäli sijainen on käytössä. Lääkärillä taas 2800 lasta/ lääkäri, jos hänellä on sijainen ja 2400 lastaa/lääkäri, jos ei ole sijaista. Asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta, joihin sisältyy vähintään kaksi lääkärintarkastusta lapsen ollessa 4 6 viikon ja 8 kuukauden ikäinen sekä laaja terveystarkastus 4 kuukauden iässä. Asetuksessa edellytetään, että ainakin yksi kotikäynti tehdään vauvan syntymän jälkeen. Neuvolan ja terveydenhoitajan antaman tuen merkitys korostuu lapsen ensi viikkoina, sillä silloin useimmat perheet tarvitsevat paljon tukea ja tietoa, varsinkin ensimmäisen lapsen syntyessä. Edelleen lapselle tämän ollessa 1,5 6 vuoden ikäinen on järjestettävä vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä sekä yhteen terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta. 6- vuotiaiden kohdalla asetus velvoittaa toimimaan yhteistyössä koulun ja esikoulun kanssa tukemaan lapsen nivelvaihetta esikoulusta kouluun. Lastenneuvolan määräaikaistarkastukset ovat kuvattuna liitteessä 2. Neuvolaikäisen lapsen laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat vanhemmat. Terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä ja tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa lapsen ja koko perheen hyvinvointia. Siihen kuuluu vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen, niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Perhe voi tarvita myös lisäkäyntejä neuvolaan tai kotiin. Lastenneuvolassa lisäkäyntejä aiheutuu moninaisista asioista; imeväisen itkuisuudesta aina esikouluikäisen keskittymisvaikeuksiin saakka. Terveydenhoitajat tekevät myös harkinnanvaraisia kotikäyntejä äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen tukemi-

5 seksi (KIIKKU vauvaperhetyön menetelmä, Varhaisen vuorovaikutuksen työmenetelmät). Lapsen elämän muutosvaiheita tuetaan, esimerkiksi Oulunsalossa ja Oulussa on käytössä moniammatillisen yhteistyön toimintamalli lapsen siirtyessä esiopetukseen. Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaistarkastuksista poisjääneiden lasten riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla. Tarkastuksista poisjääneiden tuen ja asioiden jatkoselvittelyn tarve voi olla keskimääräistä suurempi. Lapsen tarvitessa erityistä tukea, lapselle laaditaan suunnitelma, joka tehdään yhteistyössä vanhempien ja perheen kanssa toimivien tahojen kanssa. Lisäkäyntejä vaativien asiakkaiden käyntien määrästä ei missään kunnassa ole vielä käytettävissä tilastotietoa, joten määräaikaistarkastusten lisäksi tehtyjen käyntien todellista lukumäärä ei ole tiedossa. Oulun tilastointiohjeet, jossa erotellaan kontaktiohjelman ulkopuoliset käynnit käyntisyytasolle asti, otetaan käyttöön yhdistyvissä kunnissa 2012 alkaen. Tilastoista saadaan luotettavaa tietoa erityisen tuen tarpeessa olevista, sillä tilastoinnin avulla saadaan eroteltua esim. fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen syyn vuoksi neuvolassa käyneet. Erityispalveluiden asiakkuudet saadaan tilastoista ikäryhmittäin. Erityispalveluiden työn sisältöä saadaan myös tilastoista yksiköittäin, esim. kotikäynnit, perheneuvolan työ jne. Neuvolassa on käytössä Tukeva-hankkeessa pilotoitu Raskauden ajan tuen polku - työmalli, jossa tehdään kaikki osa-alueet kattava hyvinvointikartoitus kaikille ensikävijöille. Kartoituksen perusteella saadaan poimittua perheiden joukosta erityistä tukea tarvitsevat perheet, joille tehdään raskauden aikainen kotikäynti. Terveydenhoitajan työpariksi voi tulla joko perhetyöntekijä tai terapeutti ja tarvittaessa myös päihde- ja sosiaalityöntekijä. Oulussa, Oulunsalossa ja Haukiputaalla selvitetään tehokkaammin perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa terveydenhoitajien tekemällä väkivaltakyselyllä. Oulussa, Oulunsalossa ja Haukiputaalla tuotetaan neuvolan ennaltaehkäisevää perhepalvelua lastensuojelun perhetyön lisäksi. Neuvolan perhepalvelua suunnataan odottaville perheille ja alle kouluikäisten lasten perheille. Perhepalvelu on tarkoitettu perheille, joissa ainakin toinen vanhemmista on kotona ja lapsi/lapset ovat kotihoidossa. Perhepalvelun tavoitteena on tukea ja auttaa lapsiperheiden elämänhallintaa ja selviytymistä arjessa. Perhetyöntekijän tehtävä on tukea ja vahvistaa vanhemmuutta. Oulussa perhepalvelussa työskentelee neljätoista perhetyöntekijää, yksi psykiatrinen sairaanhoitaja ja kolme perheterapeuttia sekä Haukiputaalla on kolme perhetyöntekijää. Oulunsalossa perhetyöntekijä on sosiaalipalvelujen työntekijä, mutta hänellä on vastaanottotoimintaa kahtena päivänä viikossa neuvolassa tarpeen mukaan ensimmäistä lasta odottaville perheille ja pienen vauvan perheille. Muissa kunnissa perhetyöntekijöitä on vain lastensuojelussa, ja neuvola tekee tiivistä yhteistyötä heidän kanssaan. Kiimingissä lapsiperheillä on käytettävissä perhetyön palveluseteli. Kunnissa on ryhmätoimintaa, jonka tarkoituksena on tukea ja vahvistaa vanhemmuutta vertaistuen avulla sekä vastata erityisen tuen tarpeeseen. Perhevalmennusta pidetään jokaisessa kunnassa ensimmäistä lasta odottaville perheille. Ryhmätoimintaa toteutetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden omana toimintana ja yhteistyös-

