MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

Samankaltaiset tiedostot
Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Kotieläintuotanto rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Arvio CAPuudistuksen. vaikutuksista. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

NURMISEMINAARI Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

(2) Markkinoiden kehitys

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala Eero Isomaa,MTK Johtokunta

TULEVAISUUSFOORUMI

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

YmpäristöAgro I ja II

12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet

Ajankohtaista tukipolitiikasta

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

EUROOPAN PARLAMENTTI

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi

Luomutuotannon kannattavuudesta

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioksi (teemana maataloustulo ja kannattavuus)

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2015) 444 final LIITTEET 1 6.

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Maataloustukijärjestelmät. Toni Uusimäki 2016 Lähteet: ja Hakupäivä 23.3.

Maatalouden lähivuosien haasteet

Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva Kauko Koikkalainen, MTT

Vuosi 2006 on uudistusten aikaa maataloussektorilla

Elintarvikeketjun asiantuntijoiden tulevaisuudenkuvia maatalouspoliittisesta toimintaympäristöstä

Suomen maa- ja elintarviketalous 2016/17

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Kustannuskilpailukyky ja tuotannon kustannusrakenne

Maatalouden kannattavuus ja Suomessa ja EU:ssa miten tilamäärä kehittyy vuoteen 2020? Arto Latukka MTT Taloustutkimus

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä. EK:n toimittajaseminaari , Haikko

CAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta

Miksi ruoan hinta on noussut?

Kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät. Kohti Tulevaa hanke

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Venäjän asettamien pakotteiden sisältö

Suomen elintarviketoimiala 2014

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP)

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

VILJAMARKKINAT Kevät ( projisointi) Max Schulman / MTK

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Suomen maatalouspolitiikka ja sen asema kansantaloudessa

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Suurelle valiokunnalle

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? VYR Viljelijäseminaari 2018 Kyösti Arovuori

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

Siipikarjatilojen rakenteesta ja taloudesta

Kansainvälisen maatalouskaupan vapautumisen vaikutukset Suomessa

Ajankohtaista maatalouden tukijärjestelmistä

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Viisi skenaariota Suomen maa- ja elintarviketalouden tulevaisuudesta Ira Ahokas, TuKKK & Jyrki Aakkula, MTT

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Lapin maatalouden rakennetta

Ajankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista. Viljelijätuki-info, Asikkala Tapani Yrjölä

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET

Kauppapolitiikka ja integraatio 1

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Näkymiä maailmantaloudesta ja kauppapolitiikasta

Kansainvälinen viljamarkkinatilanne ja tulevaisuuden näkymät

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Kriteerit vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille Elina Ovaskainen, Motiva Oy Motiva 1

Agrosynergie. Osittaisen tuotannosta irrottamisen markkinavaikutusten arviointi. Tiivistelmä. Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Transkriptio:

MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT

Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa kolmen eri mallin avulla Markkina- ja politiikkamuutosten vaikutuksia EU:ssa ja Suomessa tarkastellaan kansainvälistä taloutta kuvaavan GTAP-mallin avulla (yleisen tasapainon malli) Suomen maatalouden alueellista sektorimallia (DREMFIA) käytetään tutkittaessa politiikka- ja markkinamuutosten vaikutuksia maataloustuotannon määrään, maataloustuloon ja maatalouden rakennekehitykseen Suomessa Alueellisen yleisen tasapainomallin avulla arvioidaan politiikkamuutosten aiheuttamia kerrannaisvaikutuksia (ml. tuotanto-, työllisyys- ja tulovaikutukset) aluetalouksissa

Vaikutusanalyysi GTAP-mallin avulla (MTT, VATT) GTAP-mallilla on mahdollista analysoida erilaisia skenaarioita maailmantalouden ja kauppapolitiikan kehityksestä (myös syötteitä Suomea koskevaan tarkempaan laskentaan). Malli soveltuu toimialaluokituksensa puolesta erityisen hyvin globaalien maa- ja elintarviketalouskysymysten arviointiin, koska maataloustuotteet ja luonnonvarapohjaiset toimialat ovat siinä kattavasti edustettuina.