6 sä seurakunnan ja järjestöjen kanssa. Perheitä ohjataan joka kunnassa kolmannen sektorin kerhoihin ym. toimintaan mukaan. Neuvotyötä tukevat myös kunnissa toimivat moniammatilliset työryhmät (neuvolatyöryhmät, lapsityöryhmät). Perheille suunnattu ryhmätoiminta on kuvattu liitteessä 6. Jos asiakas tarvitsee mahdollisia jatkotutkimuksia, lisätukea tai hoitoa, toimitaan verkostoituneesti muiden palvelualueiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvissä ongelmissa toimitaan neuvolassa yhteistyössä mielenterveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstön kanssa. Syksyllä 2011 Oulussa on aloitettu vauvaperheiden päiväperhekuntoutus Vaavi, lasta odottaville ja pikkulapsiperheille, joissa äidillä/vanhemmilla on päihdeongelmaa. Oulussa tehdään tämän lisäksi järjestelmällistä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa ESKO- hankkeen Voimaperhe-osiossa, jossa kehitetään järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä lasten ja nuorten ennaltaehkäisevissä palveluissa. 3.2 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kouluterveydenhuollon tulee myös osallistua erityistä tukea vaativien oppilaiden hoitoon ja osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä koulujen työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Kouluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollon resurssit (2012) v. 2012 Kouluth Oppilaita Oppilaita/th Kouluth. lääkäri Haukipudas 5 2800 560 0.5 5600 Kiiminki 3.8 2280 600 0.5 4560 Oulu 21.5 14067 654 3 4689 Oulunsalo 3 1600 530 0.2 2650 Yli-Ii 0.6 330 550 0.1 3300 Yhteensä 33.9 21077 622 4.3 4902 Oppilaita/lääkäri Taulukko 3. Kouluterveydenhuollon työpanos Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukaan kokoaikaisella terveydenhoitajalla saisi olla enintään 600 koululaista. Lääkäreiden kohdalla suositus on 2100 koululaista kokoaikaista lääkäriä kohti. Asetuksen mukaan oppilaille tulee järjestää sekä määräaikaisia että laajoja terveystarkastuksia, joita toteuttavat terveydenhoitajat ja lääkärit. Oppilaille tehtävissä tarkastuksissa pyritään arvioimaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia, jolloin myös opettajan ja muun oppilashuollon henkilöstön antama ar-

7 vio oppimisesta, kouluselviytymisestä ja kaverisuhteista on huomioitava. Kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastukset ovat kuvattuna liitteessä 3. Peruskouluikäisten lasten huoltajille on järjestettävä mahdollisuus osallistua lastensa terveystarkastuksiin, ennen kaikkea silloin, kun on kysymys oppilaan laajasta terveystarkastuksesta. Oppilaalle tehdään tarvittaessa laajan terveystarkastuksen pohjalta henkilökohtainen terveydenhoitosuunnitelma yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa sekä tarvittaessa opettajan ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Suunnitelman pohjalta toteutetaan seuraavat tapaamiset terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien aikaiseen toteamiseen. Arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lapsen ja nuoren mielipiteiden ja kokemusten kuulemiseen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa esille nousevat lapsuusiässä yleiset allergiset sairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön oireet sekä psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat. Mikäli oppilasta tavatessa tulee ilmi asioita, jotka vaativat lisäselvittelyä kouluterveydenhuollon lisäksi, ohjautuu oppilas eteenpäin palveluissa. Fyysisissä asioissa voidaan ottaa yhteys terveysasemalle, kaupungin tarjoamiin erityispalveluihin tai lääkärin lähetteellä erikoissairaanhoidon palveluihin. Oulussa on oma LTK-tiimi (lasten ja nuorten tutkimus- ja kuntoutustiimi), jossa toimii mm. lastenlääkäri, fysioterapeutti ja terveydenhoitaja. Mielenterveyteen liittyvissä asioissa oppilas ohjautuu koulun psykologille, kuraattorille tai opinto-ohjaajalle, mikäli on huolta myös opiskelun onnistumisesta. Vuonna 2011 Oulun kouluterveydenhuoltoon perustettiin neljä psykiatrista sairaanhoitajan tehtävää, joiden painopiste on ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä. Kun oppilas tarvitsee erityistä tukea, otetaan yhteys lastenja nuorisopsykiatriseen tiimiin, perheneuvolaan tai lasten ja nuorten psykiatriselle poliklinikalle. Sosiaalisissa asioissa tehdään yhteistyötä oppilaan luokanvalvojan, rehtorin, koulun kuraattorin ja lastensuojelun kanssa (poissaolot, koulukiusaaminen, päihteet, lastensuojelulliset huolet). Psyykkisissä ja sosiaalisissa asioissa jatkoselvittelyihin ohjautumista edeltää usein moniammatillinen palaveri. Kouluterveydenhuollon tärkeä yhteistyökumppani vanhempien lisäksi on opetustoimi. Koulu nimeää oppilashuollon yhteisöllisestä tuesta vastaavan moniammatillisen oppilashuoltoryhmän lukuvuodeksi kerrallaan. Terveydenhoitaja ja mahdollisuuksien mukaan koululääkäri sekä psykiatrinen sairaanhoitaja kuuluvat oppilashuoltoryhmään. Oppilashuoltoryhmä laatii lukuvuosittaisen oppilashuoltotyön toimintasuunnitelman. Tavoitteena on terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollon yksilöllinen tuki on yksittäisen oppilaan oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden koulunkäyntiin liittyvien ongelmien ehkäisemistä, tunnistamista ja poistamista mahdollisimman varhain. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Lähtökohtaisesti huoltaja on mukana neuvottelemassa lapsensa asioista. Muussa tapauksessa huoltajalta on oltava kirjallinen lupa asian käsittelyyn.

8 Kiimingissä, Oulunsalossa ja Haukiputaalla kouluterveydenhuolto on osaltaan mukana sivistystoimen Kelpo-hanketta, jossa on kehitetty tehostetun tuen ja oppimisen tuen strategiaa oppilashuollollisena hankkeena. Kiimingin ja Haukiputaan kouluilla on käytössä myös ns. koulupalaverikäytäntö, joissa lapsen ja perheen pulmiin haetaan ratkaisua opettajan, erityisopettajan, tarvittaessa terveydenhoitajan/lääkärin ja lapsen ja vanhempien yhteisneuvottelussa. Oulussa myös pilotoidaan Terva-Toppilan koululla lapset puheeksi -työmallia ESKO Voimaperhe- hankkeen myötä. Kiimingissä on käytössä toimintamalli äkillisiin tilanteisiin, jos oppilas oireilee voimakkaasti. Kiimingissä, Haukiputaalla ja Yli-Iissä toteutetaan joka toinen vuosi Terveys ry:n, seurakunnan, nuorisotoimen ja poliisin kanssa yhteistyönä tupakka- ja päihdelabyrintit. Kiimingissä järjestetään eri toimijoiden kanssa yhteistyönä koululaisille ja heidän perheilleen suunnatut hyvinvointi- ja harrastemessut, Wiilis-messut. Lapsia, nuoria ja perheitä ohjataan aktiivisesti kuntien liikunta- ja nuorisotoimien järjestämään monipuoliseen kerho- ja harrastetoimintaan. Niille lapsille ja nuorille, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista, tarjotaan erityisryhmille suunnattua liikuntaa. Järjestäjinä ovat liikuntatoimi ja kuntoutuspalvelut yhteistyössä. Oulussa on luotu Oulun oma Terve, tulevaisuus toimintamalli, jonka avulla halutaan tukea ja vahvistaa lasten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta. Joka toinen vuosi toteutettavat kouluterveyskyselyt suuntaavat Terve, tulevaisuustoimintamallin painopistealueita. Poikkihallinnolliset työryhmät seuraavat ja analysoivat kyselyn tuloksia. Toimintamalli päivitetään aina uusien kouluterveyskyselyn tulosten, muun tutkimustiedon ja arkikokemuksen pohjalta. Kiimingissä vastaavaa toimintatapaa koordinoi sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen kouluhyvinvointityöryhmä. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat osa hyvinvointibarometria. 3.3 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on, kuten kouluterveydenhuollossa, oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on myös osallistua erityistä tukea vaativien oppilaiden hoitoon, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä koulujen työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Opiskeluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa. Opiskeluterveydenhuollon resurssit (2012) v. 2012 th:n työpanos opisk / th lääk. työpanos

9 Haukipudas 1.4 750 0.2 Kiiminki 0.2 1210 0.06 Oulu 10.5 1238 5.0 * Oulunsalo 0.1 2390 0.1 *kuuluu myös sairausvastaanottoa Taulukko 4. Opiskeluterveydenhuollon työpanos Opiskeluterveydenhuollon oppaan mukaan kokoaikaisella terveydenhoitajalla opiskelijamääräsuositus on lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 600 800 opiskelijaa/th. Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa 800-1000 opiskelijaa/th ja 2500-3000 opiskelijaa/lääkäri. Asetuksen tarkoituksena on ollut tehostaa terveyden edistämistä ja kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Asetuksessa pidetään tärkeänä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja huomion kiinnittämistä erityisesti siirtymävaiheisiin esim. opiskelun aloitus. Asetuksen mukaan opiskeluterveydenhuollossa tulee tehostaa etsivää työtä ja seurata palvelujen ulkopuolelle jäävien ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten määrää. Ensimmäisenä opiskeluvuonna ammattiopiston ja ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijoille terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna opiskelija käy lääkärintarkastuksessa, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan tai opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. Ammattikorkeakoulussa opiskeleville tehdään ensimmäisenä opiskeluvuonna terveyskysely, minkä perusteella opiskelija kutsutaan tarvittaessa terveystarkastukseen. Opiskelijoille, jotka joutuvat opiskeluaikanaan alttiiksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaville töille, tulee tehdä alkutarkastus ja tarvittavat määräaikaistarkastukset. Opiskelijan terveystarkastustarve tulee selvittää ennen työssä oppimisjaksoa tai työharjoittelua. Toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus tehdään kaikille niille opiskelijoille, joille ei lääkärintarkastusta ole tehty ensimmäisenä opiskeluvuonna. Opiskelujen aikana tehtävä kutsuntaikäisten terveystarkastus korvaa toisena opiskeluvuonna tehtävän lääkärintarkastuksen. Opiskeluterveydenhuollon määräaikaistarkastukset ovat kuvattuna liitteessä 4. Oulussa on aloittanut opiskeluterveydenhuollossa vuonna 2011 yksi psykiatrinen sairaanhoitaja lukioissa ja kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa ammatillisissa oppilaitoksissa, joiden työn painopiste on ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä. Opiskeluterveydenhuollon yhteistyökumppaneina toimivat koulukuraattorit, opintoohjaajat, sosiaalityöntekijät ja mielenterveystyön työntekijät.

10 Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille järjestetään monialaista tukea nuorisolain velvoitteiden mukaisesti kunnan erityisnuorisotyön koordinoimana. Haukiputaalla toimii työpaja nimeltään Starttipaja, Kiimingissä ja Oulunsalossa Nuorten työpaja, jotka ovat tarkoitettu haastavassa elämäntilanteessa oleville nuorille. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat työttömät nuoret. Kiimingissä toimii TUKEVAhankkeessa pilotoitu nuorten tukiryhmä Tsekpoint, joka on osa kunnassa toimivaa nuorten ohjaus- ja palveluverkostoa. Oulussa on käytössä ennaltaehkäisevään työhön painottuvan TERO-hankkeen kehitettyjä matalan kynnysten mielenterveyspalvelun toimintamalleja (terveyskysely, Terkka-pysäkki- toiminta ja huolen vyöhykkeistö). Oulussa toimivan ns. Byströmin moniammatillisen työryhmän tavoitteena on tukea moniasiantuntijaisen työryhmän avulla erityistä tukea tarvitsevan nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia ja ennaltaehkäistä hänen syrjäytymistään ja edistää nuoren työllistymistä. Byströmin tiimissä työskentelevät avoterveydenhuollosta terveydenhoitaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja asiakaslähtöisesti ja ennaltaehkäisevästi yhteisissä tiloissa ns. matalan kynnyksen periaatteella. Kutsuntatarkastusten yhteydessä syrjäytymisvaarassa oleville asevelvollisille tarjotaan moniammatillista tukea (Aikalisä/ Time Out-toiminta). TimeOut- ryhmään kuuluu mm. psykiatrinen sairaanhoitaja, nuorisotyöntekijä, pajatoiminnasta vastaava työntekijä, liikunnanohjaaja, terveydenhoitaja jne. 3.4 Ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta Alle kouluikäisen lapsen, oppilaan ja opiskelijan seksuaalista kypsymistä ja kehitystä tukeva neuvonta sisällytetään terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin lapsen ja nuoren kehitysvaihetta vastaavasti. Seksuaalineuvonta on integroitu kaikkiin terveyspalveluihin. Seksuaalineuvontaa toteutetaan tasa-arvoisesti asiakkaan tarpeen mukaan riippumatta asiakkaan sukupuolesta, iästä, seksuaalisesta tai sukupuolisesta suuntautumisesta, kulttuuritaustasta tai muista yksilöllisistä ominaisuuksista. Erityistä huomiota kiinnitetään pitkäaikaissairaisiin ja vammaisiin lapsiin ja nuoriin, joiden seksuaalisuus jää usein huomiotta. Neuvolan ja kouluterveydenhuollon terveysneuvontaa on koordinoitu varhaiskasvatuksen ja peruskoulun väkivallattomuuteen tähtäävän kasvatuksen kanssa. Neuvonta raskauden ehkäisystä ja muu seksuaaliterveysneuvonta kuuluvat neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Parisuhdetta ja seksuaalisuutta koskevaa neuvontaa annetaan raskauden aikana henkilökohtaisessa neuvonnassa ja perhevalmennuksessa, synnytyksen jälkeen ja raskaudenehkäisypalvelujen yhteydessä. Lastenneuvolassa keskustellaan lapsen seksuaalisuuden kehityksestä ja ohjataan vanhempia tukemaan lapsen tasapainoista kehitystä seksuaaliterveyden näkökulmasta. Neuvolapalveluissa tarjotaan tietoa vanhemmille parisuhdevaikeuksien ja pikkulapsiperheiden eroamisen ehkäisemiseksi. Erityisen tärkeä ryhmä on puberteettia lähestyvät nuoret, joiden luonnolliseen kehitykseen kuuluu seksuaalisen kiinnostuksen herääminen, parisuhteiden luominen sekä parisuhteiden ja sosiaalisten verkostojen muuttuminen.