LÄHTÖDATA: GTAP-tietokanta 7 Poikkileikkausaineisto vuodelta 2004 87 aluetta ja 57 toimialaa Vuoden 2004 kauppavirrat ja kaupan esteet, osa talouden sisäisistä tuista ja veroista, ml. maatalouden tuet, ilmaistu arvoina (Mio USD) Kansantalouksien rakenteiden kuvaus kansantalouden tilinpitoon ja panostuotosrakenteeseen perustuva

Mitä halutaan tutkia! -Maa- ja elintarviketalouden tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä (1) Markkinoiden kehitys -Maataloustuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä- ja tarjontatilanne - Maataloustuotteiden ja panosten hintakehitys (2) Maatalouspolitiikan kehitys - Kansainvälinen kauppapolitiikka (WTO) - EU:n maatalouspolitiikka ja kansallisen politiikan mahdollisuudet

Maatalouspolitiikan kehitys 2003 CAP-uudistuspäätös 2007-2013 EU:n uusi ohjelmakausi uusi ympäristötuki, eläinten hyvinvointituki 2007 Neuvotteluratkaisu 141-tuen jatkosta 2008 Neuvotteluratkaisu 142-tuen jatkosta 2008 Yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus - maitokiintiöjärjestelmän lakkaa vuonna 2015 2009-2011 LFA-tukijärjestelmän uudistus 2010-2011 CAP 2013-uudistus 2001- WTO-kierroksen neuvottelut - EU luopumassa vientitukien käytöstä ja alentamassa tuontisuojaa

EU:n maatalouspolitiikan kehitystrendit (1) Markkinalähtöisyyden korostaminen - maataloustuen irrottaminen tuotannosta - interventiojärjestelmistä luopuminen (2) Tukea maksetaan maatalouden tuottamista julkishyödykkeistä ja palveluista - ruokaturva, elintarvikkeiden turvallisuus, tuotantoeläinten hyvinvointi, peltojen kasvukunto, maaseutumaisema, virkistysmahdollisuudet, ilmastonmuutoksen torjunta - julkishyödykkeet voimakkaasti sidoksissa paikallisiin olosuhteisiin (3) Maatalouden rahoitusosuus EU:n budjetista pienenee - rahoituksen kokonaismää äärä ja sen kohdentaminen - paineet markkina- ja tilatuen leikkaamiseen

TUTKIMUKSEN POHJASKENAARIO: Business as usual (BAU) GTAP lähtödata vuodelta 2004 (i) CAP 2003-uudistus + 2008 terveystarkastuspää äätös s + muutokset kotieläintalouden intalouden kansallisissa tueissa CAP-tukien irrottaminen tuotannosta sika- ja siipikarjatalouden kansallisten tukien irrottaminen tuotannosta (ii) + maitokiintiöiden iden poistaminen (ii) maitokiintiöjärjestelm rjestelmästä luopuminen vuoteen 2015 mennessä (iii) + WTO:n Dohan kierroksen toteutuminen (iii) EU:n luovuttava vientitukien käytk ytöstä ja alennettava maataloustuotteiden tulleja WTO-esityksen mukaisesti

Politiikkauudistusten vaikutukset tuotantoon Pohjaskenaario (BAU): EU-27 ja Suomi Tuotantomuutokset (%) 0,0 % EU Elintarvikkeiden jalostus Maataloustuotanto Maataloustuotanto Suomi Elintarvikkeiden jalostus -2,0 % -4,0 % -6,0 % -8,0 % -10,0 % -12,0 % -14,0 % CAP 2003 + terveystarkastus + kansallisen tuen muutokset + maitokiintiöistä luopuminen + WTO Doha

Politiikkauudistusten vaikutukset tuotantoon Pohjaskenaario (BAU): Suomi Tuotantomuutokset (%) 0,0 % Vehnä Rehuvilja Maitotuotteet Sian- ja siipikarjanliha Naudanliha -2,0 % -4,0 % -6,0 % -8,0 % -10,0 % -12,0 % -14,0 % CAP 2003 + terveystarkastus + kansallisen tuen muutokset + maitokiintiöistä luopuminen + WTO Doha