11 Kouluterveydenhuollolla ja kouluterveydenhoitajalla on tärkeä rooli nuorten seksuaaliterveysneuvonnassa. Nuorten seksuaalikasvatuksessa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon edustajat ovat mukana suunnittelemassa terveystiedon sisältöjä. Terveydenhuollon henkilöstö voi osallistua myös varsinaiseen opetukseen. Nuorten saavat neuvoja ja apua seksuaalisuutta koskeviin kysymyksiin lähipalveluina, sillä helppo pääsy vastaanotolle on nuorille ensiarvoisen tärkeää. Terveyskeskusten on järjestettävä kansanterveyslain mukaan kunnan asukkaiden tarvitsemat ehkäisyneuvontapalvelut. Ehkäisyneuvontaa tarvitsevat myös ne, jotka eivät käytä äitiys- ja lastenneuvolan tai koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja. Uuden Oulun kunnissa ehkäisyneuvontapalvelut on järjestetty osana terveyspalveluita tai erillisenä ehkäisyneuvolatoimintana. Ehkäisyneuvontaan integroidaan aina kokonaisvaltainen seksuaaliterveyden edistäminen. 3.5 Suun terveydenhuolto Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevän suun terveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää hyvää suun terveyttä. Lähtökohtana ovat odottava perhe ja lapsen ensimmäiset elinvuodet, joilla luodaan koko elämän ajan vaikuttava perusta. Suun terveyden ylläpitämiseen tarvittavat keinot ovat kariestartunnan ehkäisy, suun ja hampaiden puhdistus, terveellinen ravinto sekä fluorin ja ksylitolin käyttö. Ilman perheiden omaa vastuuta hyvän suun terveydentilan ylläpito ei onnistu. Jokapäiväisen elinympäristön on oltava terveyttä edistävää ja ylläpitävää. Huoltajien on tärkeää saada perustiedot suusairauksien synnystä ja ehkäisystä sekä käytännön ohjeet suun terveyden ylläpitämisestä jo ennen lapsen ensimmäisten hampaiden puhkeamista. Kasvun edetessä kulloinkin ajankohtaiset suun ja hampaiden hoitoon sekä purennan kehitykseen liittyvät asiat otetaan esille jokaisen kontaktin yhteydessä. Suun terveydenhuollossa ei ole valtakunnallisia resursointisuosituksia ehkäisevien terveyspalveluiden toteuttamiseksi. Asetuksen lähtökohtana on, että turvataan riittävä henkilöstö asetuksella säädettyjen määräaikaisten suun terveystarkastusten ja ehkäisevien palvelujen sekä yksilöllisen tarpeen mukaisten suun tutkimusten ja hoitopalvelujen toteuttamiseksi. Tämä edellyttää toiminnan tarkkaa suunnittelua ja seurantaa. Selvityksissä on osoitettu suuriakin eroja kuntien lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palveluissa sekä resurssien kohdentamisessa. Erityisesti odottaviin perheisiin suunnattu toiminta on ollut vähäistä. Asetuksella pyritään turvaamaan yhtäläiset palvelut koko maassa. Kunnan on järjestettävä ensimmäistä lasta odottavalle perheelle vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Alle kouluikäiselle lapselle on tehtävä suun terveystarkastus, kun tämä on 1-2 -vuotias, 3-4 -vuotias ja 5-6 -vuotias. Lisäksi kunnan on järjestettävä koululaiselle suun terveystarkastus ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Opiskelijalle on järjestettävä vähintään

12 kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja hoidon tarve. Neuvola- ja kouluikäisten kohdalla toiminta on pääosin jo aiemmin noudattanut asetuksen toimintamallia. 1-2 -vuotiaille järjestettävä suun terveydentilan tarkastus on tullut asetuksessa uutena verrattuna nykykäytäntöön, samoin osallistuminen ensimmäistä lastaan odottavan perheen perhevalmennukseen. Aiemmin ammattioppilaitosten opiskelijoita ei ole kutsuttu systemaattisesti tarkastukseen. Asetuksen mukaan heille on tarjottava suun terveydentilan tutkimus ainakin kerran opintojen aikana. Terveystarkastusten yhteydessä määritellään tarvitseeko lapsi tai nuori ikäkausitarkastusten välillä lisätarkastuksia. Tällöin määritellään myös kuka tekee seuraavan tarkastuksen; hammaslääkäri, suuhygienisti vai hammashoitaja. Tarvittaessa lapsi tai nuori ohjataan erikoisalakohtaiseen suun tutkimukseen erikoishammaslääkärille. Yhteistyötä terveyden edistämisessä ja terveysneuvonnassa tehdään neuvoloiden, koulujen, muun terveydenhuollon ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Suun terveydentilan määräaikaistarkastukset on kuvattu liitteessä 5. 4. Mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut Kun peruspalvelut eivät yksin riitä ja asiakas tarvitsee mahdollisia jatkotutkimuksia, lisätukea tai hoitoa, tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvissä ongelmissa neuvola ja koulu- ja opiskeluterveydenhuolto toimii yhteistyössä mielenterveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstön kanssa. Tavoitteena on, että asiakas pysyy ensisijaisesti perusterveydenhuollon palveluiden piirissä. Yhteistyökumppaneiden kanssa tehdään konsultaatio-, verkosto- ja moniammatillista yhteistyötä. Oulun kaupunki järjestää lasten ja nuorten avopsykiatriset palvelut omana toimintana. Lasten- ja nuorisopsykiatrinen työryhmä (LANU) koordinoi 0-22-vuotiaiden lasten- ja nuorisopsykiatrista erikoissairaanhoitoa. LANU- työryhmän työskentely perustuu perhe- ja verkostokeskeisiin työmuotoihin. Työryhmä tekee tiivistä yhteistyötä perheiden ja niiden viranomaistoimijoiden kanssa, jotka ovat lasten ja nuorten arjessa mukana. Työryhmä vastaa osaltaan oululaisten lasten ja nuorten ja heidän perheidensä hoidon tarpeen arvioinnista ja toteuttaa hoidot yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa. Työryhmä antaa konsultaatioapua myös muille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Erikoissairaanhoidon palveluja ostetaan myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Oulussa toimiva perheneuvola tarjoaa sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvonnan erityispalveluita ja avioliittolain mukaista perheasiain sovittelua. Perheneuvolan päätehtäviä ovat psykologinen, sosiaalinen ja lääketieteellinen (lastenpsykiatrinen) tutkimus, hoito ja kuntoutus sekä asiantuntijatehtävät lasten ja nuor-

13 ten psykososiaaliseen kasvuun ja kehitykseen sekä perhe-elämään liittyvissä asioissa. A-klinikka ja Nuorten päihdeasema Redi 64 ovat kaupungin omia yksiköitä, jotka hoitavat päihde- ja riippuvuusongelmaisia päihdehuoltolain sekä laatusuositusten mukaisesti. Neuvolat tekevät lisäksi yhteistyötä päihteitä käyttävien äitien raskausaikana OYS:n äitiyspoliklinikan erityispalveluiden kanssa. Haukiputaalla toimii päihdeasema Road alle 30-vuotiaille päihteiden ja huumeiden käyttäjille sekä heidän läheisilleen. Lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia tukee Haukiputaan perhepalvelukeskus, joka hankkii ostopalveluna myös lastenpsykiatrin, psykiatrisen sairaanhoitajan ja toimintaterapeutin palveluita. Kiimingissä vastaavia palveluita tuottaa mielenterveystyön yksikkö, jossa työskentelevät psykiatriset sairaanhoitajat, mielenterveystyöhön erikoistunut lähihoitaja ja psykologit. Lastenpsykiatrin ja lastenpsykiatrisen sairaanhoitajan palveluita ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Edellä mainitut toimijat tekevät läheistä yhteistyötä neuvolan, päivähoidon, koulujen, sosiaalityön ja muiden sidosryhmien kanssa. Kunnissa on erityisasiantuntijoista ja peruspalveluiden työntekijöistä koottuja konsultaatio- ja yhteistyöryhmiä, jotka toimivat säännöllisesti ja ovat keskeinen osa erityisen tuen palveluita. Esimerkiksi Haukiputaalla on kehitetty moniammatillisen työryhmän toimesta lapsen/nuoren/perheiden hoitopolku. Lastensuojelussa annetaan lastensuojelulain mukaisia avohuollon palveluita alle 18- vuotiaille lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Palvelu perustuu lapsen ja perheen kanssa tehtävään yksilölliseen huoltosuunnitelmaan. Asiakkaat ohjautuvat lastensuojeluun ottamalla itse yhteyttä tai yksityishenkilön/ viranomaisen tekemän lastensuojeluilmoituksen perusteella. Lastensuojelussa on lastensuojelullista perhetyötä, jota voidaan toteuttaa joko kuntouttavana tai korjaavana perhetyönä. Sosiaalityöntekijä tekee arvion perhetyön tarpeesta ja koordinoi perhetyötä asiakkaan suostumuksen pohjalta. Päiväperhekuntoutus on puolestaan lastensuojelun avohuollon tukimuoto, joka sijoittuu avohuollon perhetyön ja laitoskuntoutuksen välimaastoon. Kohderyhmänä ovat perheet, joilla on erilaisia lapsen kasvuoloihin liittyviä riskitekijöitä, kuten vanhempien uupumus, mielenterveysongelmat, päihteet ja vanhemman traumatisoituminen. Ryhmät ovat suljettuja ryhmiä, joissa kokoonpano säilyy samana koko kuntoutusjakson ajan. Ympärivuorokautinen perhekuntoutus tuottaa ympärivuorokautista perhekuntoutuspalvelua lastensuojelun avo- ja sijaishuollon piirissä oleville koko perheen kuntoutusta tarvitseville perheille. Perhehoidon yksikkö vastaa lasten sijoituksesta kodin ulkopuolelle, sijaisperheiden rekrytoinnista ja tuesta sekä huostaan otettujen lasten jälkihuollosta. Lastensuojelun laitospalveluja tuotetaan kahdessa Oulun kaupungin omassa laitosyksikössä. Laitospalveluita ja perhekuntoutuspalveluita hankitaan myös yksityisiltä palveluntuottajilta.