Pitkän aikavälin vaihtoehtoiset skenaariot (1) Maailmanlaajuisen talouskriisin merkittävä pitkittyminen: Talouskasvu selvästi hitaampaa vuosien 2009-2019 aikana (2) Kasvihuonepäästöjen rajoittaminen: EU:n hiilidioksidipäästöille vuosittain 2%:n lisäleikkaus (3) Maataloustukien alasajo EU:ssa: EU luopuu maataloustuista kokonaan vuoteen 2020 mennessä (4) Maatalouskaupan täydellinen liberalisointi: Vientitukien lopettamisen lisäksi maataloustuista ja tuontitulleista luovutaan globaalisti Vertailukohtana pohjaskenaario (business as usual) -- CAP-uudistus 2003, terveystarkastuspäätös 2008, maitokiintiöjärjestelmän lakkauttaminen, kotieläintalouden kansallisen tuen muutokset 2009 ja WTO:n Dohan kierroksen sitoumukset, Kioton ilmastosopimuksen sitoumukset

Maidontuotanto Suomessa Tuotannon muutokset (USD milj.) pohjaskenaarioon verrattuna USD milj. 0-20 -40-60 -80-100 -120-140 Pohjaskenaario CO2-rajoitus Talouskriisi Tuen alasajo Kaupan liberalisointi -160-180 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Sika- ja siipikarjanlihantuotanto Suomessa Tuotannon muutokset (USD milj.) pohjaskenaarioon verrattuna USD milj. 0-20 -40-60 -80-100 Pohjaskenaario CO2-rajoitus Talouskriisi Tuen alasajo Kaupan liberalisointi -120-140 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Rehuviljan tuotanto Suomessa Tuotannon muutokset (USD milj.) pohjaskenaarioon verrattuna USD milj. 5 0-5 -10-15 Pohjaskenaario CO2-rajoitus Talouskriisi Tuen alasajo Kaupan liberalisointi -20-25 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Tuen merkityksestä maatalouden tulonmuodostuksessa Maatalouden tuotot ja kustannukset vuonna 2007 Tuotot Kustannukset Muu kotieläintalous 633 Muut tuotot 99 3 % 16 % 14 % CAP-tuki 539 11 % LFA-tuki 417 Rakennukset 340 Korot ja vuokrat 176 11 % 6 % 24 % Muut kustannukset 732 Maito 870 22 % 12 % Kasvinviljely 447 14 % 8 % Kansallinen tuki 550 Ympäristötuki 303 3 860 milj. euroa - Maataloustukien osuus (1,8 mrd euroa) noin 47 % kokonaistuotoista - EU-budjetin kautta tulevien tukien osuus (740 milj. euroa) noin 19 % kokonaistuotoista Koneet ja kalusto 659 22 % 6 % Palkat ja sivukulut 167 11 % Energia 327 13 % 7 % Rehut 381 2 979 milj. euroa = 881 milj. euroa Lannoitteet ja kalkki 197 Lähde: MTT

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Maailmanlaajuisen talouskriisin pitkittyminen - vaikuttaisi merkittävästi EU:n elintarvikkeiden vientikysyntää ään erityisesti jalostettujen maito- ja lihatuotteiden kysyntää ään n maailmalla - alentaisi maailmanmarkkinahintoja ja kiristäisi isi kilpailua sisämarkkinoilla Hiilidioksidin rajoittamisskenaario - hiilidioksidipää äästöjen lisärajoitteet vähentv hentäisivät t Suomessa erityisesti viljan- ja maidontuotantoa - uuden teknologian kehittyminen lieventäisi isi vaikutuksia Maataloustukien alasajo EU:ssa - vähentäisi Suomessa erityisesti viljan- ja maidontuotantoa - pellon hinta alentuisi puoleen Maatalouskaupan täydellinen t liberalisointi - merkitsisi Suomessa tuotannon ja viennin supistumista lähes l kaikkien maataloushyödykkeiden kohdalla erityisesti sokerin- ja lihantuotannossa