14 5. Lasten ja nuorten palveluketjun kehittäminen Oulussa Lasten ja nuorten palveluiden kehittäminen on ollut Oulun kaupungin tavoitteena jo useiden vuosien ajan. Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Laajala asetti 18.12.2006 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida lasten ja nuorten hoitoketjujen ja palvelurakenteiden nykytila sekä esittää tarvittavat muutokset ja kehittämisehdotukset vastuualueiden sisällä ja yli sektorirajojen. Työryhmän työstä on julkaistu raportti 31.5.2008: Lasten ja nuorten palveluketjut - Nykytila, muutokset ja kehittämisehdotukset Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotantojohtaja Riitta Erola asetti uuden työryhmän 20.8.2008 jatkamaan edellisen työryhmän työtä. Tehtävänä oli kuvata lasten ja nuorten palveluketjun nykytila 31.1.2009 mennessä. Lasten ja nuorten palveluketjun arviointi ja kehittäminen. Nykytilan kuvaus. -työryhmän väliraportti valmistui helmikuussa 2009. Työskentely jatkui tämän jälkeen uuden toimintamallin luomisella lasten ja nuorten palveluketjun tärkeimpiin asiakasprosesseihin. Prosessien työstämiseen asetettiin kolme moniammatillista ylisektorista alatyöryhmää, jotka kokoontuivat 5-7 kertaa 9/2009-11/2009. Työryhmän loppuraportti: Lasten ja nuorten palveluprosessien kehittäminen julkaistiin 2/2010 ja se käsiteltiin palvelutuotannon johtoryhmässä 23.2.2010 (Dno SOTE: 4099 /014/2008) ja oli nähtävillä sosiaali- ja terveyslautakunnassa 18.3.2010 ja linjaa lasten ja nuorten palveluiden kehittämistä Oulussa. Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon keskeinen tavoite vuodesta 2008 alkaen on ollut asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäminen ja kevyempiin/avohoitopainotteisiin palvelumuotoihin siirtyminen. Tavoitteena on ollut luoda avohoitopainotteiset, ennalta ehkäisevää työtä korostavat moniammatilliset ja joustavat toimintamallit ja työtavat. Näillä keskeisillä tavoitteilla pyritään asiakastyytyväisyyden paranemiseen ja tuottavuuden kasvuun. Palvelut tulee tuottaa asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannossa on vuodesta 2008 alkaen muodostettu neljä kehittämisen kärkihanketta elämänkaarinäkökulmasta; lasten, nuorten ja heidän perheidensä, aikuisten ja ikäihmisten sekä tukipalveluiden palveluprosessien arvioiminen ja kehittäminen (kuvio 1). Ydin- ja pääprosessitason johtaja-kehittäjä vastuutyöparien johdolla kehittämistyötä on viety eteenpäin työryhmä- ja työpajatyöskentelyllä. Laatuja kehittämistyön viitekehyksenä on ollut EFQM-laatujärjestelmä.

15 Kuvio 1. Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon ydinprosessit elämänkaarimallin mukaan Ydinprosessiin Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen nimettiin tasot peruspalveluista erityispalveluihin liikennevaloperiaatteella. Ensimmäisen tason (vihreä), lasten ja nuorten terveen kehityksen mahdollistaminen ja poikkeavuuksien tunnistaminen, palveluilla vastataan lasten ja nuorten tarpeisiin hyvinvoinnin edistämiseksi ja itsenäisen selviytymisen tukemiseksi ja korostetaan ennaltaehkäisevää näkökulmaa. Toisen tason (keltainen), lasten ja nuorten elämänhallinnan vahvistaminen, palveluissa asiakkaalla voi olla säännöllistä palvelutarvetta tai jokin ongelma tai vaiva, joka edellyttää usein lyhytaikaista palvelua. Kolmas taso (punainen), lasten ja nuorten erityistarpeisiin vastaaminen sisältää vaativaa tai ympärivuorokautista palvelua. Prosessien kehittäminen on alkanut sosiaali- ja terveystoimen päivähoidon, terveydenhuollon ja mielenterveys- ja sosiaalipalveluiden palvelutuotannon omien asiakasprosessien kehittämisellä ja laajentunut myöhemmin ylisektoriseen yhteistyöhön. Lasten ja nuorten palveluissa tiiviitä yhteistyökumppaneita ovat Oulun kaupungin opetus-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi. Lasten ja nuorten palveluita ostetaan myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, yksityis- ja 3. sektorilta. Myös seurakunta tuottaa lasten ja nuorten palveluita. (Kuvio 2.) YDINPROSESSI LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN OPETUS- TOIMI KULTTUURI- TOIMI PÄIVÄ- HOITO LIIKUNTA- TOIMI TERVEYDEN- HUOLTO PPSHP ERIKOIS- SAIRAAN- HOITO NUORISO- TOIMI MIELEN- TERVEYS- JA SOSIAALI- PALVELUT 3. SEKTORI SEURAKUNTA YKSIT. PAL- VELUNTUOT. LASTEN JA NUORTEN TERVEEN KEHITYKSEN MAHDOLLISTAMINEN JA POIKKEAVUUKSIEN TUNNISTAMINEN LASTEN JA NUORTEN ELÄMÄNHALLINNAN VAHVISTAMINEN LASTEN JA NUORTEN ERITYISTARPEISIIN VASTAAMINEN

16 Kuvio 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen-ydinprosessin tasot peruspalveluista erityispalveluihin ja yhteistyökumppanit Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen-ydinprosessin eri tasojen keskeiset asiakasprosessit nimettiin useiden työryhmien tuotoksina volyymi- ja kustannusnäkökulmasta prosessikartaksi (kuvio 3). Kuvio 3. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen-ydinprosessin tasojen peruspalveluista erityispalveluihin keskeiset asiakasprosessit Lasten ja nuorten palveluketjuun liittyvät hankkeet ovat tukeneet kehittämistoimintaa. Kaste-ohjelmasta rahoituksen saaneessa TUKEVA 1-hankkeessa (2008 2010) kehitettiin moniammatillista perheen hyvinvointiarviota ja hyvinvointisuunnitelmaa lasta odottavissa perheissä. Toinen TUKEVA 1:n hankeosio kehitti haasteellisesti käyttäytyvän nuoren tuen polkua, mistä on muodostunut jo lastensuojelun nykymalli perhetilanteiden nopeaan selvittämiseen lastensuojeluilmoituksen jälkeen (Mielenterveys- ja sosiaalipalvelut/lastensuojelun perhetilanteen selvitystiimi, TILTTI-tiimi). TUKEVA 2-hankkeessa (2010 2012) on juurrutettu TUKEVA 1- hankkeen hyviä toimintamalleja, kehitetty laajaa terveystarkastusta ja strukturoitua tiedonkeruuta. Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -hankkeessa kehitettiin nuorten miesten psykososiaalinen tukiohjelma, jota tarjotaan kutsunnoissa tai palveluksen keskeytyessä. Terveempi Pohjois-Suomi/ TERO- Terveempi Ouluhankkeen (2009 2011) hyviä käytäntöjä opiskelijoiden matalan kynnyksen mielenterveyspalveluissa hyödynnetään koululaisten ja nuorten palveluiden kehittämisessä. Kolmannen sektorin kanssa on tehty yhteistyötä ESKO- hankkeen Voimaperheosiossa (2009 2013), jossa on kehitetty järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä lasten ja nuorten ennaltaehkäisevissä palveluissa. Pilottihankkeita ovat esimerkiksi tukihenkilötoiminta päiväperhekuntoutuksessa ja Meri-Toppilan ehkäisevän työn alueellinen konsepti. Lasten ja nuorten palveluketjun kehittämistyötä ovat linjanneet useat lasten ja nuorten palveluita koskevat laki- ja asetusmuutokset; VNa neuvolatoiminnasta,

17 koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011), laki nuorisolain muuttamisesta (693/2010), perusopetuslain muutos (642/2010), laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä (633/2010) ja maahanmuuttajien osalta laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Oulun kaupungin strategisten tavoitteiden sekä laki- ja asetusmuutosten mukaisesti priorisoitiin lähivuosille (2011 2012) keskeisimmät kehittämistoimet, joita ovat perusterveydenhuollon laajoihin terveystarkastuksiin äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa liittyvä moniammatillinen yhteistyö, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen sekä vanhemmuuden tukeminen erityisesti lasta odottavissa ja pikkulapsiperheissä, joissa on päihdeongelmia. Toimintamalleissa on huomioitu ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen ja erityispalveluiden tuki konsultoivana asiantuntijatyönä sekä ylisektorinen yhteistyö ja 3. sektorin palveluiden linkittäminen palveluprosesseihin.. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen-ydinprosessin osakärki-hankkeet vuosille 2011 2012. Laajat terveystarkastukset moniammatillisena yhteistyönä 4-vuotiaan laaja terveystarkastus, mitä kehitetään yhteistyössä TUKEVA 2- hankkeen kanssa Mielenterveys- ja päihdetyön malli koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon, missä huomioidaan aikaisemmat hyvät käytännöt ja toimintamallit Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Esiopetuksesta-kouluun nivelvaiheen kehittäminen ja huomio erityisesti lapsiin, jotka tarvitsevat tukea koulunsa aloittamiseen Koulupudokkaat, missä huomioidaan erityisesti peruskoulun päättävät oppilaat, jotka eivät pääse toisen asteen oppilaitoksiin tai keskeyttävät opintonsa siellä Yhteistyö nuorisotoimen kanssa Byströmin nuorten palveluissa Vanhemmuuden tukeminen Päiväperhekuntoutuksen lasta odottaville ja pikkulapsiperheille, joissa on päihdeongelmia Koskelan hyvinvointineuvolapilotti Lasten ja nuorten palveluketjun pääprosessitasolla on nimetty prosessinomistajakehittäjätyöparit asiantuntijatyöryhmineen jalkauttamaan toimenpiteitä käytännön työhön. Kehittämistyö on edennyt vuoden 2011 aikana priorisoinnin mukaisesti toimintamallien juurruttamisella ja tarvittavan koulutuksen järjestämisellä henkilöstölle huomioiden ylisektorinen yhteistyö. Tuleville vuosille laaditaan kehittämissuunnitelma huomioiden Uusi Oulu.

LIITE 1 Äitiysneuvolassa tehtävät määräaikaistarkastukset: RASKAUSVIIKKO AIKA/min PAIKKA Terveydenhoitaja 8-11 120 neuvola SIKIÖSEULONTA- TUTKIMUKSET erillinen ohje alla Lääkäri + terveydenhoitaja 12 14 30 30 neuvola Terveydenhoitaja 16 20 60 neuvola 120 kotikäynti Terveydenhoitaja 22 26 30 neuvola Lääkäri + terveydenhoitaja 27 29 30 30 neuvola Terveydenhoitaja 31 32 30 neuvola Terveydenhoitaja 33 34 30 neuvola Lääkäri 36 37 30 neuvola ensisynnyttäjä + terveydenhoitaja 30 Terveydenhoitaja 36 37 30 neuvola uudelleen- Terveydenhoitaja 38-30 käynnit viikoittain neuvolassa synnyttäjä Terveydenhoitaja LYSY-käynti tarvittaessa 45 neuvolassa 36 48 tuntia synnytyksen jälkeen kotiutuneille, kun synnytyksestä on kulunut 3,5-6 vrk Terveydenhoitaja KOTIKÄYNTI 120 1 2 viikon kuluessa synnytyksestä Terveydenhoitaja + Lääkäri JÄLKITARKASTUS 30 30 8 12 viikon kuluessa synnytyksestä TARKASTUKSIA JA KOTIKÄYNTEJÄ VOIDAAN LISÄTÄ TARVITTAESSA

LIITE 1 SIKIÖSEULONNAT VUONNA 2012: VARHAISRASKAUDEN YLEINEN ULTRAÄÄNITUTKIMUS on tarjolla kaikille raskaana oleville raskausviikolla 10+0 13+6. SIKIÖN POIKKEAVUUKSIEN SEULONTA A) VARHAISRASKAUDEN YHDISTELMÄSEULONTA on ensisijainen kromosomipoikkeavuuksien seulontamenetelmä. Raskaana olevalta otetaan seerumiseulontanäyte raskausviikolla 9+0 11+6. Yleinen ultraäänitutkimus ajoitetaan tällöin raskausviikolle 11+0 13+6, jolloin mitataan sikiön niskaturvotus. Seerumiseulontanäyte otetaan ennen tai jälkeen ultraäänitutkimuksen terveysaseman laboratoriossa. B) TOISEN RASKAUSKOLMANNEKSEN SEERUMISEULONTA on tarjolla niille raskaana oleville, jotka eivät ehdi varhaisraskauden yhdistelmäseulontaan, raskausviikolla 15+0 16+6. Seerumiseulontanäyte otetaan ultraäänitutkimuksen jälkeen terveysaseman laboratoriossa. C) RAKENNE ULTRAÄÄNITUTKIMUS on tarjolla kaikille raskaana oleville raskausviikolla 18+0 21+6 tai 24+1 28+0 D) 40-VUOTTA TÄYTTÄNEELLE RASKAANA OLEVALLE tarjotaan sikiön kromosomitutkimus istukka- tai lapsivesinäytteestä suoraan ilman seerumiseulontanäytettä. Jos raskaana oleva ei ehdi yleiseen ultraäänitutkimukseen ennen raskausviikkoa 13+6 eikä halua osallistua toisen raskauskolmanneksen seerumiseulontaan, tehdään vain rakenneultraäänitutkimus.

LIITE 2 Lastenneuvolassa tehtävät määräaikaistarkastukset: IKÄ AIKA/min PAIKKA Huomioitavaa Terveydenhoitaja 3-4 viikkoa 60 neuvola Terveydenhoitaja+lääkäri n.6 viikkoa 30 neuvola yhteisvastaanotto Terveydenhoitaja 2kk 45 neuvola vain tarvittaessa Terveydenhoitaja 3 kk 45 neuvola Terveydenhoitaja+lääkäri 4 kk (Laaja ttk) 30 neuvola laajatarkastus tehdään yhdessä Terveydenhoitaja 5 kk 45 neuvola Terveydenhoitaja 6kk 45 neuvola Terveydenhoitaja+lääkäri 8 kk 30 neuvola yhteisvastaanotto Terveydenhoitaja 10kk 45 neuvola Terveydenhoitaja 1 v. 60 neuvola terveystarkastuskyselyt vanhemmille Terveydenhoitaja+lääkäri 1,5 v. (Laaja ttk) 30 neuvola yhteisvastaanotto Terveydenhoitaja 2 v. 60 neuvola Terveydenhoitaja 3 v. 60 neuvola terveystarkastuskyselyt vanhemmille Terveydenhoitaja Lääkäri 4 v. (Laaja ttk) 4 v. (Laaja ttk) 75 neuvola yhteistyö päiväkodin kanssa, terveystarkastuskyselyt molemmille vanhemmille 30 neuvola yhteisvastaanotto Terveydenhoitaja 5 v. 60 neuvola terveystarkastuskyselyt vanhemmille Terveydenhoitaja 6 v. 60 neuvola yhteistyö koulun ja päiväkodin kanssa, terveystarkastuskyselyt vanhemmille TARKASTUKSIA JA KOTIKÄYNTEJÄ VOIDAAN LISÄTÄ TARVITTAESSA.

LIITE 3 Koululaisille tehtävät määräaikaistarkastukset: LUOKKA AIKA /min Huomioitavaa Terveydenhoitaja 1.lk (Laaja ttk) 60 pit. paino, RR, näkö, kuulo, kyselylomake Lääkäri 1.lk (Laaja ttk) 30 ryhti, pub., muu status, riskikolesteroli Terveydenhoitaja 2.lk 20 pit. paino, ryhti, pub. Terveydenhoitaja 3.lk 30 pit. paino, ryhti, pub., LOTA-mittari (lasten oman terveyden avaintekijät) Terveydenhoitaja 4.lk 20 pit. paino, ryhti, pub. Terveydenhoitaja 5.lk (Laaja ttk) 60 pit. paino, RR, kyselylomake Lääkäri 5.lk (Laaja ttk) 30 ryhti, pub., muu status, riskikolesteroli Terveydenhoitaja 6.lk 15 pit. paino, ryhti, pub. Terveydenhoitaja 7.lk 30 pit. paino, ryhti, pub, NOTA-mittari (nuorten oman terveyden avaintekijät) Terveydenhoitaja 8.lk (Laaja ttk) 60 pit., paino, näkö, kuulo, RR, värinäkö, nuorten päihdemittari ADSUME ja mielialakysely R-BDI, Yläkoulun kyselylomake Lääkäri 8.lk (Laaja ttk) 30 Lääkärintarkastus 30 min: ryhti, pub, muu status, riskikolester. N-TTOD Terveydenhoitaja 9.lk 20 pit., paino, ryhti, pub., NOTA-mittari, nuorten päihdemittari ADSUME Lääkäri 9.lk 20 Lääkärille vain ne, jotka eivät ole saaneet N-TTOD 8 lk:lla Lääkärintarkastus 20 min: ryhti, pub., muu status, riskikolesteroli, N-TTOD Terveydenhoitaja 10.lk 40 nuorten päihdemittari ADSUME ja mielialakysely R-BDI, kyselylomake Tarkastuksia voidaan lisätä tarvittaessa. Lisäksi joka tarkastuksen yhteydessä keskustellaan lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista henkilökohtaisella tasolla.

LIITE 4 Opiskelijoille tehtävät määräaikaistarkastukset: OPISKELUVUOSI AIKA/min Huomioitavaa Terveydenhoitaja 1.opv/AO 60 Lääkäri 1.opv/AO 30 lääkärin tarkastus KAIKILLE erityisopiskelijoille ja KAIKILLE niille, joiden terveydentilan tai opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeen opiskelualan vuoksi 1.opv/AMK ammattikorkeakouluopiskelijoille tehdään terveyskysely. Kyselyn perusteella tehdään tarvittaessa terveystarkastus th 60min --> ei muutosta lääkärintarkastus tarvittaessa 30min --> ei muutosta Lääkäri 2.opv/AO 30 lääkärintarkastus 30min, ellei ole ensimmäisenä opiskeluvuonna lääkärintarkastusta tehty ja ellei ole kutsuntaikäinen. TARKASTUKSIA VOIDAAN LISÄTÄ TARVITTAESSA. Lukiolaisille tehtävät määräaikaistarkastukset: Terveydenhoitaja lukio 1.vuosi 60 pit., paino, nuorten päihdemittari ADSUME, kyselylomake Lääkäri lukio 2.vuosi 20 tytöille lääkärintarkastus 20min. fyysinen status, RR, riskiarviointi Kutsuntaterveystarkastus lukio 2.vuosi Pojille Palautteen pyytäminen lääkäriltä/yhteistyön kehittäminen Terveydenhoitaja lukio 3.vuosi 30 Riskioppilaiden (10 %) tapaaminen edell. vuoden lääkärintarkastuksen pohjalta TARKASTUKSIA VOIDAAN LISÄTÄ TARVITTAESSA.